VALTIONEUVOSTON SELVITYS
|
|
- Anna-Leena Hiltunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2005 vp Valtioneuvoston selvitys Lissabonin strategian välitarkastelusta Valtioneuvostolle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan suuri valiokunta on 22 päivänä lokakuuta 2004 saanut valtioneuvostolta perustuslain 97 :n mukaisen selvityksen Lissabonin strategian välitarkastelusta (E 84/2004 vp). Suuri valiokunta on päättänyt antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle. Valtioneuvosto on lisäksi antanut täydentäviä selvityksiä jatkokirjelmissä 1. VNK ja 2. VNK Tämä lausunto perustuu valtioneuvoston selvitykseen , joka on valtioneuvoston kanta komission tiedonantoon (komission kevätraportti Eurooppa-neuvostolle). Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina: - valtiovarainministeri Antti Kalliomäki - opetusministeri Tuula Haatainen - kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen - sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre - peruspalveluministeri Liisa Hyssälä - työmiministeri Tarja Filatov - kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja neuvotteleva virkamies Antti Riivari, kauppa- ja teollisuusministeriö - alivaltiosihteeri Jari Luoto, valtioneuvoston kanslia - ylijohtaja Pekka Jalkanen, ympäristöministeriö - ylijohtaja Anne Brunila ja ja finanssineuvos Ilkka Mytty, valtiovarainministeriö. Viitetiedot Suuri valiokunta on saanut lausunnot valtiovarainvaliokunnalta (VaVL 3/2005 vp), sivistysvaliokunnalta (SiVL 1/2005 vp), sosiaali- ja terveysvaliokunnalta (StVL 3/2005 vp), talousvaliokunnalta (TaVL 2/2005 vp), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta (TyVL 1/2005 vp) ja ympäristövaliokunnalta (YmVL 34/2004 vp, YmVL 4/2005 vp). Lausunnot ovat tämän lausunnon liitteinä, ja suuri valiokunta on lähettänyt lausunnot valtioneuvostolle tiedoksi. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Komission tiedonanto Komissio esittää antamassaan tiedonannossa (KOM(2005) 24), että uudistetun Lissabonin strategian tulisi keskittyä kasvuun ja työllisyyteen. Toimet rakentuisivat kolmen pääteeman ympärille: Euroopasta olisi tehtävä houkutteleva investointi- ja työskentely-ympäristö. E 84/2004 vp Versio 2.0
2 Osaaminen ja innovaatiot olisivat kasvun perustana. EU:n tulisi luoda uusia ja parempia työpaikkoja. Komissio nimeää kymmenen avainalaa, joilla unionin ja jäsenvaltioiden tulisi saavuttaa kyseiset tavoitteet ns. Lissabon-toimintaohjelman mukaisesti. Lissabonin strategian uudistaminen tapahtuisi uuden ns. "eurooppalaisen kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden" kautta. Tämän pohjalta komissio suosittelee kevään Eurooppa-neuvostoa käynnistämään uuden kumppanuuden, hyväksymään yhteisön Lissabon-toimintaohjelman ja pyytämään jäsenmaita laatimaan kansalliset Lissabon-toimintaohjelmat sekä hyväksymään ehdotetut Lissabonin strategian hallinnointiuudistukset. Valtioneuvoston yleisnäkemys Valtioneuvosto pitää komission esittämiä perusviestejä hyvinä. Lissabonin strategia vaatii uudistamista ja keskittymistä nykyistä harvempiin prioriteetteihin. Keskittymällä kasvuun ja työllisyyteen voidaan varmistaa EU:n taloudellinen kilpailukyky tämä on välttämätöntä, jotta muut kestävän kehityksen elementit voidaan turvata myös jatkossa. Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen siitä, että keskittyminen nyt kasvuun ja työllisyyteen on sopusoinnussa sosiaali- ja ympäristötavoitteiden edistämisen kanssa. Valtioneuvoston mukaan komission laatima erillinen Lissabon-toimintaohjelma asettaa konkreettisia tavoitteita EU:lle ja jäsenmaille komission nimeämillä kymmenellä avainalalla. Toimintaohjelma on kuitenkin liian laaja ja sisältää toimenpidesuosituksia, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja erimitallisia. Eurooppa-neuvoston ei tulisi hyväksyä Lissabon-toimintaohjelmaa sellaisenaan, vaan se tulisi analysoida ja käsitellä Eurooppa-neuvoston jälkeen, jotta siihen voidaan jatkossa sitoutua. Valtioneuvoston sisällöllisiä kannanottoja Valtioneuvoston kannat sisältyvät E 84/ jatkokirjelmään VNK, Valtioneuvoston kantoja on myös tarkemmin selostettu erikoisvaliokuntien lausunnoissa kunkin valiokunnan erityisalan osalta. Valtioneuvosto katsoo, että on hyvä, että toimielimet velvoitetaan saamaan aikaan lainsäädäntöä keskeisillä sisämarkkina-alueilla. Komission huomiot jatkokäsittelystä palveludirektiivin osalta (mm. alkuperämaaperiaatteeseen liittyvät huolet) ja REACH-asetuksen osalta ovat oikeita. Valtioneuvosto pitää REACH-asetuksen käsittelyssä tärkeänä kilpailukyvyn sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta tasapainoisen lopputuloksen saavuttamista mahdollisimman pikaisesti. Valtioneuvosto katsoo, että EU:n kauppapolitiikan tulee perustua avoimia markkinoita tukeviin selkeisiin pelisääntöihin. EU:n ulkoisen avoimuuden edistämiseen on pyrittävä myös sisäisissä politiikoissa. Kansainvälisessä ulottuvuudessa tulisi nostaa esille ilmastopolitiikka. EU:n teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että EU pyrkii aktiivisesti laajentamaan päästövähennyksiin sitoutuneiden valtioiden määrää. Valtioneuvosto yhtyy komission ajatukseen siitä, että paremmalla sääntelyllä on myönteinen vaikutus taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Sen lisäksi on kiinnitettävä myös enemmän huomiota markkinaperusteisten ratkaisujen kehittämiseen vaihtoehtoina sääntelylle. Valtioneuvoston mukaan komission priorisoimat tutkimus- ja kehityspoliittiset toimet (puiteohjelma, 3 %:n T&K-investointitavoite, T&Kvaltiontukiuudistus) ovat oikeaan osuneita. Tutkimuspanosten lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös tulosten parempaan hyödyntämiseen. Valtioneuvosto on suhtautunut varauksellisesti verokannusteiden käyttöön omissa T&K-toimissaan, mutta voi tukea pyrkimystä selkiyttää niihin liittyviä periaatteita. Korkeakoulujen roolin korostaminen on hyvä asia, ja eurooppalaisten korkeakoulujen monimuotoisuus tulee nähdä vahvuutena. Lisäksi tulee korostaa korkeakoulu- 2
3 tasoisen koulutuksen ja tutkimuksen laadun merkitystä eurooppalaisten korkeakoulujen vetovoiman lisäämiseksi. Myös yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä on tarpeen vahvistaa. Eurooppalaisen teknologiainstituutin luominen on uusi ja kunnianhimoinen ajatus. Kilpailukykyisen instituutin luominen EU:n toimesta ei ole välttämättä paras ratkaisu, ja asiasta tarvitaan lisätietoa tarkemman kannan määrittämiseksi. Tieto- ja viestintätekniikan tärkeä merkitys on tuotu kevätraportissa hyvin esille. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisaste yrityksissä ja hallinnossa on kuitenkin tietyillä sektoreilla edelleen liian alhainen. Innovaatioiden vauhdittamiseksi ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi olisi tärkeää panostaa myös avointen ympäristöjen ja tieteellisen tiedon ja tutkimustulosten vapaaseen liikkuvuuteen ja vaihtoon. Valtioneuvosto tukee komission näkemystä siitä, että Euroopan tulee ottaa johtava rooli kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä, ja yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan komission ja jäsenmaiden tulisi vahvistaa ekotehokkaiden innovaatioiden, ml. ympäristöteknologioiden, edistämistä. Ne ovat merkittävä mahdollisuus ympäristöhaittojen torjunnassa ja EU:n globaalin kilpailukyvyn vahvistamisessa. Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti eurooppalaisiin teollisen tutkimuksen yhteistyökonsepteihin. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että EU tukee aktiivisesti teknologisten innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää public-private-yhteistyötä. Eurooppalaiset teknologia-aloitteet ovat laaja ja kunnianhimoinen uusi T&Kyhteistyön muoto, ja niiden käytännön toteuttamiseen liittyy paljon haasteita ja avoimia kysymyksiä. Suuriin eurooppalaisiin tuotantoa sisältäviin teollisiin hankkeisiin suhtaudutaan varauksellisesti. Valtioneuvosto katsoo, että komission esittämiä avainalueita uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi pidetään pääosin hyvinä ja esitettyjä toimia voidaan tukea. Huomiota on syytä kiinnittää myös vero- ja etuusjärjestelmien yhteensovittamiseen, työmarkkinatukeen ja siihen liittyvien järjestelmien toimivuuteen. Valtioneuvosto painottaa, että riittävä sosiaalisten etuuksien taso ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollistavat ratkaisut ovat ennakkoehto sosiaaliseen osallisuuteen perustuvien työmarkkinoiden toiminnalle. Huomiota tulee kiinnittää perustaitojen kehittämiseen ja siihen, että ammatillinen koulutus vastaa yritysten laadullisia osaamistarpeita. Valtioneuvosto pitää työvoiman liikkuvuutta tärkeänä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja kiinnittää huomiota mm. työperäisen maahanmuuton edistämiseen ottaen huomioon kunkin jäsenmaan työmarkkinoiden tarpeet. Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan olemassa olevat toimet yhdessä jo muodostavat todellisen eurooppalaisen nuorisoaloitteen. Uusia prosesseja ei tarvita. Terveellisten elinvuosien lisääminen on olennainen tekijä työllisyyden lisäämisessä. Tässä yhteydessä on muistettava, että kysymys ei ole vain terveyspalveluista. Terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon kaikissa politiikoissa. Tämä on kustannustehokkain tapa lisätä terveitä elinvuosia. Erityisesti tulisi ottaa huomioon työolosuhteiden ja työterveydenhuollon rooli terveiden elinvuosien edistämisessä. Valtioneuvosto tukee komission tiedonannossa esitettyjä linjauksia EU:n rakennerahastopolitiikasta ja korostaa, että sitä koskeva uudistus tulee kytkeä Lissabonin ja Göteborgin strategioiden toimeenpanoon. Lissabonin strategian hallinnointijärjestelmän kehittäminen Valtioneuvosto pitää lähtökohtaisesti tärkeänä, että Lissabonin strategian hallinnointia yksinkertaistetaan ja tehostetaan. Komission ehdotukset näyttäisivät vievän uudistuksia oikeaan suuntaan, ja niiden tavoitteita voidaan pääosin tukea. Valtioneuvosto tukee komission ehdottamaa mallia, jonka mukaan uusi suuntaviivapaketti jakaantuisi kahteen osaan: yhtäältä talouspoliittisiin suuntaviivoihin sekä toisaalta työllisyyssuuntaviivoihin. Tämä rakenne olisi jatkossakin 3
