Alueellisen varautumisen haasteet

Transkriptio

1 Alueellisen varautumisen haasteet Yleissihteeri, ST Vesa Valtonen SPPL 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa

2 Aluehallinto turvallisuuden yhteistoiminnan tekijänä (2009)

3 Johtopäätöksiä ja pohdintaa (viiden vuoden takaa ) Laajan turvallisuuden koordinaatiossa vakavimmat puutteet ovat aluehallintotasolla Maakunta, kuntayhtymä, suurkunta paikallishallinnon ja keskushallinnon välissä on oltava koordinaatiota myös turvallisuusalalla - Vrt. 7 alaisen periaate käytännön johtamisen kannalta Turvallisuuden yhteensovittaminen aluetasolla edellyttää Yhteistä uhka-arviota ja turvallisuusfoorumien perustamista Toiminnallisten suorituskykyjen hallintaa edellyttää yhteistyötä, ei vain yhteistyöverkostoja

4 Tämän päivän haasteista Nykyrakenteisiin ajautuminen Aluejakojen erilaisuus Ohjauksen moninaisuus Omistajuus? - Koulutuskoordinaatio? Ulkoistaminen Erilaiset näkökulmat palveluihin ja toimintoihin: o Tilannekuva o Varautuminen o Valmius- ja turvallisuussuunnittelu o Viestintä

5 Nykyrakenteisiin ajautuminen 2000 luvulla ja aluejakojen erilaisuus Pelastustoimiuudistus 2004, Hätäkeskusuudistus 2006, Puolustusvoimien johtamis ja hallintojärjestelmän uudistus 2008, Puolustusvoimauudistus Poliisilaitosuudistus 2009, 2013 Kunta ja palvelurakenneuudistus (PARAS) 2005, 2013 Aluehallintouudistus

6 Ohjauksen moninaisuus Posion kunta Kirkkotie Posio info@posio.fi Suunnitelmia riittää Turvallisuussuunnitelma 2008 Kunnanviraston turvallisuussuunnitelma 2011 Tietoturvapolitiikka 2010 Kunnan strategia 2009 Elinkeinostrategia 2011 Poikkeusolojen tiedotussuunnitelma 2008 Poikkeusolojen tiedotussuun Evakuointisuunnitelma 2008 Varautumisorganisaatio 2008 Liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Väestönsuojeluohje Vs-organisaation miehitys 2008 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunn. Hyvinvointikertomus 2011 Teknisen osaston valmiussuunnitelma 2008 Teknisen osaston suojelusuunnitelma Raivaus- ja rakentaminen poikkeusoloissa Vesihuollon erillissuunnitelma 2008 Sivistysosaston valmiussuunnitelma 2008 Koulun turvallisuussuunnitelma 2011 Aamu- ja iltapäivätoimin. toimintasuunn. Nuorten työpajan toimintasuunnitelma 2012 Kansalaisopiston kehittämissuunnitelma Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma VN:n lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Lapin aikuiskoulutustrategia Terveyskeskuksen pelastussuun Sosiaalitoimen varautumissuunnitelma 2008 Palvelukeskuksen turvallisuussuunn Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2010 Kemikaalivalvonnan suunnitelma 2008 Tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelma 2008 Elintarvikevalvontasuunnitelma 2008 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunn Tupakkalain mukainen valvontasuunnitelma Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Ikäpoliittinen strategia Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työsuojelun toimintaohjelma Terveys 2015 kansanterveysohjelma Tomi Timonen

7 Kuka omistaa varautumisen, yhteistyön, kokonaisturvallisuuden? Keskushallintotasolla asia on varsin selvä (VNOS, YTS) ja jopa toimii niin Aluehallintotasolla vastuu on periaatteessa selvä, mutta käytännön monimutkaisuus ei toteudu nykyrakenteissa (VALMTK lähimpänä, mutta ei vastaa jatkuvaluontoiseen toimintaan) Paikallistasolla (kunnat) toimitaan siten, että selvitään arjesta ja mahdollisesti uhkaavimmista tilanteista yhteisen tavoitteen määrittely ja yhteistyöfoorumien hyödyntäminen, esimerkiksi koulutuksen koordinaatiossa

