HARMAAN TALOUDEN SEURANTARAPORTTI 1/2010

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI Talous- ja suunnittelukeskus Varainhallinta HARMAAN TALOUDEN SEURANTARAPORTTI 1/2010 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinro Y-tunnus PL 20 Pohjoisesplanadi HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Alv. nro

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 TIIVISTELMÄ Harmaa talous ja talousrikollisuus rakennusalalla Rakennusalan talousrikosepäilyt ja kuittikauppa Tilaajavastuun tilannetietoja Verohallintopalaute Helsingin kaupunki Tytäryhteisöt LIITE...

3 3 JOHDANTO Tämä raportti sisältää selvityksen talousrikollisuudesta Suomessa ja harmaan talouden torjunnasta Helsingin kaupunkikonsernissa. Raportissa esitetään myös verohallintopalaute ajanjaksolta kaupunkikonserniin kuuluvien virastojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen verohallintoon ilmoittamien tavaroiden ja palveluiden toimittajatietojen perusteella. TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Varainhallinta Lisätiedot: Anne Pyylampi, controller puh Kansi ja layout: Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Tarja Toikka

4 4 TIIVISTELMÄ Harmaa talous ja talousrikollisuus rakennusalalla Harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan rakennusalalla kaikkiaan miljoonan euron vuotuiset vahingot, joista noin 30 % koostuu arvonlisäveron menetyksistä. Tilanne on kehittynyt selvästi alalla huonompaan suuntaan viime vuosina. Verohallinto on Rakennusalan verotarkastushankkeen (Raksa) aineiston pohjalta arvioinut rakennustoiminnan piiloon jäävän arvonlisäveron määrän olevan aliurakoitsijoiden osalta 116 miljoonaa euroa, mikä liikevaihdoksi laskettuna merkitsee noin 530 miljoonan euron piilotaloutta. Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto lisäisi arvonlisäveron tuottoa arviolta miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2009 lopulla Suomessa oli runsas rakennusalan yritystä. Helmikuussa 2010 rakennusalalla toimivien yritysten yhteenlasketut verovelat olivat 563 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta verovelka oli kasvanut noin 146 miljoonaa euroa. Toimintansa lopettaneiden rakennusalan yritysten verovelka on noin 250 miljoonaa euroa. Yhteensä rakennusalan verovelka oli vuoden 2010 alussa runsas 800 miljoonaa euroa. Rakennusalan yrityksien verovelkojen kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut runsaan viiden vuoden aikana vaikka pääosan ajasta rakennusalalla on vallinnut korkeasuhdanne. Suurin osa verovelasta syntyy pienissä urakkaketjun alimmilla tasoilla olevissa yrityksissä, jotka työllistävät alle kolme henkilöä. Verovelkojen määrä lisääntyy yleensä merkittävästi laskevan taloussuhdanteen myötä. Harmaan talouden harjoittajien keskeisiä työvälineitä ovat kertakäyttöiset tai lyhyen elinkaaren osakeyhtiöt. Rakennusalalle on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana perustettu noin uutta yritystä. Uusista rakennusalan yrityksistä useat on perustettu jatkamaan maksuhäiriöihin tai verovelkoihin kaatunutta liiketoimintaa ja lyhyen elinkaaren yritysten osuus on pysynyt korkeana. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin (Virke) tekemän selvityksen mukaan % rakennusalalle viime vuosina perustetuista uusista osakeyhtiöistä on sellaisia, joiden vastuuhenkilöiden aiemmilla yrityksillä on merkittäviä verovelkoja tai maksuhäiriöitä. Konkurssien määrä kasvoi vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna ja lisääntyi lukumääräisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Rakennusalalla pantiin vuonna 2009 vireille 754 konkurssia, mikä on 118 konkurssia enemmän kuin vuonna Rakennusalan harmaassa taloudessa merkittävän uhkan muodostavat tällä hetkellä liiketoimintakiellon alaiset suomalaiset, joita voidaan pitää harmaan talouden ammattilaisina. He hyödyntävät systemaattisesti muun muassa ohjeistusten ja lainsäädännön heikkouksia ja liiketoimintansa organisoimista useissa eri maissa toteutuviksi prosesseiksi. Uusien liiketoimintakieltojen määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 liiketoimintakiellossa on jo yli henkilöä eli noin sata enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valvonnasta ja toimenpiteistä harmaata taloutta vastaan rakennusalalla on useiden arvioiden mukaan todettavissa, että poliisin tietoon tulee vain 5-10 prosenttia talousrikoksista. Laajeneva osa Suomessa tapahtuvasta talousrikollisuudesta ja erityisesti rakennusalan

5 5 harmaasta taloudesta on siirtymässä ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Erityisesti tämä näkyy laajamittaisena aliurakointitoimintana, johon liittyy tulojen salausta, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeiden palkkojen maksua, kuittikauppaa ja tilauspetoksia. Vuosina 2007 ja 2008 talousrikoskytkentöjä oli noin neljänneksessä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi määritellyistä avoimista rikosjutuista, mutta vuonna 2009 jo noin 44 prosentissa. Talousrikostutkinnan kuormittuneisuutta kuvaavana tunnuslukuna käytetty poliisille tulevien ilmoitusten ja poliisin päättämien juttujen välinen suhdeluku on korkeampi kuin koskaan: juttuja ei ole pystytty saamaan valmiiksi siinä määrin kuin uusia on alkamassa. Vuonna 2009 noin puolet kaikista tilaajavastuutarkastuksista tehtiin rakennusalalle. Vaikka laki tunnettiin jo paremmin, kaikista (789) tehdyistä tarkastuksista 60 prosentissa havaittiin puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa. Puutteiksi kirjattiin tilanteet, joissa selvityksiä ei ollut hankittu ollenkaan, niitä oli hankittu sopimuksen tekemisen jälkeen tai ne olivat yli kolme kuukautta vanhoja. Pimeän työvoiman käytön torjunta on tärkeä osa rakennusalaan liittyvän rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Pimeän työvoiman kansainvälisen torjuntayhteistyön kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suomessakin uutena uhkana on kolmansista maista lähetetyn pimeän työvoiman käyttö, johon liittyy erityinen ihmiskaupan ja sen kaltaisen rikollisuuden riski. Kolmansista maista tulevien työntekijöiden olojen valvonnan vahvistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusalan talousrikokset aiheuttavat monenlaisia kustannuksia yhteiskunnassa. Hyvinvointitappioita syntyy esimerkiksi verokertymän supistumisesta, rikosten torjunnasta ja tutkinnasta sekä yritysten välisen kilpailun vääristymisestä. Kuittikauppatapauksiin sisältyi yli 23 miljoonan arvosta vääränsisältöisiä tositteita. Verohallintopalaute Verottaja käy läpi Helsingin kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen ilmoittamia toimittajatietoja. Verohallinnossa tiedostoja ristiinajetaan ja tarkempaan läpikäyntiin jääneet yritykset verottaja käy läpi yksitellen. Nämä ovat seuloutuneita yrityksiä. Seuraavassa esitetään yhteenveto verohallinnon seulaan jääneistä hankinnoista ajanjaksolla tammi-maaliskuu 2010 ryhmiteltynä sen mukaan, mikä on ollut seulaan jääneiden toimittajatietojen prosenttiosuus ao. yksikön kaikista verohallinnolle ilmoitettavista hankinnoista. Seulonta-% HARMAA TALOUS tammi-maaliskuu Helsinki Ice Sport Center 33 Ruotsinkielinen työväenopisto 30 Helsingin Liikuntahallit Oy 24 Tietokeskus 19 Kulttuurikeskus 17 Kaupunginkirjasto 15 Kaapelitalo Koy 14 Kaupinparkki Koy 14