4 perustamissopimuksen mukainen, ja vastuu suuntaviivoista olisi edelleen asianomaisilla neuvostokokoonpanoilla. Valtioneuvosto korostaa kokonaisraportointijärjestelmän keventämisen merkitystä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mikrotaloudellisten suositusten ja raporttien laadun parantamiseen. Valtioneuvosto kannattaa kansallisten Lissabon-toimintaohjelmien laatimista. On hyvä, että kyseiset toimintaohjelmat sisältävät sekä toimeenpanoa koskevan osuuden että ns. "eteenpäin katsovan" osuuden kunkin hallituksen suunnitelmista saavuttaa Lissabon-tavoitteita. Strategian poliittinen johtaminen on tärkeää. Tavoite kaikkien kansallisten tahojen kytkemisestä mukaan Lissabonia koskevaan päätöksentekoprosessiin on myös olennaista. Komission esitys ei ole kuitenkaan kaikilta osin selvä, ja pohdittavaksi jää, miten uudistus käytännössä toteutetaan. Erityisesti on epätietoisuutta siitä, miten avointa koordinaatiomenetelmää uudistetaan. On tärkeätä arvioida, miten tietyt relevantit osat avoimen koordinaation prosesseista pidetään jatkossa osana Lissabonin strategiaa. Valtioneuvosto ei pidä herra tai rouva Lissabonin nimittämistä hallitukseen tarpeellisena, mutta voi harkita sitä jäsenmaiden kansallisen koordinaation parantamiseksi. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunnan kannanotot perustuvat erikoisvaliokuntien lausuntoihin. Erikoisvaliokuntien lausunnot muodostavat olennaisen osan eduskunnan kantaa asiassa. Niissä olevia yksityiskohtaisia taikka sektorikohtaisia kantoja ei ole toistettu tässä lausunnossa. Yleistä Valiokunta katsoo, että kysymys on poikkeuksellisen tärkeästä asiasta Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Valiokunta korostaa sitä, että Lissabonin tavoitteet ovat edelleen tärkeitä, muuttuneessa maailmantalouden tilanteessa jopa tärkeämpiä kuin vuonna Kysymys on eurooppalaisen yhteiskunta- ja hyvinvointimallin turvaamisesta sekä Euroopan unionin yhtenäisyyden ja poliittisen toimintakyvyn varmistamisesta. Suomen on syytä olla aktiivinen strategian uudistamisessa. Kyvyttömyys Lissabonin strategian toteuttamisessa voi johtaa epäluottamuksen kierteeseen jäsenvaltioiden välillä sekä taloudellisen ja poliittisen integraation heikkenemiseen. Se johtaisi myös laajentumisen lupausten ja mahdollisuuksien täyttämättä ja käyttämättä jättämiseen. Myös unionin poliittinen uudistuminen ja EU:n ulkoisen toiminnan kehittäminen voivat vakavasti vaarantua, jos jäsenvaltiot lähtevät omille teilleen yhteisen projektin laahatessa. Kasvun ja työllisyyden näköalan katoaminen johtaisi myös vanhenevan Euroopan sosiaalisen koheesion rapautumiseen sekä Euroopan ympäristö- ja ilmastopoliittisen johtavan roolin uhraamiseen kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Alkuperäinen strategia sisälsi kymmenen politiikkapilaria ja noin 200 erillistavoitetta. Strategian hallinnointi on ollut hajanaista ja raskasta. Strategiaa on pikemminkin paisutettu kuin kohdennettu viimeisinä vuosina Eurooppa-neuvoston päätelmillä. Välitarkastelu on nyt erittäin tarpeellista. Strategian onnistunut täytäntöönpano on oleellisempaa kuin jatkuva uusien avausten tekeminen. Lissabonin strategian täytäntöönpanoon on liittynyt monia reaalitaloudellisia ja lainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Julkisen talouden epätasapaino, hidas työllisyyskehitys ja tuottavuuden merkittävästi kilpailijamaita hitaampi kasvu ovat olleet merkittäviä makrotaloudellisia hidasteita Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös alhainen investointiaste sekä tieto- ja viestintäteknologian alhainen hyödyntäminen ovat ongelmia. Sisämarkkinoilla sääntely on ollut liiallista ja heterogeenista. Sisämarkkinalainsää- 4
5 dännön hyväksyminen ja täytäntöönpano ovat jääneet tavoitteista jälkeen. Ehkä keskeisin ongelma on kuitenkin ollut puutteellinen poliittinen sitoutuminen. Suomen tulee voimakkaasti korostaa sitä, että Euroopan unionin jäsenmaat ovat voimakkaan keskinäisriippuvuuden vuoksi yhteisten ongelmien äärellä. Jäsenmaiden kesken on löydyttävä solidaarisuutta myös yhteisten ponnistusten hyväksi, ei ainoastaan kunkin maan erityisongelmien ymmärtämiseksi. Sitoutuminen vertaisarviointiin ja vertailukelpoisiin kansallisiin toimintaohjelmiin on tärkeää. Lissabonin strategian vaatimien uudistusten tekemisessä ja niiden seurannassa on painotettava laajan poliittisen sitoutumisen tarvetta ja laajaa osallistumista. Kansalliset parlamentit, työmarkkinajärjestöt ja muut sidosryhmät on saatava mukaan strategian toteuttamiseen. Strategian kohdentaminen Valiokunta yhtyy komission ja valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan jatkotyön painopiste konkreettisten toimien osalta on tällä hetkellä suunnattava