8 Palvelurakenteen muutokset jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen näkökulmasta Ulkoistamisen sopimustoiminta ja laadun hallinta varautumisen ja turvallisuustoiminnan haasteena

9 Tilannekuvapino ja johtamisen tasot Sot Siv Strat Op Takt Sensori? Keskushallinto Aluehallinto Paikallishallinto Sensori GIS GIS, Insinöörieverstiluutnantti Mika Hyytiäinen, 2004

10 tämän päivän ja huomisen mahdollisuuksiin Varautumisen harjoitukset Yhteistyö Erit. elinkeinoelämä ja järjestöt! liimana projektit, Arjen turvaa jne. Viestintä VIRVEn käyttö! Uudet alueet olemassa olevien maakunnallisten klustereiden hyödyntäminen o Yhteisen materiaalit o Tiedon jakaminen o Osaamisen jakaminen Kokonaisturvallisuus suomalaisen varautumisen mallina Turvallisuuskomiteatoiminnan monistaminen eri toimintatasoille

11 Mitä on tapahtunut sitten vuoden 2009? tahi sitten vuoden 1917? kohti kokonaisturvallisuutta Case kokonaisturvallisuus ja Turvallisuuskomitean sihteeristö

12 ...KOKONAISMAANPUOLUSTUS... KOKONAISTURVALLISUUS YETT

13 Kokonaisturvallisuuden perusteita 2010 luvulla 1 Hallbergin komitean mietintö Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Valtioneuvoston Periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 Valtioneuvoston asetus Turvallisuuskomiteasta 2012

14 Kokonaisturvallisuus Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, joka tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Selonteko

15 Turvallisuuskomitea ja valtioneuvoston varautumisen yhteistyöfoorumit Turvallisuuskomitea Valtioneuvoston avustaminen Kokonaisturvallisuuden varautumisen yhteensovittaminen Turvallisuuskomitean sihteeristö Turvallisuuskomitean avustaminen. Hallinnonalat, elinkeinoelämä ja järjestöt tukevat TK sihteeristöä sivutoimisilla sihteereillä. TK TKSIHT TK SIVUTOIMSIHT VALMSIHT VALMPÄÄLL Valmiuspäällikkökokous Hallinnonalansa valmiusasiat Kansliapäälliköiden avustaminen Häiriötilanteiden hallinta Valmiussihteerit Hallinnonalansa valmiusasiat ja valmiuspäälliköiden tukeminen. VS:t toimivat kiinteässä yhteistyössä TKsihteeristön kanssa ja valmistelevat kokonaisturvallisuuden asioita.

16 Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano ( ) PEPÄÄLL Rannikko PV Pääjohtaja Nissinen Tulli VSI Hetemäki VM KP Virtanen TEM KP Lehikoinen OKM KP Sillanaukee STM Pysyvät asiantuntijat Poliisiylijohtaja Paatero Poliisihallitus Pelastus- Ylijohtaja Koskinen SM PÄÄLL Kaukanen RVL 1. Avustaa kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteen sovittamisessa. 2. Seurata ja arvioida Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ympäristön ja yhteiskunnan muutosten vaikutuksia kokonaisturvallisuuden järjestelyihin. 3. Seurata hallinnon eri alojen ja tasojen toimia kokonaisturvallisuuteen liittyvien varautumisjärjestelyjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 4. Sovittaa tarvittaessa yhteen laajoja ja tärkeitä varautumista koskevia asiakokonaisuuksia, kuten valtakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen sekä yhteistyömuotojen, toimintamallien, tutkimuksen ja harjoitustoiminnan kehittäminen. Avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä. kokonaisturvallisuuden alalla toimiva varautumisen yhteistoimintaelin ja tarvittaessa häiriötilanteissa asiantuntijaelin VSI Torstila UM VSI Heinonen VNK KP Räty PLM KP Tanner TPK TJ Kananen HVK KP Husu-Kallio MMM KP Astola OM KP Nerg SM KP Pursiainen LVM KP Pokka YM 16