6 Taloushallintopalvelut 13 Kumpulan Kiinteistöt Oy 13 Laajasalon Kiinteistöt Oy 13 Vuosaaren Kiinteistöt Oy 13 Helsingin tukkutori 12 Liikuntavirasto 11 HKR, urakat 11 Helsingin Toimitilat Koy 11 Maunulan Asunnot Koy 11 Malmin Kiinteistöt Oy 11 Talous- ja suunnittelukeskus 10 Kaupunkisuunnitteluvirasto 10 Opetusvirasto 10 Sosiaalivirasto 10 Asuntotuotantotoimisto 10 Jääkenttäsäätiö 10 Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy 10 Nuorisoasiainkeskus 9 Työterveyskeskus 9 Palmia 9 Kaupungin taidemuseo 8 Ympäristökeskus 8 Suomenkielinen työväenopisto 8 MetropoliLab 8 Suomen Energia-Urakointi Oy 8 Pikkuhuopalahden Kiinteistöt Oy 8 Puotilan Kiinteistöt Oy 8 Vesalan Kiinteistöt Oy 8 kaupunginorkesteri 7 Hallintokeskus 7 Terveyskeskus 7 Henkilöstökeskus 7 HKR, palv.ostot 7 Oiva Akatemia 7 HKL 7 Helsingin Satama, palv.ostot 7 Vuosaaren Urheilutalo Oy 7 Kannelmäen Kiinteistöt Oy 7 Helsingin Vanha Viertotie 22 As Oy 7 Hankintakeskus 6 Kiinteistövirasto 6 Urheiluhallit Oy 6 Seure Henkilöstöpalvelut Oy 6 Itä-Pasilan Pysäköinti Oy 6 Auroranlinna Koy 6 6

7 Pihlajiston Kiinteistöt Oy 6 Suutarilan Kiinteistöt Oy 6 Pelastuslaitos 5 Helsingin Energia 5 Helsingin Seniorisäätiö 5 Finlandia-talo Oy 5 Helsingin Korkotukiasunnot 5 Roihuvuoren Kiinteistöt Oy 5 Rakennusvalvontavirasto 4 Stadion-säätiö 4 Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy 4 Kaupunginmuseo 3 Korkeasaaren eläintarha 3 Helsingin Satama, urakat 2 Helen Sähköverkko Oy 2 Oulunkylän sairaskotisäätiö 0 Helsingin teatterisäätiö 0 Mitox Oy 0 Oy Mankala Ab 0 Helsinki Region Marketing Oy 0 Helsingin Väylä Oy 0 Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos Koy 0 Helsingin Käpyläntie 1 As Oy 0 Paciuksenkatu 4 As Oy 0 Helsinginkatu 25 Koy 0 Laivalahdentori Koy 0 Ruskeapuisto Koy 0 7

8 8 1. Harmaa talous ja talousrikollisuus rakennusalalla*) Rakennustoimialan kannalta harmaa talous on merkittävin rikollisuusuhka myös liiketaloudellisesti. Harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan rakennusalalla kaikkiaan miljoonan euron vuotuiset vahingot, joista noin 30 % koostuu arvonlisäveron menetyksistä. Tilanne on kehittynyt selvästi alalla huonompaan suuntaan viime vuosina. Salattujen tulojen arvo rakennusalalla oli vuonna 2007 yli 500 miljoonaa euroa ja pimeän työn osuus vastasi 9 % rakentamisen työvoimasta ja 5 % rakennusalan tuotannosta. Verohallinto on Rakennusalan verotarkastushankkeen (Raksa) aineiston pohjalta arvioinut rakennustoiminnan piiloon jäävän arvonlisäveron määrän olevan aliurakoitsijoiden osalta 116 miljoonaa euroa, mikä liikevaihdoksi laskettuna merkitsee noin 530 miljoonan euron piilotaloutta. Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto lisäisi arvonlisäveron tuottoa arviolta miljoonaa euroa vuodessa. Rakennusalan harmaata taloutta esiintyy sekä suurten työmaiden aliurakkaketjuissa, korjausrakentamisessa että pientalojen rakennustyömailla. Verohallinnon Rakennusalan verotarkastushankkeen( Raksa-hanke) tekemät verotarkastukset ovat osoittaneet, että suurimmat verovahingot syntyvät urakkaketjujen alapäässä. Laskutus perustuu usein lähinnä työsuorituksiin ilman materiaaleja. Aliurakoitsija välttää veronmaksun joko jättämällä ilmoitukset tekemättä tai liittämällä vääränsisältöisiä laskuja kirjanpitoonsa. Aliurakoitsija kuitenkin laskuttaa avoimella verolla, jonka ketjussa ylempi voi vähentää, vaikka laskuttaja ei maksa veroa. Nykyisin voimassa olevan arvonlisäverolain tulkinnan mukaan tilaajan vähennysoikeus voidaan poistaa vain, jos tilaajan voidaan osoittaa olleen tietoinen myyjän vilpillisyydestä. Kuittikauppa Kuittikaupalla aiheutetaan suuria ennakonpidätysten, sosiaaliturvamaksujen ja esimerkiksi eläkevakuutusmaksujen menetyksiä. Toteutus tapahtuu niin, että perusteettomalla kuitilla näennäisesti myyty työsuoritus todellisuudessa tehdään urakkaketjussa kuittikauppiaan edellä olevan aliurakoitsijan pimeällä työvoimalla. Kuittikaupassa välitöntä vahinkoa kärsivät sekä valtio että eläkevakuutusyhtiöt. Rikoshyötyä syntyy etenkin kuittikauppiaalle. Kuitilla aliurakoitsija kasvattaa kirjanpidollisia kulujaan ja valvonnasta poistuneella rahalla puolestaan maksetaan työntekijöille pimeät palkat ja osa jää yrittäjän omaan käyttöön. Kuittikauppa tarvitsee pimeää työvoimaa. Siten esimerkiksi käännetyn arvonlisäverojärjestelmän tavoitteena ei ole vain arvonlisäveron turvaaminen, vaan myös muiden menetysten ja vahinkojen välttäminen. Kuittikaupalla on myös merkittäviä seurannaisvaikutuksia. Vilpillisesti toimivan yrityksen ei ole toiminnassaan tarpeen toteuttaa tarkkaa kustannuslaskentaa ja -seurantaa ja yrityksen toiminta muuttuu tehottomaksi. Vilpillinen yrittäjä voi maksaa käytännössä parempia palkkoja ja saada toiminnastaan suurempaa voittoa kuin rehellisesti toimiva yrittäjä. Samalla *) Keskusrikospoliisi, tiedusteluosasto: Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva, , KRP/RTP 393/213/2010.