kasvuun ja työllisyyteen. Tämä ei saa merkitä strategian muiden ulottuvuuksien unohtamista, sillä kasvuun ja työllisyyteen keskittymällä voidaan saada aikaan kestäviä tuloksia vain, jos samalla päättäväisesti sitoudutaan myös sosiaalisen ulottuvuuden ja ympäristön osalta kestävään kehitykseen. Kestävä kehitys ja ympäristönäkökulma sekä Euroopan sosiaalisen mallin vahvistaminen ovat perusratkaisuja, joihin Lissabonin strategian konkreettisten toimenpiteiden tulee perustua. Komissio ehdottaa tiedonantoonsa liittyvässä Lissabon-toimintaohjelmassa kymmentä avainalaa. Valtioneuvoston tavoin ja erikoisvaliokuntien lausuntoihin yhtyen valiokunnassa on herännyt kysymys siitä, onko toimintaohjelma liian laaja, päällekkäinen ja erimitallinen riittävän fokuksen luomiseksi Lissabonin strategian toteuttamiseksi. Eurooppa-neuvoston ei tulisi hyväksyä Lissabonin strategian toimintaohjelmaa sellaisenaan, vaan se edellyttää täsmentämistä ja konkreettisuutta. On tärkeää, että toimintaohjelmaan voidaan käytännössä sitoutua ja että sen toteutumista voidaan seurata. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen myös siinä, että kilpailukyvyn vahvistamisessa on otettava huomioon pitkän aikavälin haasteet, jotka koskevat julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä hyvinvointijärjestelmien rahoituksen kestävyyttä. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat -instrumentti tulisi kytkeä Lissabonin strategian toteuttamiseen. Yksityiskohtaisia kannanottoja Valiokunta painottaa tarvetta kehittää sisämarkkinoita edelleen. Tämä avoimen ja vienti-intensiivisen kansantaloutemme vuoksi Suomen olennainen kansallinen intressi, joka on yhteneväinen EU:n kokonaisedun kanssa. Suomen tulee olla aktiivinen ja edelläkävijä asiassa. Puutteita on mm. palveluiden, energiamarkkinoiden ja rahoitusmarkkinoiden osalta. Eduskunta on antanut tukensa kattavan palveludirektiivin säätämiselle. Direktiivissä on kuitenkin otettava huomioon tietyt palveludirektiiviehdotukseen liittyvät ongelmakohdat, jotka liittyvät sekä direktiiviehdotuksen soveltamisalaan että alkuperämaaperiaatteeseen. Tältä osin eduskunnan lokakuussa 2004 hyväksymät kannat (SuVL 2/2004 vp) ovat edelleen täysin voimassa. Rahoitusmarkkinoiden heterogeenisyys ja aitojen sisämarkkinoiden kehittymättömyys on este kasvulle ja työllisyydelle. Rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelman puitteissa hyväksytyn yhteisölainsäädännön täytäntöönpanossa on puutteita, jotka tulisi poistaa. Loput toimintasuunnitelmaan sisältyvät lainsäädäntöaloitteet tulisi saada nopeasti hyväksyttyä. Valiokunta yhtyy myös REACH-asetuksen osalta valtioneuvoston kantaan ja pitää tärkeänä tasapainoisen lopputuloksen pikaista saavuttamista. Taloudelliset ulkosuhteet on miellettävä osaksi strategiaa, taloudellisen kasvun veturiksi. WTO:n Dohan kierrokseen on panostettava, tavoitteena tasapainoinen maailmankauppaa vapauttava, mutta eri maiden kehityserot huomioon ottava lopputulos. Taloudellisten ulko- 5
6 suhteiden osalta, Lissabonin strategiaan liittyen, on tiivistettävä taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden strategian kehittämisen tärkeys on ilmeinen. Suomen on aktiivisesti johdettava pohjoisen ulottuvuuden jatkokehittelyä. Kolmansiin maihin suuntautuvan kaupan ja Venäjän kanssa toteutettavan taloudellisen kumppanuuden osalta kansallinen intressimme on yhteneväinen koko EU:n, Venäjän ja laajemminkin pohjoisen alueen yhteisen edun kanssa. Muutoin on keskityttävä kilpailukyvyn kannalta olennaisimman lainsäädännön kehittämiseen. Säädöstulva ruuhkauttaa päätöksenteon ja hidastaa tavoitteiden saavuttamista. Tätä ilmentää yhteisö- ja sisämarkkinalainsäädännön kasvava täytäntöönpanovaje. Myös suotuisa yritysympäristö edellyttää parempaa sääntelyä ja säädöstulvan välttämistä. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttöön ovat perusteltuja. EU-rahoitus ei kuitenkaan saa korvata kansallista ja yksityistä rahoitusta. Jäsenmaiden julkisen panostuksen jälkeenjääneisyys on korjattava. EU-rahoituksen on keskityttävä aloille, joilla yhteinen panostus tuottaa lisäarvoa kansalliseen ja yksityiseen panostukseen nähden. T&K-panostuksien vaikuttavuuteen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittäminen on keskeinen osa Lissabonin strategiaa. Se oli vahvasti esillä Wim Kokin työryhmän raportissa. Koulutusjärjestelmä on nähtävä kokonaisuutena, joka tukee elinikäistä oppimista, myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Eurooppalaisten, myös suomalaisten, yliopistojen ja korkeakoulujen avautumiseen ulospäin on panostettava. Keskeinen osa Lissabonin strategiaa ovat ympäristöteknologia ja ekotehokkaat keksinnöt. Ne tukevat kasvua ja työllisyyttä sekä kestävän kehityksen strategiaa. Ne edistävät myös tavoitetta taloudellisen kasvun ja lisääntyvien ympäristöhaittojen kytkennän irrottamisesta (decoupling). Ympäristöteknologiaan ja ekotehokkaisiin keksintöihin on panostettava ja niiden edistämiseksi