Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj. Vuosikertomus 2000

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj Vuosikertomus 2000

2 Finnveran vuosi 2000 Finnveran, kauppa- ja teollisuusministeriön, TE-keskusten ja yrittäjäjärjestöjen kehittämä Pienyritysten kasvurahoitusohjelma (Pikara) aloitettiin helmi-maaliskuussa. Ohjelman tavoitteena on rohkaista ja opastaa pienyrityksiä hallittuun ja suunniteltuun kasvuun. Finnvera Oyj ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj allekirjoittivat lopullisen kauppakirjan Arsenalin elvytettävien asiakkaiden saamisten myynnistä Finnveralle. Saamiset siirtyivät Finnveralle lukien. Finnvera Oyj:n yhtiöjärjestystä muutettiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa siten, että hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallituksen jäseneksi nimitettiin apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä. Yhtiön organisaatiota uudistettiin lukien. Finnvera Oyj ja Luxemburgin takuulaitos Office du Ducroire (ODL) solmivat jälleenvakuutussopimuksen. Sopimus mahdollistaa sen, että viejä voi asioida vain toisen maan takuulaitoksen kanssa silloin kun vientikauppaan liittyy toimituksia sekä Luxemburgista että Suomesta. Finnvera Oyj ja Maailmanpankkiryhmään kuuluva Multilateral Investment Guarantee Agency (MIGA) solmivat investointitakuita koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on edistää ulkomaisia suoria investointeja takuujärjestelyin. Finnvera otti käyttöön kolmiportaisen ympäristöluokituksen vientitakuuhankkeiden kokonaisriskien arvioinnissa lokakuussa. Euroopan komissio hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osallistuu Finnveran rahoitusohjelmien rahoitukseen Itä- ja Pohjois- Suomen tavoitealueella 1 sekä Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2 vuosina Marraskuussa Uudenmaan aluekonttori aloitti toimintansa. Finnvera ja Venäjän Pienyritystukirahasto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Sopimuksella pyritään edistämään osapuolten yhteistyötä pk-yritystoiminnan rahoittamisessa ja kehittämisessä erityisesti Suomen ja Venäjän lähialueilla. Finnvera ja Uusyrityskeskusten yhteistyöjärjestö Suomen Jobs and Society ry allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, uusien yritysten syntymistä ja taloudellista kehitystä sekä parantaa yritystä perustavien asiakkaiden palvelua. Finnveran vuosikertomus 2000 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osavuosikatsaus ajalta julkaistaan Myös osavuosikatsaus on saatavana kolmella kielellä. Julkaisuja voi tulostaa Finnveran Internet-sivuilta osoitteesta tai niitä voi tilata Finnveran tiedotuksesta, puh , faksi , [email protected]

3 Sisältö Finnvera lyhyesti 2 n katsaus 4 Toimintaympäristö 6 Liiketoiminta 12 Rahoitus- ja asiantuntijayhteistyö 20 Tilinpäätös 2000 Hallituksen toimintakertomus 23 Konsernin tunnusluvut 31 Konsernin tuloslaskelma 32 Konsernin tase 33 Konsernin rahoituslaskelma 34 Emoyhtiön tuloslaskelma 35 Emoyhtiön tase 36 Emoyhtiön rahoituslaskelma 37 Liitetiedot ja voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 53 Hallintoneuvoston lausunto 53 Tilastoliite 54 Hallinto ja henkilöstö 60 Rahoitustuotteet 66 Neuvottelukunnat 67 Yhteystiedot 72

4 Finnvera lyhyesti Kotimaan liiketoiminta Vastuukanta Toimialoittain Yhteensä Mmk Teollisuus 62 % Liike-elämän palvelut 17 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10 % Matkailu 10 % Maaseutuelinkeinot 1 % Ulkomainen riskinotto Kokonaisvastuut tuotteittain Yhteensä Mmk Ostajaluottotakuut 80 % Luottoriskitakuut 4 % Remburssitakuut 4 % Investointitakuut 5 % Raaka-ainetakuut 7 % Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka aloitti toimintansa , jolloin Kera Oyj sulautettiin ja Valtiontakuukeskuksen liiketoiminta liitettiin Finnvera Oyj:hin. Erityisrahoituspalveluja tarjoamalla Finnvera kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finnvera toimii myös Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä suomalaisille pk-yrityksille. Missio Finnvera Oyj:llä on lain mukaan kolme päätehtävää: pk-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen yritysten kansainvälistäminen ja viennin edistäminen valtion elinkeino- ja aluepoliittisten toimenpiteiden toteuttaminen markkinoita täydentävänä riskirahoittajana. Tehtäviään Finnvera toteuttaa ensisijaisesti rahoituksen keinoin. Finnvera myöntää lainoja yrityksille ja yrittäjille sekä takauksia ja vientitakuita yrityksille ja rahoittajille. Avainluvut Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö Liikevaihto, Mmk 806,1 798,2 681,0 680,5 Liikevoitto tai -tappio, Mmk 231,6 191,9 151,7 150,6 % liikevaihdosta 28,7 24,0 22,3 22,1 Taseen loppusumma, Mmk 7 919, , , ,7 Vastuut kokonaisuudessaan, Mmk , , , ,7 Tuotto-kulu -suhde 2,6 2,6 2,2 2,3 Vakavaraisuussuhde 15,3 16,3 16,4 16,3 Luottotappiot ja maksetut korvaukset (nettokorvaukset), Mmk 148,5 148,5 115,8 115,8 Luotto- ja takaustappiot, Mmk 119,8 119,8 115,8 115,8 Vientitakuutoiminnan tappiot, Mmk 28,7 28,7 0,0 0,0 Erityistakaustappiot, Mmk 0,0 0,0 0,0 0,0 Henkilöstömäärä, keskimäärin Finnveran toimintaa säätelevät seuraavat lait: laki valtion erityisrahoitusyhtiön perustamiseen liittyvistä järjestelyistä 442/1998 laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä 443/1998 laki Valtiontakuurahastosta 444/1998 laki erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta 445/1998 vientitakuulaki 479/62 sekä siihen liittyvät lait 651/85 ja 150/91 laki ympäristösuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista 609/73 valtiontakauksiin liittyvät lait 375/63, 573/72, 1149/91 ja 594/92 Kauppa- ja teollisuusministeriö määritteli syyskuussa 2000 omistaja- ja elinkeinopoliittiset ohjaus- ja valvontakriteerit, joiden pohjalta yhtiön kehitystä seurataan vuoden alusta lähtien. Selvitys Finnvera Oyj:n perustamisesta ja toiminnan aloittamisesta löytyy osoitteesta oyj/esittely/synty Visio Finnvera toteuttaa valtion elinkeinopolitiikkaa erityisrahoituksen keinoin. Finnvera edistää rahoituksen keinoin erityisesti uusien yritysten perustamista ja kansainvälistymistä yhdessä muiden elinkeinopolitiikkaa toteuttavien tahojen kanssa. Finnvera tarjoaa vientitakuutoiminnassa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Strategia Erityisrahoituspalvelujen tarjoaminen kauppaja teollisuusministeriön asettamien omistaja- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti yritysten kotimaan toimintojen, kansainvälistymisen ja viennin kehittämiseen. Palveluja tarjotaan sekä oman valtakunnallisen aluekonttoriverkoston että yhteistyökumppaneiden palvelu- ja jakeluverkoston kautta. Liiketoiminnan hallittu kasvattaminen siten, että itsekannattavuustavoite saavutetaan pitkällä aikavälillä. Kasvua tavoitellaan sellaisilta toimialoilta ja alueilta, joilla on erityistä tarvetta markkinoita täydentävän erityisrahoitusyhtiön palve- 2

5 Finnvera lyhyesti luille. Tällaisia ovat erityisesti palveluelinkeinot ja kasvukeskukset eri puolilla maata. Toimintaa tehostetaan myös aluepoliittisilla kansallisilla tukialueilla ja Euroopan unionin tavoitealueilla Suomessa. Riskirahoitukseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen asiakastarvelähtöinen kehittäminen sekä kilpailukykyisen vientitakuujärjestelmän tarjoaminen Suomessa toimiville yrityksille. Tämä edellyttää henkilöstön osaamis- ja motivaatiotason jatkuvaa vahvistamista koulutusjärjestelmiä sekä palkkio- ja kannustejärjestelmiä kehittämällä. Liiketoiminnan organisointi Finnvera Oyj:n liiketoiminta jakautuu kotimaiseen rahoitustoimintaan ja ulkomaiseen riskinottoon. Finnveran asiakaskunnan kehitystä seurataan asiakasryhmittäin. Asiakasryhmäjako perustuu yritysten henkilöstömäärään. Pk-yksikön toimialueeseen kuuluvat pienyritykset (alle 10 henkilöä työllistävät yritykset) ja pk-yritykset ( henkilöä työllistävät yritykset). Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset kuuluvat kenttäyksikön vastuualueeseen. Suurasiakasyksikkö vastaa viennin rahoitukseen ja ulkomaisiin investointeihin liittyvien poliittisten ja kaupallisten riskien suojaamisesta sekä suuryritysten kotimaiseen riskinottoon liittyvistä päätöksistä. Finnveran tulosvastuullisia yksiköitä ovat aluekonttorit ja suurasiakasyksikkö. Aluekonttoreita ja liiketoimintayksiköitä palvelee neljä tukiyksikköä: kehitysyksikkö, talousja tietohallintoyksikkö, rahoitusyksikkö ja lakiasiainyksikkö sekä esikuntatoimintoina sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja tiedotus. Finnveralla on pääkonttorit Helsingissä ja Kuopiossa. Yrityksen kotipaikka on Kuopio. Aluekonttorit kevat vientitakuu- ja muut rahoitusratkaisut tehdään suurasiakasyksikössä Helsingissä. Finnveralla on aluekonttorit Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Uudellamaalla. Uudenmaan aluekonttori, joka aloitti toimintansa , toimii Helsingin pääkonttorin yhteydessä ja palvelee muualla kuin pääkaupunkiseudulla sijaitsevia uusmaalaisia yrityksiä. Rahoitustuotteet Finnveran erilaiset laina-, takaus- ja takuutuotteet on ryhmitelty rahoituksen käyttötarpeen mukaisesti investointi-, käyttöpääoma-, kehittämis-, pien-, kansainvälistymis- ja vientitakuurahoitusohjelmiksi. Tarkemmat tiedot rahoitustuotteista ja -palveluista osoitteessa ja sivulla 66. Finnvera Oyj:n organisaatio Yhtiökokous Johdon esikunta Tiedotus Riskienhallinta Sisäinen tarkastus Hallintoneuvosto Hallitus Liiketoimintayksiköt Tukiyksiköt Kehitys Talous- ja tietohallinto Lakiasiat Rahoitus Finnveran 16 aluekonttorin ja kenttäyksikön muodostama kenttäorganisaatio vastaa kotimaan rahoitustoiminnasta sekä Euroopan unionin rahoitusohjelmiin sisältyvien rahoituspalvelujen välittämisestä. Aluekonttorit markkinoivat myös vientitakuita asiakasyrityksilleen. Ulkomaista riskinottoa kos- Pk-yksikkö Kenttäyksikkö Talous- ja tietohallintoyksikkö 16 aluekonttoria Talousjohtaja Aarno Järvinen Suurasiakasyksikkö 3

6 n katsaus Finnveran toinen toimintavuosi on osoittanut uuden erityisrahoitusyhtiön löytäneen paikkansa rahoitusmarkkinoilta. Monipuoliset rahoituspalvelut ovat oman aluekonttoriverkostomme ja yhteistyökumppaneidemme toimipisteiden kautta yhä laajemmin asiakkaiden ulottuvilla. Asiakkaamme ovat palvelumme löytäneet ja osanneet niitä myös käyttää. Tästä ovat osoituksena muun muassa takausten ja takuiden osuuden selkeä kasvu. Yhteistyö pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Viennin rahoituksessa yhteistyö jatkui sekä koti- että ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa ulkomaisten pankkien suhteellisen osuuden edelleen kasvaessa. Pk-yritysten kansainvälistymiseen soveltuvia rahoituspalveluja on kehitetty Finnveran perustamisesta lähtien. Nämä rahoitustuotteet ovat edelleen EU-komission hyväksyntää vailla. Yrittäjäkunta Suomessa ikääntyy vauhdilla. Finnveran uusi yrittäjälaina, joka tätä kirjoitettaessa on myös notifioitavana EU-komissiossa, on rahoitusväline omistajanvaihdoksen toteuttamiseksi muun muassa sukupolvenvaihdostilanteessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö määritteli Finnveralle syyskuussa 2000 omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja mittarit, joiden avulla vastaisuudessa seurataan Finnveran onnistumista sille asetetuissa tehtävissä. EU monipuolistaa Finnveran alueellisia toimintamahdollisuuksia Jos Finnveran toimintaa tarkastellaan alueellisesta näkökulmasta, on selkeästi havaittavissa, että uusien yritysten perustaminen ja pk-yritysten kasvu painottui viime vuonna edelleen kasvukeskuksiin. Finnveran rooli valtion alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttajana on perustunut erilaisiin, valtion korkotukea sisältäviin rahoitusinstrumentteihin sekä luotto- ja takaustappiokorvaussitoumuksiin. Näiden tukielementtien ansiosta Finnvera, jonka tehtävänä on yritystoiminnan ja yritysten kasvun edistäminen tasapuolisesti eri puolilla maata, on voinut ottaa enemmän riskiä kuin markkinaehtoiset rahoittajat sellaisillakin alueilla, joille muut rahoittajat eivät ole voineet hakeutua. Rahoituspäätöstemme peruskriteereinä ovat kuitenkin aina rahoitettavien hankkeiden ja yritysideoiden elinkelpoisuus ja kannattavuus. Lähivuosina Finnveran rooli aluepoliittisena toimijana saa uusia ulottuvuuksia. Viime vuonna Finnvera, kauppa- ja teollisuusministeriö ja Euroopan komission aluepoliittinen pääosasto sopivat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusohjelmien rahoituksen välittämisestä EU:n tavoitealueille Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Länsi- ja Etelä- Suomessa. Rahoitustoiminta, joka käynnistyy tämän vuoden keväällä, toteutetaan Finnveran pienrahoitus- ja kasvurahoitusohjelmien tuotteilla. Rahoitus on tarkoitettu toimintaansa aloittaville yrityksille, pienyrityksille ja kasvuhakuisille pk-yrityksille. EAKR-rahoituksen myötä Finnveran riskinkantokyky EU:n tavoitealueilla Suomessa kasvaa. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteet yritystoiminnan alueelliseksi edistämiseksi EU-maissa ovat varsin kunnianhimoisia. Finnveran mahdollisuuksia alueellisena elinkeinopolitiikan toteuttajana laajentaa myös yhteistyö TE-keskusten ja Tekesin, Sitran ja Finpron kanssa. Strategiset valinnat Finnveran strategian avainalueiksi määriteltiin syksyllä 2000 kasvu ja kannattavuus. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää, että onnistumme löytämään asiakkaiksemme yrittäjiä ja yrityksiä, joiden tavoitteena on toimintansa kehittäminen ja kasvattaminen. Lisäksi meidän on jatkuvasti voitettava asiakkaittemme luottamus ja toimittava siten, että he ovat tyytyväisiä tuotteisiimme ja palveluihimme. Tämä puolestaan on mahdollista vain asiantuntevan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Tavoitteiden saavuttamiseksi Finnverassa on panostettu sekä strategiseen kehitystyöhön että rahoitusprosessien kehittämiseen. Koko organisaation laajuinen laatuprojekti sekä yhtiön strategisia tavoitteita yksikkötasolla ohjaava Balanced Scorecard - ajattelu luovat osaltaan pohjaa tulevaisuuden kasvulle ja kannattavuudelle. Myös rahoitusprosesseja on selkiytetty ja nopeutettu. Nämä toimenpiteet edesauttavat myös itsekannattavuustavoitteen saavuttamista. Perinteisen vientitakuutoiminnan lisäksi Finnvera pyrkii omalla toiminnallaan rohkaisemaan pkyritysten kansainvälistymistä. Onnistuminen pksektorin kansainvälistymisen rahoittamisessa sekä volyymiltaan jatkuvasti kasvavien, yksittäisten vientitakuu- ja projektirahoitushankkeiden riskien hallinnassa ovat Finnveran tulevista haasteista suurimpia. Kansainvälistymisrahoitukseen ja vientitakuutoimintaan kohdistuvat myös suurimmat kasvuodotukset. Rahoituksen painopisteen siirtyminen lainoista takauksiin jatkuu. 4

7 FINNVERA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJA MARKKU MÄKINEN Tulos odotusten mukainen Kulunut vuosi 2000 oli Finnveran asiakaskunnalle hyvä vuosi. Pk-yritysten investointiaste kasvoi ja viennin veto jatkui. Jos tarkastellaan viime vuoden aikana myönnetyn rahoituksen jakautumista eri tuotteiden kesken, voidaan todeta, että Finnveran henkilöstö on osannut asiantuntevasti käyttää yhtiön laajaa tuotevalikoimaa asiakkaille tarjotuissa rahoitusratkaisuissa. Finnveran liiketoiminta kehittyi katsauskauden aikana myönteisesti. Yritysten kotimaan toimintoihin Finnvera myönsi rahoitusta kaikkiaan 4,1 miljardia markkaa, yli 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Takausten ja takuiden osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli jo yli puolet. Vientitakuita myönnettiin yhteensä 13,6 miljardia markkaa. Tavoitteet ylitettiin selvästi sekä kotimaan rahoituksessa että vientitakuutoiminnassa. Konsernin toiminnan tulosta, 176,5 miljoonaa markkaa, voidaan vallinneissa suotuisissa suhdanneolosuhteissa pitää kohtuullisena. Edellisen vuoden tulos ilman satunnaiseriä oli 111,1 miljoonaa markkaa. On tosin otettava huomioon, että tulokseen sisältyy 75 miljoonaa markkaa valtion peruskorkotukea, joka asteittain poistuu lähivuosien aikana. Myös luotto- ja takaustappiot olivat ennätyksellisen alhaisella tasolla, pääosin hyvistä suhdanteista johtuen. Tulevaisuuden näkymät Finnveran merkitys suomalaisen yritystoiminnan ja viennin kehittäjänä sekä aluepoliittisena toimijana kasvaa. Yhteistyö muiden rahoittajien ja julkisten, yritystoimintaa edistävien sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden, kuten EU:n kanssa tiivistyy. Vuodelta 1962 peräisin olevan vientitakuulain uudistus, mikäli uusi laki toteutuu kuluvan vuoden aikana hallituksen esityksen mukaisena puitelakina, on Finnveran kannalta hyvä asia. Puitelaki on aiempaa vientitakuulakia joustavampi. Uusien viennin rahoitusriskeiltä suojautumiseen tarkoitettujen rahoitusmuotojen kehittäminen ja saaminen markkinoille nopeutuu, koska ne eivät enää edellytä lainsäätämisjärjestyksen mukaista etenemistä. Vaikka kaikkein nopeimman kasvun aika Suomen taloudessa näyttääkin olevan taittumassa, mitään äkillisiä muutoksia ei liene odotettavissa. Finnveran rahoituksen kysyntä säilynee tänä vuonna ennallaan. Epävarmuus Yhdysvaltojen taloudellisesta kehityksestä heijastunee, joskin viiveellä, myös Finnveran vientitakuutoimintaan ja siten myös osittain pk-sektoriin. Kiitän vuoden 2000 hyvistä aikaansaannoksista asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä. Markku Mäkinen 5

8 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus Toimialoittain Yhteensä Mmk Teollisuus 68 % Liike-elämän palvelut 15 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10 % Matkailu 6 % Maaseutuelinkeinot 1 % Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus Teollisuus Yhteensä Mmk Elintarvikkeiden valmistus 5 % TeVaNaKe-valmistus 5 % Puuhun perustuva valmistus 16 % Kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus 7 % Metallituotteiden valmistus 35 % Sähkö- ja elektroniikka 14 % Muu teollisuus 18 % Muuhun teollisuuteen sisältyy mm. paperituotteiden valmistus, viestintäteollisuus, huonekalujen valmistus sekä lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus. Kotimarkkinat Taloudellinen tilanne Suomessa Talouskasvu jatkui Suomessa vuonna 2000 voimakkaana. Kokonaistuotannon kasvu oli 5,7 prosenttia ja vienti kasvoi yli 17 prosenttia. Myös investoinnit lisääntyivät voimakkaasti, noin 5 prosenttia. Keskimääräinen työttömyysaste putosi alle 10 prosentin. Kapasiteetin käyttöaste oli erittäin korkea kaikilla merkittävillä teollisuustoimialoilla; esimerkiksi metsäteollisuudessa se oli lähes koko vuoden selvästi yli 90 prosenttia. Alueiden epätasainen kehitys heijastui myös Finnveran rahoituskysyntään. Eniten rahoitusta myönnettiin kasvukeskuksissa sijaitsevissa konttoreissa. Niissä varsinkin palvelujen ja niin sanotun uuden talouden yritysten osuus oli suuri. Rahoitus kasvoi kuitenkin myös kehitysalueilla. Perinteisen teollisuuden rahoitus jakaantui seutukunnittain tasaisemmin. Talouskasvun arvioidaan hidastuvan lievästi vuonna. Teollisuuden investointien ennustetaan lisääntyvän edelleen hyvän kysyntäkehityksen myötä. Viennissä nopein kasvuvaihe lienee ohi, mikä johtuu Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisesta. Kasvukeskukset erottuvat myös ennusteissa. Tuotannon kasvu ylittää koko maan keskiarvon selvästi Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Myös Pirkanmaalla ja Keski- Suomessa tuotannon kehityksen ennakoidaan olevan hyvin positiivista. Elektroniikan rooli on odotettavassa kasvussa merkittävä. Varsinais-Suomen tuotannon kasvusta elektroniikkateollisuus edustaa reilua puolta ja Pohjois-Pohjanmaallakin lähes puolta koko kasvusta. Koko maassa palvelujen määrän odotetaan kasvavan edelleen voimakkaasti. Kehitys Finnveran asiakastoimialoilla Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi kertomusvuoden aikana 34 prosenttia. Metalli- ja konepajateollisuuden osuus teollisuuden rahoituksesta oli kolmannes. Lisäksi rahoitettiin merkittävästi puuhun perustuvaa valmistusta sekä elektroniikka- ja sähköteollisuutta, jonka rahoitus kasvoi selvästi muita toimialoja enemmän. Tarkemmat toimialakohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta oyj/talous Metalliteollisuus Metalliteollisuuden tuotannosta noin 60 prosenttia meni vientiin. Vuoden 2000 aikana kaupantekoa erityisesti EU-alueen ulkopuolelle helpotti euron alhainen kurssi. Metalliteollisuuden yritykset verkottuivat yhä laajemmin tiiviin tuotantoyhteistyön luomiseksi. Vuonna 2000 jo yli 90 prosenttia tuotteista oli suoraan asiakkaiden tarpeisiin suunniteltuja koneita ja laitteita. Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialan kasvu painottui erityisesti tietoliikennelaitteisiin. Kasvua on jonkin verran hidastanut yhä vaikeammaksi käynyt komponenttipula. Sen odotetaan kuitenkin helpottuvan vuoden aikana. Myös materiaalikustannukset ovat nousseet. Toimialan ennustetaan kasvavan myös jatkossa. Kasvu painottunee edelleen tietoliikennelaitteisiin. Tuotannon kasvun odotetaan olevan voimakkainta Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tieto- ja viestintäteollisuus Voimakkaimmin kasvava alue on informaatiosektori. Uusmediatoimialan yritysten liikevaihdon arvioidaan vuonna 2000 ylittäneen miljardin markan rajan. Kasvua edelliseen vuoteen on siten yli 20 prosenttia. Finnverassa tietoteollisuudelle myönnettiin rahoitusta kertomusvuoden aikana 75 miljoonaa markkaa. Kasvua edellisen vuoden myöntämismääriin verrattuna on 150 prosenttia. Viestintäteollisuudessa koko joukkoviestinnän toimitusten arvo on yli 20 miljardia markkaa. Voimakkainta kasvu on ollut graafisessa viestinnässä. Finnverassa viestintäteollisuudelle myönnettiin uutta rahoitusta 74 miljoonaa markkaa. Kasvua edellisen vuoden myöntämismääriin oli 57 prosenttia. Puuhun perustuva valmistus ja rakentaminen Toimiala hyötyi vuonna 2000 myönteisestä suhdannetilanteesta. Tuotannon määrä kasvoi sekä 6

9 Luottamus ja rehellisyys Lunastamme asiakkaiden, omistajien, sidosryhmien ja työtovereiden luottamuksen sanoilla ja teoilla, rehellisyydellä ja työtovereiden arvostuksella.