9 9 kun rikolliset voitot kasvavat, pimeän palkan suuruus houkuttelee työntekijöitä ja rehellinen kilpailu vääristyy. Vuoden 2009 lopulla Suomessa oli runsas rakennusalan yritystä. Helmikuussa 2010 rakennusalalla toimivien yritysten yhteenlasketut verovelat olivat 563 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta verovelka oli kasvanut noin 146 miljoonaa euroa. Toimintansa lopettaneiden rakennusalan yritysten verovelka on noin 250 miljoonaa euroa. Yhteensä rakennusalan verovelka oli vuoden 2010 alussa runsas 800 miljoonaa euroa. Rakennusalan yrityksien verovelkojen kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut runsaan viiden vuoden aikana vaikka pääosan ajasta rakennusalalla on vallinnut korkeasuhdanne. Suurin osa verovelasta syntyy pienissä urakkaketjun häntäpäässä olevissa yrityksissä, jotka työllistävät alle kolme henkilöä. Verovelkojen määrä lisääntyy yleensä merkittävästi laskevan taloussuhdanteen myötä. Verojen maksamatta jättäminen ja maksukyvyttömyys eivät ole sinänsä harmaata taloutta, mutta nimenomaan rakennusalalla se voi osoittaa harmaan talouden olemassaoloa esimerkiksi kuittikaupan muodossa. Yritykset, jotka haluavat ostamillaan kuiteilla peittää maksamiaan pimeitä palkkoja, hankkivat kuitit arvonlisäverovelvollisiksi rekisteröidyiltä yrityksiltä. Nämä voivat joko - olla tekemättä mitään ilmoituksia veroviranomaisille, minkä seurauksena on verojäämäksi siirtyvä arvioitu maksuunpano, - ilmoittaa kuittien mukaiset korvaukset liikevaihtonaan, mutta jättää verot maksamatta, - ilmoittaa vain osan niille muodollisesti maksetuista korvauksista, jolloin maksuunpanot ja verojäämät jäävät pienemmiksi tai - antaa ei-toiminta ilmoituksia, jolloin paljastuminen jää riippumaan verovalvonnan tehokkuudesta ja satunnaistekijöistä. Kertakäyttöiset ja lyhyen elinkaaren yritykset Harmaan talouden harjoittajien keskeisiä työvälineitä ovat kertakäyttöiset tai lyhyen elinkaaren osakeyhtiöt. Rakennusalalle on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana perustettu noin uutta yritystä. Uusista rakennusalan yrityksistä useat on perustettu jatkamaan maksuhäiriöihin tai verovelkoihin kaatunutta liiketoimintaa ja lyhyen elinkaaren yritysten osuus on pysynyt korkeana. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin (Virke) tekemän selvityksen mukaan % rakennusalalle viime vuosina perustetuista uusista osakeyhtiöistä on sellaisia, joiden vastuuhenkilöiden aiemmilla yrityksillä on merkittäviä verovelkoja tai maksuhäiriöitä. Kertakäyttöisten yhtiöiden hyväksikäyttö korreloi rakennusalan verovelkojen kokonaismäärän kanssa. Rakennusalan harmaan talouden ja erityisesti vuokratyövoimaan liittyvien väärinkäytösten odotetaan lisääntyvän taloudellisesti vaikeina aikoina, johtuen siitä että yritykset eivät ytlainsäädännöstä johtuvista syistä mielellään palkkaa vakituista henkilöstöä. Konkurssien määrä kasvoi vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna ja lisääntyi lukumääräisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Rakennusalalla pantiin vuonna 2009 vireille 754 konkurssia, mikä on 118 konkurssia enemmän kuin vuonna 2008.

10 10 Liiketoimintakielto Rakennusalan harmaassa taloudessa merkittävän uhkan muodostavat tällä hetkellä liiketoimintakiellon alaiset suomalaiset, joita voidaan pitää harmaan talouden ammattilaisina. He hyödyntävät systemaattisesti muun muassa ohjeistusten ja lainsäädännön heikkouksia ja liiketoimintansa organisoimista useissa eri maissa toteutuviksi prosesseiksi. Uusien liiketoimintakieltojen määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 liiketoimintakiellossa on jo yli henkilöä eli noin sata enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Liiketoimintakieltoon määrätyt ovat yleensä syyllistyneet vakaviin kirjanpito- tai velallisen rikoksiin. Suomen Asiakastiedon lehdistötiedotteen mukaan yhteensä 600 yrityksen taustalla on liiketoimintakieltoon määrättyjä vastuuhenkilöitä. Talousrikollisuus Pohjoismaissa talousrikollisuudella tarkoitetaan pääasiassa julkisiin varoihin kohdistuvaa rikollisuutta. Talousrikosten tekijät on jaoteltu karkeasti kolmeen kategoriaan: - yhdenmiehen tai muutaman henkilön ja pienehkön liikevaihdon yrityksissä toimivat tekijät; tässä ympäristössä tapahtuu määrällisesti suurin osa talousrikoksista; - henkilöt, joiden liikeideana on talousrikollisuus; suunnitelmallisuus ja rikoshyöty ovat tässä ryhmässä jo huomattavasti korkeammalla tasolla. Usein on kyse laillisen ja laittoman liiketoiminnan yhteen nivoutumisesta; - rikollisverkosto tai sen osa, jonka liiketoiminnan tarkoituksena on talousrikollisuus joko laittoman voiton hankkimiseksi tai jo saatujen rikoshyötyjen piilottamiseksi. Ryhmällä on usein yhteyksiä muuhun vakavaan rikollisuuteen. Rakennusalan harmaassa taloudessa toimii henkilöitä kaikista näistä tekijäryhmistä. Harmaassa taloudessa tietoisesti toimivat yritykset eivät pääsääntöisesti kuulu työnantajajärjestöihin. Laajeneva osa Suomessa tapahtuvasta talousrikollisuudesta ja erityisesti rakennusalan harmaasta taloudesta on siirtymässä ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Erityisesti tämä näkyy laajamittaisena aliurakointitoimintana, johon liittyy tulojen salausta, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeiden palkkojen maksua, kuittikauppaa ja tilauspetoksia. Vuosina 2007 ja 2008 talousrikoskytkentöjä oli noin neljänneksessä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi määritellyistä avoimista rikosjutuista mutta vuonna 2009 jo noin 44 prosentissa. Talousrikollisuuden osuuden nousu avoimissa jutuissa kertoo alkavien juttujen lisääntymisestä ja tutkinnan pitkäkestoisuudesta. Työvoima Harmaan talouden piirissä toimivat urakoitsijat ovat kehittäneet entistä hienostuneempia tapoja piilottaa epärehellistä toimintaansa puhtaan julkisivun alle. Kehittyneimmissä harmaan talouden yritysjärjestelyissä on usein tavoitteena välttää lakisääteisiä velvoitteita peittämällä jäljet lyhyen elinkaaren yhtiöiden avulla. Myös tilaajavastuulakia on helppo kiertää käyttämällä vastaperustettuja tai ulkomaille rekisteröityjä yhtiöitä. Näin harmaan talouden toimijat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuihin yrityksillä, joissa ei tarjouskilpailuhetkellä ole vielä ehtinyt ilmetä lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntejä. Rakennustoiminnan laskusuhdanteen vuoksi rikollisen toiminnan asema rakennusalalla vahvistuu edelleen rehellisten yritysten kustannuksella.