voidaan kehittää myös taloudellisia ohjauskeinoja. EU:n johtoasema ympäristöteknologian ja ekotehokkaiden innovaatioiden alalla on säilytettävä. Kilpailukyvyn parantamiseksi, työssäoloasteen nostamiseksi, julkisen talouden turvaamiseksi ja työelämässä tapahtuvien innovaatioiden edistämiseksi on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota työelämän laatuun ja erityisesti toimiin, jotka parantavat tuottavuutta. Työhyvinvointiin liittyvät työilmapiirin kehittäminen, työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, johtaminen sekä tasa-arvo työelämässä. Kansanterveyden edistäminen on olennainen tekijä työllisyysasteen ja eläkkeellejäämisiän nostamisessa. Myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantaminen sekä toimivan ja tasoltaan riittävän sosiaaliturvan takaaminen liittyvät toimivien ja joustavien työmarkkinoiden kehittämiseen. Talousvaliokunnan lausuntoon yhtyen valiokunta toteaa, että Suomen kansallisten kilpailukykytavoitteiden tulee olla jopa kunnianhimoisempia kuin Lissabonin strategia. Pienenä kotimarkkina-alueena Suomi on kansantaloudellisesti erittäin riippuvainen paitsi EU:n sisämarkkinoista, myös globaaleista markkinoista. Myös kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset on otettava huomioon ja niihin on vaikutettava. Suomen on varauduttava myös siihen mahdollisuuteen, että Lissabonin strategian toteuttaminen epäonnistuu, jolloin taloudelliset ulkosuhteet kolmansiin maihin nousevat entistä merkittävämmiksi. Strategian hallinnointi Valiokunta yhtyy näkemykseen siitä, että strategian hallinnointia on virtaviivaistettava ja kevennettävä. Komissio ehdottaa integroitua lähestymistapaa, jossa unionitasolla tehdään yksi vuosittainen raportti sekä kansallisella tasolla yksi kansallinen toimintasuunnitelma. Tämä lähestymistapa on oikea. On pyrittävä irti moninaisista ja päällekkäisistä "prosesseista", joihin EU on viime aikoina juuttunut, ja suuntauduttava toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviontiin. Talouspolitiikan laajat suuntavii- 6
7 vat on yhdistettävä Lissabonin strategian toteuttamiseen. Monet Lissabonin strategian keskeiset elementit ovat sellaisia, että ne kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Unionin toimivalta joko puuttuu tai on luonteeltaan korkeintaan täydentävää. Siksi strategian toteuttamisessa on turvauduttu avoimen koordinaation menetelmään, joka Suomen kriittisestä asenteesta huolimatta on vakiintunut osaksi Lissabonin strategian välineistöä. Avoimen koordinaation jatkokehittäminen on siksi tärkeänä osana Lissabonin strategian hallinnon kehittämistä. Menetelmän käyttöönotto tule kytkeä selkeästi Lissabonin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen seurantaan. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selvityksen avoimesta koordinaationmenetelmästä loppuvuodesta 2004 (E 134/2004 vp). Suuri valiokunta lausuu valtioneuvostolle kantansa asian erikoisvaliokuntakäsittelyn valmistuttua. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti herra tai rouva Lissabonin nimeämiseen. Valtiovarainvaliokunnan lausuntoon yhtyen valiokunta tukee tätä varauksellista kantaa. Jäsenmaille tulee antaa valtuudet itse päättää tavasta, jolla tarpeellinen kansallinen koordinaatio järjestetään. Valiokunta toteaa, että Suomessa asian koordinointi kuuluu lähtökohtaisesti kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan. Lausunto Lausuntonaan suuri valiokunta esittää, että edellä esitetyin huomautuksin valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2005 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Kimmo Kiljunen /sd Arja Alho /sd (osittain) Mikko Elo /sd Jukka Gustafsson /sd (osittain) Heidi Hautala /vihr (osittain) Pertti Hemmilä /kok Toimi Kankaanniemi /kd Risto Kuisma /sd Miapetra Kumpula /sd Markku Laukkanen /kesk Marjo Matikainen-Kallström /kok Rosa Meriläinen /vihr Outi Ojala /vas Susanna Rahkonen /sd vjäs. Juha Rehula /kesk Kimmo Sasi /kok Jouko Skinnari /sd (osittain) Astrid Thors /r Kimmo Tiilikainen /kesk (osittain) Kari Uotila /vas Jan Vapaavuori /kok Matti Väistö /kesk Timo Kalli /kesk (osittain) Jouko Laxell /kok Minna Lintonen /sd (osittain) Anni Sinnemäki /vihr (osittain) Timo Soini /ps Jutta Urpilainen /sd (osittain) Harry Wallin /sd (osittain). Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Pekka Nurminen. 7
8 8
Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2005 vp Keskiviikko 4.5.2005 kello 13.30-14.47 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Heidi
Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 49/2004 vp Keskiviikko 6.10.2004 kello 14.00-14.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Jari Vilén /kok Heidi Hautala /vihr Pertti Hemmilä /kok Toimi Kankaanniemi /kd Marjo
Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo
Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko
Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Keskiviikko 10.1.2007 kello 13.30-13.43 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Arja Alho /sd Arto Bryggare /sd Merikukka Forsius /vihr
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
PUHENJOHTAJANKAPALE/KP SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 11/2004 vp Perjantai 12.3.2004 kello 14.00-15.24 Läsnä nimenhuudossa pj. Ville Itälä /kok (osittain 1 vpj. Kimmo Kiljunen /sd (toimi puheenjohtajana
Suurelle valiokunnalle
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2005 vp Valtioneuvoston selvitys Lissabonin strategian välitarkastelusta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 27 päivänä lokakuuta
Suurelle valiokunnalle
TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2005 vp Valtioneuvoston selvitys Lissabonin strategian välitarkastelusta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 27 päivänä lokakuuta
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 1/2004 vp Perjantai 6.2.2004 kello 14.00-14.52 Läsnä nimenhuudossa vpj. jäs. Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Christina Gestrin /r Jukka Gustafsson /sd Heidi Hautala
VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^
EDUSKUNTA VALIOKUNNAT ASIAKIRJAVIHKO * tnjx*.* ^ Valtiopäiväasia, 19/2005 E Sivu 1/1 Lakivaliokunta Saapunut 11.04.2005 Käsittely päättynyt 14.04.2005LaVP 29/2005 vp 3 Käsittely päättynyt 23.09.2005 La
Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 5/2006 vp Keskiviikko 22.2.2006 kello 13.30-14.25 Läsnä nimenhuudossa vpj. jäs. Antti Kaikkonen /kesk Arja Alho /sd Merikukka Forsius /vihr Heidi Hautala /vihr Pertti
Suurelle valiokunnalle
SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2005 vp Valtioneuvoston selvitys Lissabonin strategian välitarkastelusta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 27 päivänä lokakuuta 2004 lähettänyt
Perjantai 10.3.2006 kello 13.30-15.45. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2006 vp Perjantai 10.3.2006 kello 13.30-15.45 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Merikukka
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 23/2003 vp Perjantai 19.9.2003 kello 14.00-16.10 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Mikko Elo /sd Christina
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 6/2006 vp Perjantai 24.2.2006 kello 13.30-15.22 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Merikukka Forsius /vihr Heidi Hautala /vihr Pertti
Torstai kello ; ;
PUHENJOHTAJANKAPALE/ASUURI VALIOKUNTA Torstai 8.12.2011 kello 12.00-13.15; 13.45-14.15; 15.00-16.100 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Miapetra Kumpula-Natri /sd Antti Kaikkonen /kesk Annika Lapintie
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2009 lähettänyt sivistysvaliokuntaan
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 27/2003 vp Perjantai 3.10.2003 kello 14.05-15.35 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Hannu Takkula /kesk Mikko Elo /sd Christina Gestrin /r Jukka Gustafsson
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2006 vp Perjantai 21.4.2006 kello 13.30-15.03 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Mikko Elo /sd Pertti Hemmilä /kok Toimi Kankaanniemi
Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Antti Rantakangas /kesk (1 12 ) jäs. Janina Andersson /vihr
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 21/2007 vp Tiistai 11.9.2007 kello 12.15-13.36 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Antti Rantakangas /kesk (1 12 ) jäs. Janina Andersson /vihr Hannu Hoskonen /kesk (1 13, 14 osittain)
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 31/2003 vp Perjantai 17.10.2003 kello 14.00-14.51 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 40/2005 vp Perjantai 30.9.2005 kello 13.30-15.22 Läsnä nimenhuudossa vpj. jäs. Antti Kaikkonen /kesk Arja Alho /sd Sirkka-Liisa Anttila /kesk Mikko Elo /sd Heidi Hautala
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Perjantai 7.4.2006 kello 13.30-15.11 Läsnä nimenhuudossa vpj. vpj. jäs. Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Eero Akaan-Penttilä /kok Arja Alho /sd Merikukka Forsius /vihr Heidi Hautala
1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk
Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 4/2005 vp Perjantai 18.2.2005 kello 13.30-15.41 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Arja Alho /sd Mikko Elo
Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 )
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2005 vp Torstai 3.2.2005 kello 12.00-13.45 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio /sd Esko Kiviranta
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle
Sivistysvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä
Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari
VALTIONEUVOSTON SELVITYS
SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2006 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla Valtioneuvostolle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 5/2008 vp Perjantai 7.3.2008 kello 13.30-14.13 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Antti Kaikkonen /kesk Heli Järvinen /vihr Matti Kauppila /vas Tuija