10 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Kotimaan liiketoiminta Vastuukanta Toimialoittain Yhteensä Mmk Teollisuus 62 % Liike-elämän palvelut 17 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10 % Matkailu 10 % Maaseutuelinkeinot 1 % Kotimaan liiketoiminta Vastuukanta Teollisuus Yhteensä Mmk Elintarvikkeiden valmistus 7 % TeVaNaKe-valmistus 5 % Puuhun perustuva valmistus 19 % Metallituotteiden valmistus 31 % Sähkö- ja elektroniikka 11 % Muu teollisuus 27 % Muuhun teollisuuteen sisältyy mm. paperituotteiden valmistus, viestintäteollisuus, huonekalujen valmistus, kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus sekä lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus. puutuoteteollisuudessa että rakentamisessa. Toimialan näkymiä pidetään edelleen kohtuullisen hyvinä. Rakentamisen kasvuvauhti tulee ennusteiden mukaan vaimenemaan. Valmistaloteollisuudessa niin näyttäisi jo tapahtuneenkin. Sisämarkkinat Euroopan unionin alueen taloudellista kehitystä leimasivat kuluneen vuoden aikana euron arvon heikkeneminen ja erot jäsenmaiden talouskehityksessä. Suomessa kasvu oli alueen voimakkaimpia, mutta myös inflaatio oli korkea. Vaikka kovimman kasvuvaiheen uskotaan olevan ohi, arvioidaan alueen talouskasvun jatkuvan ja olevan vuonna noin 3 prosentin tasolla. Euron vahvistuminen ja Yhdysvaltojen talouskehityksen nopea hidastuminen loppuvuodesta 2000 nostanevat euroalueen kasvunopeuden vuonna ohi Yhdysvaltojen kasvun. Euroopan komissio pyrkii yrityspoliittisen ohjelmansa mukaisesti parantamaan varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Yritystoimintaan voidaan kannustaa ja sitä voidaan kehittää muun muassa myöntämällä yrityksille lainoja ja takauksia, riskipääomaa tai yritystoiminnan alkuvaiheen rahoitusta ja ns. siemenrahoitusta. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa vuosiin ajoittuvan yritys- ja yrittäjyysohjelman (MAP), joka on kohdistettu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Finnveralle ohjelma on merkittävä, sillä se avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia Euroopan investointirahaston (EIF) kanssa. Ohjelma mahdollistaa mikro- ja kehityslainojen takaukset, yritysten tietotekniikkainvestointien rahoittamisen sekä vastatakauksen pääomasijoitustakaukselle. Lähialueet Finnveran tavoitteena on pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen muun muassa Suomen lähialueilla. Tämän vuoksi yhtiöllä on Pietarissa oma edustusto suomalaisten pk-yritysten riskirahoitustarpeiden kartoittamiseksi alueella. Edustustolla on keskeinen rooli vuosina 2000 toteutettavassa kauppa- ja teollisuusministeriön lähialuehankkeessa, Luoteis-Venäjän pk-rahoitusprojektissa (Luvera). Marraskuussa 2000 järjestettiin pk-yrityksille tarkoitettu rahoitus- ja juridiikkaklinikka, jossa asiantuntijat vastasivat yritysten kysymyksiin. Finnvera ja Venäjän Pienyritystukirahasto allekirjoittivat marraskuussa yhteistyösopimuksen, jolla pyritään edistämään yhteistyötä pk-yritystoiminnan rahoittamisessa ja kehittämisessä Suomen ja Venäjän lähialueilla. Venäjän Pienyritysrahasto käsittää 56 aluerahaston verkoston Venäjällä. Toistaiseksi Finnveralla on ollut eniten yhteistyötä Pietarin aluerahaston kanssa. Maailmantalous Maailmantalous kasvoi vuonna 2000 keskimääräistä nopeammin, alustavien arvioiden mukaan noin 5 prosenttia. Kasvun veturina toimi Yhdysvallat, jonka talouskasvu ylsi 5 prosenttiin. Euroopan unionin talouskasvu jäi 3,3 prosenttiin. Raakaöljyn tynnyrihinta oli hetkellisesti yli kolminkertainen vuoden 1998 lopun pohjalukemiin verrattuna. Korkeimmillaan raakaöljystä maksettiin noin 33 US-dollaria tynnyriltä. Loppuvuonna öljyn hinta laski nopeasti ja vuonna hinnan oletetaan tasaantuvan noin 25 dollariin tynnyriltä. Öljyn korkea hintataso vuonna 2000 näkyi öljyntuottajamaiden vaihtotaseiden ylijäämänä ja tuojamaiden vaihtotaseiden alijäämänä. Myös inflaatiopaineet maailmantaloudessa kasvoivat. Optimistiset arviot maailmantalouden näkymistä synkkenivät vuoden 2000 lopulla. Yhdysvaltojen keskuspankki (FED) laski ohjauskorkoaan talouskasvun hidastumisen pelossa. Japanin talouden vaikeudet jatkuivat. Deflaatiota pelätään edelleen ja maan pankkisektori on heikossa kunnossa. Talouskasvua odotetaan nyt EU:n alueelta. Maailmantalouden näkymien heikkeneminen johtanee pääoma- ja rahoitusvirtojen suuntautumiseen OECD-alueelle nousevien markkinoiden kustannuksella. Niille suuntautuneet yksityiset nettopääomavirrat jäivät vuonna 2000 ennakoitua huomattavasti alhaisemmalle tasolle. 8

11 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Aasia elpyi, mutta kasvu epävarmaa Aasian nousevien markkinoiden elpyminen ja maksutaseiden tasapainottuminen jatkui vuonna Talouskasvu oli keskimäärin 7,3 prosenttia eli vuoden 1997 talouskriisiä edeltävällä tasolla. Talouskasvun nopeutumisesta ja ulkoisen maksuvalmiuden kohentumisesta huolimatta markkinoiden luottamus ei täysin palautunut: valuuttojen ulkoinen arvo heikkeni ja pörssikurssit romahtivat. Etelä-Korean 9 prosentin talouskasvusta huolimatta pörssikurssit putosivat 50 prosenttia. Alueelle suuntautui 39 prosenttia nouseville markkinoille kohdistuneista suorista investoinneista, vaikka poliittinen epävakaus vähensi Filippiinien, Thaimaan ja Indonesian houkuttelevuutta sijoituskohteena. Aasian talouskasvun odotetaan hidastuvan vuonna Yhdysvaltojen talouskasvun taituttua ja öljyn suhteellisen korkean hintatason vuoksi. Aasian kansantaloudet ovat huonosti valmistautuneita hidastuvaan kasvuun: talouksien elvytyspaketit, pankkien pelastusoperaatiot ja sosiaaliturvamenojen kasvu käänsivät budjetit alijäämäisiksi ja paisuttivat valtionvelkaa kahtena edellisvuonna. Yritys- ja rahoitussektorin heikkous vaivaa kansantalouksia vielä vuosia. Riskeistä huolimatta Aasian nousevia markkinoita voidaan edelleen pitää maailman nopeimmin kasvavana alueena. Aasian maat olivat Finnveran vientitakuilla katettavan viennin kärkimaita. Suurimmaksi markkinaksi nousi Filippiinit. Viiden suurimman vastuumaan joukkoon mahtuivat Aasian maista myös Thaimaa, Kiina ja Indonesia. Takuukysyntä kohdistui pääosin tietoliikennehankkeisiin. Ulkomainen riskinotto Kokonaisvastuut maaluokittain Yhteensä Mmk Maaluokka 1 11 % Maaluokka 2 7 % Maaluokka 3 17 % Maaluokka 4 27 % Maaluokka 5 23 % Maaluokka 6 12 % Maaluokka 7 3 % 1 paras, 7 huonoin Ulkomainen riskinotto Finnveran maaluokitus Erinomainen maksukyky 2 Hyvä maksukyky 3 Riittävä maksukyky 4 Kohtalainen maksukyky 5 Välttävä maksukyky 6 Heikko maksukyky 7 Erittäin heikko maksukyky 7 Vain lyhyen maksuajan takuita 7 Takuita ei myönnetä 9

12 Toimintaympäristö Kotimarkkinat Sisämarkkinat Lähialueet Maailmantalous Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut alueittain Yhteensä Mmk Aasia 39 % IVY 1 % Keski- ja Itä-Europpa 4 % Latinalainen Amerikka 27 % Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 16 % Teollisuusmaat 13 % Latinalainen Amerikka investoi Latinalaisessa Amerikassa takuukysyntä voimistui vuonna 2000 etenkin Brasiliassa ja Meksikossa, mikä heijastaa maiden suotuisia kasvunäkymiä. Meksikossa maata 71 vuotta hallinneen Institutionaalisen Vallankumouspuolueen valta päättyi rauhallisesti. Eniten poliittista kuohuntaa oli Andimaissa Perussa, Kolumbiassa ja Venezuelassa. Pahoin velkaantunut Argentiina joutui turvautumaan Kansainvälisen valuuttarahaston mittavaan tukipakettiin, jonka pitäisi taata maan ulkoinen maksukyky ainakin vuodeksi. Latinalaisessa Amerikassa on edelleen investointitarpeita suomalaisen teollisuuden kannalta tärkeillä tietoliikenne-, metsä- ja energiasektoreilla. Tämä pitää myös tulevaisuudessa yllä vientitakuiden kysyntää. Latinalaisen Amerikan maat tukeutuvat investointivetoiseen kasvuun, minkä seurauksena 43 prosenttia nouseville markkinoille kohdistuneista suorista investoinneista suuntautuu tälle alueelle. Merkittävin investointien kohdemaa on Brasilia. Venäjällä kasvu jatkui Venäjän talouden vuonna 1999 alkanut kasvu jatkui nopeana vuonna Kansantuote kasvoi poikkeukselliset 7 prosenttia. Kasvua vauhdittivat sekä tuontia syrjäyttävän kotimaisen tuotannon kasvu että raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen korkea taso. Kotimaisella sektorilla merkittävää oli investointien lähes 18 prosentin kasvu ja teollisuustuotannon nousu kaikilla tuotannonaloilla. Julkinen talous kohentui kasvaneiden verotulojen myötä; sekä valtion että alueiden yhteenlasketut budjetit olivat ylijäämäisiä. Myös ulkoinen sektori tervehtyi: valuuttavarannot olivat vuoden 2000 lopulla yli kaksinkertaiset vuoden alkuun nähden ja vaihtotaseen ylijäämä yli 30 miljardia dollaria. Finnvera alkoi jälleen vuonna 2000 myöntää takuita Venäjälle. Takuuvastuut kasvoivat lyhyen maksuajan luottoriskitakuissa. Keskipitkän maksuajan kauppojen takuukysyntä vilkastui pitkin vuotta. Keskipitkää maksuaikaa vaativat rahoitusjärjestelyt etenevät Venäjällä edelleen suhteellisen hitaasti, joten uusia ostajaluottotakuita ei tullut voimaan vuonna Turkkiin takuita energia- ja tietoliikennetoimialoille Keskisessä Itä-Euroopassa ja Lähi-idässä vientitakuukysyntä kohdistui edellisvuosien tavoin erityisesti energia- ja tietoliikennesektoreille Turkkiin. Marras-joulukuussa 2000 Turkin pankkisektori ajautui luottamus- ja likviditeettikriisiin, joka ravisteli koko maata. Turkki turvautui kriisin ratkaisussa Kansainvälisen valuuttarahaston apuun. Rahoituspaketin ehtona oli Turkin hallituksen lupaus tehostaa talouden uudistusohjelman toteutusta. Itä-Euroopan maat jatkoivat ponnistelujaan EU-jäsenyyden saavuttamiseksi edellisvuotta suotuisammissa olosuhteissa. Afrikan maiden luottokelpoisuus heikko Vientitakuiden kysyntä Afrikan maihin ylittää Finnveran takuutarjontamahdollisuudet. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alueen maiden luottokelpoisuus on edelleenkin heikko, vaikka talouskasvu onkin parantunut. Vuoden 2000 loppuun mennessä 18 Afrikan maata pääsi Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin koordinoiman, maailman köyhimmille maille suunnatun velanalennusohjelman HIPC:n toteutusvaiheen alkuun. Ohjelman tavoitteena on alentaa köyhimpien maiden ulkomainen velka tasolle, joka mahdollistaa investoinnit esimerkiksi opetukseen ja sosiaalisektorille. Laajemmat aluekohtaiset katsaukset vuoden 2000 kehityksestä löytyvät osoitteesta: oyj/talous 10

13 Asiakashyöty Asiakkaillemme tuotettu hyöty varmistaa toimintamme tuloksellisuuden ja luo edellytykset kannustavalle asiakaspalautteelle, jonka pohjalta kehitämme toimintaamme edelleen.

14 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus asiakasryhmittäin Yhteensä Mmk Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 26 % henkilöä työllistävät yritykset 62 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 12 % Kotimaan liiketoiminta Vastuut asiakasryhmittäin Yhteensä Mmk Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 31 % henkilöä työllistävät yritykset 57 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 12 % F innvera Oyj edistää rahoitustoiminnallaan pienten yritysten kehitystä ja kasvua, pkyritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä kaikkien yritysten viennin kehittymistä. Finnvera myöntää lainoja yrityksille ja yrittäjille sekä takauksia ja vientitakuita yrityksille ja rahoittajille. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finnveran liiketoiminta jakautuu kotimaan rahoitustoimintaan ja ulkomaiseen riskinottoon. Kotimaan rahoitustoimintaa toteutetaan 16 aluekonttorissa, joista uusin, Uudenmaan aluekonttori, aloitti toimintansa marraskuun alussa Pääosa rahoituspäätöksistä tehdään aluekonttoreissa. Kaikki ulkomaista riskinottoa koskevat vientitakuuratkaisut sekä suurasiakkaita koskevat kotimaiseen riskinottoon liittyvät rahoitusratkaisut tehdään suurasiakasyksikössä Helsingissä. Kotimaan rahoitustoiminta on organisoitu asiakasyritysten henkilöstömäärän mukaan. Tämän jaottelun pohjalta seurataan liiketoiminnan kehittymistä. Pien- ja pk-yritysten tuotteiden ja rahoituspalveluiden kehittämisestä vastaa pk-yksikkö. Yksikkö vastaa myös yritysten terveyttämisestä. Vähintään 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä, kuntasidonnaisista kiinteistöyhtiöistä sekä pääomasijoitusyhtiöistä vastaa kenttäyksikkö. Yksikön vastuulla on myös Finnveran kautta kanavoituvien Euroopan unionin rahoitusohjelmien rahoituksen välittäminen Suomessa sekä pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvien rahoituspalvelujen kehittäminen. Kenttäyksiköllä on operatiivinen vastuu aluekonttorien toiminnasta. Yksikön ohjauksessa toimivat myös toimialaseurannasta vastaavat toimialapäälliköt. Finnveralla on edustustot sekä Brysselissä että Pietarissa. Brysselin edustustossa seurataan Euroopan unionin toimintaa Finnveran ja sen asiakkaiden näkökulmasta ja pidetään yhteyttä riskirahoitusalan järjestöihin. Pietarin edustusto pitää yhteyttä Luoteis-Venäjän viranomaisiin ja alueen yrityksiin, erilaisiin kehittämisorganisaatioihin ja rahoittajiin sekä selvittää pk-yritysten rahoitustarpeita alueella. Rahoitustuotteet Finnvera on markkinoita täydentävä rahoittaja, joka tarjoaa yrityksille niiden rahoitus- ja vakuustarpeisiin sopivia rahoitusratkaisuja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Finnveran laina-, takausja takuutuotteet ryhmiteltiin vuonna 2000 rahoituksen käyttötarpeen mukaisesti investointi-, käyttöpääoma-, kehittämis-, pien-, kansainvälistymis- ja vientitakuurahoitusohjelmiksi. Vientiä harjoittaville yrityksille ja niiden rahoittajille Finnvera tarjoaa vientitakuita, joilla voidaan ratkaista viennin rahoitukseen ja ulkomaisiin investointeihin liittyvien poliittisten ja kaupallisten riskien suojaamistarve. Finnveran vientitakuut ovat luonteeltaan vakuutustyyppisiä. Pien- ja naisyrittäjälainojen ylärajaa nostettiin kesäkuussa markasta markkaan. Myös pienyritystakauksen yläraja päätettiin nostaa puoleen miljoonaan markkaan. Finnveran kautta suomalaisyrityksille ohjautuu myös Euroopan unionin rahoitusta, sillä Finnvera toimii Joint Venture Initiative (JEV) -rahoituksen välittäjänä. Joint Venture Programme (JOP) sen sijaan päättyi vuoden 2000 aikana myös Phare-maiden osalta. Lokakuussa 2000 allekirjoitettiin Euroopan komission aluepoliittisen pääosaston, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Finnveran kesken aiesopimus Finnveran osallistumisesta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen välityksestä Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä selvityksessä, jossa suomalaisia erityisrahoituslaitoksia vertailtiin Ranskassa, Norjassa, Saksassa ja Kanadassa toimiviin vastaaviin laitoksiin, Finnvera todettiin toiminnaltaan tehokkaaksi sekä vakuusvaatimuksiltaan ja rahoituksen hinnoittelultaan kohtuulliseksi erityisrahoituslaitokseksi. Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Yhtiön strategian mukaisesti kotimaan rahoituksen painopiste on siirtynyt lainoista takauksiin. Yhteistyö käytännön rahoitustoiminnassa pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden rahoittajien kanssa on edelleen laajentunut ja kehittynyt myönteisesti. Finnvera on ollut mukana kehittämässä kaup- 12

15 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto pa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluvien julkisten yritysrahoitus ja -palveluorganisaatioiden yhteistyömuotoja. Toimijoiden rooleja yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemisessa on selvitetty. Samoin teetettiin selvitys yhteisen yritysportaalin rakentamiseksi. Finnvera allekirjoitti puitesopimuksen yhteistyöstä Uusyrityskeskusten yhteistyöjärjestön Jobs and Society ry:n kanssa vuoden lopulla. Kotimaan rahoitustoiminta Finnvera myönsi vuonna 2000 riskirahoitusta yritysten kotimaan toimintoihin kaikkiaan 4,1 miljardia markkaa (3,1 mrd. mk), jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 30 prosenttia. Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi 34 prosenttia 2,8 miljardiin markkaan (2,1 mrd. mk). Metalli- ja konepajateollisuuden osuus teollisuuden rahoituksesta oli kolmannes. Lisäksi rahoitettiin merkittävästi puuhun perustuvaa valmistusta sekä elektroniikka- ja sähköteollisuutta. Liike-elämän palvelujen rahoitus kasvoi edellisvuodesta 29 prosenttia, kaupassa ja kuluttajapalveluissa 28 prosenttia ja matkailussa 11 prosenttia. Myönnettyjen takausten määrä nousi 55 prosenttia edellisvuodesta 1,8 miljardiin markkaan (1,2 mrd. mk). Takuita kotimaan toimintoihin myönnettiin 368 miljoonaa markkaa (268 Mmk). Lainoja myönnettiin 1,9 miljardia markkaa (1,7 mrd. mk). Investointi- ja käyttöpääomalainojen osuus oli 1,3 miljardia markkaa (1,2 mrd. mk). Elinkeinopoliittisia, korkotuettuja erityislainoja myönnettiin pk-yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 564 miljoonalla markalla (524 Mmk). Tästä pienlainoja alle viiden hengen yrityksille oli 168 miljoonaa markkaa (152 Mmk) ja naisyrittäjälainoja 98 miljoonaa markkaa (95 Mmk). Pien- ja naisyrittäjälainojen hakemusten määrä on jonkin verran laskenut, mutta markkamäärät ovat kasvaneet, koska lainojen yläraja nostettiin markkaan ( mk) vuoden 2000 aikana. Pk-yritysten ympäristöinvestointeihin tarkoitettujen ympäristölainojen kysyntä kasvoi edelleen. Niitä myönnettiin 144 miljoonalla markalla (108 Mmk). Pienyritystakausten käyttö kasvoi 38 miljoonaan markkaan (24 Mmk). Pienyritystakauksissa Finnvera ja pankki jakavat riskin yleensä puoliksi. Arsenal-SSP Oyj:ltä Finnveralle siirtyneiden runsaan 450 elvytettävän yrityksen saamisten ja pankkitakausten nimellisarvo oli noin 1 miljardi markkaa. Uusia asiakkaita yli Rahoitusta myönnettiin yritysten kotimaan toimintoihin yritykselle, joista oli uusia asiakkaita. Toimintansa aloittavia yrityksiä oli Kaikkiaan Finnveralla oli vuoden lopussa yhteensä noin asiakasta (24 000). Asiakasmäärät kasvoivat kaikissa Finnveran aluekonttoreissa. Eniten rahoitusta myönnettiin Tampereen aluekonttorissa, 655 miljoonaa markkaa, Turussa 506 miljoonaa markkaa ja Helsingin aluekonttoreissa 489 miljoonaa markkaa. Rahoitetuissa hankkeissa arvioidaan syntyvän yli uuttaa työpaikkaa. Niistä noin puolet on syntynyt pienissä, alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Rahoituksen avulla yrityksissä toteutettujen kokonaishankkeiden määrä oli 10,4 miljardia markkaa. EU:n aluerahoitus käynnistyy Osana aluepolitiikan tehostamista Finnvera aloittaa maaliskuussa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea sisältävien lainaohjelmien käytön Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitealueella 1 sekä Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2. Tänä vuonna näitä korkotuettuja lainoja on tarkoitus myöntää pk-yrityksille yhteensä noin 700 miljoonaa markkaa. Euroopan investointirahaston (EIF) kasvutakauksia myönnettiin viime vuonna 573 miljoonaa markkaa. Pienyritykset (alle 10 henkilöä työllistävät yritykset) Finnveran asiakkaana oli vuoden 2000 lopussa alle 10 hengen yritystä. Uusia pienyritysasiakkaita tuli vuoden aikana (4 152), ja niistä (2 743) oli toimintaansa aloittavia yrityksiä. Kotimaan liiketoiminta Asiakasmäärät Yhteensä kpl Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 84 % henkilöä työllistävät yritykset 14 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 2 % Kotimaan liiketoiminta Uudet asiakkaat Yhteensä kpl Alle 10 henkilöä työllistävät yritykset 82 % henkilöä työllistävät yritykset 17 % Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset 1 % Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus Yhteensä Mmk Lainat 46 % Takaukset 45 % Takuut 9 % 13