11 11 Työntekijöitä siirtyy harmaille markkinoille monista syistä. Pimeästi maksettu palkka yhdessä työttömyyskorvauksen kanssa on usein suurempi kuin avoimesti tehdystä työstä saatava nettopalkka. Rakennusalalla toimii myös paljon henkilöitä, jotka eivät esimerkiksi ulosottovelkojen tai muiden maksuhäiriöiden takia halua näkyvää palkkatuloa. On myös havaintoja siitä, että monet aliurakointi- ja korjausrakentamismarkkinoiden järjestäytymättömät yritykset tarjoavat vain pimeää työtä. Pimeän työn houkuttelevuutta lisää valvontaviranomaisten toiminnan ruuhkautumisesta johtuva alhainen kiinnijäämisriski. Rakennusalalla pelätään myös sitä, että harmaa talous lisää työttömyyttä rehellisesti verojaan maksavissa rakennusyrityksissä, koska kilpailu vääristyy. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä rakennusalalla on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Ulkomainen työvoima teki arviolta 20 % rakennustyömaiden kaikista työtunneista vuonna Rakennusteollisuuden, Rakennusliiton ja työsuojeluhallinnon havainnot vahvistavat käsitystä ulkomaisen työvoiman ripeästä kasvusta. Vuonna 2007 ulkomaisen rakennustyövoiman määrä nousi henkilötyövuoteen, kun se edellisenä vuonna oli henkilötyövuotta. Ulkomainen työvoima tulee Suomeen pääosin Virosta, Puolasta ja EU:n muista uusista jäsenmaista. Ulkomaisen työvoimaan käyttöön liittyy usein muun muassa alipalkkausta ja verojen kiertoa, mutta ei suinkaan aina. Ulkomaisen työvoimaan käyttöön vaikuttaa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Suomessa. Eräs liiketoiminnan muoto, johon on liittynyt poikkeuksellisen paljon harmaata taloutta, on työvoiman vuokraus. Työvoiman vuokraus on ollut kasvava toimiala 2000-luvulla. Alan yritysten määrä on kaksinkertaistunut, liikevaihto nelinkertaistunut ja henkilöstön määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tiedot ulkomaisen vuokratyövoiman todellisesta määrästä ovat Suomessa heikot, koska työvoiman valvontatehtäviä hoitavat useat eri viranomaiset eikä kattavaa tilastointia ole. Suomessa toimi vuonna 2008 noin henkilöstöpalveluyritystä, joista 200 yrityksen päätoimiala oli jokin muu kuin työvoiman vuokraus, esimerkiksi rakentaminen tai liike-elämän palvelut. Tosiasiassa työvoiman vuokrausyritysten määrä on suurempi kuin rekisterien perusteella on nähtävissä. Myös kaluston vuokraus on yleistä rakennusalan yrityksissä. Rakennustyömaavalvonnassa ei juurikaan kohdata työluvatonta työvoimaa, vaikka päätoteuttajan tiedot työmaan ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteesta olisivatkin puutteelliset. Etenkin pienten järjestäytymättömien päätoteuttajayritysten tietämys ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvistä velvoitteista on heikko. Yritysten velvoitteita koskevaa tiedotusmateriaalia tulisi laatia yhteistyönä eri viranomaisten toimesta. Talousrikosten tutkinta Poliisin talousrikostutkinnan ja talousrikossyyttäjien työ koostuu merkittävältä osin rakennusalan talousrikoksista. Syyttäjälaitos on arvioinut, että pelkästään rakennusalan kuittikauppajuttujen vieminen rikosprosessiin työllistää merkittävältä osin Suomen talousrikossyyttäjät. Poliisin talousrikostutkinnassa on arvioitu kuittikauppatutkinnan vievän puolet tutkintavoimista. Rakennusalan talousrikokset ovat suuri ja kuluttava haaste myös tuomioistuinlaitokselle ja verohallinnolle. Resurssien riittämättömyys johtaa talousrikosjutuissa helposti siihen, että vain rikoksen päätekijöiden ja avunantajien rikokset voidaan tutkia. Pimeää palkkaa saaneet työntekijät pääsevät lähes poikkeuksetta rikosoikeudellisesta vastuusta sekä oman veropetoksensa että sosiaalietuuksien väärinkäytösten osalta. Näin rikosprosessin ennalta estävä vaikutus

12 12 jää heikoksi. Ongelmallisia ovat etenkin ulkomaisten yritysten suomalaisista poikkeavat lakisääteiset velvollisuudet. Myös kiinteän liiketoimipaikan tulkinnanvarainen määrittely ja lähetettyjä työntekijöitä koskevan verolainsäädännön puutteet haittaavat rikosoikeudellisten keinojen tehokasta käyttöä. Konkurssirikosten määrän kasvu merkinnee poliisille ongelmia resurssien riittävyydessä, kun samanaikaisesti vero- ja kirjanpitorikosten määrät pysyvät korkeina. Verorikoksia ja niiden liitännäisrikoksia on % kaikista talousrikoksista Suomessa. Talousrikoksista ja erityisesti rakennusalan verorikoksista törkeiden veropetosten ja törkeiden kirjanpitorikosten määrä on koko 2000-luvun kasvanut. Tämä kertoo talousrikosten vakavuusasteen kasvusta ja selvittämisen vaikeutumisesta. Vuonna 2009 Verohallinnon veropetosilmoituksista 73 % koski törkeitä tekotapoja. Verohallinnon selvästi suurin rikosilmoitusten kohteena ollut toimiala neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut rakentaminen, johon on kohdistunut runsas kolmannes (673 kappaletta) tehdyistä rikosilmoituksista. Rakennusalan suuret luvut selittyvät ainakin osittain vuonna 2008 käynnistyneellä Rakennusalan tarkastushankkeella. Rakennusalaan on kohdistettu jatkuvasti verovalvontatoimenpiteitä muita toimialoja enemmän, koska harmaa talous on rakennusalalla varsin yleinen ongelma. Myös harmaan talouden verotarkastuskertomusten maksuunpanoesitykset ovat kasvaneet selvästi. Rakennusalan tarkastukset Rakennusalan tarkastukset ovat kohdistuneet sekä rakennustyömaille että rakennusyrityksiin. Suurin osa rakennusalan työmaatarkastuksista on ollut harmaan talouden torjuntahankkeen tarkastuksia, joissa rakennus- ja tilaajavastuutarkastajat ovat olleet mukana. Yhteistyössä tehdyt tarkastukset ovat tehostaneet valvontaa, koska näin voidaan reaaliaikaisesti verrata eri tarkastajien tekemiä havaintoja. Yhteistarkastuksilla on myös luotu työnantajille ja päätoteuttajille kokonaisvaltaisempi käsitys heidän työturvallisuutta sekä ulkomaalais- ja tilaajavastuuasioita koskevista velvollisuuksistaan.

