TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

2 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta Yhteistyö opettajakunnan kanssa Opettajien työelämäharjoittelu Ohjaajakoulutus

3 Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Rekrytointi - eläköityminen (vuosina eläköityy 104 henkilöä, hoitohenkilöstöä 84%) - ikärakenne lisää tarvetta / halukkuutta työaikajoustoihin (osa-aikaeläke, vuorotteluvapaa) - toimialan naisvaltaisuus ja ikärakenteen nuorempi puoli lisää henkilöstötarvetta perhevapaiden muodossa - muut poissaolot (vuosilomat, sairauslomat, opintovapaat) Oppilaitosyhteistyö on kriittinen osa työnantajamielikuvan rakentamista alan opiskelijoiden ja tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa Oppilaitosyhteistyön kautta on mahdollisuus vaikuttaa eri ammattiryhmien koulutukseen ja sisältöön > mitä tiiviimpi yhteistyö ja onnistunut opiskelijaohjaus, sitä paremmat työntekijät tulevaisuudessa

4 Opiskelijan harjoittelu on paras referenssi > riskitön rekrytointi Työelämän muuttuvat tarpeet - koulutuksen sisällön tulee vastata työelämän jatkuvasti muuttuvia vaatimuksia - työelämän nopeasta muuttumisesta seuraa se, että koulutusta antavien tahojen ja käytännön koulutuksesta vastaavien laboratorioiden yhteistyön tulee olla jatkuvaa ja tehokasta - seurauksena voi olla, että vaikka alalle koulutetaan määrällisesti riittävästi henkilökuntaa, sisällöltään riittämätön koulutuksen synnyttämä osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita - työvoiman määrän turvaaminen ei yksinään riitä, vaan lisäksi tulee huolehtia siitä, että koulutettavien koulutuksen sisältö ja osaaminen vastaavat työelämän muuttuvia tarpeita

5 YHTEISTYÖN MUODOT Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta Tehtävät: - yleiset asiat oppilaitoksen ja työelämän kannalta: alan työvoimatarpeen ennakointi, alan koulutustarpeiden selvittäminen, koulutusohjelman laadun seuranta (valmistuneiden lkm, työllistyminen, keskeytykset..) - esityksien tekeminen opetussuunnitelmien kehittämiseksi - harjoittelu- ja opinnäytetyöprosessin kehittäminen siten, että se palvelee opiskelijaa, työelämää, oppilaitosta Työelämä on tuonut esille toiminnassaan tapahtuvia muutoksia, työelämäkatsauksia Työelämän näkemyksen mukaan laboratoriossa tarvitaan osaajia, jotka hallitsevat monipuolisesti lääketieteen eri osa-alueet, asiakaspalvelua, laadunhallintaa, vaativaa ja monipuolista näytteenottoa ja yhdentyvää automaatiota. Lisäksi tarvitaan osaajia mm. päivystystyöhön ja vierianalytiikkaan. Työelämän yhteinen huolenaihe on, mistä saadaan jatkossa perustyöntekijöitä. Fimlab toteutti yksinkertaisen käytännön avainosaamisen kartoituksen, jossa tiedusteltiin 10 tärkeintä asiaa, jotka bioanalyytikon pitäisi hallita eri toimipisteissä. Tulokset annettiin TAMK:n bioanalyytikkokoulutuksesta vastaaville opettajille, hyödynnettäväksi mm. uuden opetussuunnitelman teossa. Käytännön harjoittelun jaksotusta ja sisältöjä on pohdittu työelämän näkökulmasta. Tavoitteena on osaaminen harjoittelun jälkeen, jolloin perehdyttämisaika jäisi lyhyemmäksi.

6 TAMK:n bioanalytiikan koulutusohjelman neuvottelukunta (- kevät 2013) Seppälä Erkki, Fimlab lääketieteellinen johtaja, puheenjohtaja Mattila-Oksanen Leena, TAMK Bioanalytiikan koulutuspäällikkö, sihteeri Kähkönen Ulla, Fimlab laboratoriohoitaja Loukola Helena, KSSHP ylihoitaja Ojanen Ari, EPSHP ylihoitaja Paananen Päivi, PSHP Kuvantamiskeskuksen osastonhoitaja Salo-Lievonen Eija, Fimlab koulutussuunnittelija Hanhijärvi Riitta, TAMK koulutusjohtaja Borg Kati, TAMK Bioanalytiikan lehtori Kuparinen Marja, TAMK Bioanalytiikan lehtori Kröpi Ritva, TAMK Bioanalytiikan lehtori Liikanen Eeva, TAMK Bioanalytiikan lehtori Mansikkamäki Kirsi, TAMK Bioanalytiikan lehtori Miettinen Matti, TAMK Bioanalytiikan lehtori Kaksi opiskelijajäsentä

7 Yhteistyö opettajakunnan kanssa Harjoittelupaikkavaraukset Opinnäytetyöt Hallinnon jakso Tapaamiset Opettajien työelämäjakso Ohjaajakoulutus Tavoitteena on parantaa opiskelijaohjauksen laatua. Osa opiskelijayhdyshenkilöistä on ollut viisi päivää kestävässä Miten kehityn ohjaajana - koulutuksessa. Syksyllä 2013 kahden päivän koulutus, jonka sisältö räätälöity Fimlabin tarpeisiin. Opettaja TAMK:sta.

8 Toimintamallin hyödyt Yhteistyöstä hyötyvät eri osapuolet: Koulutettavat saavat hyvät valmiudet työelämään, heidän työllistämiskynnyksensä madaltuu Koulutusta antavan oppilaitoksen ja koulutuksen hyvä maine lisää alan ja oppilaitoksen kiinnostavuutta > hyviä hakijoita >hyviä opiskelijoita Työnantaja saa osaavaa työvoimaa ja suunniteltu peruskoulutus vähentää työnantajan antamaa jatkoperehdytyksen tarvetta ja kustannuksia Asiakkaat saavat laadukkaita ja asiantuntevia laboratoriopalveluja kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti

9 KIITOS!