PTT työpapereita 148
|
|
- Marja Laine
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research PTT työpapereita 148 YRITYSTEN EDUSTUSKULUT JA MATKAILU- JA RUOKAILUPALVELUT ERITYISESTI LAPISSA Pasi Holm Anneli Hopponen
2 PTT työpapereita 148 PTT Working Papers 148 ISBN (pdf) ISSN (pdf) Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo Economic Research PTT Helsinki
3 Pasi Holm Anneli Hopponen YRITYSTEN EDUSTUSKULUT JA MATKAI- LU- JA RAVINTOLAPALVELUT ERITYISESTI LAPISSA. PTT työpapereita s. ISBN (pdf), ISSN (pdf). Tiivistelmä: Kataisen hallitus päätti kehysriihessään keväällä 2013 poistaa yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen verovähennysoikeuden. Yrityksille tehdyn edustuskyselyn perusteella arvioidaan verovähennysoikeuden poistamisen taloudellisia vaikutuksia. Laskennallisesti edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa 20 prosentin yhteisöverokannalla arvioituna. Koska edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentää yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja, julkisen talouden todellinen hyöty tulee jäämään 9-16 miljoonaan euroon. Matkailualan työllisyys vähenisi Lapissa henkilötyövuoden verran. Asiasanat: Edustuskulujen verovähennys, verotuotot Pasi Holm Anneli Hopponen COMPANIES TAX REPRESENTATION EXPENCES: IMPACT ON TOURISM AND RESTAURANT SERVICES PARTICULARLY IN LAPLAND. PTT Working Papers 148. pp. 28. ISBN (pdf), ISSN (pdf). Abstract: In spring 2013, when negotiating the spending limits Prime Minister Katainen's government decided to remove the tax deductibility of representation expenses. This will have economic impacts on actions of companies and associations. In this report firm level economic impact is estimated on the basis of a firm inquiry. Computationally, applying 20 per cent corporate tax level the removal of representation expenses tax deduction would increase corporate tax revenue by 38 million euros. However the removal of tax deduction will reduce the expenses that companies and associations use in representation and entertainment. Thus the real benefit for public finance will be 9-16 million euros. In Lapland tourism employment would decrease by person-years. Key words: Tax deductibility of representation expenses, tax revenue. 3
4 4
5 Esipuhe Kataisen hallituksen kevään 2013 kehysriihen linjauksen mukaan yritysten edustuskulujen nykyinen 50 prosentin verovähennysoikeus poistetaan. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen vähennettyjä edustuskuluja oli noin 192 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto lisää yrityksen veroja 38 miljoonalla eurolla yhteisöveroasteen ollessa 20 prosenttia, jos edustuskulujen määrä pysyy 384 miljoonassa eurossa. Tutkimuksessa arvioidaan, kuinka veronvähennysoikeuden mahdollinen poistuminen vaikuttaa yritysten käyttämiin edustuskuluihin. Erityisesti tarkastellaan vaikutuksia Lapin matkailuun. Matkailuelinkeino tuo vuosittain noin 600 miljoonan euron tulot Lappiin. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja se tuottaa merkittävät kunnallisverotulot Lapin kuntiin. Pellervon taloustutkimus PTT teki tämän tutkimuksen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen kyselyaineisto on kerätty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yhteystiedoista. Tekijöiden ja PTT:n puolesta haluan kiittää MaRaa ja EK:ta. Helsingissä, 20. kesäkuuta 2013 Pasi Holm toimitusjohtaja Pellervon taloustutkimus 5
6 6
7 YHTEENVETO Kataisen hallitus päätti kehysriihessään keväällä 2013 poistaa yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen verovähennysoikeuden. Nykyisin puolet edustuskuluista voidaan vähentää yhteisöverotuksessa. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrä oli 384 miljoonaa euroa. Laskennallisesti edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa 20 prosentin yhteisöverokannalla arvioituna. Koska edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentää yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja prosenttia, julkisin talouden todellinen hyöty tulee jäämään 9-16 miljoonaan euroon. Tämän tutkimuksen yrityksille suunnatun edustuskulukyselyn perusteella yritysten ja yhteisöjen arvioidaan vähentävän edustuskulujensa määrään miljoonaa euroa. Tämä pienentää yhteisöveron tuottoa 9-15 miljoonaa euroa. Eniten yritykset ja yhteisöt vähentävät kotimaisten ruoka- ja ravintolapalveluiden käyttöä, miljoonaa euroa, ja Lapin seminaarimatkoja, miljoonaa euroa. Koska ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö johtuen alan työvoimavaltaisuudesta ja alkoholiverosta on korkeampi muihin toimialoihin verrattuna, edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentää julkisen talouden tuloja 5,6 8,5 miljoonaa euroa. Matkailualan merkitys