16 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Kotimaan liiketoiminta Asiakkaat riskiluokittain A1 0,1 % A2 1,9 % A3 8,6 % B1 14,2 % B2 51,9 % B3 14,7 % C 8,6 % Kotimaan liiketoiminta Vastuut riskiluokittain A1 1,5 % A2 3,4 % A3 23,0 % B1 25,1 % B2 34,5 % B3 10,1 % C 2,4 % 14 Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus alueittain 2000 yhteensä Mmk 1999 yhteensä Mmk Lainat 2000 Takaukset 2000 Takuut 2000 Lainat 1999 Takaukset 1999 Takuut Helsinki Pienyrityksiin kohdistuvat vastuut olivat vuoden 2000 lopussa yhteensä miljoonaa markkaa (2 734 Mmk). Rahoitusta pienyrityksille myönnettiin vuonna 2000 yhteensä miljoonaa markkaa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 162 miljoonaa markkaa. Lainojen osuus oli 706 miljoonaa markkaa (639 Mmk). Takausten ja takuiden osuus oli yhteensä 346 miljoonaa markkaa (250 Mmk). Myönnetystä rahoituksesta 54 prosenttia suuntautui palveluyrityksille. Pienyritysten rahoituksessa kuluttajapalveluiden, kaupan ja matkailun toimialojen suhteellinen osuus on suurempi kuin keskimäärin Finnveran rahoituksessa. Vuoden vaihteen tilanteeseen verrattuna teollisuus kuitenkin kasvatti suhteellista osuuttaan myös pienyritysten rahoituksessa. Kysytyimpiä tuotteita olivat erityislainat ja kasvutakaukset, ja alle 6 henkilöä työllistävissä yrityksissä naisyrittäjä- ja pienlainat. Naisyrittäjälainoja ja pienlainoja myönnettiin vuoden aikana yhteensä 266 miljoonaa markkaa (247 Mmk). Näiden tuotteiden suhteellinen osuus oli 25 prosenttia liiketoiminta-alueen yrityksille myönnetystä kokonaisrahoituksesta. Pk-yritykset ( henkilöä työllistävät yritykset) Finnveralla oli vuonna 2000 asiakkaana henkilöä työllistäviä yrityksiä yhteensä (2 724). Asiakaskunta kasvoi vuoden 2000 aikana 32 prosenttia. Uusia asiakassuhteita solmittiin 733 (486) ja niistä toimintaansa aloittavia yrityksiä oli 297 (197). Pk-yrityksille myönnetystä rahoituksesta 77 prosenttia suuntautui teollisuuteen. Teollisuusyrityksistä metalliteollisuuden sekä puunjalostusteollisuuden osuus rahoituksesta oli suhteellisesti suurin. Pk-yrityksien kokonaisvastuut olivat vuoden 2000 lopussa yhteensä miljoonaa markkaa (4 231 Mmk). Rahoitusta pk-yrityksille myönnettiin yhteensä miljoonaa markkaa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 606 miljoonaa markkaa. Lainojen osuus oli miljoonaa Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Uusimaa Vaasa Ahvenanmaa

17 Liiketoiminta Rahoitustuotteet ja -palvelut Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Arvostettu edelläkävijä Finnvera on markkinoita täydentävä erityisrahoittaja, joka kehittää ja tuo markkinoille uusia innovaatioita ja niihin perustuvia rahoitusratkaisuja.

18 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto markkaa (948 Mmk) ja takausten ja takuiden osuus miljoonaa markkaa (975 Mmk). Finnveran rahoituksen avulla pk-asiakasryhmään kuuluvat yritykset toteuttivat yhteensä miljoonan markan arvoiset kokonaishankkeet (4 300 Mmk). Kysytyimpiä tuotteita olivat investointi- ja käyttöpääomatakaukset, joita vuoden aikana myönnettiin yhteensä 874 miljoonaa markkaa (617 Mmk) sekä investointi- ja käyttöpääomalainat, joita myönnettiin yhteensä 664 miljoonaa markkaa (637 Mmk). Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset Vähintään 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä Finnveralla oli asiakkaanaan vuoden 2000 lopussa 404 (376), missä oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia. Uusia asiakassuhteita solmittiin vuoden aikana 42 yrityksen kanssa. Kokonaisvastuiden määrä oli viime vuoden lopussa noin 1 miljardi markkaa (864 Mmk). Asiakkaille myönnettiin viime vuoden aikana vakuuksia ja rahoitusta yhteensä 510 miljoonaa markkaa, missä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 217 mmk eli 74 prosenttia. Myönnetystä määrästä lainoja oli 85 miljoonaa markkaa, takauksia 321 miljoonaa markkaa ja takuita 104 miljoonaa markkaa. Takausten määrä lähes kolminkertaistui vuoteen 1999 verrattuna. Rahoitusta myönnettiin runsaimmin yritysjärjestelyiden, investointien ja käyttöpääoman rahoitukseen sekä maantieteellisesti eniten Porin, Turun, Lahden ja Tampereen aluekonttorin toimialueilla. Toimialoista suurimmat olivat puunjalostus-, metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä kiinteistöliiketoiminta. Lähiajan näkymät Talouskasvun hidastumisesta huolimatta pkyritysten riskirahoitustarpeet säilynevät vuoden 2000 tasolla. Käyttöpääomatarpeiden rahoituksen osuuden kokonaisrahoituksesta arvioidaan lisääntyvän. Ulkomainen riskinotto Finnveran yhtenä tehtävänä on viennin edistäminen ja suomalaisten viejien kilpailukyvyn turvaaminen. Tämän vuoksi Finnveran on pystyttävä tarjoamaan suomalaisyrityksille vähintään samantasoiset järjestelyt vienti- ja projektirahoitusriskien kattamiseksi kuin Suomen pääkilpailijamaissa. Tavoitteena on myös asiakasyritysten investointien edistäminen myöntämällä investointitakuita. Finnveran ulkomaisesta riskinotosta vastaa 16 Kotimaan liiketoiminta Rahoituskannan maakunnittainen jakautuminen / väestöosuus, % Rahoituskanta , % Väestöosuus % Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

19 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto suurasiakasyksikkö, jolla oli vuoden päättyessä asiakkaanaan yhteensä 240 vientiyritystä ja rahoittajaa. Vientiyrityksistä pk-yritysten osuus oli kolmannes. Finnveran ulkomaisen riskinoton kokonaisvastuut olivat vuoden 2000 lopussa 12,9 miljardia markkaa, josta vientitakuiden osuus oli 12,1 miljardia markkaa ja raaka-ainetakuiden (tuontitakuiden) osuus 0,8 miljardia markkaa. Vastuukanta oli kasvanut vuoden aikana lähes 5 miljardilla markalla. Kokonaisvastuukannasta kolmannes oli takuutarjouksina, jotka tulevat voimaan, mikäli niiden kohteena olevat vientikaupat ja rahoitusjärjestelyt toteutuvat. Ostajaluotto-, remburssi- ja luottoriskitakuilla katetun viennin arvo oli lähes 2,5 miljardia markkaa. Ulkomaisen riskinoton perimät takuu- ja käsittelymaksut olivat yhteensä 192 miljoonaa markkaa, josta tilikaudelle kohdistettiin maksutuloja 62 miljoonaa markkaa. Loput 130 miljoonaa markkaa kohdistetaan tuleville vuosille takuiden maturiteetin mukaan. Ulkomaiseen riskinottoon liittyen maksettiin Finnveran ensimmäiset korvaukset 7,9 miljoonaa markkaa. Ne kaikki koskivat toteutuneita kaupallisia riskejä. Lisäksi tehtiin 23 miljoonan markan korvausvaraus Indonesian metsäteollisuussektoriin liittyvien riskien johdosta. Finnvera on hoitanut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti lähtien palkkiota vastaan ns. vanhaa, Valtiontakuurahaston takaus- ja takuuvastuukantaa. Hallinnointipalkkiota rahastolta perittiin yhteensä 15,3 miljoonaa markkaa. Tästä ulkomaisen riskinoton osuus oli 6,8 miljoonaa markkaa ja kotimaisen rahoitustoiminnan 8,5 miljoonaa markkaa. Vanhan vastuukannan suuruus ja jakautuminen esitellään tarkemmin tilastoliitteessä sivuilla Riskinoton maantieteellinen jakautuminen Finnveran ulkomaisen riskinoton 12,9 miljardin markan kokonaisvastuista Aasian osuus oli 40 prosenttia eli 5,2 miljardia markkaa ja Latinalaisen Amerikan 31 prosenttia eli 4,0 miljardia markkaa. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osuus oli 12 prosenttia, samoin teollisuusmaiden 12 prosenttia eli 1,5 miljardia markkaa. Suurimmat yksittäiset vastuumaat olivat Aasiassa Filippiinit, Latinalaisessa Amerikassa Meksiko, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa Turkki ja teollisuusmaissa Ranska. Finnvera sai ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia vuoden 2000 aikana kaikkiaan 335 kappaletta. Uusia takuita myönnettiin 9,9 miljardilla markalla eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (9,8 mrd. mk). Aasian osuus myönnetyistä takuista oli 39 prosenttia eli 3,9 miljardia markkaa (2,3 mrd. mk), Latinalaisen Amerikan 27 prosenttia eli 2,7 miljardia markkaa (2,6 mrd. mk), Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan 16 prosenttia eli 1,6 miljardia markkaa (2,5 mrd. mk) ja teollisuusmaiden 13 prosenttia eli 1,2 miljardia markkaa (1,6 mrd. mk). Yksittäisistä maista suurimman kiinnostuksen kohteina olivat Filippiinit, Ranska, Meksiko ja Thaimaa. Kappalemääräisesti takuita myönnettiin eniten Egyptiin, Turkkiin, Argentiinaan, Brasiliaan, Venäjälle ja Algeriaan. Suurimmat takuut Finnvera myönsi tietoliikenne- ja voimalatoimialoille. Takuita tuli voimaan vuoden 2000 aikana 8 miljardia markkaa (3,4 mrd. mk), mikä on 135 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Takuilla katetaan 49 maahan liittyviä poliittisia ja/tai kaupallisia riskejä. Vastuumäärältään eniten takuita tuli voimaan Filippiineille, Ranskaan, Turkkiin, Kiinaan ja Meksikoon. Voimaan tulleista takuista tietoliikennetoimialan osuus oli 5,8 miljardia markkaa, puunjalostusteollisuuden runsas 600 miljoonaa markkaa ja voimantuotannon lähes 400 miljoonaa markkaa. Merkittävimmät toteutuneet hankkeet olivat tietoliikennetoimialalla. Suurimmat voimaan tulleet takuut olivat ranskalaisen matkapuhelinoperaattori Société Française de Radiotéléphonen (SFR) laitehankintoihin liittyvien Nokia Networks Oy:n suomalaisten toimitusten vakuudeksi myönnetyt ostajaluottotakuut. Takuut kattavat syndikoitujen, yhteensä 320 miljoonan euron suuruisten pankkiluottojen kaupallisista riskeistä 70 ja 60 prosenttia. Filippiinien, Turkin ja Meksikon johtavien matkapuhelinoperaattoreiden luotoille myönnetyt, ja jo osittain voimaan tulleet takuut olivat yhteensä 3,4 miljardia markkaa. Näistä huomattavin takuu myönnettiin filippiiniläisen Globe Telecom Inc.:n matkapuhelinverkon laajennuksen rahoi- Ulkomainen riskinotto Kokonaisvastuut alueittain Yhteensä Mmk Aasia 40 % IVY 1 % Keski- ja Itä-Eurooppa 3 % Latinalainen Amerikka 31 % Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 12 % Saharan eteläpuolinen Afrikka 1 % Teollisuusmaat 12 % Ulkomainen riskinotto Voimaan tulleet takuut alueittain Yhteensä Mmk Aasia 42 % IVY 1 % Keski- ja Itä-Eurooppa 2 % Latinalainen Amerikka 8 % Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 21 % Teollisuusmaat 26 % 17

20 Liiketoiminta Rahoitustuotteet Yhteistyö muiden rahoittajien kanssa Kotimaan rahoitustoiminta Ulkomainen riskinotto Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut Yhteensä Mmk Ostajaluottotakuu 81 % Remburssitakuu 13 % Luottoriskitakuu 6 % Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut ostajien toimialojen mukaan Yhteensä Mmk Tietoliikenne 57 % Puunjalostusteollisuus 17 % Voimantuotanto 16 % Muut 10 % tukselle. Project Finance International Yearbook valitsi hankkeen vuoden 2000 merkittävimmäksi Aasian tietoliikennehankkeeksi. Finnvera osallistui hankkeeseen suurimpana yksittäisenä riskinottajana takaamalla Nokia Networks Oy:n suomalaisten toimitusten rahoittamiseksi järjestettyä 145 miljoonan US-dollarin suuruista osuutta. Syndikoitu kokonaisrahoitusjärjestely oli yhteensä 280 miljoonan US-dollarin suuruinen. Riskinoton painopiste suurhankkeissa Takuut kohdistuivat pääasiassa OECD:n teollisuusmaiden ulkopuolella sijaitseviin suurhankkeisiin, joissa usein toteutuu riskinjako kaupallisten rahoittajien ja riskinottajien sekä muiden maiden valtiollisten vientitakuu- ja -luottolaitosten kanssa. Hankkeet toteutetaan joko yritysriskinä tai projektiriskinä. Projektiriskit liittyvät hankkeisiin, joissa lainanhoito tapahtuu investoinnin tuottamilla kassavirroilla ja joissa vakuusjärjestelyillä on tärkeä merkitys. Myös suurtelakoiden alusrahoitushankkeet ovat suurasiakasyksikön vastuulla. Alusrahoituksen kysyntää rajoittivat kuitenkin kertomusvuonna laivaluottojen korkoja ja luoton pituutta koskevat OECD:n tiukat säännökset. Finnvera antoi telakkateollisuuden vientihankkeisiin ehdollisia rahoitus- ja vastatakuutarjouksia yhteensä 2,2 miljardia markkaa ennakkomaksujen ja käyttöpääomaluottojen vakuudeksi. Näistä tarjouksista tuli vuonna 2000 voimaan 250 miljoonaa markkaa. Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita myönnettiin 102 miljoonaa markkaa (295 Mmk). Määrä on kolmannes edellisenä vuonna myönnetyistä. Lasku johtui pääosin siitä, että pankit hakivat lähes 190 miljoonaa markkaa edellisvuotta vähemmän remburssitakuita. Pk-yritysten viennin takaamista rajoittavat lisäksi EU-säännöt, joiden vuoksi Finnvera voi taata alle kahden vuoden riskiajalla tapahtuvaa vientiä vain OECD:n teollisuusmaiden ulkopuolisiin maihin. Valtaosa pk-yrityksille tärkeistä vientikohteista sijaitsee nimenomaan teollisuusmaissa. Puolet pk-yrityksille myönnetyistä vientitakuista liittyi Aasiaan suuntautuvaan vientiin. Tärkeimmät takuutuotteet Ulkomaisen riskinoton tärkein takuumuoto on vientikaupan rahoittajalle myönnettävä ostajaluottotakuu, joka suojaa rahoittajaa luotonsaajaan tai luotonsaajan maahan liittyviltä riskeiltä. Ostajaluottotakuun osuus kokonaisvastuista oli vuoden 2000 lopussa noussut jo 80 prosenttiin eli 10,3 miljardiin markkaan. Muita tärkeitä takuutuotteita ovat remburssin vahvistajapankille myönnettävä remburssitakuu, viejälle myönnettävä luottoriskitakuu ja suomalaiselle sijoittajalle myönnettävä investointitakuu. Vuoden 2000 aikana tehtiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kehitysmaihin suuntautuvia korkotukiluottoja koskeva lakiuudistus, joka tuli voimaan vuoden alusta. Korkotukiluottoja voivat nyt järjestää kaikki Euroopan talousalueella toimivat luottolaitokset. Finnvera toimii korkotukiluottojen takaajana ja sen roolin odotetaan uudessa kilpailutilanteessa korostuvan. Vientitakuuhankkeiden ympäristöriskien arviointi Kesällä 2000 Finnveran hallitus päätti vientitakuutoiminnan uusista, aiempaa selkeämmin määritellyistä ympäristöperiaatteista, joiden mukaan hankkeiden ympäristövaikutukset ovat osa hankkeen kokonaisriskiarvioita. Taattavat hankkeet luokitellaan kolmeen riskiluokkaan (A, B, C) sen mukaan, kuinka merkittäviä potentiaalisia ympäristövaikutuksia niillä arvioidaan olevan. Lähiajan näkymät Viennin kannalta merkittävien tietoliikenne- ja voimantuotantotoimialojen sekä puunjalostusteollisuuden koneiden ja laitteiden kysynnän arvioidaan jatkuvan melko vilkkaana, joskin useissa maissa talousnäkymät ovat heikentyneet USA:n talouskasvun hidastumisen seurauksena. Maailmantalouden kasvun hidastuminen heijastui vuoden 2000 lopulla myös pääomaliikkeisiin, jotka jäivät odotettua alhaisemmalle tasolle. Tämän seurauksena riskit ovat kasvaneet monissa vientitakuutoiminnan kohteena olevissa nousevissa talouksissa. 18

21 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Rahoitusratkaisuillamme edesautamme valtion elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteenamme on toimintamme itsekannattavuus pitkällä aikavälillä.

22 Kansainvälinen rahoitus- ja asiantuntijayhteistyö Euroopan unioni Vientitakuutoiminta Muu kansainvälinen yhteistyö K ansainvälisellä rahoitus- ja asiantuntijayhteistyöllä Finnvera kehittää omaa toimintaansa ja voi osaltaan vaikuttaa suomalaisyritysten viennille ja kansainvälistymiselle myönteisen toimintaympäristön kehittymiseen. Euroopan unioni merkittävä yhteistyökumppani Finnvera toimii Euroopan unionissa lukuisissa yhteistyöelimissä ja hankkeissa. Pk-rahoituksen kansainvälisessä yhteistyössä Finnvera osallistui muun muassa Round Table - (3rd Round Table for Bankers and SMEs) ja Eurada-hankkeisiin. Loppuraportissaan kolmas Round Table -työryhmä esitti ratkaisuja alkavan yrityksen rahoitusongelmiin, pk-yritysten pääsyyn pääomamarkkinoille, yrityssiirtojen, erityisesti sukupolvenvaihdoksen rahoittamiseen sekä pk-yritysten rahoitustarpeisiin valtioiden rajat ylittävissä liiketoimissa. Työryhmä teki ehdotuksia riskien arvioinnin ja luokittelun parantamiseksi ja yksityiseltä pohjalta lähtevien takausohjelmien käynnistämiseksi. Finnvera osallistui myös ns. NEFI-ryhmän (Network of European Financial Institutions for SMEs) toimintaan. Ryhmään kuuluvat seitsemän rahoituslaitosta (BDPE/Ranska, DtA/Saksa, Finnvera/Suomi, ICO/Espanja, KfW/Saksa, MCC/Italia, SNCI/Luxemburg) pitivät huippukokouksensa lokakuussa. Kesällä 1999 solmittu yhteistyösopimus on edistänyt yhteistyötä Euroopan komission ja sen alaisten rahoituslaitosten kanssa. Niistä tärkeimmät ovat Euroopan investointipankki (EIB) ja Euroopan investointirahasto (EIF). Ryhmä selvittää myös uudentyyppisten eurooppalaisten riskirahoitustuotteiden kehittämistä pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä varten. Finnvera on myös EU:n Erityisrahoituslaitosten Klubin (ISLTC) suomalainen jäsen. Vientiluottotyöryhmä pohtii luottovakuutuksia Suomen virallisena vientitakuulaitoksena (Export Credit Agency - ECA) Finnvera osallistuu Euroopan unionin neuvoston alaisen vientiluottotyöryhmän toimintaan. Työryhmä kokoontui kuukausittain, ja vuonna 2000 pidettiin myös korkoasioita käsitteleviä erityiskokouksia. EU-yhteistyössä keskityttiin koordinoimaan kantoja OECDkokouksia varten. Vuoden loppupuolella työryhmässä aloitettiin keskustelu lyhyen maksuajan takuutoimintaa säätelevän komission tiedonannon mahdollisesta uudistamisesta ja laajentamisesta. Tiedonannon mukaan julkiset vientitakuulaitokset eivät saa myöntää luottovakuutuksia ns. markkinoitavia riskejä (läntisten teollisuusmaiden alle 2 vuoden riskit) vastaan, jotka yksityiset markkinat voivat hoitaa. Komissio on teettänyt markkinoitavien riskien määritelmästä uuden kartoituksen, jonka mukaan määritelmää olisi mahdollista laajentaa kattamaan alle 3 vuoden riskit kaikissa OECD-maissa. Asiasta on odotettavissa pitkät keskustelut jäsenmaiden kesken. Vientitakuutoiminta Vientitakuutoiminnan kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on hillitä kilpailua julkisesti tuetuilla vientiluottoehdoilla sekä edistää takuutoiminnan terveitä periaatteita. EU:n vientiluottotyöryhmien lisäksi Finnvera osallistuu Suomen virallisena vientitakuulaitoksena myös OECD:n julkisesti tuettujen vientiluottojen säännöistä vastaavan työryhmän toimintaan. Tietojenvaihto ja yhteistyö on vilkasta myös takuulaitosten omassa yhteistyöjärjestössä Bernin Unionissa. OECD keskittyi ympäristö- ja etiikkakysymyksiin OECD:n kauppakomitean alaisuudessa on kaksi julkisesti tuettuja vientiluottoja käsittelevää ryhmää: vientiluotto- ja vientitakuuryhmä sekä vientiluottokonsensukseen liittyneiden maiden ryhmä. Vientiluotto- ja takuuryhmä on saanut OECDministerikokoukselta tehtäväkseen etsiä yhteisiä lähestymistapoja julkisesti tuettuihin vientiluottoihin liittyvissä ympäristökysymyksissä. Keväällä hyväksyttiin ympäristöjulkilausuma (Action Statement on Environment) ja toimintasuunnitelma, joiden pohjalta neuvottelut jatkuvat. Tavoitteena on päästä ympäristösopimukseen vuoden loppuun mennessä. Finnverassa otettiin käyttöön vuonna 2000 ohjeet ympäristövaikutusten huomi- 20

