3. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKILLE 1-2

Transkriptio

1 1 / :55 3. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKILLE ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Yleistä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä: äidinkieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sillä luodaan sosiaalista vuorovaikutusta, siirretään kulttuuriperintöä ja rakennetaan identiteettiä. Opittujen käsitteiden avulla saatetaan kielelliseen asuun maailman ilmiöitä. Kielen merkitys oppimisessa on olennainen: kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline kaikissa oppimistilanteissa. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Oppimisprosessissa lukemaan - ja kirjoittamaan oppiminen ovat toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto äännejärjestelmästä kehittyy. Ensimmäisellä luokalla oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa: toiset tutustuvat kirjaimiin, kun toiset lukevat jo itsenäisesti kirjoja. Tämä huomioidaan opetuksessa. Äidinkielen opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös suomen kielen sanavaraston kehittämiseen, koska Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa monet oppiaineet opetetaan ranskaksi. Äidinkielessä opitaan mm. keskeiset ympäristötiedon käsitteet, sekä terveyskasvatuksen peruskäsitteitä. Käsitteitä pyritään opettamaan samanaikaisesti, kun ne tulevat esiin ranskankielisessä opetuksessa. oppii omassa äidinkielessään keskeiset kielitiedon käsitteet, joiden avulla hän kykenee vertailemaan omaa kieltään ranskaan ja muihin oppimiinsa kieliin. Vahva äidinkielen taito on perusta myös vieraan kielen oppimiselle. Arviointi vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti: Näitä osa-alueita ovat: puhuminen ja kuunteleminen, lukeminen ja kirjallisuus sekä kirjoittaminen. Äidinkielen arviointi suoritetaan pääosin havainnoimalla oppilaan työskentelyä ja edistymistä oppituntien aikana. Voidaan järjestää myös suullisia ja kirjallisia kokeita. 1. luokan keskeiset tavoitteet haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan oppii keskeiset käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana oppii ymmärtämään säännöllisen harjoittelun merkityksen luku- ja kirjoitustaitojen kehittymisessä osaa kirjoittaa tuttuja ja helppoja sanoja suurimmaksi osaksi oikein opettelee kirjoittamaan eri tarkoituksiin kiinnostuu kirjallisuudesta ja kirjojen lukemisesta 1. luokan keskeiset sisällöt kuulemastaan, näkemästään ja kokemastaan kertomista sekä omien tarinoiden keksimistä äänne- ja kirjainvastaavuuden runsasta harjoittelua: äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavuista sanoiksi ja sanojen purkamista osiin tavuiksi, tavuista äänteiksi sanavälien ja sanojen eri riveille jakamisen harjoittelua oikean kynäotteen harjoittelua

2 2 / :55 isot ja pienet tekstauskirjaimet viestien, kirjeiden, lorujen ja omien kertomusten kirjoittamista sekä tekstejä omasta arkielämästä ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen monipuolista tutustumista kirjallisuuteen, opettajan lukemista kuunnellen ja vähitellen itse lukien: satuja, runoja, kertomuksia ja helppolukuisia kirjoja koulukirjaston käytön harjoittelua. 2. luokan tavoitteet haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti tutustuu monipuolisesti lastenkirjoihin ja lukee niitä lukee melko sujuvasti oppii keskeiset käsitteet: aakkosjärjestys, lause ja teksti (alustavasti) osaa kirjoittaa tutut ja helpot sanat lähes virheettömästi alkaa käyttää kirjoitelmissaan lopetusmerkkejä ja lauseen alussa sekä tutuissa nimissä isoa alkukirjainta. 2. luokan keskeiset sisällöt omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa runsaasti erilaista ja eritasoista lastenkirjallisuutta: satuja, runoja ja kertomuksia kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen: luetuista kirjoista keskustellaan luokassa ja kerrotaan muille oppilaille opetellaan luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjallisuutta käytetään eri tavoin virikkeenä luovassa toiminnassa (mm. pienet esitykset, näytelmät) tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla pienet ja isot kirjoituskirjaimet tyyppikirjaimet aakkostamisen käytön harjoittelua Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Lukeminen ja kirjallisuus pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät. Lukeminen on melko sujuvaa: tutut sanat tunnistetaan ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta päätelmien tekemiseen: oppilas osaa tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemistaan. Häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen. Hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja tietää, mihin aakkosjärjestystä voi käyttää. osaa etsiä itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa. Hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja löytääkseen tietoa ja on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. osaa käyttää koulun kirjastoa. Kirjoittaminen

3 3 / :55 osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on kirjoittanut viestejä, kortteja, kirjeitä, mielipiteitä, loruja, tekstejä arkielämästä sekä osaa käyttää mielikuvitustaan kirjoittamisessa. Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. osaa kirjoittaa tekstauskirjaimin sekä tyyppikirjaimin. Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä. alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Puhuminen ja kuunteleminen osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. Hän osallistuu keskusteluun kuuntelemalla opettajaa ja muita oppilaita sekä kertomalla omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. Hän osaa ilmaista itseään suullisesti kertomalla kokemuksistaan ja havainnoistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa, sekä osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin SVENSKA SOM MODERSMÅL Allmänt Utbildningen i ämnet modersmål och litteratur syftar till att väcka elevernas intresse för språk, litteratur och interaktion. Modersmålsämnets uppgift är att stärka den personliga och kulturella identiteten samt utveckla tänkandet, kreativiteten, förmågan till etiskt ställningstagande och förmågan att kommunicera med andra. Modersmålet är av grundläggande betydelse för lärandet och en väg till vidare kunskap. I årskurserna 1 2 skall skolan ge utrymme för elevens individuella språkutvecklingsprocess. Eleverna befinner sig då oftast på mycket olika nivåer: en del börjar bekanta sig med bokstäverna medan andra redan läser böcker på egen hand. Huvudsyftet med undervisningen i modersmål och litteratur är att ge eleverna möjlighet att dagligen läsa, skriva och tala i olika sammanhang, vilket ger nya kunskaper och erfarenheter. Dessutom stödjer man även på detta sätt elevens hela språkutveckling. Målsättning för klass 1-2 Kommunikation Eleven ska vilja, våga och kunna uttrycka sig i olika kommunikationssituationer i skolan kunna lyssna koncentrerat bli van att delta i samtal genom att fråga, svara och berätta och därav ge uttryck för sina kunskaper, erfarenheter och åsikter. Läsa och skriva Eleven ska upptäcka idén med att läsa och skriva lära sig den grundläggande tekniken för att läsa och skriva, lära sig språkliga grundbegrepp såsom språkljud, enskilda bokstäver och alfabetet, stavelser och ord, få ett grepp om helheterna sats, mening och text samt få insikt i vikten av att öva och repetera vid läs- och skrivinlärningen lära sig att reflektera över sin egen läsning och skrivning och över textens innehåll få möjlighet att bland annat genom informationsteknik utveckla sina medie- och kommunikationsfärdigheter. Språk, litteratur och kultur