on keskeinen Lapin taloudessa ja työllisyydessä. Yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkojen väheneminen heikentää Lapin työllisyyttä henkilötyövuoden verran. Työllisyyden lasku lisää julkisen talouden menoja ja vähentää tuloja yhteensä 5,4 6,7 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan kotimaisten matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyden arvioidaan heikkenevän henkilötyövuotta ilman välillisiä kerrannaisvaikutuksia. Tutkimuksen tulokset perustuvat yrityksille touko-kesäkuussa yrityksille suunnattuun edustuskulukyselyyn. Kyselyn perusjoukkona oli 303 yritystä, joilla on edustaja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä sekä yrittäjävaltuuskunnan jäsenenä. Kyselyn vastausprosentti oli hyvä; 35 prosenttia. Edustuskyselyn mukaan 35 prosenttia edustuskuluista käytetään ruoka- ja ravintolapalveluihin, 16 prosenttia urheilu- ja kulttuuritapahtumiin ja 13 prosenttia Lapin seminaarimatkoihin. Jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi, yritysten ja yhteisöjen arvioidaan vähentävän edustuskulujen määrää prosentilla. 7
8 Ruoka- ja ravintolapalveluihin käytetyt edustuskulut vähenisivät prosenttia, edustuskulut urheilu- ja kulttuuritapahtumiin vähenisivät prosenttia ja edustuskulut Lapin seminaarimatkoihin prosenttia. Yrityksistä lähes 30 prosenttia harkitsee lopettavansa seminaarimatkat Lappiin, jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistettaisiin. 8
9 SISÄLLYSLUETTELO YRITYSTEN EDUSTUSKULUT JA... 1 MATKAILU- JA... 1 RUOKAPALVELUT ERITYISESTI LAPISSA... 1 ESIPUHE... 5 YHTEENVETO JOHDANTO EDUSTUSKULUKYSELY EDUSTUSKULUJEN VÄHENNYSOIKEUDEN MAHDOLLISEN POISTUMISEN VAIKUTUKSISTA EDUSTUSKULUKYSELYN TULOSTEN YLEISTETTÄVYYS VAIKUTUKSET LAPIN KUNTIIN VAIKUTUKSIA JULKISEEN TALOUTEEN LOPUKSI LÄHTEET: LIITE:
10 10
11 1. Johdanto Kataisen hallituksen kevään 2013 kehysriihen linjauksen mukaan yritysten edustuskulujen nykyinen 50 prosentin verovähennysoikeus poistetaan. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen vähennettyjä edustuskuluja oli noin 200 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto lisää yrityksen veroja 38 miljoonalla eurolla yhteisöveroasteen ollessa 20 prosenttia, jos edustuskulujen määrä pysyy 384 miljoonassa eurossa. Tutkimuksessa arvioidaan, kuinka veronvähennysoikeuden mahdollinen poistuminen vaikuttaa yritysten käyttämiin edustuskuluihin. Erityisesti tarkastellaan vaikutuksia Lapin matkailuun. Matkailuelinkeino tuo vuosittain noin 600 miljoonan euron tulot Lappiin. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja se tuottaa merkittävät kunnallisverotulot Lapin kuntiin. Tutkimuksessa tehdään kyselytutkimus suomalaisille yrityksille. Yrityksiltä kysytään viimeisen tilikauden liikevaihto- ja edustuskulutiedot. Eduskulujen käyttötarkoitus on jaoteltu kuuteen luokkaan: urheilu- ja kulttuuritapahtumiin Suomessa, Lapin seminaarimatkakuluihin kokonaisuudessaan, seminaarimatkoihin muihin matkakohteisiin Suomessa, ruoka- ja ravintolapalveluihin Suomessa, muihin edustuskuluihin Suomessa ja edustuskuluihin ulkomailla. Yrityksiltä kysytään arviota, kuinka edustuskulujen määrä ja kohdentuminen muuttuisivat, jos edustuskulujen verovähennysoikeus lakkaisi (katso liite). Yrityskyselyn tulokset yleistetään koskemaan kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä vuoden 2011 elinkeinoverotilaston avulla. Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa on valmistumassa tutkimus Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna Tämän tutkimuksen tuloksia hyödynnetään arvioitaessa edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutuksia Lapin kuntiin. 11
12 2. Edustuskulukysely edustuskulujen vähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutuksista Edustuskulukysely osoitettiin yrityksille, joiden edustajat ovat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston varsinaisia jäseniä ja varajäseniä sekä yrittäjävaltuuskunnan jäseniä. Kysely lähetettiin kaksi kertaa ( ja ) 303 yritykselle. Vastauksia saatiin 106 kappaletta, eli vastausprosentti oli 35. Edustuskulukysely aliarvio edustuskulujen määrän Elinkeinoverotilaston mukaan yritysten ja yhteisöjen liikevaihto oli 442 miljardia euroa ja verovähennyskelpoisia edustuskuluja oli 392 miljoonaa euroa vuonna Edustuskulujen osuus liikevaihdosta oli 0,089 prosenttia. Edustuskulukyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli 33,4 miljardia euroa. Näiden yritysten edustuskulujen määrä oli 14,1 miljoonaa euroa. Vastanneissa yrityksissä edustuskulujen osuus liikevaihdosta oli 0,042 prosenttia. Yritysten lukumäärä liikevaihdon mukaan, % (pl. tuntemattomat, yrityksiä kpl, liikevaihto 423 mrd. ) Yritysten lukumäärä liikevaihdon mukaan % (yrityksiä 104 kpl, liikevaihto 33 mrd. ) 3,3 0,8 0,2 7,7 95,6 Lähde: Elinkeinoverotilastot Liikevaihto milj. Alle 2 2-9, ,999 Yli 50 Kuvio 1. Edustuskulukyselyyn vastanneiden ja kaikkien yritysten ja yhteisöjen jakauma liikevaihdon mukaan 34,6 Lähde: PTT 32,7 25,0 Liikevaihto milj. Alle 2 2-9, ,999 Yli 50 Edustuskulukyselyyn vastasivat isot yritykset (kuvio 1). Tämä on luonnollista, koska kyselyn perusjoukkona olivat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n eri valiokunnissa toimivat yritykset. Elinkeinoverotilaston mukaan 95,6 prosentilla kaikista yrityksistä liike- 12