23 Kansainvälinen rahoitus- ja asiantuntijayhteistyö Euroopan unioni Vientitakuutoiminta Muu kansainvälinen yhteistyö oimisesta kokonaisriskiarviossa. Näihin asioihin on kiinnitetty Finnverassa huomiota aikaisemminkin, mutta yhtenäisiä ohjeita ei ole ollut. Marraskuussa vientiluotto- ja takuuryhmässä hyväksyttiin lahjonnan vastainen julkilausuma (Action Statement on Bribery). Julkilausuma on yksi osa OECD:n laajempaa lahjonnan vastaista toimintaa. Tarkoituksena on varmistaa, että julkisesti tuettuja vientiluottoja ei käytetä hankkeissa, joissa on lahjottu ulkomaisia virkamiehiä. OECD-vientiluottokonsensukseen osallistuvien maiden ryhmä (Participants-ryhmä) sai kokouksessaan marraskuussa päätökseen pitkään kestäneet neuvottelut maataloustuotteiden vientiluottojen sektorisopimuksesta. Kaikki maat eivät ole lopullisesti hyväksyneet sopimusta, joten neuvotteluja jouduttaneen vielä jatkamaan. Maataloustuotteet eivät ole tähän mennessä kuuluneet normaalin OECD-konsensussopimuksen piiriin, ja sektorisopimuksen avulla ollaan lyömässä lukkoon julkisesti tuetuille maatalouskaupoille enimmäisluottoajat. Finnveran toimintaan maataloussopimuksella ei juurikaan ole vaikutusta. kaksi yleiskokousta sekä erityisseminaareja, joiden aiheita vuonna 2000 olivat vientitakuiden markkinointi pk-yrityksille ja laivarahoitus. Pohjoismainen yhteistyö perinteisesti tiivistä Finnveran ja muiden pohjoismaisten takuulaitosten Ruotsin EKN:n, Norjan GIEK:in ja Tanskan EKF:n välinen yhteistyö on tiivistä. Vuonna 2000 kokoontuivat toimitusjohtajat, juristit, maariskiasiantuntijat sekä hallintoryhmä. Yhteistakuu- ja jälleenvakuutusjärjestelyt kahdenkeskinen yhteistyö Finnveralla on kahdenkeskisiä yhteistyösopimuksia 17 eri takuulaitoksen kanssa. Vuonna 2000 Finnvera solmi yhteistakuita ja jälleenvakuutusta koskevan puitesopimuksen Maailmanpankkiryhmään kuuluvan monikansallisen investointitakuulaitoksen, MIGAn, kanssa sekä jälleenvakuutussopimuksen Luxemburgin takuulaitoksen, ODL:n, kanssa. Bernin Unioni vientitakuulaitosten yhteistyöelin Bernin Unioni (BU) on vientitakuulaitosten kansainvälinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 45 laitosta 38 maasta. Yhteistyön päämääränä on hillitä kilpailua vientiluottojen ehdoilla sekä kehittää ja yhdenmukaistaa vientitakuulaitosten toimintaa. Tietojenvaihto maariskeistä ja takuuteknisistä kysymyksistä kollegalaitosten kesken on vientitakuutoiminnan arkipäivää. BU järjestää vuosittain Pariisin klubi Finnvera osallistui Suomen edustajana julkisten velkojien eli Pariisin klubin kokouksiin. Pariisin klubissa keskustellaan maksuvaikeuksiin joutuneiden maiden julkisen velanhoidon ongelmista ja tehdään tarvittaessa päätökset velkojen vakauttamisesta. Pariisin klubi kokoontui kymmenen kertaa vuonna 2000 ja Suomi oli mukana päättämässä Indonesian, Kenian ja Nigerian vakautusratkaisuista. 21

24 Uusiutuva huippuosaaja Finnveralaiset kehittävät osaamistaan ja soveltavat nopeasti ja joustavasti omassa työssään kansainvälisen ja kotimaisen yritysrahoitusalan uusinta tietoutta.

25 Hallituksen toimintakertomus F innvera Oyj:n toiminta-alue ja tehtävät määritellään laissa valtion erityisrahoitusyhtiöstä. Finnvera on 100-prosenttisesti Suomen valtion omistama osakeyhtiö ja kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan. Ohjatakseen Finnveran toimintaa ja voidakseen paremmin valvoa toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteiden saavuttamista kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut Finnvera Oyj:lle seuraavat omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet vuodelle. Omistajapoliittiset tavoitteet Omistajapoliittiset tavoitteet mittaavat Finnveran toiminnan tehokkuutta ja vakavaraisuutta. Finnveran tulee toimia tehokkaasti. Tehokkuutta arvioidaan ensisijassa kustannustehokkuussuhteella (toimintakulut/omat toimintatuotot). Tarkempi tavoitetaso määritellään vuoden 2000 konsernitilinpäätöksen valmistuttua. Finnveran vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinottokyvyn varmistamiseksi ja rahoituksen hankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina. Yhtiön vakavaraisuussuhteen pitäisi olla prosenttia. Alarajan alitus edellyttää kauppa- ja teollisuusministeriön arviota toimenpiteistä, joilla vakavaraisuus palautetaan vähintään minimitasolle. Samoin ylärajan ylittäminen vaatii ministeriön arviota mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä ylipääomittamisen välttämiseksi. Vakavaraisuussuhteen tason määrittelyssä on otettu huomioon Arsenal-kannan siirtyminen Finnveralle. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Finnveran tulee toiminnassaan edistää ja kehittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Tavoitteen toteutumista arvioidaan vuonna seuraamalla, kuinka moni Finnveran rahoittamista, vuonna 1996 toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Tällöin tarkastellaan myös Finnveran rahoituksen työllisyysvaikutuksia eli Finnveran rahoittamissa hankkeissa syntyneiden uusien työpaikkojen määrää valtakunnallisesti ja alueittain. Tavoitteena on, että yhtiön rahoituksen työllisyysvaikutukset ovat ainakin samalla tasolla kuin vuonna Finnveran tulee toiminnassaan edistää ja kehittää yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Vuoden aikana tavoitteena on kasvattaa pk-vientiyritysten määrää nykyisestä. Vuoden aikana tarkastellaan myös Finnveran vientitakuilla katetun viennin osuuden kehitystä Suomen kokonaisviennistä sekä Finnveran vientitakuilla katetun viennin osuuden kehitystä poliittisen riskin maihin menevän Suomen viennin kokonaisvolyymistä. Finnveran tulee toiminnassaan edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Lähtökohtana on tasapainoisen alueellisen kehittämisen edistäminen Finnveran toiminnassa. Tavoitteena on, että Finnveran aluepoliittisille tukialueille kohdistama rahoitus olisi vuonna saman suuruinen tai suurempi kuin vuonna Alueellisessa toiminnassaan Finnvera ottaa käyttöön Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamat rahoitustuotteeet. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhtiön tuottaman liiketoimintaraportin avulla. Finnveran on pitkällä aikavälillä pyrittävä itsekannattavuuteen. Pk-rahoituksen osalta itsekannattavuus tarkoittaa sitä, että yhtiön tulee rahoituksen tuotoilla, toimintatuki mukaan lukien, kattaa jälleenrahoituksesta aiheutuvat kulut, oman toiminnan kulut sekä yhtiön osuus luottoja takaustappiosta. Ensimmäinen tarkastelujakso on Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan osalta itsekannattavuus tarkoittaa sitä, että Finnveran on katettava tuloillaan takuiden ja takausten maksamisen rahoituksesta aiheutuvat kulut, toimintakulut sekä takuu- ja takaustappiot. Pitkällä aikavälillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuoden ajanjaksoa. Finnveran tulee toiminnassaan korjata rahoitusmarkkinoilla esiintyviä toimintapuutteita. Rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteita kartoitetaan vuosittain rahoitustutkimuksilla ja selvityksillä. Yhtiön valvonnalla pyritään selvittämään, miten hyvin yhtiö toiminnallaan pystyy markkinapuutteita paikkaamaan. Finnveran toimintaa riskirahoittajana tarkastellaan seuraamalla yhtiön asiakaskannan jakautumista 7-portaisessa riskiluokitusjärjestelmässä. Riskiä mitataan rahoitettujen yritysten jakautumisessa riskiluokkiin sekä otetun vakuusriskin suh- 23

26 Hallituksen toimintakertomus Kotimaan liiketoiminta Myönnetty rahoitus Toimialoittain Yhteensä Mmk Teollisuus 68 % Liike-elämän palvelut 15 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10 % Matkailu 6 % Maaseutuelinkeinot 1 % Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut alueittain Yhteensä Mmk Aasia 39 % IVY 1 % Keski- ja Itä-Europpa 4 % Latinalainen Amerikka 27 % Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 16 % Teollisuusmaat 13 % teessa. Tavoitteena on, että Finnvera Oyj lisää pienyritystakausten määrää takauskannasta. Liiketoiminnan kehitys Tulos Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2000 oli 176,5 miljoonaa markkaa, kun edellisen vuoden tulos puhdistettuna satunnaisilla erillä oli 111,1 miljoonaa markkaa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli 40,3 miljoonaa markkaa. Merkittävimmin konsernin tulosta paransivat osakkuusyrityksistä Start Fund of Kera Oyj 39,2 miljoonalla markalla ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy 6,9 miljoonalla markalla. Emoyhtiön tulos oli 136,2 miljoonaa markkaa, kun se vuonna 1999 oli 108,9 miljoonaa markkaa ilman satunnaisia eriä. Finnvera Oyj:n korkotuottoihin sisältyvä emoyhtiön suoraan asiakkailleen ohjaama korkotuki 88,9 miljoonaa markkaa ja muu korkotuki 75,8 miljoonaa markkaa on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa. Valtion korkotuki oli yhteensä 164,7 miljoonaa markkaa. Korkotuki vuonna 1999 oli 196,6 miljoonaa markkaa. Asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko oli korkotukea huomioimatta 5,97 % (4,42 %) ja ottolainauksen 5,25 % (3,92 %). Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vienti- ja erityistakaustoiminnasta 67,5 miljoonaa markkaa, muita takausprovisioita 33,2 miljoonaa markkaa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 29,5 miljoonaa markkaa. Palkkiotuotot olivat yhteensä 136,4 miljoonaa markkaa. Kasvua edellisvuodesta oli 62,7 miljoonaa markkaa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy ennen vuotta 1999 syntyneen vanhan vientitakuuja erityistuotteiden vastuukannan hoitamisesta Valtiontakuurahastolta saatu hallinnointipalkkio 15,3 miljoonaa markkaa. Yritysten kehittämis- ja neuvontatoiminnan perusteella valtiolta saatava toimintatuki oli 1,6 miljoonaa markkaa. Luotto- ja takaustappiot olivat edelleen varsin alhaiset. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot olivat 122,0 miljoonaa markkaa, joista 2,7 miljoonaa markkaa syntyi Arsenalista siirtyneistä luotoista ja takauksista. Peruutuksia aiemmin kirjattuihin tappioihin kertyi yhteensä 14,4 miljoonaa markkaa, joten nettotappiot olivat 107,6 miljoonaa markkaa. Lisäksi tuloslaskelmaan sisältyy kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys 12,2 miljoonaa markkaa. Valtion korvausosuus oli 63,4 miljoonaa markkaa eli 58,9 %. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan korvaukset ja korvausvaraukset olivat 28,7 miljoonaa markkaa, joka sisältää varautumista tuleviin korvauksiin 23,0 miljoonaa markkaa. Kaikki tappiot olivat yhteensä 148,5 miljoonaa markkaa, kun ne edellisvuonna olivat 115,8 miljoonaa markkaa. Konsernin hallintokulut olivat 181,0 miljoonaa markkaa (183,2 Mmk), josta henkilökulut olivat 66,5 %. Emoyhtiön hallintokulut olivat 175,7 miljoonaa markkaa (177,6 Mmk), josta henkilökulujen osuus oli 66,1 %. Liiketoiminnan muut kulut ovat pääasiassa kiinteistökuluja. Finnvera Oyj:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa (Y-3/2000) päätettiin ,39 markan suuruisesta rahastomaksun palauttamisesta Valtiontakuurahastolle. Tase Finnvera Oyj ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal- SSP Oyj sopivat allekirjoittamallaan kauppakirjalla Arsenalin elvytettävien asiakkaiden saamisten ja takausten siirtymisestä Finnveralle Kaupan kohteena oli yli 450 Arsenalin asiakasta. Kauppahinnaksi sovittiin 576 miljoonaa markkaa. Tämä kauppahinta ei aiheuttane Finnveralle tappiota, mutta ei myöskään merkittävää voittoa. Vuoden lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli 6 973,1 miljoonaa markkaa, josta Arsenalista siirtyneitä luottoja oli 406,0 miljoonaa markkaa. Luottokanta kasvoi kertomusvuonna 508,6 miljoonaa markkaa. Takauskanta kasvoi luottokantaa voimakkaammin se oli 2 222,8 miljoonaa markkaa. Vientitakuulain kirjanpidollinen vastuu oli 9 339,0 miljoonaa markkaa (4 201,6 Mmk). Vientitakuiden ja erityistuotteiden kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli ,4 miljoonaa markkaa (8 108,9 Mmk). Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja vuoden lopussa yhteensä 5 611,7 miljoonaa markkaa, 24

27 Hallituksen toimintakertomus joista suurin osa, 4 744,6 miljoonaa markkaa, oli joukkovelkakirjalainoja. Lyhytaikaista yritystodistusvelkaa oli lisäksi 124,4 miljoonaa markkaa. Velkojen määrä kasvoi vuoden aikana 203,8 miljoonaa markkaa. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, ovat valtiolta vuosina nostettuja vastuudebentuurilainoja. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat yhteensä 5 617,5 miljoonaa markkaa. Muihin velkoihin sisältyy Start Fund of Kera Oy:n ja Matkailunkehitys Nordia Oy:n osakkeisiin liittyvää velkaa valtiolle 67,9 miljoonaa markkaa sekä verovelkaa 33,4 miljoonaa markkaa. Ylikurssirahastossa on Keran osakkeiden hankintahinnan ja nimellisarvon erotus 255,0 miljoonaa markkaa sekä Takuukeskuksen omaisuuden siirron ja Fide Oy:n osakkeiden hankinnan yhteydessä syntynyt 0,4 miljoonaa markkaa. Emoyhtiön edellisen tilikauden voitosta siirrettiin 245 miljoonaa markkaa vararahastoon ja 5,0 miljoonaa markkaa jätettiin voittovarojen tilille. Vakavaraisuus ja varainhankinta Vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain ja Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti, vaikka Finnvera ei ole luottolaitoslain alainen. Finnverakonsernin vakavaraisuussuhde oli ,27 % (16,36 %). Konsernin omat varat olivat 1 513,4 miljoonaa markkaa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 9 909,9 miljoonaa markkaa. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli ,88 % (16,28 %). Emoyhtiön omat varat olivat 1 470,1 miljoonaa markkaa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 9 877,0 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 alkupuolella valmisteltiin enimmäismäärältään 250 miljoonan euron (1 486,4 Mmk) määräinen joukkovelkakirjalaina, jolle haettiin valtion takaus. Toteutunut pitkäaikainen varainhankinta oli kaikkiaan 375,2 miljoonaa euroa (2 230,8 Mmk). Joukkovelkakirjalainoja (joukkovelkakirjalainat I/1999 ja I/2000) laskettiin liikkeeseen yhteensä 350 miljoonaa euroa (2 081 Mmk). Euroopan investointipankilta otettiin 25,2 miljoonan euron (150 Mmk) pitkäaikainen laina. Vuoden aikana maksettiin pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä noin 293 miljoonaa euroa (1 742 Mmk). Riskien hallinta Vuoden 2000 aikana riskienhallinta eriytettiin toimitusjohtajalle raportoivaksi toiminnoksi, jonka tehtävänä on riskinoton seuranta ja valvonta sekä riskien hallinnan kehittäminen. Vastuu riskinotosta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on liiketoimintayksiköillä. Takuuriskit Takuuriskit ovat pääosin suomalaisten vientihyödykkeiden ostajista Finnveralle syntyvää luottoriskiä. Takuilla viejä tai rahoittaja voi suojautua luoton saajaan ja/tai tämän sijaintimaahan liittyviltä kaupallisilta ja/tai poliittisilta riskeiltä. Takuutoiminnasta tulevien luottoriskien hallinta perustuu riskien kohteesta ja kohdemaasta tehtäviin analyyseihin. Poliittiset riskit jaetaan 7-portaisen maaluokituksen avulla riskiluokkiin. Kaupallisten riskien luokittelussa käytössä on vuoden 2000 aikana uudistettu pankkiluokitus ja vuoden 2000 aikana aloitettu ulkomaisten yritysriskien luokitus. Osana takuutoiminnasta aiheutuvien luottoriskien arviointia otettiin vuoden aikana käyttöön ympäristöriskien arviointi. Siinä kaikkien merkittävien takuuhankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset arvioidaan ja hankkeelle vahvistetaan ympäristöluokitus. Syyskuussa 2000 hallitus hyväksyi periaatteita tarkentavat ympäristövaikutusten arviointiprosessin ohjeet. Maa- ja pankkiluokitus kattaa kaikki riskinkohteet. Ulkomaisista yritysriskeistä luokitus kattoi vuoden lopussa takuuvastuista kaksi kolmasosaa. Maa- ja asiakaskohtaisten suurten riskien hallitsemiseksi aloitettiin jälleenvakuutusmahdollisuuksien kartoitus. Vuonna 2000 tehtiin jälleenvakuutuksista puitesopimukset kahden uuden takuulaitoksen kanssa ja sovittiin yksittäisistä jälleenvakuutuksista. Myös jälleenvakuutussopimuksiin erikoistuneiden yksityisten yhtiöiden kanssa tehtiin yksi jälleenvakuutussopimus. Finnveran vastuulla olevat ulkomaisen riskinoton takuut ja takuutarjoukset olivat vuoden 2000 lopussa 12,9 miljardia markkaa. Koko Ulkomainen riskinotto Kokonaisvastuut maaluokittain Yhteensä Mmk Maaluokka 1 11 % Maaluokka 2 7 % Maaluokka 3 17 % Maaluokka 4 27 % Maaluokka 5 23 % Maaluokka 6 12 % Maaluokka 7 3 % 1 paras, 7 huonoin 25

28 Hallituksen toimintakertomus Kotimaan liiketoiminta Vastuut riskiluokittain A1 1,5 % A2 3,4 % A3 23,0 % B1 25,1 % B2 34,5 % B3 10,1 % C 2,4 % takuukanta, voimassa olevat takuut ja sitovat tarjoukset yhteenlaskettuina mukaan lukien suoraan Valtiontakuurahaston vastuulla oleva, Finnvera Oyj:n hallinnoima ns. vanha vastuukanta, oli vuoden lopussa 23,7 miljardia markkaa, kun vastaava luku vuoden 1999 lopussa oli 23 miljardia markkaa. Luotto- ja takausriskit Finnveran luotto- ja takausriskit syntyvät kotimaan liiketoiminnassa lainojen ja takausten myöntämiseen liittyvän riskinoton seurauksena. Riskitarkastelussa vastuukantaan sisältyvät lainojen ja takausten ohella myös yrityksiin tehdyt osakesijoitukset. Riskien hallinta perustuu jokaisen rahoituspäätöksen yhteydessä tehtävään tapauskohtaiseen riskin arviointiin ja vastuukannan riskiaseman sekä sen kehityksen kuukausittaiseen seurantaan. Sekä uusien rahoituspäätösten yhteydessä otettavalle riskille että vastuukannan riskille määritellään vuosisuunnittelun yhteydessä aluekonttorikohtainen tavoitetaso. Riskitason mittaamisen perustana on jokaisen rahoituspäätöksen yhteydessä tehtävä yritystutkimus ja sen perusteella tehtävä riskiluokitus sekä mahdollisten vakuuksien realistinen arviointi. Yritystutkimuksen yhteydessä asiakasyritysten taloudelliseen ja toiminnalliseen nykytilaan ja suunnitelmiin perehdytään monipuolisesti, ja viime aikoina esille noussut yritysten ympäristöriskien arviointi on myös yksi arvioinnin kohde. Asiakasyritysten riskiluokitus- ja vakuusarvotietoja päivitetään jatkuvasti, ja tietojärjestelmäohjattu asiakasseuranta pitää kaikkien asiakkaiden tiedot aina ajan tasalla. Kaupallisia rahoituslaitoksia korkeamman riskinottotason mahdollistaa Finnveran kotimaan liiketoiminnassa valtion vastuusitoumus, jonka perusteella noin 55 prosenttia syntyvistä luottotappiosta on katettu valtiolta saadulla luottotappiokorvauksella. Yhtiön omalle vastuulle jäävä osuus luottotappioista katetaan lainoista ja takauksista perittävällä riskipreemiolla, jonka suuruus riippuu tapauskohtaisesta riskitasosta. Asiakasyritysten tila kehittyi vuoden aikana keskimäärin positiivisesti ja vastuiden jakautuminen riskiluokkiin siirtyi parempaan suuntaan. Uuden riskinoton tavoitteena oli Finnveran käyttämän riskimittarin mukaan 23,0 prosentin riskinottotaso ja toteutunut riskinottotaso myönnetyissä lainoissa ja takauksissa oli 20,8 prosenttia. Vuoden 2000 aikana Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:ltä Finnveralle siirtynyt vastuukanta nosti koko vastuukannan riskitasoa noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Asiakasyritysten positiivisesta kehityksestä johtuen vuoden lopun luotto- ja takauskannan riskitaso palautui kuitenkin 21 prosentista vastaamaan vuoden alun 20,8 prosentin riskitasoa. Korko- ja valuuttakurssiriskit Luototustoimintaan liittyviä korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan hallituksen päättämän ohjeistuksen mukaan. Riskejä ennakoidaan ja poistetaan keinoin, jotka soveltuvilta osiltaan ovat samoja kuin Rahoitustarkastuksen valvomissa luottolaitoksissa. Antolainat on asiakkaiden valinnan mukaan yleensä sidottu vaihtuvaan viitekorkoon (86 prosenttia antolainakannasta 6 kuukauden euriboriin). Kiinteäkorkoiseen varainhankintaan liittyvä korkoriski poistetaan koronvaihtosopimusten avulla. Varainhankintaa on osin voitu tehdä suoraan vaihtuvakorkoisena. Finnvera ei ole useaan vuoteen myöntänyt uusia valuuttalainoja, joten valuutoissa tapahtuva toiminta on näiltä osin vähentynyt merkityksettömäksi. USD-määräisinä myönnetyistä vientitakuista saadut dollarimääräiset takuumaksut on pidetty valuuttatalletuksissa tulevaisuudessa maksettavaksi tulevien korvausten varalta. Koska korvauksia ei ollut näkyvissä, kyseisestä dollarimäärästä myytiin vuoden 2000 lopulla noin puolet, 10 milj. USD. Muut riskit Finnveran toimintaan liittyvät muut riskit on niiden hallinnan vastuuttamiseksi liiketoiminta- ja tukiyksiköille jaettu dokumentti- ja tuoteriskeihin, operatiivisiin riskeihin sekä strategiseen riskiin. Vuoden aikana tehtiin tähän vastuujakoon organisaatiomuutoksesta aiheutuneet korjaukset ja samassa yhteydessä täsmennettiin myös eräitä määrittelyjä. 26