13 13 Vuonna 2009 noin puolet kaikista tilaajavastuutarkastuksista tehtiin rakennusalalle. Vaikka laki tunnettiin jo paremmin, kaikista (789) tehdyistä tarkastuksista 60 prosentissa havaittiin puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa. Puutteiksi kirjattiin tilanteet, joissa selvityksiä ei ollut hankittu ollenkaan, niitä oli hankittu sopimuksen tekemisen jälkeen tai ne olivat yli kolme kuukautta vanhoja. Sopimuksia ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdään selvittämättä sopimuskumppanin taustoja. Tilaajavastuulaki ei kuitenkaan velvoita kontrolloimaan sopimuskumppanin alapuolella urakkaketjussa toimivien urakoitsijoiden tilaajavastuudokumentteja. Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ovat sopimuskumppanin rekisterimerkinnät, kaupparekisteriote, todistukset vero- ja eläkevakuutusvelvollisuuden hoitamisesta ja selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työsuhteen keskeisistä ehdoista. Tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä euron suuruinen laiminlyöntimaksu työtä tilaavalle yritykselle. Maksu määrätään joko sillä perusteella, että selvityksiä ja todistuksia on hankittu myöhässä tai niitä ei ole hankittu ollenkaan tai jos tilaaja on tehnyt sopimuksen sellaisen tahon kanssa, jonka vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa. Maksun määräämisen perusteena voi olla myös se, että tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Esimerkiksi alhainen työn laskutushinta voi olla syy epäillä sopimuskumppanin toiminnan luotettavuutta. Rakennusliitto saartaa pelkästään pääkaupunkiseudulla vuosittain useita kymmeniä työmaita, mikäli työntekijöille ei makseta työehtosopimuksen mukaisia palkkoja tai asiat on työsuojelun kannalta heikosti hoidettu. Käännetty alv ja muut toimenpiteet esitetään käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttamista. Käännetty verovelvollisuus ei yksin riitä poistamaan kuittikauppaa ja harmaata taloutta rakennusalalta. Käänteisen arvonlisäveron hallinnoiminen kuluttaa huomattavasti myös yritysten ja viranomaisten voimavaroja. Rakennusalan kannalta haasteena on toimialalla tyypillinen töiden jako pieniin osakokonaisuuksiin, jolloin kontrollimahdollisuudet menetetään, mikäli varsinainen sopimuskumppani voi myydä työtään eteenpäin ilman tilaajan lupaa tai tietoa. Pimeän työvoiman käytön torjunta on tärkeä osa rakennusalaan liittyvän rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Pimeän palkanmaksun torjumiseksi on ehdotettu käännetyn palkkojen ennakonpidätysvelvollisuuden toteuttamista. Pimeän työvoiman kansainvälisen torjuntayhteistyön kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suomessakin uutena uhkana on kolmansista maista lähetetyn pimeän työvoiman käyttö, johon liittyy erityinen ihmiskaupan ja sen kaltaisen rikollisuuden riski. Kolmansista maista tulevien työntekijöiden olojen valvonnan vahvistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hallituksen talousrikostorjuntaohjelmaan vuosina sisältyvä rakennusalan ilmoitusmenettely urakoitsijoista ja työntekijöistä antaisi Verohallinnolle nykyistä paremmat mahdollisuudet tietojen ristikontrolliin sekä reaaliaikaisempaan puuttumiseen laiminlyönteihin ja väärinkäytöksiin. Ilmoituksilla olisi merkitystä myös viranomaisyhteistyön kannalta esim. sosiaalivakuuttamisen valvonnassa. Hallituksen talousrikostorjuntaohjelmaan sisältyy myös kirjanpitoa ja laskutusta koskevien säännösten uudistaminen niin, että laskujen tietosisältö tukisi esimerkiksi pimeän palkanmaksun paljastumista nykyistä paremmin.

14 14 2. Rakennusalan talousrikosepäilyt ja kuittikauppa**) Toimialakohtaisesti harmaata taloutta on tullut poliisin tietoon etenkin rakennus- ja ravintolatoiminnassa. Rakennusalaa voidaankin pitää yhtenä harmaan talouden ja talousrikollisuuden ydinalueista, jossa yksi tyypillinen talousrikollisuuden muoto on kuittikauppa. Suomessa tehtiin vuonna 2007 noin talousrikosilmoitusta. Niistä 200, eli noin joka seitsemäs, liittyi rakennusalaan. Kolme neljästä rakennusalan talousrikosjutusta sisälsi kuittikauppaa. Jokaisesta jutusta kirjattiin aineistoon kolme ensimmäistä rikosnimikettä. Kuviossa 1 on esitetty koko aineiston sekä kuittikauppatapausten laajan ja suppean ryhmän osalta kaikkien niiden rikosnimikkeiden jakaumat, jotka ovat olleet viiden yleisimmän nimikkeen joukossa näissä ryhmissä. Kuvio 1. Yleisimmät rikosnimikkeet rakennusalan talousrikosjutuissa Yleisin rikosnimike rakennusalan talousrikoksia kuvaavassa aineistossa oli törkeä kirjanpitorikos. Seuraavaksi yleisimmät rikosnimikkeet olivat törkeä veropetos ja kirjanpitorikos. Kuittikauppatapauksissa törkeä veropetos oli yleisin rikosnimike, seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat törkeä kirjanpitorikos ja avunanto törkeään veropetokseen. Rikoksen törkeät tekomuodot olivat selvästi yleisempiä kuittikauppatapauksissa kuin kaikissa rakennusalan talousrikoksissa. **) Tutkija Terhi Kankaanranta & erikoistutkija Vesa Muttilainen, Poliisiammattikorkeakoulu. Talousrikollisuuden tilannekuva, ajankohtaista tutkimuksesta kevät Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti, HANKE VM0151:00/07/02/2000.