4 4 / :55 Eleven ska lära sig att förstå språket genom att lyssna till och diskutera texter, läsa och skriva och lära sig förstå att innehåll och uttryck hör ihop lära sig det skrivna språket, få stimulans för sin fantasi och impulser för sitt eget skrivande och tänkande få handledning i att hitta intressant läsning och att läsa sådana böcker som är lämpliga för elevens egen läsfärdighetsnivå Centralt innehåll för klass 1-2 Kommunikation att uttrycka sig muntligt och skriftligt i olika kommunikationssituationer i skolan, att delta i par-, grupp- och klassdiskussioner att genom improvisation, berättande, lek och drama bearbeta det hörda, sedda, upplevda och lästa att lyssna noggrant och koncentrerat att läsa dikter och ramsor Läsa och skriva att på ett mångsidigt sätt utveckla läs- och skrivfärdighet att skriva textade bokstäver och småningom skrivstilsbokstäver att forma bokstäver och bokstavskombinationer samtidigt som eleverna vänjer sig vid rätt penngrepp och en god skrivställning att hitta rytmen i skrivandet och att skriva texter både för hand och på dator att skriva texter som baserar sig på erfarenheter, åsikter och iakttagelser samt på fantasin. att använda stor begynnelsebokstav, interpunktion, mellanrum mellan orden och radbrytning att upptäcka analogin mellan ljud och bokstav att känna igen korta välbekanta ord och så småningom övergå till att känna igen också längre, mindre bekanta ord och efterhand övergå från högläsning till tyst läsning att laborera utgående från hela texter, meningar, ord, morfem och fonem och på så sätt utveckla den språkliga medvetenheten att se det väsentliga i en text och anknyta texten till egna upplevelser och kunskaper om språket att dela upp talet i ord och orden i morfem och fonem, att öva sig i att skriva ljudenligt stavade ord att se hur rättskrivning och uttal kan stå i konflikt med varandra Litteratur och språk att lyssna till och läsa sagor, dikter, berättelser och serier samt bekanta sig med litteratur i form av bild, film och teater och digitala texter att läsa och samtala och skriva om böcker så att tyngdpunkten ligger på det upplevda och på delade läserfarenheter att samtala om litteratur och därmed lära sig att använda begrepp som huvudperson, plats, tid, tema och handling samt att använda litteraturen som inspirationskälla för sitt skrivande och för sina muntliga prestationer att använda bibliotek att iaktta språket och fundera över språkets form och innehåll SUOMI TOISENA KIELENÄ Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa suomi toisena kielenä (S2)-opetus pyrkii tukemaan oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi S2-opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyn lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito. Opetuksessa edetään oppilaan kulloisenkin tieto- ja taitotason mukaisesti ja opetusta eriytetään

5 5 / :55 tarvittaessa. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että oppilas on saanut perusopetukseen valmistavaa opetusta tai hänellä on vastaavat kielelliset valmiudet. Keskeiset tavoitteet vuosiluokille 1-2 Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat perusopetuksen loppuun mennessä toiminnallisen suomen kielen taidon kaikilla kielitiedon osa-alueilla. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat oppilaan ikä, koulu- ja kokemustausta luokalla tärkeimpinä tavoitteina ovat: sanavaraston kartuttaminen ilmaisun monipuolistuminen kuullun ymmärtämisen parantaminen keskusteluun osallistumisen taidon kehittyminen Keskeiset sisällöt määräytyvät oppijoiden tason mukaan. Opetusryhmässä oppijoiden taidot voivat vaihdella paljon. Myös oppijan taidot eri kielitaidon osa-alueilla voivat vaihdella suuresti. 1.luokan keskeiset tavoitteet rohkaistuu käyttämään suomea arkipäivän tilanteissa harjaantuu kuuntelemaan ja ymmärtämään puhuttua suomen kieltä laajentaa sana- ja käsitevarastoaan 1.luokan keskeiset sisällöt Puhuminen rohkaistaan luontevaan suomen kielen käyttöön sujuva ja selkeä ääntäminen, äänteiden kestojen harjoittelua leikkien ja riimien avulla arkipäivän fraasit, kysyminen ja vastaaminen, kuvasta kertominen ja selittäminen Lukeminen mekaanisen ja ymmärtävän lukutaidon harjoittelua sanatasolla tutustutaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin Kirjoittaminen pien- ja suuraakkosten opettelua tavuissa ja sanoissa sanojen tuottamista opituilla kirjaintyypeillä Puheen ja tekstin ymmärtäminen helppojen kysymysten ja ohjeiden ymmärtämien keskittyvä kuunteleminen 2. luokan keskeiset tavoitteet rohkaistuu käyttämään suomea arkipäivän tilanteissa harjaantuu kuuntelemaan ja ymmärtämään puhuttua suomen kieltä harjaantuu ymmärtämään lukemaansa oppilaan sanatasoinen oikeinkirjoitus varmistuu, erityisesti äänteiden kestoihin kiinnitetään huomiota