29 Hallituksen toimintakertomus Liiketoimintastrategian mukaan näitä riskejä ei oteta, vaan ne pyritään poistamaan tai siirtämään. Merkittävän suuruisia riskejä ei vuoden aikana toteutunut Kehitystoiminta Strateginen kehitystyö Finnverassa on otettiin vuoden 2000 aikana käyttöön yhtiön strategian viestimisen, toteutumisen ohjauksen ja seurannan johtamisvälineeksi tuloskortti (Balanced Scorecard, BSC). Tuloskortin neljän eri näkökulman - tuloksellisuus ja vaikuttavuus, asiakashyöty, toiminnan tehokkuus sekä uusiutuva huippuosaaja - avulla on pyritty tasapainottamaan muun muassa pitkän tähtäyksen ja lyhyen tähtäyksen tavoitteet sekä eri yksiköiden ja organisaatiotasojen väliset tavoitteet. Yhtiön tuloskortista johdettiin tuloskortit tulosyksiköille ja kaikille tukiyksiköille. Tuloskorttien tavoitteet on kehityskeskusteluissa sovitettu henkilökohtaisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Laadun itsearviointi on toteutettu Finnverassa vuosina 1999 ja 2000 kaikissa liiketoiminta- ja tukiyksiköissä sekä aluekonttoreissa Suomen laatupalkinnon kriteerien mukaisesti. Tavoitteena on laadun jatkuva parantaminen. Laadun itsearvioinnin kautta on synnytetty useita toiminnan kehittämisen hankkeita, joita viedään eteenpäin suunnitelmien mukaisesti. Finnverassa siirrytään vuonna Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) mukaiseen arviointiin. Rahoitustoiminta, tuotteet ja palvelut Rahoitusprosessien tehostaminen Kehitystyö Finnveran kotimaan riskirahoitustoiminnan prosessien tehostamiseksi aloitettiin vuonna 1999 käynnistyneellä Pro2000-projektilla. Projektiin osallistui oman työnsä ohella lähes 60 finnveralaista. Työ painottui erityisesti takausja takuutoiminnan työprosessien kehittämiseen aluekonttoreissa. Pro2000-projektin tuloksena Finnverassa otettiin vuoden 2000 aikana käyttöön tarveperustaiset rahoitusohjelmat, hakemuslomakkeet siirrettiin Finnveran Internet-sivuille ja asiakaspalautejärjestelmä uudistettiin. Lisäksi projektin tuloksena otettiin käyttöön uudistettu riskiluokitus ja yritystutkimuskertomus sekä uudistettu päätösesittelyohjelma ja riskiasiakasseuranta. Osana asiakaspalvelun laadun kehittämistä Finnverassa aloitettiin vuoden 2000 aikana jatkuvan asiakaspalautteen kokoaminen ja arviointi. Näin pystytään nopeasti reagoimaan asiakaspalvelussa mahdollisesti ilmeneviin laatuongelmiin ja käynnistämään tarvittavat kehityshankkeet. Finnveran laina-, takaus- ja takuutuotteet ryhmiteltiin rahoituksen käyttötarpeen mukaisesti investointi-, käyttöpääoma-, kehittämis-, pien-, kansainvälistymis- ja vientitakuurahoitusohjelmiin. Lisäksi pienyritystakauksen työprosessia muiden rahoittajien kanssa virtaviivaistettiin ja takauksen yläraja päätettiin nostaa puoleen miljoonaan markkaan. Yritysten riskiluokitusuudistus Kotimaan rahoitustoiminnassa yritysten riskiluokituksessa siirryttiin 5-portaisesta luokituksesta 7-portaiseen luokitukseen, joka on yhdenmukainen ulkomaan riskiluokituksen kanssa. Uudet rahoitustuotteet ja -palvelut Lokakuussa 2000 allekirjoitettiin Euroopan komission aluepoliittisen pääosaston, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Finnveran kesken aiesopimus Finnveran osallistumisesta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen välityksestä Suomeen. Finnverassa valmistauduttiin myös yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten määrän kasvuun. Noin 150 finnveralaista osallistui yrityskauppojen toteutusta, juridiikkaa, verotusta ja rahoitusta käsitelleeseen sisäiseen koulutukseen. Vuoden 2000 aikana Finnverassa jatkettiin pk-yrityksille tarkoitetun kansainvälistymisen edistämiseksi suunnitellun palvelukonseptin kehittämistä. Suomalaiselle emoyhtiölle myönnettävän kansainvälistymisrahoituksen tuotteistamiseen ja siihen liittyvien neuvontapalveluiden tehostamiseen panostettiin sekä sisäisellä koulutuksella että verkostoitumalla muiden julkisten toimijoiden Finpron, Fintran, Tekesin ja TEkeskusten kanssa. EU:ssa on edelleen notifioitavana muutos, joka koskee kansainvälistymislainan ja -takauk- 27

30 Hallituksen toimintakertomus sen saamista luotto- ja takaustappiokorvauksen piiriin. Rahoitus myönnetään suomalaiselle emoyhtiölle, ja sen käyttötarkoituksena on yhtiön ulkomaisen tytär- tai yhteisyrityksen investointien, kehittämisen tai kasvun rahoittaminen tai omistusosuuden hankinta, lisäys tai osakepääoman korottaminen. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että ulkomailla tapahtuva toiminta edistää merkittävästi suomalaisen emoyhtiön toimintaa. Rahoitus voidaan kohdentaa ETA-maihin sekä Viroon, Puolaan, Unkariin ja Tsekkiin. Vuoden 2000 aikana kansainvälistymisrahoitus oli koekäytössä. Finnveran hallituksen päätöksen perusteella tehtiin myönteisiä kansainvälistymisrahoituspäätöksiä yhdeksälle suomalaiselle yritykselle, yhteensä 21,05 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 kuluessa saatiin päätökseen kehitysmaihin suuntautuviin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston korkotukemiin luottoihin liittyvä lakiuudistus, joka tuli voimaan vuoden alusta. Uuden lain mukaan korkotukiluottoja voivat järjestää Euroopan talousalueella toimivat luottolaitokset. Uudenkin lain mukaan edellytetään, että Finnvera takaa luotot. Syntyvän kilpailun vuoksi Finnveran roolin odotetaan korostuvan. Korkotukiluottoja koskevia ehtoja yhdenmukaistettiin vastaamaan muiden pohjoismaiden noudattamaa käytäntöä. Nyt tukea voidaan myöntää myös takuumaksulle, joka osaltaan tekee mahdolliseksi korkotukiluottojen käytön myös köyhissä maissa. Korkotukiluottojen hallinnoinnista Finnverassa vastaa suurasiakasyksikössä kansainvälisen taloustutkimuksen ryhmä. Euroon siirtyminen Marraskuussa aloitti toimintansa erityinen eurokoordinointiryhmä joustavaan ja ongelmattomaan euroon siirtymisen turvaamiseksi. Talous- ja tietohallintoyksikössä eurohankkeita on ollut käynnissä koko vuoden 2000 ajan. Koordinointiryhmä työskentelee euron käyttöönottovaiheen yli ja seuraa käyttöönottovaihetta kesäkuun loppuun. Tietohallinto Maaliskuussa 2000 hallitus hyväksyi Finnveran tietohallintostrategian, joka laadittiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Työhön osallistuivat kaikki Finnveran yksiköt. Tuloksena oli hankesuunnitelma, jossa on kuvattu Finnveran tietojärjestelmän kehitysprojektit vuosille Keskeisiä osa-alueita, joilla tietojärjestelmää kehitetään, ovat muun muassa kotimaan rahoitustoiminta, ulkomainen riskinotto, asiakashallinta, verkkopalvelut ja sähköinen asiointi. Strategian toteuttaminen aloitettiin ulkomaisen riskinoton osajärjestelmän kehittämisprojektilla. Syksyn 2000 aikana järjestettiin tarjouskilpailu osajärjestelmän toimittamisesta. Yhteistyökumppaniksi hankkeeseen valittiin TietoEnator Oyj. Finnveran nykyisiä tietojärjestelmiä kehitettiin Arsenal-vastuiden käsittelyä ja euroa varten. Hallinto ja henkilöstö Hallintoneuvosto Finnvera Oy:n varsinainen yhtiökokous päätti , että yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa taloustieteiden maisteri Markus Aaltonen ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana kansanedustaja Seppo Kääriäinen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Riitta- Liisa Korhonen. Uusiksi jäseniksi hallintoneuvostoon tulivat kansanedustajat Esko Kurvinen, Kari Urpilainen, Marja-Liisa Tykkyläinen, Anu Vehviläinen ja Pertti Turtiainen. Finnveran varsinaisiksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Hannu Niilekselä. Hallitus Hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Harri Malmbergin tilalle Metalliteollisuuden Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Martti Mäenpää. Finnvera Oyj:n yhtiöjärjestystä muutettiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa siten, että hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään yhdeksän (aiemmin vähintään kuusi ja enintään kahdeksan) jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallintoneuvoston kokouksessa Finnveran hallituksen jäseneksi valittiin apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä. 28

31 Hallituksen toimintakertomus Organisaatio Hallintoneuvosto päätti yhtiön organisaation uudistamisesta alkaen. Organisaatiouudistuksen tavoitteena oli kustannustehokkuus ja yhtiön johtamisjärjestelmän selkeyttäminen johtajiston jäsenten lukumäärää supistamalla. Uudistuksella pyritään myös suoraan asiakaspinnassa toimivan henkilöstön lukumäärän lisäämiseen. Uudistuksen seurauksena sekä yhtiön liiketoimintayksikköjen että tukiyksikköjen määrä väheni kahdella. Riskienhallinta ja tiedotus raportoivat uudessa organisaatiossa suoraan toimitusjohtajalle. n sijaisiksi nimitettiin johtajat Topi Vesteri, Veijo Ojala ja Seppo Arponen mainitussa järjestyksessä. Hallintoneuvosto päätti myös Uudenmaan aluekonttorin perustamisesta siten, että Helsingin aluekonttori jaetaan Helsingin ja Uudenmaan aluekonttoreiksi viimeistään Uudenmaan aluekonttori aloitti toimintansa Helsingin pääkonttorin tiloissa Vuorimiehenkadulla. Työehtosopimus Finnveran ensimmäinen työehtosopimus syntyi maaliskuussa ja se astui taannehtivasti voimaan lukien. Yksivuotisen sopimuksen allekirjoittivat Erityispalvelujen työnantajaliitto ry, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry, Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry sekä Erityisrahoituksen Ammattilaiset ERA ry. Sopimuksella lähennyttiin yleisesti työmarkkinoilla sovellettavia ehtoja. Työehtojen lisäksi pakettiin kuuluivat sopimukset neuvottelu- ja palkkausjärjestelmästä, työterveyshuollosta sekä luottamusmies-, koulutus- ja yhteistoimintasopimukset. Tilikauden päättyessä yhtiön palveluksessa oli 398 (410) henkilöä, joista vakinaisia oli 381 (376) ja määräaikaisia 17 (34). Konsernirakenteen muutokset Konserniin kuuluvan Kiinteistö Oy Oulun Asemakatu 37:n osakkeita myytiin niin, että omistusosuus laski 49,0 prosenttiin. Yhtiö poistettiin konsernitilinpäätöksestä, koska muutkaan kiinteistöomistusyhteysyritykset eivät ole mukana tilinpäätöksessä. Joulukuun lopussa ostettiin Tietolaki Oy:n vähemmistöomistajilta kaikki osakkeet, jolloin omistusosuus nousi 85 prosentista 100 prosenttiin. Spinno-seed Oy:n osakkeita hankittiin lisää niin, että omistusosuus nousi 25,5 prosenttiin ja se tuli omistusyhteysyrityksenä mukaan konsernitilinpäätökseen. Fennorating Oy:n osakeannin yhteydessä Finnvera Oyj:n omistusosuus laski 33,33 prosentista 24,49 prosenttiin. Arsenal-kaupan yhteydessä tuli konserniin 3 uutta omistusyhteysyritystä: Huippupaikat Oy, Kristina Cruises Oy ja Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy. Elokuussa konserniin hankittiin 25 prosentin osuus Professia Oy:stä. Finnvera-konserniin kuuluivat emoyhtiön lisäksi sataprosenttisesti omistetut, lyhytaikaisiin pääomasijoituksiin erikoistunut Spikera Oy, juridisiin yrityspalveluihin erikoistunut Tietolaki Oy ja valtion tukemien vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiö Fide Oy sekä kaksi toimitilapalveluyritystä. Osakkuusyhtiöitä oli 16. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Finnvera, Finpro, kauppa- ja teollisuusministeriö, Sitra ja Tekes rakentavat suomalaisia yrittäjiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä palvelevan yhteisen internet-palveluportaalin. Portaalin ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden aikana. Palveluportaali on ensimmäinen vaihe laajemmasta palvelukokonaisuudesta, josta yritykset saavat tarvitsemansa hallinnon sähköiset asiointipalvelut yhden portaalin kautta. Finnveran TES-ratkaisusta käytiin kaksi neuvottelua. Joulukuussa 2000 sovittiin, että Finnvera liittyy kaksivuotiseen tupo-ratkaisuun. Paikallisessa neuvottelussa sovittiin tasa-arvoerän käytöstä. Finnvera ja Suomen Luottovakuutus Oy allekirjoittivat yhteistyösopimuksen luottovakuutusten markkinoinnista. Finnvera ryhtyy markkinoimaan asiakaskunnalleen Suomen Luottovakuutuksen luottovakuutusta, jolla vakuutetaan lyhytaikaisia myyntisaamisia. Finnveran aluekonttorit kartoittavat vastaisuudessa oman yritystutkimuksensa ohessa asiakkaan luottova- 29

32 Hallituksen toimintakertomus kuutustarpeet. Suomen Luottovakuutus antaa markkinointiyhteistyössä tarvittavaa koulutusta Finnveran aluekonttoreille. Koulutus aloitetaan maaliskuussa, ja markkinointiyhteistyö käynnistyy koulutuksen jälkeen. Finnveran uusi yrittäjälaina, jota voidaan käyttää muun muassa yrityksen sukupolvenvaihdostilanteissa, on notifioitavana Euroopan komissiossa. Yrittäjälaina saataneen markkinoille kevään aikana. Myös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen välitys Suomeen päästään aloittamaan kevään aikana. Tulevaisuuden näkymät Finnveran merkitys suomalaisen yritystoiminnan ja viennin kehittäjänä sekä aluepoliittisena toimijana kasvaa. Yhteistyö muiden rahoittajien ja julkisten, yritystoimintaa edistävien sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa tiivistyy. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksen välittäjänä Finnveran rooli alue- ja elinkeinopoliittisena toimijana voimistuu vuosina Viennin kannalta merkittävien tietoliikenneja voimantuotantotoimialojen sekä puunjalostusteollisuuden koneiden ja laitteiden kysynnän arvioidaan jatkuvan melko vilkkaana, joskin useissa maissa talousnäkymät ovat heikentyneet Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen seurauksena. Maailmantalouden kasvun hidastuminen heijastui vuoden 2000 lopulla myös pääomaliikkeisiin, jotka jäivät odotettua alhaisemmille tasolle. Tämän seurauksena poliittiset riskit ovat kasvaneet myös monissa vientitakuutoiminnan kohteena olevissa nousevissa talouksissa. 30

33 Konsernin tunnusluvut Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2000 Mmk Liikevaihto Liikevoitto tai -tappio % liikevaihdosta 28,7 22,2 Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja % liikevaihdosta 28,7 42,2 Oman pääoman tuotto, % 10,3 7,5 Koko pääoman tuotto, % 2,3 1,4 Omavaraisuusaste, % 22,6 21,9 Vakavaraisuussuhde 15,3 16,4 Tuotto-kulu -suhde 2,6 2,2 Tunnuslukujen laskentakaavat: Liikevaihto = Liikevoitto tai -tappio = Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja = korkotuotot + korkotuet + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot suoraan tuloslaskelmasta suoraan tuloslaskelmasta Oman pääoman tuotto, % (ROE) = liikevoitto/-tappio verot oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Koko pääoman tuotto, % (ROA) = liikevoitto/-tappio verot taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Omavaraisuusaste, % = Vakavaraisuussuhde = Tuotto-kulu -suhde = oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä x 100 taseen loppusumma Laskettu rahoitustarkastuksen määräyksen nro mukaan. rahoituskate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot x 100 palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut 31

34 Konsernin tuloslaskelma TULOSLASKELMA (1 000 mk) Korkotuotot (1) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki (2) Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (1) Muu korkotuki (2) Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot (3) Valuuttatoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Luottotappiokorvaus valtiolta (7) Valtiontakuurahastosiirto (38) Hallinnointipalkkio Toimintatuki Muut (5) Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (6) Liiketoiminnan muut kulut (5) Luotto-, takaus- ja takuutappiot (7) Luotto- ja takaustappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Osuus pääomaosuusmenetelmillä yhdistettyjen yritysten voitosta tai tappiosta Liikevoitto Satunnaiset erät (8) Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilipäätössiirrot Tuloverot (29) Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verosaamisen muutos Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta Tilikauden voitto

35 Konsernin tase VASTAAVAA (1 000 mk) Käteiset varat Saamiset luottolaitoksilta (27) (28) Vaadittaessa maksettavat Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (10) (27) (28) Saamistodistukset (14) Muilta Osakkeet ja osuudet (15) (16) (35) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (16) (35) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (16) (35) Aineettomat hyödykkeet (17) Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (16) (18) Muut aineelliset hyödykkeet (16) Muut varat Takaussaamiset Saamiset vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Luottotappiosaamiset valtiolta Laskennallinen verosaaminen Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (20) VASTATTAVAA (1 000 mk) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (27) (28) Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (27) (28) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (22) (27) (28) Joukkovelkakirjalainat Muut Muut velat (28) Siirtovelat ja saadut ennakot (23) (28) Pakolliset varaukset Vientitakuutoiminnan varaukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (24) (28) Vähemmistön osuus pääomasta Oma pääoma (25) Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Muut vapaat rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Taseen ulkopuoliset sitoumukset (32) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset

36 Konsernin rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA (1 000 mk) Liiketoiminnan rahavirta Lainasaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

37 Emoyhtiön tuloslaskelma TULOSLASKELMA (1 000 mk) Korkotuotot (1) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki (2) Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (1) Muu korkotuki (2) Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista Omistusyhteysyrityksistä Muista Palkkiotuotot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muut takausprovisiot Muut Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot (3) Valuuttatoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Luottotappiokorvaus valtiolta (7) Valtiontakuurahastopalautus (38) Hallinnointipalkkio Toimintatuki Muut (5) Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (6) Liiketoiminnan muut kulut (5) Luotto-, takaus- ja takuutappiot (7) Luotto- ja takaustappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto Satunnaiset erät (8) Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot (29) Tuloverot tilikaudelta Laskennallisen verosaamisen muutos Tilikauden voitto

38 Emoyhtiön tase VASTAAVAA (1 000 mk) Käteiset varat Saamiset luottolaitoksilta (27) (28) Vaadittaessa maksettavat Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (10) (27) (28) Osakkeet ja osuudet (15) (16) (35) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (16) (35) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (16) (35) Aineettomat hyödykkeet (17) Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (16) (18) Muut aineelliset hyödykkeet (16) Muut varat Takaussaamiset Saamiset vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Luottotappiosaamiset valtiolta Laskennallinen verosaaminen Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (20) VASTATTAVAA (1 000 mk) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (27) (28) Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (27) (28) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (22) (27) (28) Joukkovelkakirjalainat Muut Muut velat (28) Siirtovelat ja saadut ennakot (23) (28) Pakolliset varaukset Vientitakuutoiminnan varaukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (24) (28) Oma pääoma (25) Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Taseen ulkopuoliset sitoumukset (32) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset

39 Emoyhtiön rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA (1 000 mk) Liiketoiminnan rahavirta Lainasaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