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 49/2002 vp Perjantai 25.10.2002 kello 14.00-15.09 Läsnä nimenhuudossa vpj. vpj. jäs. Kimmo Kiljunen /sd Kirsi Piha /kok Eero Akaan-Penttilä /kok Maria Kaisa Aula /kesk
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 41/2003 vp Perjantai 28.11.2003 kello 14.10-15.25 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Ville Itälä /kok Mikko Elo /sd Jukka Gustafsson /sd Pertti Hemmilä /kok Susanna Huovinen
E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma
E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky
Tiistai kello ,
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 54/2004 vp Tiistai 14.12.2004 kello 10.00 11.25, 11.35 11.45 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Jyri Häkämies /kok Kyösti
Opetusministeriö E-JATKOKIRJELMÄ OPM
Opetusministeriö EJATKOKIRJELMÄ OPM200500020 KAS Koponen Johanna 28.01.2005 EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission tiedonanto neuvostolle Valkoisen kirj an "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet"
Läsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk 1 6, 7 osittain
LAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 77/2004 vp Torstai 28.10.2004 kello 10.00-10.55 Läsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk Lasse Hautala /kesk Tatja Karvonen /kesk Petri Neittaanmäki
Palvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 52/2005 vp Perjantai 2.12.2005 kello 13.30-15.11 Läsnä nimenhuudossa vpj. jäs. Antti Kaikkonen /kesk Sirkka-Liisa Anttila /kesk Mikko Elo /sd Merikukka Forsius /vihr
Perjantai kello
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 39/2004 vp Perjantai 22.10.2004 kello 12.00-12.50 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Jyri Häkämies /kok Kyösti Karjula /kesk
Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 68/2013 vp Torstai 26.9.2013 kello 10.00-12.30 Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr Eeva-Johanna Eloranta /sd Maarit
Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r
TALOUSVALIOKUNTA Torstai 11.4.2013 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r Johanna Karimäki /vihr Pia
EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013
EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa
Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain)
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 66/2013 vp Torstai 5.9.2013 kello 13.00-14.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok jäs. Lars Erik Gästgivars /r Teuvo Hakkarainen /ps Harri
6922/08 vpy,elv,js/el,mmy/sp 1 DG C 1
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2008 (04.03) (OR. en) 6922/08 COMPET 81 MI 78 SOC 131 CONSOM 26 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n ehd. nro: 15651/07
Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 )
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 65/2005 vp Tiistai 13.9.2005 kello 12.00-13.05 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 ) Klaus Hellberg
1 Nimenhuuto Läsnä oli 21 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, että kokous on päätösvaltainen. 1 (11)
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 34/2006 vp Torstai 6.7.2006 kello 10.00-13.11 SuV:n vanha kokoushuone, päärakennus Läsnä nimenhuudossa vpj. jäs. Antti Kaikkonen /kesk Arja Alho /sd Merikukka Forsius
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 28/2008 vp Perjantai 12.9.2008 kello 13.30-14.25 Läsnä nimenhuudossa vpj. vpj. jäs. Antti Kaikkonen /kesk, joka toimi puheenjohtajana Eero Akaan-Penttilä /kok Heli Järvinen
Uusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 34/2010 vp Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Sirpa Asko-Seljavaara /kok Timo Juurikkala /vihr Pietari Jääskeläinen
Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Keskiviikko 16.12.2009 kello 13.00-13.55 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Eero Akaan-Penttilä /kok Sirpa Asko-Seljavaara /kok Timo Juurikkala /vihr Heli Järvinen /vihr
Perjantai kello
VALTIOVARAINVALIOKUNTA Perjantai 24.2.2012 kello 11.30-13.05 Läsnä pj. jäs. vjäs. sihteerit Kimmo Sasi /kok Leena Harkimo /kok Pertti Hemmilä /kok Jouko Jääskeläinen /kd Timo Kalli /kesk Esko Kiviranta
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 101/2005 vp Keskiviikko 14.12.2005 kello 13.45-14.20 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Arto Bryggare /sd Sari Essayah /kd Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio
Eveliina Pöyhönen. johtaja
15.3.2019 Eveliina Pöyhönen johtaja OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA NÄKYMÄT TULEVALLE RAKENNERAHASTOKAUDELLE Osallisuus osana ESR+ -asetusta Kansallinen kanta Aikataulu Osallisuus osana ESR+ -asetusta ESR+
1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen.