15 15 Poliisin rekisteriaineiston perusteella vain joka kymmenes yritys oli toiminut alle vuoden toiminnan käynnistymisestä rikosilmoitukseen. Koko tutkimusaineistossa vastaava aika oli keskimäärin seitsemän vuotta ja kuittikauppatapauksissakin samaa suuruusluokkaa. Rakennusalan talousrikokset aiheuttavat monenlaisia kustannuksia yhteiskunnassa. Hyvinvointitappioita syntyy esimerkiksi verokertymän supistumisesta, rikosten torjunnasta ja tutkinnasta sekä yritysten välisen kilpailun vääristymisestä. Kuittikauppatapauksiin sisältyi yli 23 miljoonan arvosta vääränsisältöisiä tositteita. Taulukko 1. Ilmitullut rakennusalan harmaa talous, miljoonia euroja vuoden 2008 hinnoin Taulukon 1 lukuja tarkasteltaessa tulee huomata, että luvut voivat olla osittain päällekkäisiä sekä aineiston eri osien (koko aineisto, kuittikauppa laaja, kuittikauppa suppea) välillä että epäselvyyksiä kuvaavien ryhmien välillä. Näin ollen lukuja ei voida suoraan laskea yhteen vertailujen tekemiseksi. Aineisto antaa kuitenkin kuvan rakennusalan talousrikosepäilyihin liittyvien rahamäärien suuruusluokasta. Kaikkien talousrikosten vuonna 2008 aiheuttamat vahingot olivat poliisin tilastojen mukaan yli 130 miljoonaa euroa. Tutkinnanjohtajien arvioiden mukaan rakennusalan talousrikosten tutkinta ei erityisemmin poikkea muiden talousrikosten tutkinnasta. Ongelmia ja viivettä aiheuttavat muun muassa rakennusalan pitkistä aliurakkaketjuista johtuva juttujen laajuus ja kansainväliset kytkennät sekä tutkinnan reaaliaikaisuuden vaatimus. Viranomaisten yhteistyö rakennusalan talousrikosten tutkinnassa on laajaa ja keskeisimpinä poliisin yhteistyötahoina pidettiin verottajaa ja ulosottoviranomaisia. Tulevaisuudessa tutkintaa ehdotettiin edelleen kehitettäväksi muun muassa eri viranomaisten välisten tietojen vaihtoa ja yhteistyötä lisäämällä, lainsäädäntöä ja ammattitaitoa kehittämällä sekä re-

16 16 kisteröimällä ulkomaiset yhtiöt. Liiketoimintakielto todettiin toimivaksi keinoksi rikosten torjunnassa. Myös käännetty arvonlisäverojärjestelmä sai laajalti kannatusta. 3. Tilaajavastuun tilannetietoja Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt vuoden 2010 alkupuoliskolla, ensimmäisellä kvartaalilla, kaksitoista tarkastusta Helsingin kaupungin alueellisiin kiinteistöosakeyhtiöihin. Tähän mennessä aluehallintovirasto on tarkastuksillaan selvittänyt 69 sopimusta, joista on annettu 24 toimintaohjetta. Kuulemisiin tarkastuksista on edennyt 4 sopimusta ja yhdestä sopimuksesta aluehallintovirasto on määrännyt laiminlyöntimaksupäätöksen. Helsingin kaupungin kiinteistöosakeyhtiöiden osalta tarkastusviranomaisilla on vielä prosessit kesken. Helsingin kaupungin rakennustyömaakohteisiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston viranomaiset eivät ole tehneet raportointiajanjaksolla tarkastuksia. 4. Verohallintopalaute Harmaan talouden torjuntaan liittyen Helsingin kaupunki ja sen tytäryhteisöt toimittavat verohallinnolle ostopalvelut-tiliryhmän tiedot reskontrastaan neljännesvuosittain. Verohallinto lähettää kaupungille palautteen saamiensa virastojen, liikelaitosten, säätiöiden ja tytäryhtiöiden sekä omien taulukoidensa ristiinajon tuloksesta. Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvat virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt raportoivat harmaan talouden torjunnastaan neljännesvuosittain konsernijohdolle. Jäljempänä esitetään virastojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen vuoden ensimmäisen neljänneksen harmaan talouden raportointiin liittyvät verohallintopalautteet ja grafiikkaa verohallintopalautteista aikaväliltä. Taulukoiden lukuohje on seuraava: ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ Ennakkoperintärekisteri- Häiriölajina on, ettei yritys ole ilmoitettu rekisteriin. 3. ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ Arvonlisäverovelvollisuus- Häiriölajina on, ettei yritys ole rekisterissä. 4. TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ Työnantajarekisteri- Häiriölajina on, ettei yritys ole rekisterissä. Tarkastelun kohteena ovat yritykset, joilta Helsingin kaupunki on ostanut palveluja ja jotka eivät ole yllämainituissa rekistereissä. 5. VEROVELKA YLI EUROA Tarkastelun kohteena ovat yritykset, joilta Helsingin kaupunki on ostanut palveluja ja joilla verovelkaa on yli euroa.

17 17 6. VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA Kilpailutettujen ja suorahankintojen hankinta-asiakirjoihin liitettävä lomakkeisto (todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty). 7. Yhtiöllä oleva, ulosotosta päivittyvä tuntemattomuus- tai varattomuuseste on voimassa eli ulosotto ei onnistu, jos perittävänä olevalle saatavalle ei ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei myöskään velallisen olinpaikasta ole tietoa (tuntemattomuuseste). 8. KONKURSSIVAIHEITA Yrityksellä on voimassa oleva konkurssimenettely, joka näkyy myös sivulla. Tämä kohta on erittäin hälyttävä tieto, sillä muun muassa rauenneisiin konkursseihin liittyy usein väärinkäytöksiä. 9. ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA Yritys on itse ilmoittanut verottajalle lomakkeella ei toimintaa. Kuitenkin yritys on ollut toimittajana Helsingin kaupungille ja kaupunki on maksanut esitetyn laskun. Yritys on kuitenkin saattanut laskuttaa arvonlisäveroa ja näin ollen on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. 10. ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- ARVIOITU Yritys ei ole tehnyt kuukausittaista arvonlisäveroilmoitusta verottajalle, joten ei myöskään maksa arvonlisäveroa. 11. Yritys kuuluu työnantajarekisteriin, mutta ilmoittanut verottajalle lomakkeella ei palkanmaksua. 12. TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- ARVIOITU Yritys kuuluu työnantajarekisteriin, mutta sillä ei ole esimerkiksi tilitettyjä ennakonpidätyksiä verottajalle. 13. Kohdeasiakkaat Lkm Toimittajat yhteensä, joilta Helsingin kaupunki on ostanut tavaroita tai palveluita. 14. Seuloutuneet Lkm Verottaja käy läpi virastoja, liikelaitoksia ja tytäryhteisöjä koskevia toimittajatietoja ja tiedostoja. Verohallinnossa tiedostoja ristiinajetaan ja tarkempaan läpikäyntiin jääneet yritykset verottaja käy läpi yksitellen. Nämä ovat seuloutuneita yrityksiä. 15. Seulonta prosentti-% Prosentuaalisesti ilmoitettuna yritykset, jotka ovat seuloutuneet verottajan laatimissa tiedostojen ristiinajossa. Seuraavassa esitetään Helsingin kaupunkikonsernia koskeva verohallintopalaute yhteisöittäin.