40 Liitetiedot Tilipäätöksen laadintaperiaatteet Kirjanpitolautakunnan antaman päätöksen mukaisesti Finnvera Oyj laatii tuloslaskelmansa ja taseensa luottolaitoskaavojen mukaisena, vaikka yhtiö ei olekaan luottolaitoslain alainen. Finnvera Oyj:n ja sen konsernin tilinpäätös on siten laadittu Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti. Yhtiötä perustettaessa tavoitteena olleen toiminnan läpinäkyvyyden toteuttamiseksi on tuloslaskelmassa esitetty omina riveinään kaikki valtiolta saatu tuki. Liitetiedossa nro 38 on lisäksi esitetty vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos, joka ei selviä suoraan tuloslaskelmasta. Erillistilinpäätöksen alijäämän kattamiseksi edelliseltä tilikaudelta Valtiontakuurahastolain mukaan rahaston varoista saatu korvaus on tilinpäätöksessä kirjattu velaksi rahastolle, koska vuodelta 2000 Valtiontakuurahaston tulos on ylijäämäinen. Palautus on suoritettu rahastolle tammikuussa. Finnvera Oyj:n ensimmäinen tilikausi oli 18 kuukautta Edellisen vuoden vertailulukuina on kuitenkin esitetty luvut. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös sisältää Finnvera Oyj:n ja sen omistamien tytäryhtiöiden sekä osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot. Kiinteistöosakkuusyhtiöt on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, sillä niiden poisjättäminen ei vaikuta oikeiden ja riittävien tietojen saamiseen konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on yhdistelty hankintamenomenetelmää käyttäen. Tytäryhtiöiden hankintamenot on eliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Konsernin ulkopuolisille osakkeenomistajille kuuluvat osuudet hankintamenomenetelmällä yhdisteltyjen tytäryhtiöiden tuloksista ja omista pääomista on esitetty konsernitilinpäätöksessä erillisinä vähemmistöosuuksina. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmää noudattaen. Konsernituloslaskelmassa on esitetty omana eränään konsernin omistusosuutta vastaava osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten voitosta tai tappiosta sekä tilikaudelle kuuluva osuus yhtiön hankinnasta syntyneen liikearvon poistosta ja konsernireservin tuloutuksesta. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu Suomen markoiksi Suomen Pankin noteeraamien keskikurssien mukaan. Omaisuuslajijako Saamistodistukset, osakkeet ja osuudet ja muut arvopaperit on jaettu vaihtuviin vastaaviin ja pysyviin vastaaviin kuuluviin arvopapereihin. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden osakesijoitukset ovat luonteeltaan vaihtuviin vastaaviin kuuluvia ja emoyhtiön osakesijoitukset pysyviin vastaaviin kuuluvia arvopapereita. Saamiset Saamiset luottolaitoksilta on jaettu vaadittaessa maksettaviin ja muihin saamisiin. Vaadittaessa maksettavia saamisia ovat saamiset, jotka erääntyvät maksettaviksi heti tai enintään yhden päivän irtisanomisajalla. Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä, omistusyhteysyrityksissä ja muissa yrityksissä Osakkeet ja osuudet on jaoteltu taseessa omistusosuuden mukaan lukuunottamatta kiinteistöyhteisöjen osakkeita, jotka kaikki sisältyvät taseen erään kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet. Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä sisältävät yli 50-prosenttisesti omistetut tytäryhtiöosakkeet. Omistusyhteysyrityksiin kuuluvat yhtiöt, joissa omistusosuus on prosenttia ja muihin osakkeisiin ja osuuksiin kuuluvat ne osakesijoitukset, joissa omistusosuus on alle 20 prosenttia. Tilinpäätöksessä osakkeita arvostettaessa otetaan huomioon yrityksen taloudellinen menestys sekä lähiaikojen tulevaisuuden näkymät. Jos osakkeiden arvo on alentunut, alennetaan niiden arvoa myös kirjanpidossa, ja osakkeet kirjataan tilinpäätökseen hankintamenon suuruisina tai todennäköiseen luovutushintaan. 38

41 Liitetiedot Oma pääoma Edellisen tilikauden voitosta siirrettiin yhtiökokouksen päätöksellä vararahastoon ,76 markkaa ja voittovarojen tilille jätettiin markkaa. Korkotuki valtiolta Kera Oyj on vuodesta 1993 alkaen saanut valtiolta antolainauskantaan sidottua korkotukea, joka jakautuu peruskorkotukeen ja alueellisesti porrastettuun suoraan asiakkaille siirrettävään lisäkorkotukeen. Finnvera Oyj saa korkotukea edellä mainittujen sitoumusten mukaisesti ennen vuotta 1999 myönnetyistä luotoista. Korkotuen perusteena on luottokanta per Vuosina myönnettyjä luottoja koskevan sitoumuksen perusteella valtio maksaa yhtiölle alueellista korkotukea ja erityiskorkotukea, joka siirretään pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen. Aikaisemmista sitoumuksista poiketen korkotuki lasketaan lainakohtaisesti ajan kulumisen perusteella koron tapaan. Tuloslaskelmassa asiakkaille ohjattuun korkotukeen sisältyy lisäkorkotuki sekä erityislainojen korkotuki. Peruskorkotuki on esitetty tuloslaskelman kohdassa muu korkotuki. Luotto-, takaus- ja takuutappiot Tilinpäätöksen luotto- ja takaustappioiden arviointiperiaate on, että konkurssiin menneistä ja lopettaneista, realisointitoimenpiteissä varattomiksi todetuista yrityksistä jätetään kirjanpitoon vain se osuus, joka todennäköisesti kertyy vakuuksilla tai muutoin. Loppuosa, sekä pääoma että korot poistamishetkeen saakka, kirjataan luottotappioiksi. Luotto- ja takaustappioihin sisältyy kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys. Kohdistetut luottotappiovaraukset on tehty asiakaskohtaisesti riskiluokituksen perusteella ottaen huomioon valtion Finnvera Oyj:lle antama luottotappiokorvaussitoumus. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappioihin sisältyy sitoumusten perusteella maksettaviksi tulleet korvaukset sekä pakollisena varauksena kirjattu varautuminen vientitakuutoiminnan todennäköisiin tappioihin. Verot Verot on jaksotettu tilinpäätöksessä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Laskennallisissa verosaamisissa on esitetty tilikaudella kirjatusta pakollisesta varauksesta tulevaisuudessa saatava verohyöty. 39

42 Liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 mk) Konserni Finnvera Oyj nro 1 Korkotuotot Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta Saamistodistuksista Muut Korkokulut Veloista luottolaitoksille ja keskuspankeille Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Pääomalainoista 0 0 Muut korkokulut nro 2 Korkotuki valtiolta Finnverassa esitetään tässä kohdassa Rahoitustarkastuksen ohjeista poiketen erittely valtion korkotuesta, joka on Finnveran tuloksen kannalta merkittävä erä ja sisältyy rahoituskatteeseen. Ennen vuotta 1999 myönnettyjen luottojen osalta korkotukiperusteena on luottokanta per ja vuosina myönnettyjen luottojen osalta korkotuki lasketaan ajankulumisen perusteella koron tapaan. Korkotuki jaetaan suoraan asiakkaille ohjattuun korkotukeen ja ennen vuotta 1999 myönnetyille luotoille maksettavaan peruskorkotukeen. Asiakkaille ohjattu korkotuki sisältyy korkotuottoihin ja peruskorkotuki esitetään omana eränään ennen rahoituskatetta. Korkotuki Korkotuki Asiakkaille ohjattu korkotuki Alueellinen korkotuki Erityiskorkotuki Muut korkotuet Muu korkotuki Peruskorkotuki ennen v myönnetyille luotoille Korkotuetut luotot yhteensä nro 3 Arvopaperikaupan nettotuottoja ei ole syntynyt. nro 4 Tilikauden aikana ostettujen ja myytyjen vaihtuviin vastaaviin luettujen arvopapereiden yhteenlasketut määrät Ostetut Myydyt Ostetut Myydyt Saamistodistukset Osakkeet

43 Liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konserni Finnvera Oyj nro 5 Liiketoiminnan muut tuotot Muut Vuokra- ja osinkotuotot kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöistä Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden luovutusvoitot Muut luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat tuotot Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden luovutustappiot 0 0 Kulut kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöistä Muut luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat kulut nro 6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset nro 7 Luotto-, takaus- ja takuutappiot Luottotappiot Vähennykset Luottotappiot Vähennykset brutto brutto Saamisista luottolaitoksilta Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä Muista Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot yhteensä Palautukset aikaisempina vuosina toteutuneista luottotappioista / Kohdistettujen luottotappiovarausten muutos tilikauden aikana Tilinpäätökseen kirjatut luotto- ja takaustappiot Valtion osuus luotto- ja takaustappioista Valtion korvausosuus Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustappioista koskee ilman turvaavaa vakuutta myönnettyjä luottoja ja takauksia, joita oli yhteensä miljoonaa markkaa. Korvausosuus oli tilikaudella kirjatuista luotto- ja takaustappioista 58,9 %. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Maksetut korvaukset Korvausvaraus Kertynyt takaisinperintä Tilinpäätökseen kirjatut vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Luotto-, takaus- ja takuutappiot yhteensä Pysyvien vastaavien arvonalennukset nro 8 Satunnaisia tuottoja ja kuluja ei ole. 41

44 Liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konserni Finnvera Oyj nro 9 Tuotot toimialoittain Rahoitustoiminta Kiinteistötoiminta Lainopilliset palvelut Tuotot markkina-alueittain Suomi Henkilöstö toimialoittain Rahoitustoiminta Kiinteistötoiminta 0 0 Lainopilliset palvelut Henkilöstö markkina-alueittain Suomi Belgia TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 mk) nro 10 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sektoreittain Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0 0 Kotitaloudet Ulkomaat Kohdistetut luottotappiovaraukset Kohdistetut luottotappiovaraukset / muutos v Kohdistetut luottotappiovaraukset Kohdistetut luottotappiovaraukset on tehty asiakaskohtaisesti asiakkaiden riskiluokituksen perusteella ottaen huomioon valtion Finnvera Oyj:lle antama luottotappiokorvaussitoumus. nro 11 Järjestämättömät ja muut nollakorkoiset saamiset Järjestämättömät saamiset Muut nollakorkoiset saamiset nro 12 Saatavan turvaamiseksi hankittu omaisuus Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet 0 0 Muu omaisuus nro 13 Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla Vakautetut luotot ja pääomalainat Konserniyhtiöille/konsolidointiryhmälle Omistusyhteysyrityksille Muille

45 Liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konserni Finnvera Oyj nro 14 Saamistodistukset omaisuuslajeittain kirjanpitoarvoin Julk.noteeratut Muut Julk.noteeratut Muut Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat Muut Saamistodistukset vaadetyypeittäin Sijoitustodistukset Yritystodistukset Muut nro 15 Osakkeet ja osuudet omaisuuslajeittain kirjanpitoarvoin Julk.noteeratut Muut Julk.noteeratut Muut Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat Muut nro 16 Osakkeet ja osuudet (pysyviin vastaaviin kuuluvat) Kirjanpitoarvo hankintamenon lisäykset tilikaudella hankintamenon vähennykset tilikaudella siirrot erien välillä tilikaudella tehdyt arvonalennukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotusten peruutukset 0 0 Kirjanpitoarvo Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Kirjanpitoarvo hankintamenon lisäykset tilikaudella hankintamenon vähennykset tilikaudella 0 0 siirrot erien välillä tilikaudella tehdyt arvonalennukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotusten peruutukset 0 0 Kirjanpitoarvo Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä Kirjanpitoarvo hankintamenon lisäykset tilikaudella hankintamenon vähennykset tilikaudella 0 0 siirrot erien välillä 0 0 tilikaudella tehdyt arvonalennukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotusten peruutukset 0 0 Kirjanpitoarvo Maa- ja vesialueet, rakennukset sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Kirjanpitoarvo hankintamenon lisäykset tilikaudella hankintamenon vähennykset tilikaudella siirrot erien välillä tilikaudella tehdyt poistot tilikaudella tehdyt arvonalennukset tilikaudella tehdyt arvonkorotukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotusten peruutukset 0 0 Kirjanpitoarvo

46 Liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konserni Finnvera Oyj nro 16 jatkuu Koneet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo hankintamenon lisäykset tilikaudella hankintamenon vähennykset tilikaudella siirrot erien välillä 0 0 tilikaudella tehdyt poistot tilikaudella tehdyt arvonkorotukset 0 0 tilikaudella tehdyt arvonkorotusten peruutukset 0 0 Kirjanpitoarvo nro 17 Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot 0 0 Liikearvo 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot nro 18 Kiinteistöomistukset Maa- ja vesialueet, rakennukset sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Maa- ja vesialueet sekä rakennukset Omassa käytössä olevat Muut Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä olevat Muut nro 19 Yhtiöillä ei ole hallussa omia osakkeita. nro 20 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakot nro 21 Velkojen kirjanpitoarvojen ja niitä alhaisempien nimellisarvojen erotus Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat nro 22 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat Yritystodistukset nro 23 Siirtovelat ja saadut ennakot Korot Muut siirtovelat ja saadut ennakot

47 Liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT nro 24 Taseeseen merkityt velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Finnvera Oyj Korko Jäljellä oleva Velan ennenaikaista takaisinmaksua, etuoikeutta Laina FIM % juoksuaika ja osakkeiksi muuttamista koskevat ehdot Vastuudebentuurilaina, valtio ,50 3 kk Ei ennenaikaista takaisinmaksua. Debentuureilla on Vastuudebentuurilaina, valtio ,00 3 v 2 kk huonompi etuoikeus kuin Finnvera Oyj:n liikkeellä olevilla muilla sitoumuksilla. Ikuiset lainat konserniyrityksille 45 Ei voi käyttää vastasaatavan kuittaukseen konkurssissa. Konserni Ei ilmoitettavaa. Konserni Finnvera Oyj nro 25 Oman pääoman muutokset Osakepääoma Kirjanpitoarvo Ylikurssirahasto Kirjanpitoarvo Vararahasto Kirjanpitoarvo lisäykset tilikauden aikana vähennykset tilikauden aikana 0 0 Kirjanpitoarvo Muu oma pääoma Kirjanpitoarvo lisäykset tilikauden aikana vähennykset tilikauden aikana Kirjanpitoarvo nro 26 Osakeomistuksen jakautuminen Osakkeet, kpl Omistusosuus % Valtio nro 27 (jatkuu sivulla 46) Saamisten ja velkojen maturiteettijakauma Saamiset luottolaitoksilta alle 3 kuukautta kuukautta vuotta 0 0 yli 5 vuotta

48 Liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konserni Finnvera Oyj nro 27 jatkuu Vaadittaessa Muut Vaadittaessa Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä maksettavat maksettavat alle 3 kuukautta kuukautta vuotta yli 5 vuotta Saamistodistukset Alle 3 kuukautta kuukautta vuotta 0 0 Yli 5 vuotta Velat luottolaitoksille alle 3 kuukautta kuukautta vuotta yli 5 vuotta Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Alle 3 kuukautta kuukautta vuotta Yli 5 vuotta Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat alle 3 kuukautta kuukautta vuotta yli 5 vuotta nro 28 Omaisuus- ja velkaerien jakautuminen koti- ja Kotimaan Ulkomaan Kotimaan Ulkomaan ulkomaan rahan määräisiin eriin raha raha raha raha Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamistodistukset Muu omaisuus Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Muut velat

49 Liitetiedot TULOVEROJA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 mk) Konserni Finnvera Oyj nro 29 Tuloverojen jakautuminen varsinaisesta toiminnasta ja satunnaisista eristä johtuviin veroihin Varsinaisesta liiketoiminnasta Satunnaisista eristä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 mk) nro 30 Vakuudet Velat luottolaitoksille Pantattu ja kiinnitetty omaisuus nro 31 Työntekijöiden eläketurvan järjestäminen Finnvera Oyj ja Tietolaki Oy ovat järjestäneet kaikille työntekijöilleen työntekijäin eläkelain mukaisen perusvakuutuksen lisäksi vapaaehtoisen lisäeläkevakuutuksen, jolla eläkeikää on alennettu vuoteen 8 kuukauteen. Finnvera Oyj:n johdolla ja ylimmällä johdolla on lisäksi vapaaehtoinen ryhmäeläke, joka mahdollistaa eläkeiän alentamisen työnantajan suostumuksella vuoteen. Fide Oy:n toimitusjohtajalla on lisäeläkevakuutus, jolla eläkeikä on laskettu 63 vuoteen. Muilla tytäryhtiöillä ei ole palkattuja työntekijöitä. Finnvera Oyj:llä ja sen tytäryhtiöillä ei ole muita eläkesitoumuksista johtuvia vastuita. nro 32 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Yhteensä Konserni- ja Yhteensä Konserni- ja omistusyhteys- omistusyhteys- 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset yrityksille yrityksille Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset Voimassa Annetut Yhteensä Kirjan- 3. Vienti- ja erityistakaustoiminnan nettovastuut oleva takuu- pidollinen Vientitakuut vastuu tarjoukset vastuu Ostajaluottotakuut Luottoriskitakuut Remburssitakuut Vastatakuut Investointitakuut Rahoitustakuut Erityistakuut ja -takaukset Ympäristönsuojelutakaukset Raaka-ainetakuut Pääomatakuut Kaikki yhteensä

50 Liitetiedot nro 32 jatkuu Vientitakuulain tarkoittamaa kirjanpidollista vastuuta laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden vientitakuiden aiheuttama takuuvastuu taatun pääoman osalta, ilman muita pääoman lisäksi mahdollisesti korvattaviksi tulevia eriä, kokonaan ja sitovien takuutarjousten taatun pääoman osalle tulevasta takuuvastuusta vastaavasti puolet. Kirjanpidollisen vastuun määrää laskettaessa ulkomaan rahan määräiset vastuut muunnetaan Suomen markoiksi käyttäen Suomen Pankin takuuta myönnettäessä ao. valuutalle ilmoittamaa kurssia. Yhtiöllä on tilinpäätöksen laatimishetkellä avoimia korvaushakemuksia yhteensä 16,1 miljoonaa markkaa. Kyseisiä vastuita ei ole kirjattu tilinpäätöksessä kuluksi, koska korvaushakemusten käsittely on vielä kesken. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 mk) Konserni Finnvera Oyj nro 33 Korko-, osake-, valuutta- ja muut johdannaiset Kohde-etuuksien arvot Suojaamistarkoi- Muut Suojaamistarkoi- Muut Korkojohdannaiset tuksessa tehdyt tuksessa tehdyt Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Sopimusten luottovasta-arvot Korkosidonnaiset sopimukset Valuuttakurssisidonnaiset sopimukset HENKILÖSTÖÄ SEKÄ TOIMI- JA VALVONTAELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT nro 34 Henkilöstö keskimäärin Konserni Finnvera Oyj Kokoaikainen Osa-aikainen n, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten palkat, palkkiot ja henkilösivukulut Ei ole maksettu luottolaitoksen taloudellisen tuloksen mukaan määräytyviä palkkioita. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille tai varajäsenille, toimitusjohtajalle tai tilintarkastajille ei ole myönnetty rahalainoja, takauksia eikä muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia. 48

51 Liitetiedot MUISSA YRITYKSISSÄ OLEVIA OMISTUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 mk) nro 35 Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Omistusosuus kaikista Kirjanpito- Yritys Toimiala osakkeista ja osuuksista, % arvo Fide Oy, Helsinki Korontasausyhtiö 100, Kera Oy, Kuopio Ei toimintaa 100,00 15 Kera Kehitys Oy, Kuopio Ei toimintaa 100,00 15 Kiinteistö Oy Kajaanin Kauppakatu 1, Kajaani Kiinteistöyhtiö 50, Kiinteistö Oy Puffetti Fastighets Ab, Vaasa Kiinteistöyhtiö 69, Postum Oy, Kuopio Matkailupalvelujen tuottaminen 100,00 35 Spikera Oy, Kuopio Kehitys- ja sijoitusyhtiö 100, Start Management Oy, Kuopio Ei toimintaa 100,00 15 Tietolaki Oy, Kuopio Lainopilliset palvelut 100, Tietoraha Oy, Kuopio Ei toimintaa 100, Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Omistusosuus kaikista Kirjanpito- Yritys Toimiala osakkeista ja osuuksista, % arvo Fennorating Oy, Helsinki Luottokelpoisuusluokitus- ja analyysipalvelut 24, Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy, Kolari Matkailupalvelut ja kiinteistötoiminta 38, Huippupaikat Oy, Siilinjärvi Hiihtokeskus- ja matkailuelinkeinotoiminnot 35, Iin Micropolis Oy, Ii Kehittämisyhtiö 23, Incap Oyj, Oulu Elektroniikan ja huonekalujen sopimusvalmistus 42, Indekon Oy, Lappeenranta Kehitys- ja sijoitusyhtiö 44, Kristina Cruises Oy, Kotka Laivanvarustamo- ja majoitustoiminta 36, Matkailunkehitys Nordia Oy, Kuopio Kehitys- ja sijoitusyhtiö 33, Pikespo Invest Oy Ltd, Tampere Kehitys- ja sijoitusyhtiö 36, Professia Oy, Tampere Kehittämisyhtiö 25, Savon Teknia Oy, Kuopio Kehitys- ja sijoitusyhtiö 28, Spinno-seed Oy, Espoo Kehitys- ja sijoitusyhtiö 25, Start Fund of Kera Oy, Kuopio Kehitys- ja sijoitusyhtiö 33, Teknoventure Oy, Oulu Kehitys- ja sijoitusyhtiö 43, Teollisen yhteistyön rahasto Oy, Helsinki Kehitys- ja sijoitusyhtiö 20, Oy Wedeco Ab, Vaasa Kehitys- ja sijoitusyhtiö 39, Osakkeet ja osuudet muissa yrityksissä Omistusosuus kaikista Kirjanpito- Yritys Toimiala osakkeista ja osuuksista, % arvo Aboa Venture Ky 1, Turku Kehitys- ja sijoitusyhtiö 28, Etelä-Savon Pääomarahasto Ky, Mikkeli Kehitys- ja sijoitusyhtiö 59, European Investment Fund Rahoituslaitos 0, Innoventure Oy, Helsinki Kehitys- ja sijoitusyhtiö 18, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Jyväskylä Kehittämisyhtiö 7, Karinvest Oy, Joensuu Kehitys- ja sijoitusyhtiö 10, Karhu Pääomarahasto Ky, Pori Kehitys- ja sijoitusyhtiö 37, Oy Merinova Ab, Vaasa Kehitys- ja sijoitusyhtiö 14, Midinvest Oy, Jyväskylä Kehitys- ja sijoitusyhtiö 17, Nallikarin Merikylpylä Oy, Oulu Kylpylä-, hotelli- ja kuntoutuspalvelut 18, Savon Kasvurahasto I Ky, Kuopio Pääomasijoitustoiminta 8, Technopolis Oyj, Oulu Kiinteistöjen hallinta 5, Muut, yhteensä 31 kpl

52 Liitetiedot MUUT LIITETIEDOT (1 000 mk) nro 36 Yleisölle tarjotut omaisuudenhoitopalvelut. Kiinnitysten ja lainhuutojen hakeminen ja uudistaminen sekä konkurssipesien hoito. nro 37 Järjestämättömät ja muut 0-korkoiset saamiset Järjestämättömät saamiset Muut 0-korkoiset Korot ITV-luotot ja takaukset TV-luotot ja takaukset ITV-luottojen ja takausten koroista tuloutettu Järjestämättömiin saamisiin kuuluvien ilman turvaavaa vakuutta (ITV) myönnettyjen luottojen korkosaamisista on tuloutettu se osuus, joka kuuluu valtion luottotappiokorvaussitoumuksen piiriin. 50