6 6 / :55 laajentaa sana- ja käsitevarastoaan 2. luokan keskeiset sisällöt Puhuminen luontevia keskusteluharjoituksia arkipäivän aiheista ääntäminen varmentuu sana- ja käsitevarasto laajenee Lukeminen lukeminen sujuvuuden ja ymmärtämisen lisääminen mekaanisen ja ymmärtävän lukutaidon harjoittelua lause- ja tarinatasolla Kirjoittaminen tyyppikirjainten opettelua sanoissa ja lauseissa omien lyhyiden tarinoiden kirjoittaminen Puheen ja tekstin ymmärtäminen yleisopetuksessa käytettävän puhutun ja kirjoitetun kielen opettelu kysymysten ja ohjeiden ymmärtäminen keskittyvä kuunteleminen 3.2 FRANÇAIS Objectifs généraux pour les classes 1-2 Découvrir et aimer une autre langue Au jardin d enfants, au cours de sa première année, l élève aura été mis au contact de la langue française. Par le jeu, le chant, la poésie, les arts plastiques, l éducation physique, et les actions quotidiennes de la vie en collectivité, il aura appris à vivre et à réagir à un environnement linguistique différent. Il est mis au défi car il perd ses référents habituels et doit accepter de s en créer de nouveaux. C est une première étape décisive, pour l enfant comme pour l enseignant qui a la charge de lui faire accepter et surtout d aimer la langue française. L enseignement développe la curiosité, la capacité de mémorisation et l adaptabilité du jeune apprenant. Cette première épreuve sera franchie avec d autant plus de succès si elle est associée à la notion de plaisir. À l enseignant donc, de proposer des situations motivantes et proches de l univers du jeune enfant pour susciter son enthousiasme ainsi que son adhésion. Lorsque cette première étape est franchie, il devient important de commencer à structurer et à organiser de plus en plus clairement les connaissances qu il a spontanément acquises afin d accéder à une maîtrise de plus en plus consciente de ce nouveau moyen de communication. Après avoir appris à accepter l existence d un nouveau moyen de communication, il va falloir que l enfant apprenne à s en servir. C est la tâche que l on se propose de réaliser durant les trois années qui succèdent au jardin d enfants, c est à dire en classe 0, 1 et 2. Contenus principaux pour les classes 1-2 Maîtriser la langue orale

7 7 / :55 Apprendre à écouter Être capable de se servir d un nouvel outil de communication suppose qu on apprenne à le connaître. Il faut toujours essayer de garder en mémoire que les élèves dont nous avons la charge n entendent le français qu à l école la plupart du temps, et que de ce fait, les occasions de contact avec cette langue sont rares et un peu artificielles. La priorité doit être donnée à l oral! À nous, donc, de multiplier les occasions d entendre cette langue, tout en prenant soin de varier les situations proposées. La pluralité des entrées permettra peut-être d éviter l ennui, le désintérêt et progressivement le renoncement... On espère ainsi que la curiosité, moteur essentiel de l apprentissage, sera maintenue, si l on prend soin d offrir à notre jeune public un menu aussi riche que possible: Chansons, comptines, vidéos, spots publicitaires enregistrements téléphoniques devront être au menu de chaque jour. (Et ne pas constituer un petit plus que l on s octroie occasionnellement.) Ils seront une base de travail. D autre part, présenter la langue sous ses formes les plus diversifiées permettra de faire saisir à l enfant les nécessités d adapter son discours à un contexte particulier. (On ne raconte pas un évènement de la même façon qu on téléphone etc.) Sans pouvoir encore adapter son propre discours aux circonstances, il sera capable d établir des différences entre les formes. Sa compréhension n en sera que plus élargie. Un dernier point enfin, pour terminer : La langue orale est en constante évolution. Elle est le reflet d une époque. Il semble donc essentiel de la présenter telle qu elle existe, telle qu elle est parlée ou véhiculée. Utiliser des moyens actuels de communication (comme la télévision, l ordinateur, le téléphone..) pour faire découvrir le français tel qu il est parlé aujourd hui, rendra cette langue valide car vivante, moderne et permettra d en justifier l apprentissage. Mais attention, il ne suffit pas d entendre pour comprendre. C est par une écoute active que l enfant a les meilleures chances de s approprier de nouvelles connaissances. Écouter pour écouter ne présente qu un intérêt limité, surtout pour un enfant de sept ou huit ans. Si on ajoute l action à l écoute, l enfant a un réel besoin de comprendre s il veut être capable d agir. Quelques idées (empruntées à Colette Samson) afin de pratiquer une écoute active : Écoute et montre! Écoute et mime! Écoute et dessine! Écoute et mets dans le bon ordre Écoute et cache le tableau! Écoute et devine! Écoute et dis vrai ou faux! Mots, phrases, expressions particulières du français seront ainsi découverts et on l espère compris. Cependant, même s ils comprennent déjà beaucoup de choses, ils sont encore loin de pouvoir parler. L étape suivante devrait permettre à l enfant de mémoriser ce vocabulaire et ces tournures de s entraîner et de s exercer afin d acquérir une certaine aisance qui plus tard, lui donnera envie d utiliser la langue. Si cette seconde étape est bâclée, sans doute que beaucoup d élèves en resteront au stade d une compréhension correcte de la langue tout en étant incapables de l utiliser. Mémoriser Faire découvrir la langue est primordiale mais ne constitue qu un préliminaire. Si l on souhaite qu un

8 8 / :55 enfant parvienne à utiliser la langue française à des fins de communication, il faut absolument qu il réussisse à mémoriser le vocabulaire et les nouvelles structures qu on lui a présentées. Dans cette deuxième étape, il est très important que l élève s entraîne de façon régulière et systématique à dire, à répéter, à reproduire les phrases, les mots, les tournures particulières qu il a découvertes au cours de la première étape. Une attention particulière sera portée à la justesse de l intonation, de la prononciation et de l articulation Les jeux de mémoire, les jeux de répétition, les devinettes, les chansons, les comptines et les poésies, le théâtre sont des moyens très efficaces pour amener l enfant à répéter. Il est donc important que ces moyens soient utilisés de façon continue et intense de la classe 0 à la classe 2. Certains mots, certaines phrases étant stockés, l enfant doit trouver l occasion de les utiliser dans des situations de communication. Faire parler L environnement extérieur ne permettra pas à l élève d utiliser ce qu il a appris. C est l école qui devra lui fournir les occasions de parler. Il va falloir inciter et stimuler la production orale en proposant aux enfants des activités motivantes. De même que pour la présentation de la langue, on aura tout intérêt à varier les situations proposées. On pourra par exemple provoquer une participation plus active des élèves... soit en modifiant les types d échanges (la traditionnelle relation élève-enseignant ne doit pas être la seule forme de communication dans la classe. On peut mettre en place des situations qui obligent l enfant à communiquer avec des enfants d une autre classe, d une autre école, d un autre pays...) Changer d interlocuteur dynamise l échange et augmente la quantité d oral produit. soit en modifiant les types d action : On pourra ainsi: Interviewer, faire des sondages, mener des enquêtes, s enregistrer, se filmer, faire des jeux de rôles soit en élaborant des projets : Bâtir des projets stimule, motive mais aussi rend la communication nécessaire. Un projet est une réalisation concrète qui engage la responsabilité et la participation de tous. Il permet d utiliser (pour l élève) ou de faire utiliser (pour l enseignant) des connaissances ou des moyens. Il s inscrit dans le présent et a une finalité. Pour toutes ces raisons, ils sont à encourager. Ils pourront être très variés et nécessiteront sans doute la maîtrise de certaines techniques audio-visuelles. Quelques exemples : Monter un petit film publicitaire Filmer l école et enregistrer un commentaire pour les correspondants. Monter des spectacles (poésies, théâtre, chansons). La langue écrite On abordera de préférence des types d écrits qui seront utiles à la vie de l élève. 1) pour agir L enfant a besoin de comprendre l écrit afin de répondre à des consignes, de résoudre des problèmes, de chercher des informations. Ces besoins sont immédiats et fondamentaux. Ils vont l aider à apprendre. Les consignes, les textes documentaires, les énoncés de problème feront l objet d un travail approfondi. 2) pour communiquer L enfant doit prendre conscience que la langue écrite va également lui être utile dans sa relation aux autres. Il pourra comprendre ou envoyer des messages qui créeront des liens entre lui et le monde