13 vaihto vuodessa on korkeintaan kaksi miljoonaa euroa. Edustuskulukyselyyn vastanneissa tämän luokan yritysten osuus on 7,7 prosenttia. Liikevaihdoltaan yli kahden miljoonan euron yritykset jakautuvat melko tasaisesti edustuskulukyselyssä. Kahdesta kymmeneen miljoonan euron liikevaihtoluokan osuus on neljännes. Sekä kymmenestä viiteenkymmeneen miljoonan euron liikevaihtoluokan että yli 50 miljoonan euron liikevaihtoluokan osuus on kolmannes. Yritysten edustuskulujen jakauma liikevaihdon mukaan, % (yrityksiä kpl, edustuskulut 383 milj. ) 36,4 20,5 26,1 17,0 Liikevaihto milj. Alle 2 2-9, ,999 Yli 50 Yritysten edustuskulujen jakauma liikevaihdon mukaan, % (yrityksiä ,4 kpl, edustuskulut 14 milj. ) 4,1 3,0 11,5 Liikevaihto milj. Alle 2 2-9, ,999 Yli 50 Lähde: Elinkeinoverotilastot Lähde: PTT Kuvio 2. Edustuskulukyselyyn vastanneiden ja kaikkien yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen jakauma liikevaihdon mukaan Elinkeinoverotilaston mukaan yritysten edustuskulut jakautujat varsin tasaisesti eri liikevaihtoluokkiin (kuvio 2). Edustuskulukyselyssä yli 50 miljoonan euron liikevaihtoluokkaan kuuluvat yritykset kuluttivat 81 prosenttia kaikista edustuskuluista. Yritykset käyttävät 13 prosenttia edustuskuluistaan Lapin seminaarimatkoihin Ravintola- ja ruokapalvelut ovat pääasiallinen edustuskulujen käyttökohde (kuvio 3). Kaikista edustuskuluista 35 prosenttia kohdistui näihin palveluihin. Muut edustuskuluerät olivat lähes yhtä suuria. Osuudet vaihtelevat 10 ja 16 prosentin välillä. 13
14 Edustuskulujen jakautuminen, % Edustuskulut ulkomaat; 10,5 Urheilu ja kulttuuri Suomi; 15,6 Muut edustuskulut Suomi; 13,7 Seminaari Lappi; 13,3 Ruokapalvelu ja ravintola Suomi; 34,8 Seminaari muu Suomi; 12,2 Kuvio 3. Yritysten 13,4 miljoonan euron edustuskulujen jakautuminen vuonna 2012 Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi edustuskuluja 40 prosenttia Edustuskulukyselyyn vastanneista yrityksistä 43 prosenttia arvioi edustuskulumenojensa säilyvän ennallaan, vaikka edustuskulumenojen verovähennysoikeus poistuisi (kuvio 4). Vastanneista yrityksistä 32 prosenttia arvioi edustuskulujensa määrän puolittuvan, jos verovähennysoikeus poistuisi. Liikevaihdoltaan alle 10 miljoonan euron yrityksistä kaksi kolmannesta arvioi edustuskulujensa vähenevän ja yli 50 miljoonan euron yrityksistä puolet (kuvio 5). Edustuskulukyselyyn vastanneet yritykset arvioivat edustuskulumenojen vähenevän 40,2 prosenttia, jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi. 14
15 Edustuskulujen muuttuminen, jos verovähennysoikeus poistuu % kaikista vastaajista (106 yritystä) 4,7 Vähentää enintään 10 % 20,8 Vähentää % 32,1 Vähentää yli 50 % 42,5 Pysyy ennallaan Kuvio 4. Yritysten lukumäärän jakauma (%) edustuskulujen muutoksen mukaan. Edustuskulujen muutos, jos verovähennysoikeus poistuu Liikevaihto: Alle 10 milj. 33 yritystä 10-49,9 milj. 34 yritystä Yli 50 milj. 36 yritystä Yhteensä 103 yritystä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % -osuus Vähenee Ennallaan Kuvio 5. Edustuskulumenojaan vähentävien yritysten osuus (%) liikevaihdon koon mukaan. 15
16 Yritysten Lapin seminaarimatkoihin käyttämät edustuskulut vähenisivät 56 prosenttia Yritysten Lapin seminaareihin kohdistuvat edustuskulut vähenevät kahta kautta. Yhtäältä edustuskulumenojen kokonaismäärä vähenee ja toisaalta edustuskulumenojen käyttötarkoitus muuttuu. Jos edustuskulumenojen verovähennysoikeus poistuisi, yritykset käyttäisivät 40 prosentilla vähentyneistä edustuskuluistaan 9,8 prosenttia Lapin seminaarimatkoihin (kuvio 6). Vuonna 2012 yritykset arvioivat kohdistaneessa edustuskuluistaan 13,3 prosenttia Lapin seminaarimatkoihin. Edustuskulujen jakautuminen uudistuksen jälkeen, % Edustuskulut ulkomaat; 11,8 Urheilu ja kulttuuri Suomi; 17,9 Muut edustuskulut Suomi; 14,9 Seminaari Lappi; 9,8 Ruokapalvelu ja ravintola Suomi; 33,4 Seminaari muu Suomi; 12,2 Kuvio 6. Yritysten 10,1 miljoonan euron edustuskulujen jakautuminen, jos verovähennysoikeus lakkautettaisiin Yrityksistä 28,6 prosenttia harkitsee lopettavansa seminaarimatkat Lappiin, jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistettaisiin Niistä edustusmenokyselyyn vastanneista yrityksistä, jotka ovat tehneet seminaarimatkoja Lappiin, 28,6 prosenttia harkitsee lopettavansa Lapin seminaarimatkat (kuvio 7). Yrityksistä saman verran, eli 28,6 prosenttia aikoo jatkaa Lapin seminaarimatkoja, vaikka edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi. 43 prosenttia yrityksistä ei osannut tai halunnut antaa arvioita. 16