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 vp Perjantai 8.2.2013 kello 11.00-13.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain, 12 jäs. Lars Erik Gästgivars /r (3 Teuvo
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri
Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd (nimenhuudon jälkeen) jäs. Christina Gestrin /r (nimenhuudon jälkeen)
VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 29/2006 vp Tiistai 6.6.2006 kello 12.00-12.40 Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Kyösti Karjula /kesk Jari Koskinen /kok Pekka
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta
3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus
3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista
103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008
PTK 103/2008 vp 103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008 kello 13.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia 1) Hallituksen esitys käräjäoikeuksien kokoonpanoa koskevien säännösten uudistamiseksi... 3 Hallituksen esitys
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 58/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 13.30-14.43 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Eero Akaan-Penttilä /kok Sirpa Asko-Seljavaara /kok Heli Järvinen
Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 5/2009 vp Perjantai 27.2.2009 kello 14.00-15.00 Läsnä nimenhuudossa vpj. jäs. Antti Kaikkonen /kesk Sirpa Asko-Seljavaara /kok Heli Järvinen /vihr Kyösti Karjula /kesk
VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT
HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2001 vp Vahvistamatta jääneinä palautuneet arpajaislaki, laki arpajaisverolain muuttamisesta, laki rahankeräyslain muuttamisesta, laki viihdelaitelain muuttamisesta, laki
Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00963 TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) 25.07.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva Euroopan unionin valvontajärjestelmä
TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla
Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar
Komission kiertotalouspaketti 2018 Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen Mari Pantsar 13.3.2018 EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa Nyt lausuttavat tiedonannot ovat kiertotalouden vauhdittamisen
Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 53/2010 vp Keskiviikko 24.11.2010 kello 12.30-13.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Eero Akaan-Penttilä /kok Antti Kaikkonen /kesk Sirpa Asko-Seljavaara
Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa
Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala
Suurelle valiokunnalle
TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2010 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Eurooppa 2020 -strategiasta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 5 päivänä
Ulkoasiainvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on
Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Vänskä Anne(STM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2016-00255 TSO Vänskä Anne(STM) 23.09.2016 JULKINEN Asia EU; Työturvallisuus ja työterveys; Komission ehdotus; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan
8340/11 VHK/mrc DG G 2B
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden
Keskiviikko 28.5.2003 kello 14.00-16.09. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 11/2003 vp Keskiviikko 28.5.2003 kello 14.00-16.09 Läsnä nimenhuudossa vpj. Kimmo Kiljunen /sd, toimi puheenjohtajana 1-25 (osittain) vpj. Hannu Takkula /kesk, toimi
TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2044(BUD) 4.7.2017 TARKISTUKSET 1-11 Daniel Dalton (PE604.889v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
Torstai kello
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2011 vp Torstai 30.6.2011 kello 12.50-13.30 Läsnä pj. Timo Soini /ps vpj. Pertti Salolainen /kok jäs. Pekka Haavisto /vihr Ilkka Kanerva /kok Ilkka Kantola /sd Saara
Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
Valtioneuvostolle. SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2006 vp. kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Suomen kansallinen toimintaohjelma
SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2006 vp Valtioneuvoston selvitys Lissabonin strategiasta kasvun ja työllisyyden parantamiseksi Suomen kansallinen toimintaohjelma 2005 2008 Valtioneuvoston selvitys Lissabonin
Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00224 YVA Pastila-Eklund Mari AMOS 09.11.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen
Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00162 KTPO Haltia Petri(OKM) 14.08.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma Kokous Koulutus (EU30)
Suurelle valiokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2010 vp Valtioneuvoston selvitys valtioneuvoston kannanotoista Lissabonin sopimuksen aiheuttamista Eurooppa-neuvostoa koskevista muutoksista Suurelle valiokunnalle JOHDANTO
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Kehitysyhteistyöryhmä Päivämäärä: 7.2.2008 Vastaanottaja:
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta
24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä
Suurelle valiokunnalle
HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2011 vp Valtioneuvoston selvitys luonnoksesta neuvoston päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta ja komission tiedonannoista: Euroopan sähköisen hallinnon
Perjantai kello :08. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2013 vp Perjantai 17.5.2013 kello 13.30 14:08 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Miapetra Kumpula-Natri /sd Annika Lapintie /vas Paula Lehtomäki /kesk Sirkka-Liisa