9 9 / :55 extérieur. On sélectionnera donc de préférence les écrits suivants: Cartes postales Invitations Cartes d anniversaire Lettres aux correspondants Messages s Les messages seront découverts tant pour leurs formes que pour leurs contenus. 3) Pour s enrichir D autres écrits pourront s ajouter qui permettront d enrichir les connaissances de l élève. Les albums, les poésies, les chansons, les récits... les bandes dessinées permettront de découvrir des structures spécifiques et du vocabulaire nouveau. Ils seront associés à un certain contexte. Fixer l écrit Avant de pouvoir réutiliser les structures et le lexique qu il vient de découvrir dans l étape de présentation, l enfant doit les fixer. Pour l aider, l enseignant mettra en place des activités dans lesquelles l enfant sera amené à réutiliser ce qu il vient de découvrir. Il faudra faire : manipuler (à l aide d étiquettes) transposer recomposer écrire reformuler On sélectionnera dans les textes les mots clés essentiels à la compréhension. On fera réutiliser tous les marqueurs de l espace et du temps. On fera reformuler des questions. La forme de l écrit devra être perçue en premier dans sa globalité, dans sa complexité. Les éléments utiles à la compréhension doivent être réutilisés à de nombreuses reprises. L enfant doit apprendre à s en servir dans des activités dirigées. Cette étape est très importante. Lire et comprendre Les pré-requis Dès le jardin d enfants, les enfants s imprègnent de l écrit et observent les régularités de la langue et ses composants: les phrases, les mots, les lettres. Cette première approche de l écrit s appuie sur l oral. Le jeune enfant doit apprendre que la parole continue se segmente lorsqu elle est écrite. Guidé par l enseignant, l enfant découvre les correspondances entre l oral et les unités de l écrit: phrases, mots. Cette découverte est bien évidemment menée sur des énoncés qui ne lui posent plus de problèmes de compréhension. Puis, par des activités pédagogiques, l élève apprend à repérer les unités de base constituant les mots: syllabes et lettres. La maîtrise de ces «pré requis» est fondamentale à l issue de la classe O car elle favorise l apprentissage de la lecture. Cette maîtrise fait plus que préparer les étapes ultérieures; elle fonde l envie d apprendre à lire. N oublions pas que l apprentissage de la lecture est un moment essentiel pour un jeune enfant qui veut grandir.

10 10 / :55 Du déchiffrage à la lecture globale En classe 1, l enfant va alors comprendre l organisation des mots et des phrases; il pourra lire et comprendre des textes. Les compétences de lecteur acquises en langue maternelle vont être disponibles pour lire le français. Il nous faut constater que les enfants n apprennent à lire qu une seule fois et de manière presque simultanée en finnois et en français. La lecture n est qu un aspect de la maîtrise d une langue, il est d ailleurs artificiel de séparer la lecture des autres domaines comme l expression orale ou l écriture. Il nous faut jouer sur les interactions entre les différents domaines pour développer la maîtrise d une langue. Les élèves vont étudier systématiquement dans leur langue maternelle le système combinatoire, c est à dire l étude des correspondances entre les unités phonétiques de l oral et les unités graphiques de l écrit. La maîtrise de cette technique et la mémorisation globale d un nombre de plus en plus important de mots permettra rapidement à l enfant «de déchiffrer». La maîtrise de la combinatoire est importante car elle donne à l enfant un outil d analyse qui lui permettra d être autonome face à l écrit et qui lui permettra d augmenter son capital «mots» mémorisé. Les professeurs francophones en classe 1 n entreprennent donc pas une étude systématique des correspondances entre l oral et l écrit. Par contre, ils développent la maîtrise de la lecture en proposant des textes adaptés aux enfants et en leur demandant de produire des phrases et des textes courts. Ils s appuient alors sur la reconnaissance globale des mots et sur la mémorisation de leur prononciation. Dans ce cadre, les activités orales sont complémentaires des activités sur l écrit. Elles renforcent la mémorisation des structures et fondent les repères phonétiques et prosodiques de notre langue. Bien entendu, les enfants étudieront les correspondances entre les unités phonétiques et les unités graphiques du français. Mais cette étude n est pas systématique, elle est menée pour des sons spécifiques du français et elle doit avoir du sens pour les élèves. C est à dire qu elle doit être menée au gré des découvertes imposées par les textes et qu elle doit apparaître comme un moyen de résoudre des problèmes rencontrés pour écrire et non plus uniquement pour lire. Mais pour parvenir à la compréhension d un texte, il est indispensable que les enfants parviennent à une reconnaissance automatique des mots. En effet, lorsque l identification est automatique, le lecteur peut traiter de manière coordonnée l information lexicale, l information syntaxique et connecter ce qu il découvre dans le texte avec les connaissances qu il possède déjà. La compréhension des textes lus est donc tributaire de la qualité de la reconnaissance des mots. Apprendre à comprendre Dès les classes 1 et 2, il est indispensable d aider et favoriser la compréhension des textes. L entraînement de la compréhension doit s effectuer dans deux directions: oralement pour des textes complexes, sur l écrit pour des textes plus courts ne se référant pas des connaissances ou des expériences ignorées des élèves. Les textes de la littérature de jeunesse seront rencontrés par la médiation des lectures à haute voix de l enseignant. Les enfants tenteront ensuite de reformuler dans leurs propres mots le texte entendu et d anticiper la suite du texte. Pour aider les élèves à comprendre des textes, outre l élucidation du lexique, il est indispensable de mener certaines activités: anticiper la fin d une phrase dont on a déjà lu les premiers mots, proposer des suites probables et des suites improbables, aider l enfant à construire des représentations successives de ce qu il lit en résumant les différentes étapes du texte, traiter toutes les marques qui assurent la cohésion du texte : ponctuation, déterminants, substituts du nom, connecteurs et marqueurs spatiaux et temporels justifier les questions sur le sens du texte par un recours systématique au texte (souligner les passages permettant de répondre aux questions).