53 Liitetiedot MUUT LIITETIEDOT nro 38 Valtiontakuurahastolain 4 :n mukaisen toiminnan erillistulos tilikaudelta (1 000 mk) Takuu- ja takausmaksutuotot Takuut, suurasiakasyksikkö Takuut, aluekonttorit Takuumaksuennakkojen muutos Erityistakaukset Käsittelymaksut Takuut, suurasiakasyksikkö Takuut, aluekonttorit Erityistakaukset Korkotuotot Takuusaamiset, suurasiakasyksikkö 0 Takuusaamiset, aluekonttorit 10 Takaussaamiset, erityistakaukset 0 10 Palkkio- ja korkotuotot yhteensä Takuu- ja takaustappiot Suurasiakasyksikön toiminta Korvaukset, poliittinen 0 Korvaukset, kaupallinen Takaisinperintä, poliittinen 0 Takaisinperintä, kaupallinen 0 Perintäkulut, poliittinen 0 Perintäkulut, kaupallinen 53 Korvausvaraus Takaisinperintäsaamisten muutos Aluekonttoreiden toiminta Takuutappiot, aluekonttorit 0 Erityistakaustappiot 0 0 Toimintakate Välittömät toimintakulut ja poistot Suurasiakasyksikön välittömät kulut Aluekonttoreiden välittömät kulut Toimintakate Välilliset toimintakulut Suurasiakasyksikön välilliset kulut Aluekonttoreiden välilliset kulut Tilikauden erillistulos

54 Liitetiedot KONSERNITULOSLASKELMAN JA KONSERNITASEEN LIITETIEDOT (1 000 mk) nro 39 Toimintakertomuksessa on kerrottu konsernirakenteessa tapahtuneet muutokset sekä niiden vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan ja toiminnan tulokseen. Konsernitilinpäätöksen rakenne ja laatimisperiaatteet selvitetään tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden yhteydessä. nro 40 Konserniliikearvon poistoa ja konsernireservin vähennystä ei ole vähennetty toisistaan. nro 41 Konserniliikearvoa ja konsernireserviä ei ole vähennetty toisistaan konsernitaseessa. nro 42 Osakkuusyrityksistä johtuva konserniliikearvo ja konsernireservi Konserniliikearvo Konsernireservi nro 43 Ei kirjanpitolain 6 luvun 15 :n mukaisia yhteisyrityksiä. Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä Kun tilivuoden voitto huomioidaan, konsernin jakokelpoiset varat ovat ,53 markkaa ja emoyhtiön jakokelpoiset varat ,62 markkaa. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous vahvistaa Finnvera Oyj:n edellä esitetyn tilinpäätöksen ja että vararahastoon siirretään tilikauden voitto ,62 markkaa. Helsingissä, 8. päivänä maaliskuuta Kalle J. Korhonen Leif Fagernäs Juhani Huttunen Martti Mäenpää Päivi Kerminen Matti Viialainen Pekka Laajanen Markku Mäkinen Risto Suominen 52

55 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomus Finnvera Oyj:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Finnvera Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkistamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsinki 14. maaliskuuta KPMG WIDERI OY AB Hannu Niilekselä KHT Hallintoneuvoston lausunto Olemme tutustuneet Finnvera Oyj:n tilinpäätökseen konsernitilinpäätöksineen ajalta sekä annettuun tilintarkastuskertomukseen. Esitämme yhtiökokoukselle, että tilinpäätös, jossa konsernin tuloslaskelma osoittaa voittoa ,90 markkaa ja emoyhtiön tuloslaskelma voittoa ,62 markkaa, vahvistetaan ja että emoyhtiön voittovarat käytetään hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Helsingissä maaliskuun 16. päivänä Markus Aaltonen Kaarina Aho Tarmo Korpela Ismo Luimula Matti Sipilä Jouko Tutti Kari Urpiainen Seppo Kääriäinen Ulla Anttila Esko Kurvinen Heikki Ropponen Pertti Turtiainen Marja-Liisa Tykkyläinen Pirjo Harjunen 53

56 Tilastoliite Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus toimialoittain (1 000 mk) Investointi- ja Erityis- Lainat Takaukset Takuut Kaikki käyttöpääomalainat* lainat yhteensä* yhteensä Maaseutuelinkeinot yhteensä Maatalouden erikoisalat Kalatalous Teollisuus yhteensä Elintarvikkeiden valmistus Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus Puuhun perustuva valmistus Paperituotteiden valmistus Viestintäteollisuus Huonekalujen valmistus Kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus Lasi-, savi-, ja kivituotteiden valmistus Perusmetallit ja mekaaninen konepajateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu teollisuus ja valmistus Matkailu yhteensä Majoitus- ja ravitsemustoiminta Matkailua palveleva toiminta Liike-elämän palvelut yhteensä Kiinteistöyhtiöt Kuljetus Tietojenkäsittelypalvelu Palvelut liikkeenjohdolle Tekninen palvelu Media- ja mainospalvelut Muut palvelut liike-elämälle Puhtaanapito ja kiinteistönhoito Kauppa- ja kuluttajapalvelut yhteensä Tukkukauppa Vähittäiskauppa Moottoriajoneuvojen korjaus Kuluttajapalvelut Kaikki yhteensä * Sisältää myös lyhytaikaiset lainat ja rahoitusyhtiötuotteet 54

57 Tilastoliite Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus alueittain (1 000 mk) Investointi- Perus- Pien- Nais- Ympä- Pää- Kehittä- Lyhyt- Rahoi- Lainat Takaukset Takuut Kaikki ja käyttöpää- tamis- lainat yrittäjä- ristö- oma- mis- aikaiset tusyhtiö- yhteensä yhteensä omalainat lainat lainat lainat lainat lainat lainat tuotteet Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Uusimaa Vaasa Ahvenanmaa Yhteensä Myönnetty rahoitus tuotteittain (1 000 mk) Kotimaan liiketoiminta Asiakkaat Lainat Investointi- ja käyttöpääomalainat Perustamislainat Pienlainat Naisyrittäjälainat Ympäristölainat Pääomalainat Kehittämislainat Lyhytaikaiset lainat Rahoitusyhtiötuotteet Takaukset Kasvutakaukset Luotollisen tilin takaukset Investointi- ja käyttöpääomatakaukset Toimitustakaukset Pienyritystakaukset Ympäristönsuojelutakaukset Takuut Vastatakuut Rahoitustakuut Pääomatakuut Yhteensä Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Uusimaa Vaasa Ahvenanmaa 55

58 Tilastoliite Ulkomainen riskinotto Bruttovastuut tuotteittain Mmk Bruttovastuut alueittain Mmk Tarjous Voimassa Yhteensä Luottoriskitakuut Ostajaluottotakuut Remburssitakuut Investointitakuut Yhteensä Raaka-ainetakuut*) Kaikki yhteensä *) tuontitakuu Tarjous Voimassa Yhteensä Aasia IVY Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Teollisuusmaat Yhteensä Vientitakuulain 2a :n mukaiset vastuut Mmk Voimaan tulleet takuut alueittain 1999 ja 2000 Mmk Tarjous Voimassa Yhteensä Finnvera 2,6 53,3 55, Aasia IVY 58 0 Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Teollisuusmaat Yhteensä Takuilla katettu vienti vuonna 2000 Mmk Ostajaluottotakuu Luottoriskitakuu Remburssitakuu Yhteensä Aasia IVY Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Teollisuusmaat Yhteensä

59 Tilastoliite Ulkomainen riskinotto Kaupallisten riskien perinnässä olevat saatavat (Finnveran osuus) Mmk Kassaperusteiset tulo- ja menotiedot vuodelta 2000 Mmk Ostajaluottotakuut 4,0 Luottoriskitakuut 3,1 Yhteensä 7,1 Maksutulot Maksetut korvaukset Luottoriskitakuu 17,1 3,6 Ostajaluottotakuu 128,2 4,3 Remburssitakuu 3,9 0 Investointitakuu 12,8 0 Yhteensä 162,0 7,9 Raaka-ainetakuu 2,9 Kaikki yhteensä 164,9 7,9 Ulkomainen riskinotto 15 suurinta vastuumaata Voimassa Oleva Tarjousvastuu Filippiinit Ranska Turkki Meksiko Peru Thaimaa Brasilia Dom. Tasavalta Kiina Indonesia Argentiina Panama Malesia Romania Iran Mmk

60 Tilastoliite Finnveran hoidossa oleva vanha vastuukanta Valtiontakuurahastosta säädetyn lain nojalla Valtiontakuukeskuksen voimassa olleet takuu- ja takausvastuut jäivät kauppa- ja teollisuusministeriön hallintaan siirtyneen rahaston vastuulle. Tämän ns. vanhan vastuukannan hoitamisesta solmittiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja Finnveran kesken sopimus, jonka mukaisesti rahasto maksaa Finnveralle hallinnointipalkkiota. Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnveran myöntämien vientitakuiden, takausten ja muiden rahastolain 4 :ssä mainittujen sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan suoraan entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientitakuulaitoksen ja Valtiontakuulaitoksen antamat takuu-, takaus-, ja muut vastuusitoumukset. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan nettovastuut Mmk (vanha vastuukanta + Finnvera) Tarjousvastuu Voimassa oleva vastuu Yhteensä Kirjanpidollinen vastuu Rahasto Finnvera Yhteensä Rahasto Finnvera Yhteensä Rahasto Finnvera Yhteensä Rahasto Finnvera Yhteensä Vientitakuut Ostajaluottotakuut Luottoriskitakuut Remburssitakuut Investointitakuut Vastatakuut Rahoitustakuut Yhteensä Valtiontakaukset Teollisuustakaukset Alustakaukset Ympäristötakaukset Vakauttamistakaukset Pienyritystakaukset Yhteensä Erityistuotteet Raaka-ainetakuut Pääomatakuut Yhteensä Kaikki yhteensä Vientitakuulain (479/62) 2a :n mukaiset vastuut Mmk Ympäristönsuojelua koskevan lain (609/73) 1a :n mukaiset vastuut Mmk Tarjous Voimassa Yhteensä Rahasto 33,6 77,8 111,4 Tarjous Voimassa Yhteensä Rahasto 0 13,7 13,7 Vientitakuulain (479/62) tarkoittama kirjanpidollinen vastuu on 16,3 miljardia markkaa ja raaka-ainetakuulain (651/85) tarkoittama kirjanpidollinen vastuu on 464 miljoonaa markkaa. Edellä mainitut vastuuluvut kattavat sekä Finnveran että Valtiontakuurahaston vastuulla olevat edellä mainittujen lakien tarkoittamat tuotteet. Kaupallisen riskin saamiset Mmk Saaminen Rahaston osuus Kotimaa 971,1 958,4 Ulkomaa 235,1 206,8 Yhteensä 1 206, ,2 58

61 Tilastoliite Finnveran hoidossa oleva vanha vastuukanta Kassaperusteiset tulo- ja menotiedot vuodelta 2000 Mmk Maksutulot Maksetut korvaukset Kertynyt takaisinperintä Vientitakuut Ostajaluottotakuut 22,6 112,4 109,3 Luottoriskitakuut 2,1 0,9 78,3 Investointitakuut 10,1 0,5 0,3 Vastatakuut 0,5 0 0 Rahoitustakuut 0,1 0,1 4,5 Yhteensä 35,4 113,9 192,4 Valtiontakaukset Teollisuustakaukset 14,2 26,5 20,6 Alustakaukset 7,7 64,7 1,5 Ympäristötakaukset 0,8 0,1 0 Vakauttamistakaukset 0,5 3,1 0 Pienyritystakaukset 0,2 0,3 0 Yhteensä 23,4 94,7 22,1 Erityistuotteet Pääomatakuut 0,7 0 0 Kaikki yhteensä 59,5 208,6 214,5 Poliittisen riskin takaisinperintäsaamiset Mmk Vakautetut saamiset Muut poliittisen riskin saamiset Saatava Rahaston osuus Saatava Rahaston osuus Algeria 86,9 86,9 0,8 0,7 Angola ,6 18,4 Argentiina 51,2 37,3 0 0 Bosnia-Herzegovina 3,1 2,9 0 0 Bulgaria 44,1 43,0 0 0 Etiopia 5,3 5,2 3,1 3,1 Filippiinit 25,3 25,3 0 0 Indonesia 64,4 56,2 1,8 1,6 Irak ,2 790,8 Jugoslavia ,6 126,6 Kenia 4,1 3,0 11,1 8,5 Korean kansantasavalta ,5 77,2 Kroatia 21,5 21,5 0 0 Kuuba ,8 49,2 Libya 0 0 8,1 6,8 Mongolia ,5 26,3 Nigeria 11,0 5,8 0 0 Pakistan 29,4 29,4 0 0 Peru 145,3 111,8 0 0 Puola 425,0 372,4 0 0 Saudi-Arabia 0 0 5,8 4,2 Venäjä 3 453, ,3 0 0 Zimbabwe ,5 33,2 Yhteensä 4 370, , , ,6 59

62 Hallinto ja henkilöstö Valtio-omistajan asema Suomen valtio vastaa Finnvera Oyj:n vastuista ja sitoumuksista sijoittamansa osakepääoman lisäksi antamillaan luotto- ja takaustappiokorvaus- ja korkotukisitoumuksilla sekä valtiontakauksilla varainhankinnalle sekä Valtiontakuurahastolla. Voimassa olevien luotto- ja takaustappiokorvaussitoumukseen perustuvien vastuiden määrä oli 8,2 miljardia markkaa. Korkotukisitoumusten määrä oli 5,5 miljardia markkaa. Valtion Finnveran varainhankinnalle myöntämien valtion takausten yhteenlaskettu määrä vuoden 2000 lopussa oli 5,4 miljardia markkaa. Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnveran myöntämien vientitakuiden, takausten ja muiden rahastolain 4 :ssä mainittujen sitoumusten täyttäminen. Mikäli vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta laskettava erillistulos on vuositasolla alijäämäinen, siirretään ko. alijäämää vastaava summa Valtiontakuurahastosta rahastosiirtona Finnveralle. Mikäli erillistulos on ylijäämäinen, rahasto voi velvoittaa yhtiön maksamaan rahastopalautusta, kunnes kaikki aiemmin yhtiölle maksetut rahastosiirrot on maksettu takaisin. Valtiontakuurahaston tehtävänä on siten toimia puskurina valtion budjettiin nähden valtiontakuurahastolain 4 :n mukaisen, viime kädessä valtion vastuulla olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan suhteen. Kyseiset vientitakuut ja erityistakaukset ovat Finnveran liiketoimintaa. Rahaston varoista hoidetaan suoraan entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamat takuu-, takaus- ja muut vastuusitoumukset. Nämä ns. vanhaan kantaan kuuluvat sitoumukset eivät ole Finnveran liiketoimintaa, mutta niiden hoidosta Valtiontakuurahasto maksaa yhtiölle hallinnointipalkkiota. Tämä suoraan Valtiontakuurahaston vastuulla oleva ns. vanha vastuukanta oli ,5 miljardia markkaa. Omistajapolitiikka Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Finnveralle omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet vuodelle. Omistajapoliittiset tavoitteet käsittelevät yhtiön toiminnan tehokkuutta ja vakavaraisuutta. Tehokkuutta arvioidaan ensisijaisesti kustannustehokkuussuhteella. Vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinkantokyvyn varmistamiseksi ja rahoituksen hankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina. Asetettujen elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaan Finnveran tulee edistää ja kehittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Finnveran tulee toiminnassaan edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Finnveran tulee pitkällä aikavälillä pyrkiä itsekannattavuuteen ja korjata rahoitusmarkkinoilla esiintyviä toimintapuutteita. Finnvera Oyj:n hallintoelimet Finnvera Oyj:n hallinnosta ja sen toiminnasta vastaavat toimielimet ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous Yhtiökokous on Finnveran ylin päättävä elin. Se vahvistaa muun muassa vuosittain yhtiön tuloslaskelman ja taseen. Se päättää myös hallintoneuvoston, hallituksen ja tilintarkastajien vastuuvapaudesta sekä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet, hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat sekä tilintarkastajat ja päättää heidän palkkioistaan. Varsinainen tai ylimääräinen yhtiökokous voi päättää myös Valtiontakuurahastosta annetussa laissa (444/1998) tarkoitetusta rahastopalautuksesta, jos valtiontakuurahaston johtokunta on tehnyt asiasta esityksen yhtiölle. Hallintoneuvosto Yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kahdeksan ja enintään 18 jäsentä. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto antaa yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta sekä päättää asioista, jotka koskevat yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista ja organisaation olennaista muuttamista. Hallintoneuvoston tehtävänä on myös antaa 60

63 Hallinto ja henkilöstö hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvosto valitsee yhtiön hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallitus Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallituksen jäsenistä yksi valitaan kauppa- ja teollisuusministeriön, yksi valtiovarainministeriön, yksi työministeriön ja yksi ulkoasiainministeriön nimeämistä ehdokkaista. Hallitukseen kuuluu kaksi varajäsentä, joista ensimmäinen varajäsen valitaan kauppa- ja teollisuusministeriön ja toinen varajäsen valtiovarainministeriön nimeämistä ehdokkaista. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä mukaan lukien kirjanpidon ja varainhankinnan hoidon valvonta. Hallituksen, toimitusjohtajan ja muun johdon välisestä liiketoimintaan liittyvästä päätöksenteosta ja operatiivisista tehtävistä on sovittu erikseen. Merkittävät ja periaatteelliset toimet kuuluvat hallitukselle. Hallitus päättää muun muassa merkittävistä, yksittäisistä rahoitusratkaisuista. Hallitus nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen sekä muut ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt. Hallitus päättää yhtiön operatiivista johtamista varten tarvittavien rahoitusjohtoryhmien lukumäärästä, tehtävistä ja toimivaltuuksista sekä vahvistaa kunkin rahoitusjohtoryhmän työjärjestyksen. Hallitus nimeää rahoitusjohtoryhmien jäsenet. Hallitus kokoontuu joka toinen viikko. Vuonna 2000 hallituksella oli 33 kokousta. n tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. n tehtävänä on liiketoiminnan johtaminen ja valvominen sekä ylempien toimielinten päätösten täytäntöönpanosta huolehtiminen. a avustavat liiketoiminnan johtamisessa rahoitusjohtoryhmä ja johtajisto. Rahoitusjohtoryhmän tehtäviin kuuluvat hallituksen käsittelyyn menevien rahoituspäätösten sekä muiden yhtiön rahoitustoimintaan liittyvien asioiden käsittely, toimitusjohtajan päätäntävaltaan kuuluvien asioiden sekä sellaisten liiketoimintajohtajien päätäntävallassa olevien asioiden käsittely, joiden osalta toimitusjohtaja pitää keskustelua rahoitusjohtoryhmässä tarpeellisena. Hallitus on nimennyt rahoitusjohtoryhmän jäseniksi toimitusjohtajan, liiketoimintajohtajat sekä kenttäjohtajan. Lisäksi lakiasiainjohtaja osallistuu ryhmän kokouksiin asiantuntijan ja sihteerin ominaisuudessa. Rahoitusjohtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus on osa Finnveran johtamisjärjestelmää ja johdon väline tarkastaa, arvioida ja edistää sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus raportoi toimitusjohtajalle, tarkastettaville ja ainakin kerran vuodessa hallitukselle. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi: sisäisen valvonnan laajuutta, riittävyyttä, tehokkuutta ja taloudellisuutta riskienhallintajärjestelmien toimivuutta taloudellisen ja operatiivisen tiedon mittaamiseen, luokitteluun ja raportointiin käytettävien laskenta-tietoteknisten ja muiden järjestelmien luotettavuutta ja eheyttä liiketapahtumien oikeellisuutta ja niihin kohdistuvaa sisäisen valvonnan toimivuutta annettujen määräysten ja ohjeiden noudattamista asetettujen tavoitteiden saavuttamista, toimintojen tuloksellisuutta, resurssien käyttöä ja varallisuuden hoitoa Sisäinen tarkastus toimii alan standardien ja hyvän sisäisen tarkastustavan ja Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaisesti sekä koordinoi työtään yhtiön tilintarkastajien kanssa. Palkat ja palkkiot Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot noudattavat kauppa- ja teollisuusministeriön suositusta valtionyhtiöiden hallintoelinten palkkioista. 61

64 Hallinto ja henkilöstö FINNVERA OYJ:N HALLINTONEUVOSTO VALITTU Puheenjohtaja Markus Aaltonen Taloustieteiden maisteri I varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen Kansanedustaja II varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Korhonen Kansanedustaja Jäsenet Kaarina Aho Ahotrans Oy Ulla Anttila Kansanedustaja Pirjo Harjunen Yksikönjohtaja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Markku von Hertzen Suomen Ekonomiliitto ry Olav Jern Maakuntajohtaja Österbottens Förbund Pohjanmaan liitto Tarmo Korpela Varatoimitusjohtaja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Esko Kurvinen Kansanedustaja Ismo Luimula Ekonomisti Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Heikki Ropponen Johtaja Palvelutyönantajat ry Matti Sipilä Suomen Pankkiyhdistys Pertti Turtiainen Kansanedustaja Marja-Liisa Tykkyläinen Kansanedustaja Kari Urpilainen Kansanedustaja Anu Vehviläinen Kansanedustaja Jouko Tutti Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj 62

65 Hallinto ja henkilöstö EDESSÄ VASEMMALTA OIKEALLE KALLE J. KORHONEN, MARTTI MÄENPÄÄ, PEKKA LAAJANEN, LEIF FAGERNÄS JA PÄIVI KERMINEN TAKANA VASEMMALTA OIKEALLE MATTI VIIALAINEN, MARKKU MÄKINEN, RISTO SUOMINEN JA JUHANI HUTTUNEN Hallitus Puheenjohtaja Kalle J. Korhonen (1948), DI Osastopäällikkö, ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Pekka Laajanen (1944), OTK Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtaja Valtiovarainministeriö Leif Fagernäs (1947), OTK Alivaltiosihteeri Ulkoasiainministeriö Juhani Huttunen (1938), VTK Osastopäällikkö Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Päivi Kerminen (1958), VT Hallitusneuvos Työministeriö Martti Mäenpää (1950), TT Metalliteollisuuden Keskusliitto MET Markku Mäkinen (1945), OTL Finnvera Oyj Risto Suominen (1947), VTL Johtaja Suomen Yrittäjät Matti Viialainen (1953), tekn.yo. Apulaisosastopäällikkö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Varajäsenet: Ritva Hainari (1948), DI, KTK Teollisuusneuvos Kauppa- ja teollisuusministeriö Kaarina Rautala (1944), OTK Hallitusneuvos Valtiovarainministeriö 63