18 Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki yhteensä Taulukko 2. Lukumäärä tapauslajeittain Helsingin kaupunki yhteensä*) 9 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 73 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 33 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 61 VEROVELKA YLI EUROA 179 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 88 5 KONKURSSIVAIHEITA 28 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 72 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 48 8 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 46 Kohdeasiakkaat Lkm 4750 Seuloutuneet Lkm 439 seulonta prosentti-% 9% *) aineistossa asiakas kerran Taulukko 3. Seulontaprosentin kehitys *) aineistossa asiakas kerran **) käsittää virastot ja liikelaitokset ***) asiakas voi olla aineistossa useamman kerran

19 19 Virastot yhteensä Taulukko 4. Lukumäärä tapauslajeittain Virastot yhteensä*) 7 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 64 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 28 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 49 VEROVELKA YLI EUROA 134 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 64 3 KONKURSSIVAIHEITA 22 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 63 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 38 7 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 37 Kohdeasiakkaat Lkm 3596 Seuloutuneet Lkm 354 seulonta prosentti-% 10% *) aineistossa asiakas kerran Taulukko 5. Seulontaprosentin kehitys

20 20 Taulukko 6. Virastot seulontaprosentin mukaisessa suuruusjärjestyksessä Seulonta-% Virastot tammi-maaliskuu Ruotsinkielinen työväenopisto 30 Tietokeskus 19 Kulttuurikeskus 17 kaupunginkirjasto 15 Helsingin tukkutori 12 HKR, urakat 11 Liikuntavirasto 11 Asuntotuotantotoimisto 10 Kaupunkisuunnitteluvirasto 10 Opetusvirasto 10 Sosiaalivirasto 10 Talous- ja suunnittelukeskus 10 Nuorisoasiainkeskus 9 Työterveyskeskus 9 Kaupungin taidemuseo 8 Suomenkielinen työväenopisto 8 Ympäristökeskus 8 Hallintokeskus 7 Henkilöstökeskus 7 HKR, palv.ostot 7 kaupunginorkesteri 7 Terveyskeskus 7 Hankintakeskus 6 Kiinteistövirasto 6 Pelastuslaitos 5 Rakennusvalvontavirasto 4 kaupunginmuseo 3 Korkeasaaren eläintarha 3

21 21 Liikelaitokset yhteensä Taulukko 7. Lukumäärä tapauslajeittain Liikelaitokset yhteensä*) 2 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 9 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 5 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 12 VEROVELKA YLI EUROA 45 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 24 2 KONKURSSIVAIHEITA 6 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 9 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 10 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 9 Kohdeasiakkaat Lkm 1154 Seuloutuneet Lkm 85 seulonta prosentti-% 7% *) aineistossa asiakas kerran Taulukko 8. Seulontaprosentin kehitys

22 22 Taulukko 9. Liikelaitokset seulontaprosentin mukaisessa suuruusjärjestyksessä Seulonta-% Liikelaitokset tammi-maaliskuu Taloushallintopalvelut 13 Palmia 9 MetropoliLab 8 Oiva Akatemia 7 HKL 7 Helsingin Satama, palv.ostot 7 Helsingin Energia 5 Helsingin Satama, urakat 2

23 Tytäryhteisöt Säätiöt yhteensä Taulukko 10. Lukumäärä tapauslajeittain Säätiöt yhteensä*) ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 1 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 VEROVELKA YLI EUROA 2 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 2 KONKURSSIVAIHEITA ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA Kohdeasiakkaat Lkm 104 Seuloutuneet Lkm 6 seulonta prosentti-% 6% *) aineistossa asiakas kerran Taulukko 11. Seulontaprosentin kehitys

24 24 Taulukko 12. Säätiöt seulontaprosentin mukaisessa suuruusjärjestyksessä Seulonta-% Säätiöt tammi-maaliskuu Jääkenttäsäätiö 10 Helsingin Seniorisäätiö 5 Stadion-Säätiö 4 Oulunkylän Sairaskotisäätiö 0 Helsingin teatterisäätiö 0 Kaikki säätiöt eivät vielä ole mukana ilmoitusmenettelyssä. Säätiöitä tullaan kehottamaan ilmoittamaan toimittajatiedot verottajalle.

25 25 Tytäryhtiöt yhteensä Taulukko 13. Lukumäärä tapauslajeittain Tytäryhtiöt yhteensä*) 3 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 22 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 15 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 17 VEROVELKA YLI EUROA 77 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 32 4 KONKURSSIVAIHEITA 12 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 17 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 15 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 13 Kohdeasiakkaat Lkm 1408 Seuloutuneet Lkm 138 seulonta prosentti-% 10% *) aineistossa asiakas kerran Taulukko 14. Seulontaprosentin kehitys

26 Taulukko 15. Tytäryhtiöt seulontaprosentin mukaisessa suuruusjärjestyksessä 26 Seulonta-% Yhtiöt tammi-maaliskuu Helsinki Ice Sport Center 33 Helsingin Liikuntahallit Oy 24 Kaapelitalo Koy 14 Kaupinparkki Koy 14 Kumpulan Kiinteistöt Oy 13 Laajasalon Kiinteistöt Oy 13 Vuosaaren Kiinteistöt Oy 13 Helsingin Toimitilat Koy 11 Maunulan Asunnot Koy 11 Malmin Kiinteistöt Oy 11 Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy 10 Suomen Energia-Urakointi Oy 8 Pikkuhuopalahden Kiinteistöt Oy 8 Puotilan Kiinteistöt Oy 8 Vesalan Kiinteistöt Oy 8 Vuosaaren Urheilutalo Oy 7 Kannelmäen Kiinteistöt Oy 7 Helsingin Vanha Viertotie 22 As Oy 7 Urheiluhallit Oy 6 Seure Henkilöstöpalvelut Oy 6 Itä-Pasilan Pysäköinti Oy 6 Auroranlinna Koy 6 Pihlajiston Kiinteistöt Oy 6 Suutarilan Kiinteistöt Oy 6 Finlandia-talo Oy 5 Helsingin Korkotukiasunnot 5 Roihuvuoren Kiinteistöt Oy 5 Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy 4 Helen Sähköverkko Oy 2 Mitox Oy 0 Oy Mankala Ab 0 Helsinki Region Marketing Oy 0 Helsingin Väylä Oy 0 Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos Koy 0 Helsingin Käpyläntie 1 As Oy 0 Paciuksenkatu 4 As Oy 0 Helsinginkatu 25 Koy 0 Laivalahdentori Koy 0 Ruskeapuisto Koy 0 Kaikki yhtiöt eivät ole vielä mukana ilmoitusmenettelyssä. Tytäryhtiöitä tullaan kehottamaan ilmoittamaan toimittajatiedot verottajalle.

27 27

28 LIITE 28 Erittely virastoittain, liikelaitoksittain ja tytäryhteisöittäin Seuraavassa on esitetty tapauslajitiedot virastoista, liikelaitoksista ja tytäryhteisöistä, joilla on ollut raportoitavaa tarkasteltavalla ajanjaksolla. Virastot Sosiaalivirasto Taulukko 1. Lukumäärä tapauslajeittain Sosiaalivirasto 2 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 18 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 7 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 23 VEROVELKA YLI EUROA 48 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 23 KONKURSSIVAIHEITA 8 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 28 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 3 3 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 6 Kohdeasiakkaat Lkm 1196 Seuloutuneet Lkm 118 seulonta prosentti-% 10% Taulukko 2. Seulontaprosentin kehitys

29 29 Terveyskeskus Taulukko 3. Lukumäärä tapauslajeittain Terveyskeskus ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 6 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 3 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 4 VEROVELKA YLI EUROA 28 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 9 2 KONKURSSIVAIHEITA 6 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 12 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 8 2 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 8 Kohdeasiakkaat Lkm 797 Seuloutuneet Lkm 54 seulonta prosentti-% 7% Taulukko 4. Seulontaprosentin kehitys