11 11 / :55 D autre part, la lecture à haute voix qui donne à entendre ce que le lecteur a lu est un excellent moyen d apprentissage. A cet égard, l enregistrement et l écoute des textes lus sont des activités particulièrement importantes pour vérifier la compréhension des textes. Compétences à maîtriser à la fin de la classe 2 Usage de la langue Compréhension orale Apprendre à écouter: Pour comprendre, pour agir, pour apprendre, pour mémoriser, pour communiquer Respecter l intonation: Prononcer les sons spécifiques français, connaître des tournures particulières françaises Apprendre à prendre la parole: Pour communiquer, pour donner un avis, pour exprimer un sentiment Etre capable d écouter activement : Répéter, imiter, mimer, montrer, associer, réécouter. Mémoriser les structures employées. Production orale Réemployer les structures dans des situations Jouer des saynètes - continuer - jouer - inventer : sketches, jeux de rôles, interviews Dire un poème ou un court texte parmi ceux appris dans l année (une dizaine) Compréhension écrite- lire Faire découvrir l écrit dans sa globalité Découvrir l écrit en s intéressant à sa forme. (Typographie, mise en page, ponctuation.) Repérer éléments essentiels, les formules, les connecteurs, les marqueurs de temps, la ponctuation, les reprises anaphoriques (repérer ces éléments en coloriant, en isolant certains mots, certaines phrases). Lire les graphèmes spécifiques du français (voir liste). Utiliser la voie indirecte pour lire les mots nouveaux. Mémoriser globalement les mots donc favoriser la voie directe. Lire différents types de textes (récit de la littérature de jeunesse, livres scolaires) et en comprendre le sens explicite en répondant à des questions simples. Comprendre les consignes du travail scolaire et les énoncés de problèmes. Production écrite Apprendre à se servir de l écrit Apprendre à manipuler, transposer, réécrire, jouer, transformer Retrouver la fréquence des mots, expressions Rythmer l écrit: repérer les répétitions Etre capable de remettre dans l ordre, classer les mots, écrire des consignes, produire des énoncés de problèmes Ecrire des textes Ecrire ce que l on entend pour découvrir les particularités de l écrit Ecrire pour réaliser un projet (écrire dans un journal. raconter les événements, écrire pour les

12 12 / :55 correspondants) Copier sans erreur un texte de 3 ou 4 lignes en copiant mot à mot Écrire des phrases sous des photos (description, action) Ecrire des textes poétiques (jouer avec les sonorités) Ecrire des devinettes Utiliser des outils pour écrire: tableaux de correspondances phonèmes / graphèmes Connaître et utiliser le vocabulaire lié aux positions relatives d objets ou à la description de déplacement (devant, derrière, entre, à gauche de, à droite de, sur, sous, dessus, dessous, au-dessus de, en dessous de etc.) Observation de la langue Syntaxe Repérer les différents types de phrases (interrogative / exclamative) Repérer les verbes Relation sujet/verbe (le sujet est le mot qui fait changer le verbe) Produire à l oral et à l écrit des phrases interrogatives Est-ce que? Qu est-ce que..? Comment / Quand / Pourquoi (à mettre en relation avec parce que) / Où..? Inverser le sujet / verbe Produire à l oral et à l écrit des phrases exclamatives. Hein! / Comment! Quel.! Comme..! Conjugaison Observer la relation sujet verbe. Classer les transformations du verbe imposé par le sujet. Orthographe Proposer une écriture possible (phonétiquement correcte) pour un mot régulier. Savoir écrire correctement un certain nombre de mots, les avoir mémorisés (d après le vocabulaire étudié). Repérer les marques du pluriel Transcrire, étudier les phonèmes particuliers au français : [ ã ] [ õ ] [ e ] [ o ] [ wa ] [ u ] [ g ] [ k ] [ y ] [ Ē ] [ Є ] Distinguer certains sons proches Accorder l adjectif Repérer les transformation des mots (genre et nombre) Lexique Connaître le lexique lié à l univers proche de l enfant : la famille l école le temps (l heure ) l espace (se situer ) la météo les animaux familiers la santé les sentiments la maison les activités parascolaires la nourriture, les repas 3.3 MATEMATIIKKA