66 Hallinto ja henkilöstö Johtajisto Johtajisto toimii neuvoa-antavana elimenä toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Johtajiston puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtajisto kokoontuu joka toinen viikko. Johtajiston kokoonpano Puheenjohtaja Markku Mäkinen (1945), OTL toimitusjohtaja Topi Vesteri (1956), VT liiketoimintajohtaja (suurasiakasyksikkö) toimitusjohtajan I sijainen Veijo Ojala (1951), VTM kenttäjohtaja toimitusjohtajan II sijainen Leo Houtsonen (1958), ekon. kehitysjohtaja Aarno Järvinen (1947), KTM talous- ja tietohallintojohtaja Marja Karimeri (1949), OTK, emba, LL.M lakiasiainjohtaja Tuomas Larjavaara (1943), KTT toimitusjohtaja (Fide Oy) Hannu Lipponen (1945), DI rahoitusjohtaja Pekka Vuorinen (1939), ekon. reviisori (sisäinen tarkastus) Seppo Arponen (1943), TTM liiketoimintajohtaja (pk-yksikkö) toimitusjohtajan III sijainen Aluejohtajat Erkki Aro (1943), DI Mikkelin aluekonttori Juho Björn (1947), DI Joensuun aluekonttori Esko Elo (1945), OTK, LL.M. Turun aluekonttori Jan-Christer Eriksson (1946), DI Vaasan aluekonttori Lasse Järvi (1948), TTM Porin aluekonttori Reijo Järvinen (1948), FM Lahden aluekonttori Pentti Kinnunen (1954), ekon. Oulun aluekonttori Pentti Kokkinen (1949), ekon. Jyväskylän aluekonttori Pentti Kujala (1941), ins. Kajaanin aluekonttori Hannu Puhakka (1959), DI Lappeenrannan aluekonttori Seppo Siira (1949), YTM Rovaniemen aluekonttori Pauli Tengvall (1947), DI Kuopion aluekonttori Seppo Tyynelä (1949), TTK Tampereen aluekonttori Asko Saarinen (1954), DI, emba Seinäjoen aluekonttori Kari Villikka (1955), DI Helsingin aluekonttori Jukka Vilppo (1955), DI Uudenmaan aluekonttori 64

67 Hallinto ja henkilöstö Finnveran henkilöstö Henkilöstön kehittäminen Henkilöstö Ikäjakauma Finnveran henkilöstö työskentelee 15 paikkakunnalla. 63 % henkilöstöstä työskentelee erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä aluekonttoreissa, kenttäyksikössä ja kahdessa liiketoimintayksikössä. Suurimmat ammattiryhmät ovat aluekonttoreissa työskentelevät yritystutkijat ja rahoitussihteerit sekä suurasiakasyksikössä toimivat maa-, pankki-, vientitakuu- ja projektiasiantuntijat sekä projektitutkijat. Yli puolella Finnveran henkilöstöstä on korkeakoulututkinto ja noin kolmanneksella opistotasoinen tutkinto. Korkeakoulututkinnoista yli puolet on kaupallisia ja noin viidennes teknillisiä. Opistotason tutkinnoista valtaosa on merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoja. Henkilöstöstä 58 % on naisia ja 42 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta. Finnveran hallitus on vahvistanut strategian, jonka toteuttamisessa osaava, monitaitoinen ja yhtiön tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on keskeinen voimavara. Henkilöstön osaamisen tason ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan koulutusohjelmalla, jonka avulla myös vahvistetaan henkilöstön sitoutumista yhtiön tavoitteisiin. Kuluvana vuonna koulutuksen painopisteinä ovat esimiesvalmiuksien kehittäminen, yritysrahoituksen sekä tietoteknisten ja kielellisten valmiuksien ylläpito ja kehittäminen. Finnverassa selvitetään mahdollisuuksia kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämiseksi. Finnvera pyrkii tarjoamaan henkilöstölleen kilpailukykyiset työsuhteiden ehdot. Työtyytyväisyyttä, osaamisen kehittymistä ja työskentelyilmapiiriä seurataan systemaattisesti asiakas- ja henkilöstökyselyjen avulla. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen käytettiin 4,1 mmk vuonna Summa ei sisällä palkkakustannuksia. Sisäistä koulutusta järjestettiin koulutuspäivää ja osallistujia oli kaikkiaan 791 henkilöä. Suurimpia sisäisiä koulutuskokonaisuuksia olivat tietojärjestelmiin liittyvän koulutuksen lisäksi toimialakoulutus sekä yritysrahoituksen asiantuntijakoulutus. Vuoden aikana tehtiin kielikoulutuksen tarvekartoitus ja tasotestaus sekä aloitettiin koulutusohjelma, johon osallistuu runsaat 80 henkilöä. Yksiköiden omaan koulutuksen ja toiminnan kehittämiseen käytettiin lisäksi 0,9 miljoonaa markkaa. Kehittämistyö perustuu keväällä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksiin. Vuoden 2000 aikana valmisteltiin johdon ja esimieskunnan valmennusohjelma, joka käynnistyi helmikuussa. Ohjelmaan sisältyy 12 seminaaripäivän lisäksi omaehtoista opiskelua, johtamistyön palautteen kerääminen ja arviointi sekä seurantakysely. Valmennuksen kesto on noin vuosi ja se on suunnattu kaikille johto- ja esimiestehtävissä toimiville finnveralaisille v, 7 % v, 32 % v, 34 % v, 25 % 61 v, 2 % Henkilöstö Työkokemus Finnverassa 5 v, 27 % 6 10 v, 17 % v, 20 % v, 12 % v, 9 % v, 14 % 31 v, 1 % 65

68 Finnveran rahoitustuotteet Finnveran laina-, takaus- ja takuutuotteet ryhmiteltiin vuonna 2000 rahoituksen käyttötarpeen mukaisesti rahoitusohjelmiksi. Rahoitusohjelmat Investointirahoitus Investointilaina Investointitakaus Kasvutakaus Alustakaus Pääomalaina Kehittämisrahoitus Kehittämislaina Ympäristölaina Ympäristötakaus Pääomalaina Perustamislaina yrittäjälainana Vientitakuut Luottoriskitakuu Ostajaluottotakuu Remburssitakuu Investointitakuu Rahoitustakuu Vastatakuu Käyttöpääomarahoitus Käyttöpääomalaina Käyttöpääomatakaus Toimitustakaus Rahoitustakuu Vastatakuu Pienrahoitus Pienlaina Naisyrittäjälaina Perustamislaina Pientakaus Kansainvälistymisrahoitus Kansainvälistymislaina ja -takaus EU:n JEV-rahoituksen välitys 66

69 Neuvottelukunnat Pääkonttorin neuvottelukunta Viennin rahoituksen neuvottelukunta Alueelliset neuvottelukunnat Pääkonttorin neuvottelukunta Pääkonttorin neuvottelukunta Viennin rahoituksen neuvottelukunta Viennin rahoituksen neuvottelukunta Jäsenet ja erovuoroisuusvuosi Vuorineuvos Ehrnrooth, Georg Metra Oyj Abp Heikkilä, Risto Tarvekaluste Oy Ikäheimo, Antero Lappset Group Oy Konsernijohtaja Ilmari, Matti ABB Oy Pääjohtaja Juusela, Jyrki Outokumpu Oyj Korhonen, Timo CCC-yhtiöt Yrittäjäneuvos Koskenniemi, Markku Tammerneon Oy Niemelä, Harri Vaasa Engineering Oy Hallituksen puheenjohtaja Paananen, Jalo Eimo Oyj Paasikallio, Kirsti Valopaino Oy Taiteellinen johtaja Pentikäinen, Anu Pentik Oy Pöysti, Eija Sataneule Oy Teollisuusneuvos Rajamäki, Reino Stala Oy Sivonen, Pekka Digital Information Architects Inc. Digia Oy Hallituksen puheenjohtaja Vauhkonen, Reijo Tulikivi Oy Yliniemi, Pertti Olostunturi Wintertestcenter Oy Puheenjohtaja 2000 Liiketoimintajohtaja Vesteri, Topi Finnvera Oyj Apulaisjohtaja Anttila, Pekka Kaupan rahoitus Metso Oyj Johtaja Gull, Tor G. Sampo Pankki Oyj Apulaisjohtaja Hara, Ritva Finnvera Oyj Talousjohtaja Hinds, Bo Ahlström Machinery Oy Pankinjohtaja Kangas, Kari Kansainväliset tuotteet Merita Pankki Oyj Puheenjohtaja Larjavaara, Tuomas Fide Oy Linjanjohtaja Luostarinen, Päivi Kauppapoliittinen osasto Ulkoministeriö Hallituksen varapuheenjohtaja Paananen, Elmar Eimo Oyj Johtaja Rytkönen, Esko Sonera Oyj Apulaisosastopäällikkö Räihä, Henrik Markkinaosasto Kauppa- ja teollisuusministeriö Johtaja Soininvaara, Taavi Kvaerner Masa-Yards Oy Johtaja Tuulos, Janne Kaupan- ja projektirahoitus Nokia Networks Oy Budjettineuvos Vairimaa, Raine Valtiovarainministeriö Teollisuusneuvos Virkkunen, Eeva-Liisa Rahoitusryhmä Kauppa- ja teollisuusministeriö Johtaja Wirtavuori, Jyrki Fide Oy Viennin rahoituksen neuvottelukunnan toimikausi on kaksi vuotta ( ). Vuoden alussa vahvistetaan uusi neuvottelukunta. Varajäsenet: Kukin jäsen kutsuu estyneenä ollessaan henkilökohtaisen edustajansa tilalleen omasta organisaatiosta. Hallituksen jäsen Puolakka, Pekka M.A.S.I. Jeans Oy 67

70 Neuvottelukunnat Pääkonttorin neuvottelukunta Viennin rahoituksen neuvottelukunta Alueelliset neuvottelukunnat Alueelliset neuvottelukunnat Joensuun aluekonttori Jyväskylän aluekonttori Kajaanin aluekonttori Jäsenet ja erovuoroisuusvuosi Helsingin aluekonttori Hallituksen puheenjohtaja Brandt, Tom Brandt Group Oy Karvinen, Matti Helsingin Uusyrityspalvelu ry Korpimies, Tytti Amis Oy Johtaja Lempinen, Aimo Uudenmaan Liitto Lindblom, Lars Oy Wennerco Ab Hallituksen puheenjohtaja Parmasuo, Timo Meconet Oy Semi, Taina Opri ja Oleksi Oy Suni, Marianna PKBP Paras Käytäntö Oy - Best Practise Ltd. Maakuntajohtaja Cronberg, Tarja Pohjois-Karjalan Liitto Halttunen, Esa Veekmas Oy Havukainen, Arvo Havukainen Oy Iiskola, Kai Puljonki Oy Järventie, Jarmo Mastsystem Int'l Oy Komulainen, Esa Pohjois-Karjalan Kauppakamari Launonen, Ritva Kahvila-Ravintola Ritva Launonen Mönkkönen, Jouni Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Surakka, Pentti New-Steel Oy Liiketoiminnan kehitysjohtaja Helenius, Veli-Matti Essex Communication EMS Oy Hietaniemi, Jukka Kuntokylpylä Summassaari Oy Ingervo, Ulla Serviisi Ingervo Oy Kangas, Kari Oy Tanacorp Ltd Leikas, Raimo Oy Teräs-Astra Ab Mikkonen, Keijo FM Timber Team Oy Elinkeinojohtaja Nirkkonen, Ritva Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Pellinen, Erkki Oy Panda Ab Ruuhi, Teuvo Pisla Oy Kemppainen, Maarit Maaritin lahjatupa Tehtaanjohtaja Keränen, Eino Elektrobit Oy Korhonen, Raija Mainostoimisto Admera Oy Leppänen, Timo Tilitaito Oy Palviainen, Martti Kivia Oy Törrönen, Martti Palvipojat Oy Tarjanne, Artturi Artturi Tarjanne Consulting Salonen, Jouko Republica Jyväskylä Oy Sorjonen, Kauko Kopi-Jyvä Oy Teiskonen, Hannu HT-Lasertekniikka Oy 68

71 Neuvottelukunnat Pääkonttorin neuvottelukunta Viennin rahoituksen neuvottelukunta Alueelliset neuvottelukunnat Kuopion aluekonttori Lahden aluekonttori Lappeenrannan aluekonttori Mikkelin aluekonttori Heinämäki, Taisto Levyosa Oy Innanen, Pentti Iisalmen Sahat Oy Janhunen, Hannu Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Kauppinen, Eeva Liisa Eeva Kauppinen Ky Talouspäällikkö Lappalainen, Tuula Sermet Oy Piispa, Helena Oy Scantarp Ab Remes, Arto Mega Elektroniikka Oy Saarelainen, Seppo Mestek Oy Savander, Matti Liimarakenne Oy Kotkasaari, Eero Oy Suomen Höyhen Ab Moisio, Simo Karisto Oy Peltonen, Matti Peltonen Ski Oy Fil.lis Puolakka, Erkki Teollisuusneuvos Rajamäki, Reino Stala Oy Hallituksen puheenjohtaja Seppälä, Timo Suomen Kotikylmiö Oy Siren, Jarmo Glasstex Oy Suokas, Jouni Jomet Oy Valtari, Matti Sinuhe Ky Hallituksen puheenjohtaja Ward, Kaija Eurokangas Oy Virtanen, Rauli Zitting Antti Sacotec Components Oy Ampiainen, Mirve Imatran Tilikonsultit Oy Hannelin, Marjut Teknologiakeskus Kareltek Oy Hallintojohtaja Ikäheimonen, Riitta-Liisa Toplift Finland Oy Kinnunen, Tapani Lumon-yhtiöt Lattu, Pekka Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Löfman, Markku Oy Scanweb Ab Mononen, Heikki Finex Oy Räsänen, Tuomo Carel Capital Oy Hallituksen puheenjohtaja Uusitalo, Reino Pyroll Group Venäläinen, Maisa Cheeriewing Oy Eronen, Antti Ekosampo Oy Hölttä, Sinikka Mikkelin Tilitoimisto Oy Kauhanen, Jouko Naaraharju Oy Kiuru, Pentti Lomavinkki Oy Korkolainen, Tero Teroprint Ky Laukkanen, Aate Kiteen Pontikka Oy Talousjohtaja Oranen, Esa Veisto-Rakenne Rautio Oy Puttonen, Antti Kuomiokoski Oy Rajala, Matti Suomen Viilutuotteet Oy Salo, Armi Marski Data Oy Hallintojohtaja Savisalo, Ulla Savcor Group Ltd Oy Savolainen, Erkki Partaharjun Puutarha Oy 69

72 Neuvottelukunnat Pääkonttorin neuvottelukunta Viennin rahoituksen neuvottelukunta Alueelliset neuvottelukunnat Oulun aluekonttori Porin aluekonttori Rovaniemen aluekonttori Seinäjoen aluekonttori Kongressimarkkinointipäällikkö Antti-Roiko, Annika Oulun kaupunki Junnikkala, Heikki Junnikkalan Saha Oy Kankaala, Markku Ruukin Puunjalostus Oy Kultala, Matti, Koneistamo Kultala Oy Kauppaneuvos Lantto, Ilkka Katri Antell Oy Okkonen, Jaakko Oulun Kauppakamari Orvola, Jorma Kotivara Oy Hallituksen puheenjohtaja Partanen, Rainer Jutron Oy Elinkeinojohtaja Rantapelkonen, Aarno Pudasjärven kunta Raven, Leila Remera Advertising & Consulting Oy Ltd Puutarhaneuvos Rönkkö, Pekka Kauppapuutarha Pekka Rönkkö Oy Toimintaterapeutti Suvanto, Pirkko Terapiapaikka Pirkko Suvanto Ky Fonsén, Jarno Pomarfin Oy Holm, Raimo Yyterin Kylpylähotelli Oy Kesti, Eero Satakunnan Yrittäjät ry Merikivi, Tuula Osuuskunta Sataosaajat Oksanen, Kari Muoviportti Oy Paukkunen, Jouko Satateräs Oy Ryyppö, Sakari Satakunnan Painotuote Oy Saarikoski, Juhani Satakunnan Kauppakamari Sorvakko, Paavo Polartherm Oy Tammiaho, Erkki Rauman Seudun Yrityspalvelu Oy 2000 Uusitalo, Markku Ulvilan Metallityö Oy Vilska Jukka Huhtahyvät Oy Eiramo, Juhani Lomakylä Kakslauttanen Oy Kemppainen, Pekka Norrhydro Oy Kaila, Erkki Cyber Design Oy Kokotti, Niilo Tornionlaakson Maito Oy Maakuntajohtaja Lotvonen, Esko Lapin liitto Niskanen, Sinikka Oy Visio Capital Ab Palosaari, Päivikki Hullu Poro Oy Rautajoki, Timo Lapin kauppakamari Tuomilaakso, Tapio Lapin Yrittäjät ry Vaara, Pentti Lappli-Talot Oy Väänänen, Aarne Napapiirin Betoni Oy Ala-Talkkari, Antti Veljekset Ala-Talkkari Oy Hautanen, Markku Ikkunatehdas Hautanen Oy Kaupunginjohtaja Hiironniemi, Silja Alavuden kaupunki 2000 Keskimäki, Virpi V. Keskimäki Oy Maakuntajohtaja Latva-Rasku, Esa Etelä-Pohjanmaan Liitto Yrittäjä Laukkonen, Tiina McDonald s Tiina Laukkonen Oy Luoma, Pekka Luoman Puutuote Oy Myllyaho, Juhani Myllyahon Saha Oy Pekkala, Veijo Fidaco Logistics Oy Rastas, Timo Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry Rinta-Kanto, Maire Tilitoimisto Tietohansa Oy Rintamäki, Veikko Epec Oy 70

73 Neuvottelukunnat Pääkonttorin neuvottelukunta Viennin rahoituksen neuvottelukunta Alueelliset neuvottelukunnat Tampereen aluekonttori Turun aluekonttori Uudenmaan aluekonttori alkaen Vaasan aluekonttori Haavisto, Antti Hämeen Kirjapaino Oy Frimodig, Marita All-Inductives Oy Hämäläinen, Markku Helkama Bica Oy Ahola, Hans Ahola Transport Oy Liikkeenharjoittaja Hakanen, Marketta Leipomo M. Hakanen Ky Juntunen, Raimo Instrumentointi Oy Mainosvalokuvaaja Järvinen, Jouko Studio Järvinen Ky Koiranen, Unto Kassatieto Oy Lahtinen, Pasi Visuvesi Oy Lounamaa, Esko Kuvalaboratorio Ammattikuva Oy Mäkinen, Markku Kankarin Kaluste Oy Poukkanen, Jouko Deltarec Oy Talousjohtaja Seppälä, Juha Nordberg-Lokomo Oy Takaniemi, Tauno VCH-Engineering Oy Hallituksen puheenjohtaja Vine, Juha Pohjaexpertit Oy Professori, toimitusjohtaja Hyvönen, Helena Hyvönen Design Oy Kakko, Tapani Teijon Matkailu Oy Langh, Hans Oy Langh Ship Ab Pöri, Kari Europlan Engineering Oy Reinikainen, Kari Terhi Oy Ruokonen, Olavi Amomatic Oy Sairanen, Pekka Metsäpuu Oy Salo, Mauri Mauri Salo Oy Maakuntajohtaja Savo, Juho Varsinais-Suomen Liitto Johtaja Siro, Ilpo Turun seudun kehittämiskeskus Wibom, Henri Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Höglund, Boris Temal Oy Hallituksen puheenjohtaja Jankes, Henrik Kristec Oy Koski, Kim Painoyhtymä Oy Hallituksen puheenjohtaja Luoto, Jorma L-Kolttu Oy Manner, Tapio Mannerin Konepaja Oy Parviainen, Jari Urheilunelikko Oy Rantalainen, Anne Tilipalvelu Rantalainen Oy Saajos, Seppo Saajos Oy Järjestöpäällikkö Sarvana-Salmela, Nina Uudenmaan Yrittäjät ry Sarvikivi, Kalevi Sabik Oy Virtanen, Reijo Verkonrakentaja WIRE Oy Backlund, Henry Kauppahuone Finn Comfort Oy Boström, Peter Oy Datic Ab Hollström, Mariitta Yrityspalvelu Hollström Oy Häggblad, Kurt Österbottens Företagarföreningen Jansson, Bengt Pohjanmaan kauppakamari Koski, Lasse Laihian Mallas Oy Lindén, Börje AB Norcar-BSB Oy Louhi, Hannu Oy Närko Ab Peltola, Jouko Kokkolan Kehitysyhtiö Oy Staffans, Lisbeth Oy Baltic Yachts Ab Ltd Vehosalmi, Heikki PT-Neule Oy 71

74 Yhteystiedot Pääkonttorit Aluekonttorit Aluekonttorit Helsinki Vuorimiehenkatu 1 PL Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL Kuopio Faksi Aluekonttorit Helsinki Vilhonkatu 5 PL Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL Kuopio Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. krs Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu Oulu Faksi Pori Valtakatu Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori Seinäjoki Faksi Tampere Kehräsaari PL Tampere Faksi Turku Eerikinkatu Turku Faksi Uusimaa Vuorimiehenkatu 1, 2. krs PL Helsinki Faksi Vaasa Pitkäkatu Vaasa Faksi Edustustot ulkomailla Finnveran edustusto Brysselissä Avenue des Arts 5th floor B-1000 Brussels Belgium Puhelin Faksi Finnveran edustusto Pietarissa 4. Krasnoarmeiskaya ul. 4 A RUS St. Petersburg Russia Puhelin Faksi Postiosoite P.O. BOX Lappeenranta Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Internet: 72

75 Pauno Pohjolainen Pauno Pohjolainen (1949-) on kuopiolainen kuvanveistäjä. Pohjolainen on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin sekä pitänyt useita omia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla vuodesta 1970 lähtien. Vuonna 1997 hänelle myönnettiin Ars Fennica -palkinto. Hänen teoksiaan on kaikkien merkittävimpien taidemuseoiden kokoelmissa Suomessa. "Suuri mysteeri ja selittämätön kauneus ovat usein läsnä Pauno Pohjolaisen taiteessa. Läpi koko hänen tuotantonsa kulkee punainen (tai vihreä tai sininen) lanka, joka kertoo omalaatuisesta hulluudesta ja haltioitumisesta." (Dan Sundell, HBL) Itäinen mystinen ja ortodoksinen kuvakulttuuri ovat vaikuttaneet voimakkaasti Pauno Pohjolaisen teoksien luonteeseen. Kannen kuvassa teos "Aurinkokuningas" Sisäsivujen teokset Sivu 7: "Illuusio" Sivu 11: "Mielikuva" Sivu 15: "Tutankhamonin sotavaunut" Sivu 19: "Aurinkokuningas" Sivu 22: "Puusepän poika" Suunnittelu: Viherjuuren Viestintätoimisto Oy ja Viherjuuren Ilme Oy Taideteokset: Pauno Pohjolainen Valokuvat: Tuomo Manninen Paperi Kansi: Gampi Yuki 250 g/m 2, Sisäkansi: Gampi Yuki 100 g/m 2 Sisus: Galerie Art 150 g/m 2 Painettu: Sävypaino 3/