17 Osuus yrityksistä (%) 28,6 Harkitsee lopettavansa 42,9 Ei harkitse lopettavansa Ei osaa arvioida 28,6 Kuvio 7. Lapin seminaarimatkoja lopettamista harkitsevien yritysten osuus 17
18 3. Edustuskulukyselyn tulosten yleistettävyys Edustuskulukyselyn tuloksia yleistettäessä täytyy ottaa huomioon kolme eri tekijää. Ensiksi edustuskulukyselyn vastaajajoukko painottuu selvästi enemmän suuriin yrityksiin verrattuna kaikkien yritysten ja yhteisöjen kokoon liikevaihdolla arvioituna (kuvio 1). Toiseksi edustuskulukyselyyn vastanneissa yrityksissä edustuskulut painottuvat selvästi enemmän suuriin yrityksiin kuin kaikkien yritysten ja yhteisöjen edustuskulut (kuvio 2). Kolmanneksi, ja hieman yllättäen, edustuskulujen määrä suhteutettuna liikevaihtoon on edustuskulukyselyssä yli kaksi kertaa pienempi kuin elinkeinoverotilastossa kaikkien yritysten ja yhteisöjen osalta. Elinkeinoverotilaston mukaan edustuskulujen osuus liikevaihdosta on 0,089 prosenttia. Edustuskulukyselyn mukaan edustuskulujen liikevaihtoosuus on 0,042 prosenttia. Edustuskyselyn tuloksia yleistettäessä on päätettävä kolme tekijää. Mitä arvoa käytetään edustuskulumenojen liikevaihto-osuudesta kaikkien yritysten ja yhteisöjen osalta? Miten jaetaan edustuskulumenot eri osatekijöihin kaikissa yrityksissä ja yhteisöissä? Miten arvioidaan edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisen vaikuttavat edustuskulujen määrään kaikissa yrityksissä ja yhteisöissä? Tutkimuksessa edustuskulujen liikevaihto-osuus arvioidaan olevan 0,089 prosenttia. Edustuskulukyselyyn vastanneet ovat saattaneet mainita vastauksissaan vain ne edustuskulut, jotka voidaan vähentää verotuksessa (katso liite) Koska yritykset saavat vähentää edustuskuluistaan puolet, voitaisiin kertoa edustuskulukyselyn vastauksista laskettu 0,042 prosenttia kahdella. Tällöin päädyttäisiin 0,084 prosenttiin. Edustuskulut jaetaan eri osatekijöihin edustuskyselyn vastausten perusteella (kuviot 3 ja 6). Edustuskulukyselyn mukaan yritykset arvioivat vähentävänsä edustuskuluja 40,2 prosenttia, mikäli edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi. Edustuskulumenojen verovähennysoikeuden poistuminen nostaisi edustuskulujen hintaa yrityksen näkökulmasta kymmenen prosenttia (edustuskuluista puolet verovähennyskelpoisia 20 prosentin verokannalla). Kaikkien yritysten ja yhteisöjen osalta 384 miljoonasta 422 miljoonaan. Edustusmenojen kustannusvaikutuksen 38 miljoonan nousu johtaisi edustuskulujen pienenemiseen 154 miljoonaa euroa (=0,402*384 meu). Se, että kymmenen prosentin hinnan nousu aiheuttaisi 40 prosentin kulutuksen laskun, tuntuu suurelta. Kyselyyn vastanneiden arvioihin saattaa olla vaikuttanut kesäkuun 2013 heikko ja heikkenevä taloustilanne. Saattaa hyvin olla mahdollista, että edus- 18
19 tuskulut vuonna 2014 vähenisivät 40 prosenttia. Pidemmän aikavälin verrokkivaihtoehtona tilanteessa, jossa taloustilanne on normalisoitunut, arvioidaan edustuskulujen verovähennysoikeuden poistumisen vähentävän edustuskuluja 25 prosenttia, eli 96 miljoonaa euroa. Yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkoihin kokonaisuudessaan käyttämä arvo laskisi miljoonaa euroa, mikäli edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi Yhteisöt ja yritykset käyttivät Lapin seminaarimatkakuluihin 49 miljoonaa euroa vuonna Jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi, yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkakulut lähes puolittuisivat 22,6-28,4 miljoonaan euroon, eli prosenttia (taulukot 1a ja 1b). Yritysten ja yhteisöjen kotimaiset seminaarikulut muualla kuin Lapissa vähenisivät 11,5 18,6 miljoonaa euroa, eli prosenttia. Taulukko 1a. Edustuskulujen määrä (miljoonaa euroa) jaoteltuna osatekijöihin ennen ja jälkeen verovähennysoikeuden poistamista, jos edustuskulut vähenisivät 40 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos, meu Muutos, % Urh. ja kult. tapahtumat Suomi 59,8 41,0-18,8-31,4 Seminaarimatkat Lappiin 50,9 22,5-28,4-55,8 Seminaarit muualla Suomessa 46,7 28,0-18,6-39,9 Ruokapalvelut ja ravintolat, Suomi 133,6 76,7-56,8-42,6 Muut edustuskulut, Suomi 52,5 34,1-18,4-35,0 Edustuskulut, Ulkomaat 40,2 27,0-13,2-32,8 Yhteensä 383,7 229,5-154,3-40,2 19