13 13 / :55 Perusopetuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana keskitytään numeroiden, geometristen muotojen, kokojen ja niiden mittasuhteiden opiskeluun. Kokojen lisäksi opiskellaan mittoja ja mittasuhteita. Rahayksikön tunteminen varmistetaan erilaisten lasku- ja numeroharjoitusten avulla. Matemaattisten peruskäsitteiden opiskelussa painotetaan niiden merkitystä ongelmanratkaisussa. Abstraktien matemaattisten käsitteiden ja mallien käyttämiseen siirrytään asteittain, mutta oppilaalle tuttuja käsitteitä käytetään mahdollisimman paljon uusia laskutapoja ja käsitteitä opiskeltaessa. Kysymysten asettamisessa ja tehtävien antamisessa hyödynnetään leikkejä ja oppilaiden omia kokemuksia ja tietoja. Vaihtelevien työtapojen ja suullisten, lyhyiden, tehtävänantojen avulla ehkäistään ranskan kielellä opiskeluun liittyvät vaikeudet. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa matematiikan opiskelu toteutetaan yleensä ranskan kielellä. oppii perusopetuksen ensimmäiseltä luokalta alkaen matematiikassa käytettävät termit ranskan kielellä. Keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 1-2 luonnollisen luvun käsitteen ymmärtäminen ja peruslaskutaidon hallinta oppilaan tilasuhteiden hallinnan vahvistaminen havaintojen tekeminen ympäristöstä geometrian peruskäsitteiden avulla ongelmanratkaisu ja sen eri vaiheiden ymmärtäminen oppilas ymmärtää ongelmanratkaisun monivaiheisuuden ja käyttää aluksi itselleen luontevia, konkreettisia menetelmiä ratkaisun löytämiseksi Keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-2 Lukusanoihin perehtyminen matemaattisten käsitteiden avulla määrien tutkiminen ja vertailu laskemisen avulla numeroiden käyttö luetteloimisessa tai järjestyksen osoittamisessa yhteen- ja vähennyslasku lukusuoraan tutustuminen kertolasku, jakolasku ja murtoluvut Mittaamalla yhteen- ja vähennyslaskujen lähtöarvoon aiheuttamien muutosten seuraaminen lukusuoralla liikkumisen lähtöarvoon aiheuttamien muutosten seuraaminen erilaisissa laskutoimituksissa käytettävien arvojen ja määrien havainnointi Numerosymbolien tunteminen oppilas hallitsee suullisesti ja kirjallisesti luonnolliset luvut oppilas tuntee ja kykenee työskentelemään lukujen ja lukuryhmien kanssa sekä ymmärtää luvun sijoittumisen ja arvon järjestelmässä oppilas pystyy jatkamaan lukuja suullisesti ja kirjallisesti sekä tuntee numerosymbolit sekä niiden merkityksen. Luonnollisten lukujen järjestys oppilas osaa vertailla ja asettaa järjestykseen kymmen- ja satalukuja sekä asettaa lukuja lukusuoralle. Laskutoimitukset oppilas tuntee yhteenlaskun periaatteet ja osaa soveltaa niitä oppilas osaa sujuvasti jatkaa lukuja lähimpään kymmenlukuun oppilas tuntee ja osaa käyttää kahden ja viiden kertotaulua sekä kertoa luvulla 10

14 14 / :55 Päättelyä edellyttävät laskutoimitukset osaa tehdä yhteen- ja vähennyslaskuja kokonaisilla luvuilla osaa laskea peräkkäisiä tai allekkain laitettuja lukuja Laskimen käyttö oppilas tutustuu laskimen käyttöön Geometria oppilas tuntee ja osaa käyttää esineiden sijaintiin ja sijainnin muuttumiseen liittyviä käsitteitä kuten edessä, takana, välissä, vasemmalla, oikealla, päällä, alla, yläpuolella ja alapuolella oppilas osaa paikantaa ihmisten tai esineiden sijainnin suhteessa muihin oppilas tuntee tavallisimpia koordinaatistomalleja, osaa lukea yksinkertaisia taulukoita sekä sijoittaa niihin pisteitä annettujen koordinaattien mukaisesti oppilas tuntee ja pystyy kuvailemaan sellaisia geometrisiä peruskäsitteitä kuin kolmio, neliö, suorakulmio ja ympyrä sekä osaa piirtää ja täydentää näitä kuvioita oppilas tuntee janan, murtoviivan, puolisuoran, suoran ja kulman sekä käsitteet kaksi- ja kolmiulotteisuus Algebra säännömmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta yksinkertaiset lukujonot Mittaaminen mittaamisen periaate pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta oppilas osaa verrata pituuksia ja massoja osaa käyttää tavallisimpia mittavälineitä kuten viivainta ja vaakaa annetun tehtävän toteuttamiseen osaa käyttää sopivaa mittayksikköä (metri, senttimetri, kilogramma, gramma) mittaustuloksen kuvaamiseen oppilas tuntee viikonpäivät ja kuukaudet sekä kalenterin rakenteen oppilas osaa katsoa ajan kellosta sekä tuntee minuutin ja tunnin käsitteet Tilastojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajille pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisiin mallein ja välinein, kuvin suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailuja muun muassa ppituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja < osaa opetetut matemaattiset termit ranskan kielellä

15 15 / :55 Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmiasemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee perilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa Geometria tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet : piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma ja niiden yhteyden yksinkertaisiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen osa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemisessa 3.4 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO tiedostaa olevansa osa luontoa ja tarvitsevansa sitä elääkseen. Sitä kautta hän ymmärtää ympäristönsuojelun merkityksen. saa myönteisiä kokemuksia ympäristön havainnoinnista ja arvostaa sitä. Ympäristön tarkastelua lähestytään ihmisen toiminnan näkökulmasta. ymmärtää monien ihmisten toimien ympäristölle vahingolliset seuraukset ja oppii etsimään vaihtoehtoisia toimintatapoja. Ympäristö- ja luonnontiedon perustana ovat luonnontieteet sekä terveystieto. Ympäristön tutkiminen ja havaintojen tekeminen perustuvat oppilaan omiin tietoihin ja kokemuksiin. myös oppii etsimään itse vastauksia häntä kiinnostaviin kysymyksiin. Opettaja tukee, auttaa ja ohjaa oppilasta tietojen jäsentelemisessä ja syventämisessä. tekee havaintoja ympäristön ilmiöistä eri aisteja käyttäen, harjaantuu tekemään yksinkertaisia kokeita sekä perustelemaan ja luokittelemaan saamiaan tietoja. Kestävän kehityksen omaksumisen tueksi oppilaalle tarjotaan kouluympäristössä konkreettisia malleja esimerkiksi luonnonvarojen säästämisestä sekä kierrätyksestä. Keskeiset tavoitteet vuosiluokille 1-2 tuntee pääpiirteissään ihmisen kehityksen vaiheet sekä terveellisten elämäntapojen merkityksen