17 Turvallisuuskomitean sihteeristö pääsihteeri Vesa Virtanen hallitusneuvos Matti Piispanen yleissihteeri Vesa Valtonen projektikoordinaattori (MCDC) Harri Roivainen erikoistutkija Antti Sillanpää sihteeri Jaana Hyytiä Sivutoimiset: neuvotteleva virkamies Merja Rapeli (samalla STM:n valmiussihteeri) erikoisasiantuntija Miikka Salonen (HVK, 60 % työpanoksesta) poliisitarkastaja Jari Pajunen (SM, 40 % työpanoksesta) valmiuskoordinaattori Marko Turunen (SM, 20 % työpanoksesta) tietoturvallisuusasiantuntija Aku Hilve (VM, 10 % työpanoksesta) turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Sami Hyytiäinen (Tulli) neuvotteleva virkamies Timo Kievari (LVM) Tiedottaja Eemeli Peltonen (PLM) korkeakouluharjoittelija, 3 kk kerrallaan 17

18 KOKONAISTURVALLISUUS Yhteensovittaminen yhteiset toiminnot Valtion johtaminen Kansain välinen toiminta Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys Ohjelmat Työturvallisuus Yhteiset palvelut Organisaatioturvallisuus Kyberturvallisuus Tilannekuvatoiminta

19 Turvallisuuskomitean tuotteet Yhteiskunta yhteistyötahot Häiriötilanteiden hallinnan tukeminen? Kansliapäälliköt VALTIONEUVOSTO SELKO PLM Valmiuspäälliköt Turvallisuuskomitean sihteeristö Valmiussihteerit VNK VNTike, viestintä järjestöt, elinkeinoelämä YTS Turvallisuuskomitea Kokoustoiminta VALHAharjoitukset Raportit, lausunnot Seminaarit www tieto & valistus HVK, SPR, Kokonaisturvallisuuden kehittäminen Strategiat, toimeenpano ohjelmat ja seuranta Toimintaympäristön seuranta ja analysointi Varautumisen ja turvallisuustoiminnan konseptit TUVE HVP STO

20 TUOTTEET? TKsihteeristö: parempaa, nopeaa ja läpinäkyvää valmistelua ammattitaidon kehittymistä Turvallisuuskomitea: Hallinnonaloja aidosti tukevia suosituksia Elinkeinoelämän ja järjestöjen parempi huomioiminen Viestinnän kehittäminen Turvallisuuden konseptien pitkäjänteinen kehittäminen VALHA13, Kyber TPO, Turvallisuustutkimuksen TPO, Kunta ja alueseminaari, tulossa tutkimusseminaari ja järjestöseminaari

21 Turvallisuuskomitean suositus Tavoite on kehittää ohjeistusta yhdenmukaiseksi, hyödyntää eri hallinnonalojen hyviä käytäntöjä ja poistaa mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä selventää näin alue ja kuntatason varautumiseen liittyvää ohjausta. Suositetaan kirjattavaksi seuraavaan hallitusohjelmaan, että Turvallisuuskomiteassa valmistellaan varautumisen kehittämisohjelma, jonka pohjalta tarkastettaisiin valtakunnallisen varautumisen tehtävät ja toiminnan järjestelyt. Ohjelman painopiste olisi paikallisen ja aluetason varautumisen ohjaamisessa sekä tukemisessa. Tavoite on selkiyttää toimijoiden roolit ja vastuu sekä luoda kokonaisturvallisuuden konseptien kehittämisjärjestelmä, jolla varautumisen eri osa alueita (esim. tilannekuva, johtaminen, järjestöyhteistyö jne.) kehitetään ja seurataan pitkäjänteisesti

22 Kokonaisturvallisuuden konseptien pitkäjänteinen kehitys 1 v 5 v 10 v 22

23 Kiitos mielenkiinnosta!