20 Taulukko 1b. Edustuskulujen määrä (miljoonaa euroa) jaoteltuna osatekijöihin ennen ja jälkeen verovähennysoikeuden poistamista, jos edustuskulut vähenisivät 25 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos, meu Muutos, % Urh. ja kult. tapahtumat Suomi 59,8 51,5-8,4-14,0 Seminaarimatkat Lappiin 50,9 28,2-22,6-44,5 Seminaarit muualla Suomessa 46,7 35,1-11,5-24,7 Ruokapalvelut ja ravintolat, Suomi 133,6 96,2-37,3-28,0 Muut edustuskulut, Suomi 52,5 42,8-9,7-18,5 Edustuskulut, Ulkomaat 40,2 33,9-6,3-15,7 Yhteensä 383,7 287,8-95,9-25,0 Yritysten ja yhteisöjen ravintola- ja ruokapalveluihin (pl. Lapin matkojen ruokailu) käyttämä edustuskulujen arvo laskisi miljoonalla eurolla, mikäli edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi Ruoka- ja ravintolapalveluihin yritykset ja yhteisöt käyttivät edustuskuluja 133,6 miljoonaa euroa vuonna Jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi, ruoka- ja ravintolapalveluihin käytetyt edustuskulut vähenisivät 37,3 56,8 miljoonaa euroa eli prosenttia (taulukot 1a ja 1b). Yritysten ja yhteisöjen ulkomaiset edustuskulut laskisivat 15,7 32,8 prosenttia ja kotimaisiin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin käyttämät edustuskulut 14,0 31,4 prosenttia. 20
21 4. Vaikutukset Lapin kuntiin Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin tutkimuksessa Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011 (Pasi Satokangas, 2013) on arvioitu matkailualan taloudellista merkitystä Lapissa. Satokankaan tutkimukseen on valittu ne kunnat, joissa matkailulla on kaikkein suurin merkitys. Valittujen 12 kunnan välitön matkailutulo kattaa arviolta 90 prosenttia koko Lapin matkailutuloista. Matkailualan tuottama välitön matkailutulo Lapin 12 kuntaan oli 544 miljoonaa euroa. Matkailualan välitön työllisyysvaikutus oli 3858 henkilötyövuotta ja palkkaverotulovaikutukset 14 miljoonaa euroa. Taulukko 2. Matkailualan taloudellinen merkitys Lapissa vuonna Lähde: Satokangas, Välitön Välitön Matkailun Palkkamatkailutulo matkailu osuus, %, verotulo Alue työllisyys toimialoista vaikutukset euroa Henkilötyövuosia Liikevaihto osuus euroa Vuosi 2011 Enontekiö ,2 46, Inari ,1 41, Kemijärvi ,2 9, Kittilä , Kolari Muonio ,3 32, Pelkosenniemi ,5 45, Ranua ,6 8, Rovaniemi ,8 7, Salla ,7 15, Sodankylä ,8 10, Utsjoki , Yhteensä Satokankaan tutkimusta voidaan hyödyntää arvioitaessa edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisen merkitystä Lapin kuntiin. 21
22 Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi Lapin matkailutuloa miljoonaa euroa, vähentäisi työpaikkoja henkilötyövuoden verran ja laskisi kuntien palkkaverotuloja 1,1 1,3 miljoonaa euroa Yritysten ja yhteisöjen edustuskulut Lapin seminaarimatkoihin laskisivat 22,6 28,4 miljoonaa, kuten edellisessä luvussa perusteltiin. Tutkimuksessa tehdään oletus, että kaikki yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkojen kulut tuovat Lappiin välittömiä matkailutuloja, vaikka edustuskulukyselyn mukaan Lapin seminaarimatkoihin piti sisällyttää kaikki matkan kustannukset myös matkakustannukset. Perusteluja on elinkeinoelämän nykykäytäntö, jonka mukaan valtaosa edustusmatkoihin osallistuvista henkilöistä tai heidän työnantajistaan kustantavat itse omat matkakustannuksensa. Taulukko 3a. Edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutus Lapin 12 keskeiseen matkailukuntaan, jos edustuskulut vähenisivät 40 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos Muutos, % Välitön matkailutulo, miljoonaa euroa 544,4 516,0-28,4-5,2 Välitön työllisyysvaikutus, henkilötyövuosia ,2 Välitön kunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 14,1 13,3-0,7-5,2 Kokonaistyöllisyysvaikutus, henkilötyövuosia ,2 Kokonaiskunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 25,3 24,0-1,3-5,2 22
23 Taulukko 3b. Edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutus Lapin 12 keskeiseen matkailukuntaan, jos edustuskulut vähenisivät 25 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos Muutos, % Välitön matkailutulo, miljoonaa euroa 544,4 521,7-22,6-4,2 Välitön työllisyysvaikutus, henkilötyövuosia ,2 Välitön kunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 14,1 13,5-0,6-4,2 Kokonaistyöllisyysvaikutus, henkilötyövuosia ,2 Kokonaiskunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 25,3 24,3-1,1-4,2 Taulukoiden 3a ja 3b laskelmissa oletetaan, että henkilötyövuotta kohden laskettu liikevaihto pysyy samana ennen ja jälkeen edustuskulujen verovähennysoikeuden poistumista. Henkilötyövuosien vähennys tapahtuu keskipalkkaisten työntekijöiden osalta, jotka maksavat keskimääräistä kunnallisveroa. Kunnallisverovaikutusta arvioitaessa on käytetty nimellisen kunnallisveron sijasta efektiivistä kunnallisveroa, jossa on otettu huomioon vuosiansion mukaan määräytyvä kunnallisveron ansiotulovähennys. Satokankaan tutkimuksen välitöntä työllisyysvaikutusta on täydennetty välillisellä vaikutuksella, jotta voitaisiin arvioida kokonaisvaikutus. Kokonaisvaikutusarvio perustuu Tilastokeskuksen pano-tuotos-tauluihin. Kokonaisvaikutus 1,8 kertaa välitön vaikutus. 23