16 16 / :55 hyvinvoinnilleen kunnioittaa muita ihmisiä ja ympäristöä hallitsee asioiden tutkimiseen tarvittavat perustaidot kuten havainnoinnin, päätelmien ja yksinkertaisten kokeiden tekemisen sekä niiden avulla perustelemisen tuntee ja osaa lukea yksinkertaisia karttoja oppii esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen muutoksiin liittyviä tietoja osaa hahmottaa kotiseutunsa osaksi Suomea ja tuntee Suomen, Ranskan ja Euroopan alueita osaa toimia turvallisuutta edistävällä tavalla omassa ympäristössään ja osaa käyttää ympäristöön liittyvien asioiden kuvailussa tarvittavia peruskäsitteitä ymmärtää ympäristöön kuuluvien aineiden kiertokulun ja niiden säästäväisen käytön merkityksen pyrkii suojelemaan luontoa ja säästämään luonnonvaroja Keskeiset sisällöt vuosiluokille 1-2 Ihminen ja terveys ihmisen fyysiset ominaisuudet sekä kasvun ja kehityksen vaiheet sekä omien elämäntapojen vaikutus terveyteen perheen, sukulaisten sekä ystävien ja vuorovaikutuksen merkitys ihmisen hyvinvoinnille omaan kehitysvaiheeseensa liittyvät muutokset omaan terveyteen vaikuttaminen ja tavallisimpien lasten sairauksien ja niiden oireiden tunteminen hätätilanteessa toimiminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet Turvallisuuskasvatus liikennekäyttäytymisen periaatteet ja liikennesääntöjen noudattamisen merkitys turvallisuudelle. oman elinympäristön vaarat ja turvallisuutta edistävät valinnat toisten huomioiminen ja toisen omaisuuden kunnioittaminen väkivallan ja kiusaamisen ehkäisy Ympäristön aineet veden ja ilman ominaisuudet ja olomuodot arkielämään kuuluvat aineet ja materiaalit tärkeiden aineiden käyttö ja kierrätys sekä palo-ominaisuudet Eliöt ja elinympäristöt havaintojen tekeminen elinympäristöstä: elollinen ja eloton luonto erilaisten elinympäristöjen ja niiden eliöiden tunteminen vuodenaikojen vaihtelun merkitys luonnossa perustiedot ruoan tuottamisesta ja alkuperästä tavallisimpien kasvi- ja eläinlajien ja niiden lisääntymistapojen tunteminen Sää vuodenaikojen vaikutus säähän tärkeimmät sään ilmiöt ja käsitteet, joilla niihin viitataan tavallisimmat sään havainnointiin tarvittavat välineet Oma lähiympäristö oman lähiympäristö, kotiseutu, sen tyypilliset maisemat ja rakennettu ympäristö kartta ja sen käyttötarkoitus tärkeiden alueiden kuten Suomen, Ranskan ja Euroopan mantereen tunnistaminen kartalta vuorokauden- ja vuodenajat, viikonpäivät sekä kalenterin rakenne Ympäristön ilmiöt uusiutuvan energian lähteet ja niiden käyttötavat ympäristöystävälliset ja ympäristöä vahingoittavat aineet

17 17 / :55 ympäristön kunnioittaminen 3.5 KATSOMUSAINEET Uskonnon ja elämänkatsomuksen opetuksen keskeisenä tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalta hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä ympäristössään. Kaikissa uskontoaineissa perehdytään suomalaiseen katsomusperinteeseen ja uskonnollisiin arvoihin huoltajien tunnustuksen mukaisesti. Tietorakenteiden rikastuttamisen lisäksi tavoitteena on, että oppilaan elämänhallintataidot lisääntyvät. Hän ymmärtää ihmisten keskinäisen kunnioituksen ja yhteistoiminnan edellyttämää eettistä perustaa ja tuntee itsensä arvokkaaksi. Opetuksen tavoitealueet ovat: omaan uskontoon ja tai katsomukseen sekä sen vaikutuksiin perehtyminen muihin lähiympäristön uskontoihin tutustuminen suomalaiseen katsomusperinteeseen, esimerkiksi eri juhlapyhiin, tutustuminen eettisyyteen kasvaminen ja terveen itsetunnon kehittyminen. Näitä tavoitealueita painotetaan uskontoaineen oman luonteen mukaisesti. Katsomuksellisia aineita ei varsinaisesti arvioida lukuvuoden aikana, mutta oppilaan myönteinen suhtautuminen oppimiseen, peruskäsitteiden hallinta, aktiivisuus tunnilla, kyky eettisten asioiden pohdintaan ja ryhmässä työskentely ovat hyvän osaamisen lähtökohtina. Työtapoina katsomuksellisissa aineissa vuosiluokilla 1-2 käytetään: keskustelua, jumalanpalveluksiin/hartauksiin osallistumista, retkiä, vierailukäyntejä askartelua, piirtämistä, kirjallisia tehtäviä kerrontaa ja draamaa EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Keskeiset tavoitteet vuosiluokille 1-2 tutustuu kristinuskon perusteisiin ja evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan lähiympäristössään tutustuu kirkkovuoden juhliin, perhejuhliin ja seurakunnan työmuotoihin tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin arkikokemuksiensa ja ympäristön tarjoamien esimerkkien avulla pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa omassa elämässään tutustuu Raamatun kertomuksiin Keskeiset sisällöt vuosiluokille 1-2 Luottamus ja turvallisuus käsitellään oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita tutustutaan Raamatun kertomuksiin ja Jeesuksen opetuksiin Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä tuetaan oppilaiden eettisyyden ja vastuullisuuden kasvua keskeisiä aihealueita ovat elämän ja luonnon kunnioitus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja valintojen tekeminen painotetaan kristillisessä etiikassa kultaisen säännön periaatetta