30 30 Opetusvirasto Taulukko 5. Lukumäärä tapauslajeittain Opetusvirasto 3 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 18 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 4 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 4 VEROVELKA YLI EUROA 25 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 15 KONKURSSIVAIHEITA 3 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 6 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 5 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 6 Kohdeasiakkaat Lkm 573 Seuloutuneet Lkm 60 seulonta prosentti-% 10% Taulukko 6. Seulontaprosentin kehitys

31 31 Kulttuurikeskus Taulukko 7. Lukumäärä tapauslajeittain Kulttuurikeskus 1 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 6 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 2 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 VEROVELKA YLI EUROA 11 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 5 KONKURSSIVAIHEITA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 6 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 8 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 3 Kohdeasiakkaat Lkm 184 Seuloutuneet Lkm 31 seulonta prosentti-% 17% Taulukko 8. Seulontaprosentin kehitys

32 32 Nuorisoasiainkeskus Taulukko 9. Lukumäärä tapauslajeittain Nuorisoasiainkeskus ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 1 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ VEROVELKA YLI EUROA 8 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 2 KONKURSSIVAIHEITA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 3 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 2 Kohdeasiakkaat Lkm 169 Seuloutuneet Lkm 16 seulonta prosentti-% 9% Taulukko 10. Seulontaprosentin kehitys

33 33 Liikuntavirasto Taulukko 11. Lukumäärä tapauslajeittain Liikuntavirasto ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 6 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 2 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 5 VEROVELKA YLI EUROA 15 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 7 1 KONKURSSIVAIHEITA 3 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 4 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 4 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 6 Kohdeasiakkaat Lkm 296 Seuloutuneet Lkm 32 seulonta prosentti-% 11% Taulukko 12. Seulontaprosentin kehitys

34 34 Pelastuslaitos Taulukko 13. Lukumäärä tapauslajeittain Pelastuslaitos ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 3 VEROVELKA YLI EUROA 1 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA KONKURSSIVAIHEITA 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA Kohdeasiakkaat Lkm 140 Seuloutuneet Lkm 7 seulonta prosentti-% 5% Taulukko 14. Seulontaprosentin kehitys

35 35 Kaupunkisuunnitteluvirasto Taulukko 15. Lukumäärä tapauslajeittain Kaupunkisuunnitteluvirasto ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 2 VEROVELKA YLI EUROA 3 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 2 KONKURSSIVAIHEITA 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 2 Kohdeasiakkaat Lkm 72 Seuloutuneet Lkm 7 seulonta prosentti-% 10% Taulukko 16. Seulontaprosentin kehitys

36 36 Kiinteistövirasto Taulukko 17. Lukumäärä tapauslajeittain Kiinteistövirasto ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 1 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 3 VEROVELKA YLI EUROA 16 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 11 KONKURSSIVAIHEITA 3 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 5 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 3 Kohdeasiakkaat Lkm 467 Seuloutuneet Lkm 28 seulonta prosentti-% 6% Taulukko 18. Seulontaprosentin kehitys

37 37 HKR Taulukko 19. Lukumäärä tapauslajeittain HKR, palvelujen ostot ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 5 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 2 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 VEROVELKA YLI EUROA 9 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 7 KONKURSSIVAIHEITA 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 4 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 1 2 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 1 Kohdeasiakkaat Lkm 289 Seuloutuneet Lkm 20 seulonta prosentti-% 7% Taulukko 20. Seulontaprosentin kehitys

38 38 Taulukko 21. Lukumäärä tapauslajeittain HKR, urakat ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 1 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 VEROVELKA YLI EUROA 8 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 6 KONKURSSIVAIHEITA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 2 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA Kohdeasiakkaat Lkm 103 Seuloutuneet Lkm 11 seulonta prosentti-% 11% Taulukko 22. Seulontaprosentin kehitys

39 39 Talous- ja suunnittelukeskus Taulukko 23. Lukumäärä tapauslajeittain Talous- ja suunnittelukeskus ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 1 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 VEROVELKA YLI EUROA 11 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 3 KONKURSSIVAIHEITA 5 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 4 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 4 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 3 Kohdeasiakkaat Lkm 196 Seuloutuneet Lkm 20 seulonta prosentti-% 10% Taulukko 24. Seulontaprosentin kehitys

40 40 Tarkastusvirasto Taulukko 25. Lukumäärä tapauslajeittain Tarkastusvirasto ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ VEROVELKA YLI EUROA VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA KONKURSSIVAIHEITA ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA Kohdeasiakkaat Lkm 4 Seuloutuneet Lkm seulonta prosentti-% Taulukko 26. Seulontaprosentin kehitys Huom! Ei verohallinnon ilmoittamia tapahtumia.

41 41 Hallintokeskus Taulukko 27. Lukumäärä tapauslajeittain Hallintokeskus ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ VEROVELKA YLI EUROA 5 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 3 KONKURSSIVAIHEITA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 1 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 1 Kohdeasiakkaat Lkm 94 Seuloutuneet Lkm 7 seulonta prosentti-% 7% Taulukko 28. Seulontaprosentin kehitys

42 42 Henkilöstökeskus Taulukko 29. Lukumäärä tapauslajeittain Henkilöstökeskus 1 ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ VEROVELKA YLI EUROA 3 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA 1 KONKURSSIVAIHEITA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA 1 Kohdeasiakkaat Lkm 99 Seuloutuneet Lkm 7 seulonta prosentti-% 7% Taulukko 30. Seulontaprosentin kehitys

43 43 Työterveyskeskus Taulukko 31. Lukumäärä tapauslajeittain Työterveyskeskus ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ 1 TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ VEROVELKA YLI EUROA 2 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA KONKURSSIVAIHEITA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA Kohdeasiakkaat Lkm 68 Seuloutuneet Lkm 6 seulonta prosentti-% 9% Taulukko 32. Seulontaprosentin kehitys

44 44 Tietokeskus Taulukko 33. Lukumäärä tapauslajeittain Tietokeskus ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ 1 VEROVELKA YLI EUROA 1 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA KONKURSSIVAIHEITA 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA 2 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA 2 TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA Kohdeasiakkaat Lkm 26 Seuloutuneet Lkm 5 seulonta prosentti-% 19% Taulukko 34. Seulontaprosentin kehitys

45 45 Hankintakeskus Taulukko 35. Lukumäärä tapauslajeittain Hankintakeskus ENNAKKOPERINTÄREKISTERI- EI REKISTERISSÄ ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI REKISTERISSÄ TYÖNANTAJAREKISTERI- EI REKISTERISSÄ VEROVELKA YLI EUROA 1 VEROVELKAA, MAKSUSUUNNITELMA KONKURSSIVAIHEITA 1 ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI TOIMINTAA ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS- EI ILMOITUKSIA TYÖNANTAJAREKISTERISSÄ- EI TAPAHTUMIA Kohdeasiakkaat Lkm 17 Seuloutuneet Lkm 1 seulonta prosentti-% 6% Taulukko 36. Seulontaprosentin kehitys