24 5. Vaikutuksia julkiseen talouteen Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi henkilötyövuotta Lapissa. Näillä henkilöillä saattaisi olla vaikeaa työllistyä toisille toimialoille matkailualan ulkopuolelle. Vaihtoehtona saattaisi olla työttömyys. Työllisyyden heikkeneminen ja työttömyyden kasvu aiheuttaisi yhteiskunnalle myös muita taloudellisia vaikutuksia kuin kunnallisverotulojen pieneneminen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan yhden keskipalkkaisen työntekijän joutuminen työttömäksi aiheuttaa euron yhteiskunnallisen kustannuksen. Puolet johtuu työttömyysturvamenojen ja muiden tulonsiirtojen lisääntymisestä ja toinen puoli verotulojen (arvonlisävero, valtion ansiotulovero ja kunnallisvero) ja sosiaalivakuutusmaksujen tuottojen vähentymisestä. VATT:n arviossa ei ole otettu huomioon työttömyyden inhimillisiä kustannuksia. Kokonaisuudessaan kotimaisten matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyden arvioidaan heikkenevän henkilötyövuotta ilman välillisiä kerrannaisvaikutuksia. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistumisesta aiheutuva Lapin matkailutulojen vähentyminen lisäisi yhteiskunnan menoja ja vähentäisi tuloja yhteensä 5,4-6,7 miljoonaa euroa. Ruoka- ja ravintolapalvelut työllistävät toimialan arvonlisäykseen suhteutettuna selvästi enemmän kuin muut toimialat keskimäärin. Ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö on keskimääräistä korkeampi johtuen myös alkoholiverotuksesta. Varovaisen arvion mukaan ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö on arvonlisäykseen suhteutettuna 15 prosenttiyksikköä johtuen alkoholiverosta ja työvoimavaltaisuudesta korkeampi kuin muiden toimialojen verosisältö. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi yritysten ja yhteisöjen ruoka- ja ravintolapalveluihin käytettäviä edustuskuluja 37,3 56,8 miljoonaa euroa (taulukot 1a ja 1b). Tästä aiheutuisi yhteiskunnalle ylimääräinen 5,6 8,5 miljoonan euron verotulojen menetys. Tämä on nettoarvio, jossa on otettu huomioon yritysten ja yhteisöjen menot toisiin käyttökohteisiin. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi ruoka- ja ravintolapalveluiden käytön vähenemisen myötä yhteiskunnan verotuloja 5,6 8,5 miljoonaa euroa. 24
25 Jos edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen ei vaikuttaisi mitenkään yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrään (384 miljoonaa euroa), verovähennysoikeuden poisto lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa. Edustuskulukysely osoittaa kuitenkin kiistatta, että edustuskulut vähenevät. Jos edustuskulut vähenisivät 40 prosenttia, yhteisöveron tuotto kasvaisi ainoastaan 23 miljoonaa euroa. Jos edustuskulut vähenisivät 25 prosenttia, yhteisöveron tuotto kasvaisi 29 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentää yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrään ja näin yhteisöveron tuotto jää 9-15 miljoonaan euroa arvioitua pienemmäksi. 25
26 6. Lopuksi Tutkimuksessa on tarkasteltu, kuinka veronvähennysoikeuden mahdollinen poistuminen vaikuttaa yritysten käyttämiin edustuskuluihin. Erityisesti tarkastellaan vaikutuksia Lapin matkailuun. Matkailuelinkeino tuo vuosittain noin 600 miljoonan euron tulot Lappiin. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja se tuottaa merkittävät kunnallisverotulot Lapin kuntiin. Tutkimusta varten toteutettiin yrityksille suunnattu edustuskulukysely, jossa kartoitettiin yritysten edustuskulujen määrää jaoteltuna eri käyttötarkoituksiin. Yrityksiltä kysyttiin arviota myös edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistamisen vaikutuksia edustuskuluihin ja niiden jakaumaan. Edustuskulukyselyn tulosten perusteella arvioitiin edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lähteet: Elinkeinoverotilasto Satokangas, P., Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011, luonnos,