18 18 / :55 Juuret pohditaan perheen ja suvun arvoja ja perinteitä tutustutaan seurakunnan keskeisimpiin toimintamuotoihin, jotka koskettavat oppilaita (esim. jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja diakonia) Kirkkovuoden juhlat tutustutaan kalenteri- ja kirkkovuoden juhliin sekä syihin, miksi niitä vietetään juhlien käsittelyn yhteydessä tarkastellaan niiden kristillistä sisältöä ja eettistä merkitystä sekä niihin liittyviä tapoja ORTODOKSINEN USKONTO Keskeiset tavoitteet vuosiluokille 1-2 oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä oppii tuntemaan kirkkovuotta tutustuu oman seurakunnan toimintaan tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta osallistuu ortodoksiseen liturgiaan tutustuu alustavasti luterilaisuuteen oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella tutustuu alustavasti muihin uskontoihin oppii ottamaan vastuun omista teoistaan Keskeiset sisällöt vuosiluokille 1-2 kirkkovuosi ja pyhät ihmiset: tärkeimmät kirkkovuoden juhlat, oppilaan taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä, paasto, joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaus sekä pyhittäjät Sergei ja Herman kirkon jäsenenä: ristinmerkki ja ikoni, rukous, seurakunnan lapsityö, luterilainen kirkko Raamattu pyhänä kirjana: Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia ja Jeesuksen kotimaa liturginen elämä: kirkkomatka, yleisimmät kirkkoveisut, kirkko rakennuksena uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen: ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena, Isä, Poika ja Pyhä Henki, oikea ja väärä, ystävyys ja suvaitsevaisuus kirkkovuosi ja pyhät ihmiset: tärkeimmät kirkkovuoden juhlat, oppilaan nimikkopyhä, paasto ja joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten Georgios Voittaja, pyhä Katarina, pyhä Sofia, pyhä Lucia kirkon jäsenenä: kodin siunaaminen, liturgia, seurakunnan lapsityö sekä lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja liturginen elämä: kaste ja ehtoollinen, nimenanto sekä kirkko pyhänä paikkana uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen: lähimmäisenrakkaus sekä synti ja katumus KATOLINEN USKONTO Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. ta autetaan kohtaamaan ja hyväksymään erilaisia kansoja, tapoja ja kulttuureja sekä omassa hiippakunnassaan että ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailmassa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Mahdollisuuksien mukaan oppilaalle järjestetään tilaisuuksia tutustua seurakuntansa kirkkoon ja elämään sekä luostareihin ja hiippakunnan keskuksiin.

19 19 / :55 Katolisen uskonnonopetuksen ydintehtävä on vuosiluokilla 1-5 auttaa oppilasta löytämään itsensä katolilaisena kirkossaan ja ympäristössään. Tietojen, taitojen ja kokemusten kautta oppilaalle tarjotaan aineksia hänen oman maailmankatsomuksensa rakentumiseen ja moraalisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseen. Keskeiset tavoitteet vuosiluokille 1-2 oppii, että kirkon jäseneksi tullaan kasteessa tutustuu keskeisiin päivittäisiin rukouksiin tutustuu Jeesuksen elämän päätapahtumiin sekä elämän syntyyn Raamatun mukaan oppii tunnistamaan kirkkovuoden suuret juhla-ajat opettelee hyvän ja pahan tunnistamista ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä tiedostaa, että hänen koulussaan ja lähiympäristössään on muihinkin uskontoihin kuuluvia oppilaita. tietää, mihin seurakuntaan hän kuuluu tutustuu messuun pääpiirteissään opettelee ymmärtämään itsekkyyden ja yhteisen hyvän eroa Keskeiset sisällöt vuosiluokille 1-2 Avainsanat: KATSELEMINEN JA KUULUMINEN Kirkon jäsenenä oppilaan oman kaste omaan seurakuntaan ja seurakunnan kirkkoon tutustuminen Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista päivittäisistä rukouksista: ristinmerkki, Isä meidän, Terve Maria ja Kunnia messun pääosien (Raamatun lukeminen ja eukaristian vietto) tunnistaminen Raamattu pyhänä kirjana Raamatun osat: Vanha ja Uusi testamentti Jeesuksen elämän päätapahtumia: enkelin ilmoitus, Jeesuksen syntymä, tietäjien vierailu, Jeesuksen lapsuus, Jeesuksen tulo Jerusalemiin, viimeinen ateria, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus; ihmisten kohtaamisia: Jeesus siunaa lapsia, tyynnyttää myrskyn, parantaa sokean Bartimaioksen; opetusta: hyvä paimen -vertaus Isä Jumala on luonut maailman ja antanut elämän; ensimmäisten ihmisten tekemä valinta Kuningas Daavid, Jeesuksen esi-isä Joosef ja hänen veljensä Jeesuksen lapsuus: Jeesuksen temppeliin tuominen, 12-vuotiaana temppelissä; Pelastaja: pahan ja kuoleman voittaja; ihmisten kohtaamisia: Pietari sekä Andreas ja Johannes Martta ja Maria, Sakkeus; opetusta: rukous Samuelin kutsuminen Raamatun käytön opettelua Kirkkovuosi joulun vietto ja loppiainen pääsiäisen vietto Moraalinen kasvaminen hyvän ja pahan erottaminen, syntiinlankeemus 2. ja 7. käsky anteeksisaaminen ja -antaminen, 8. käsky oman hyvän ja yhteisen hyvän hahmottamista, 3. ja 4. käsky

20 20 / :55 Ympäröivä uskonnollinen maailma oman koulun eri uskontoihin kuuluvien oppilaiden kohtaamista miten muut viettävät uskonnollisia juhlia ISLAM Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään. Opetuksen tavoite on uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttaminen. Keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 1-2 oppilaalle tarjotaan tietoja islamin maailmankatsomuksesta oppilas hankkii tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalta hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä ympäristössään oppilaalle tarjotaan tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden avulla hän oppii luottamaan elämään ja itseensä sekä tutustuu islamin peruspiirteisiin Keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-2 Jumalan hyvyys ja huolenpito Koraanin opetuksiin tutustuminen Islamin pilarit Profeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) Eettisyyteen kasvaminen Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Elämää islamilaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma Rukous (SALAT) Koraanin opetuksiin tutustuminen Lyhyet suurat: Ikhlas, Nas Profeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) Kertomuksia profeetta Muhammedin perimätiedosta (HADITH) Eettisyyteen kasvaminen Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Elämää islamilaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Elämänkatsomustiedon opetuksessa lähdetään tämän kohderyhmän tarpeista saada tukea eettiselle kasvulle ja oppia eettisen ajattelun taitoja. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opetus huomioi kotien katsomuksellista moninaisuutta. Elämänkatsomustiedon opetus tukee oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua lähtökohtanaan kotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia hahmottaa maailmankuvaansa ja omaa elämäänsä kysymyksissä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön. Elämänkatsomustiedon opetussisältöjä lähestytään näkökulmista, jotka suuntaavat toimintaa suvaitsevaisuuteen ja kohtuullisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen, rohkeuteen ja omaan identiteettiin sekä hyväntahtoisuuteen ja huolenpitoon.