27 Liite: Miten yritysten edustusmenojen verovähennysoikeuden poisto vaikuttaa matkailu- ja ravintolapalveluihin? Kataisen hallituksen kehysriihen linjauksen mukaan yritysten edustuskulujen nykyinen 50 prosentin verovähennysoikeus poistetaan. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen vähennettyjä edustuskuluja oli noin 200 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto lisää yritysten veroja 40 miljoonalla eurolla yhteisöveroasteen ollessa 20 prosenttia, jos edustuskulujen määrä pysyisi 400 miljoonassa eurossa. 1. Mikä on yrityksenne päätoimipaikan maakunta? 2. Mikä oli yrityksenne liikevaihto vuonna 2012? euroa 3. Kuinka paljon arvioitte yrityksenne käyttäneen rahaa verovähennyskelpoisiin edustuskuluihin vuonna 2012? euroa 4. Minkä osuuden arvioitte edustuskuluistanne kohdistuneen seuraaviin kohteisiin (summa 100 %): Urheilu- ja kulttuuritapahtumiin Suomessa? prosenttia Seminaarimatkoihin Lappiin (matkan kokonaishinta)? prosenttia Seminaarimatkoihin muihin matkakohteisiin Suomessa? prosenttia Ruokapalveluihin ja ravintolapalveluihin Suomessa? prosenttia Muihin edustuskuluihin Suomessa? prosenttia Edustuskuluihin ulkomaille? prosenttia 5. Jos verovähennysoikeus poistuu, kuinka arvioitte edustuskulujenne määrän muuttuvan? Vähenevän %, säilyvän ennallaan (rasti) vai kasvavan % 6. Jos verovähennysoikeus poistuu, minkä osuuden arvioitte edustuskuluistanne kohdistuvan seuraaviin kohteisiin (summa 100 %): Urheilu- ja kulttuuritapahtumiin Suomessa? % Seminaarimatkoihin Lappiin (matkan kokonaishinta)? % Seminaarimatkoihin muihin matkakohteisiin Suomessa? % Ruokapalveluihin ja ravintolapalveluihin Suomessa? % Muihin edustuskuluihin Suomessa? % Edustuskuluihin ulkomaille? % 7. Jos yrityksenne on tehnyt edustusmatkoja Lappiin, harkitsetteko lopettavanne ne kokonaan? (rasti) Kyllä Ei 27
28 PTT julkaisuja, PTT publikationer, PTT publications 22. Hanna Karikallio Dynamic Dividend Behaviour of Finnish Firms and Dividend Decision under Dual Income Taxation. 21. Satu Nivalainen Essays on family migration and geographical mobility in Finland. 20. Terhi Latvala Information, risk and trust in the food chain: Ex-ante valuation of consumer willingness to pay for beef quality information using the contingent valuation method. 19. Perttu Pyykkönen Factors affecting farmland prices in Finland. 18. Vesa Silaskivi Tutkimus kilpailuoikeuden ja maatalouden sääntelyn yhteensovittamisesta. PTT raportteja, PTT forskningsrapporter, PTT reports 241. Anna-Kaisa Rämö Paula Horne Eeva Primmer Yksityismetsänomistajien näkemykset metsistä saatavista hyödyistä Leena Kerkelä Suhdanteiden ja rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Lauri Esala Jyri Hietala Janne Huovari Puurakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset Perttu Pyykkönen Janne Huovari Turkisalan tuottamat verot Anna-Kaisa Rämö Paula Horne Jussi Leppänen Yksityismetsänomistajien suhtautuminen metsälakiin Matleena Kniivilä Leena Kerkelä Kalle Laaksonen Vaihtoehtoja Suomen perushyödykkeisiin liittyvälle kehityspolitiikalle Janne Huovari Globalisaatio ja tuotannon sijoittuminen Anna-Kaisa Rämö Valtteri Härmälä Jyri Hietala Paula Horne Nuoret ja puupohjaisten tuotteiden kuluttaminen. PTT työpapereita, PTT diskussionsunderlag, PTT Working Papers 146. Pasi Holm Suomalaisomisteiset yritykset Virossa 145. Pasi Holm Janne Huovari Sami Pakarinen Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Eeva Alho Lauri Esala Veera Holappa Markus Lahtinen Sami Pakarinen Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen Perttu Pyykkönen Stefan Bäckman Erik Puttaa Rakennemuutos Suomen kotieläintaloudessa Jyri Hietala Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskuri. Käsitteet ja ohjeet Jyri Hietala Metsätilijärjestelmän taloudelliset vaikutukset Anna-Kaisa Rämö Paula Horne Eeva Primmer Ekosysteemipalveluiden tuotanto yhteistoimintaverkostoissa. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksia Perttu Pyykkönen Tapani Yrjölä Erik Puttaa Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot Suomessa Emmi Haltia Pasi Holm Kaisa Hämäläinen Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristö- ja hyvinvointivaikutusten arvottaminen. 28
SUOMALAISOMISTEISET YRITYKSET VIROSSA
PTT työpapereita 146 PTT Working Papers 146 SUOMALAISOMISTEISET YRITYKSET VIROSSA Pasi Holm Helsinki 213 Tutkimuksen ovat rahoittaneet Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät. Tutkimusta ovat ohjanneet
EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN
EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne
Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä
Osta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle
20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi
Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut
Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005
Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata
Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö
Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen
söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
Tuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:
Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen
Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset
Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015
pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö
Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella
Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen
Turkisalan taloudellinen merkitys
Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
Investointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin
Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin Alennettu arvonlisävero siirtäisi kulutusta ravintoloihin, lisäisi työllisyyttä 2 400 työpaikalla ja kansantalouden tuotosta 300 miljoonalla eurolla.
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
KILPAILUKYKY KUNTOON. Matkailu- ja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala MATKAILU- JA RAVINTOLA- ALAN HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEET 2019
Matkailu- ja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala KILPAILUKYKY KUNTOON MATKAILU- JA RAVINTOLA- ALAN HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEET 2019 Miten Suomi ottaa osansa kasvusta? Matkailu- ja Ravintolapalvelut
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset
Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset 3.5.2018 Susanna Harvio & Tuomas Santasalo, WSP Finland Oy Selvityksen tavoite ja toteutus Työn toteutus: 01-04/2018 Toteuttaja: WSP
TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
Investointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1
YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!
Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu
Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen
11.8.2014 Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen Pellervon taloustutkimus PTT Pasi Holm, toimitusjohtaja Esitys: Rajaveroprosentteja nostetaan kautta linjan 1- prosenttiyksikköä ja väliaikaiseksi
Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke
Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
Arvonlisäveron alentamisesta hyötyisi koko matkailu- ja ravintola-ala
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Anniskelun hintakilpailukyky heikko Arvonlisäveron alentamisesta hyötyisi koko matkailu- ja ravintola-ala KUVA (korkeus
PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset
PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
Investointitiedustelu
Investointitiedustelu Tammikuu 2019 Teollisuuden investoinnit kääntyvät lievään nousuun Investointi- aste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 miljardiin
Yrityskyselyn toteutus
Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon
Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<
Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen
ARVIO JÄRVENPÄÄN HSL-LIPPUTUEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA
ARVIO JÄRVENPÄÄN HSL-LIPPUTUEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA 13.2.2017 HSL-LIPUN TUKEMISEN TOIMINTAMEKANISMI Lipun hinnan alentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia vain todellisen käytön (460 hlö/kk) mukaisesti
Arvokas juusto Anja Pölönen
Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Asuinrakennusten korjaustarve
Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus
KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
Lapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja?
Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Jäsenyritysten arkea
TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry
Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.
Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,
Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset
Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
BtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
Kommentit HSL-lipputuen kustannusvaikutuksia koskevasta selvityksestä Järvenpään kaupunki
Kommentit HSL-lipputuen kustannusvaikutuksia koskevasta selvityksestä Järvenpään kaupunki 20.6.2017 Toimeksiannon tausta Järvenpään kaupunki suunnittelee Helsingin Seudun Liikenteen joukkoliikennelipuille
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
Matkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan Matkailun yhteistyöryhmä
Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan 2019 Matkailun yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tavoite Ryhmän tavoitteena on koota ja priorisoida
Pirkanmaan yritysbarometri II/2015
Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan
Museoiden taloudellinen vaikuttavuus
Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
EDUSKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSVALIONKUNTA
EDUSKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSVALIONKUNTA 24.11.2017 Pasi Holm 050 374 7462 Alkoholilakiuudistus IV-oluiden tarjonta lisääntyy; uusia vähittäismyyntipisteitä noin 4.000 kpl. Alko monopoliyhtiönä on hinnoitellut
Enontekiö. Kuntaraportti
Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön