Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Turun kehittämisosio
|
|
- Sakari Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Turun kehittämisosio Hanna Ahola, projektikoordinaattori
2 Turun kehittämisosio Kehittämistyön tavoitteena on vastata sosiaali- ja terveyspalveluja paljon käyttävien päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluntarpeeseen aikaisempaa paremmin. Lähtökohtana on, että asiakkaille pystytään tarjoamaan oikea-aikaisia ja vaikuttavia palveluja, joustavasti eri organisaatioiden ja ammattiryhmien yhteistyönä.
3 Turun kehittämisosion kohderyhmä Paljon palveluita käyttävät Paljon palvelukontakteja, joissa päällekkäisyyttä Epätarkoituksen mukainen käyttö, ns. pyöröoviasiakkaat Hoito ei ole tuloksellista Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaat Paljon tukea tarvitsevat riskiryhmät Palvelujen ulkopuolella olevat tai asiakkaat, joiden palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää oikean palvelukokonaisuuden rakentamista Nivelvaiheet päihdehuollon laitos- tai katkaisuhoidon jälkeen SHL 3 erityistä tukea tarvitsevat Asiakkaat, joilla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelma Työikäiset yksinasuvat tai pariskunnat (ei alaikäisiä lapsia samassa kotitaloudessa)
4 Turun osion tarkennetut tavoitteet Kehitetään organisaatiorajat ylittävään moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvia palvelumalleja päihde- ja mielenterveysasiakkaille Kehitetään perusterveydenhuollon ja sosiaalityön toimintaympäristöihin soveltuvia ryhmätoiminnan malleja päihde- ja mielenterveysasiakkaille Kehitetään kokemusasiantuntijan tukeen perustuvia työtapoja ja palvelumalleja päihdeja mielenterveysasiakkaille Suunnitellaan toiminnan johtamisjärjestelmä palvelemaan asiakaslähtöistä ja moniammatillista toimintakokonaisuutta Testataan palvelumuotoilun soveltuvuutta SOTE alan kehittämistyöhön Kehitetään terveydenhuollon tietojärjestelmää tukemaan päihde- ja mielenterveyspotilaiden kanssa tehtävää työtä terveysasemilla ja palvelujen suurkuluttajien tunnistamista Paikannetaan kehitystarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä moniammatillisen asiakastyön ja palvelujen suurkulutuksen tunnistamisen näkökulmasta
5 Palvelumuotoilulla parempia palveluita? Hankkeen lähtöajatuksena on etsiä ratkaisuja palvelujen kehittämiseen palvelumuotoilun avulla Miltä palvelukenttä näyttää asiakkaan näkökulmasta, missä ovat palvelun solmukohdat, palvelukokemuksen merkitys Suunnittelun ja toteutuksen mallista kohti jatkuvan kehittämisen mallia Haetaan sellaista ratkaisua, joka1) tuottaa asiakkaalle hyötyä/arvoa, 2) on työntekijöiden näkökulmasta yksinkertainen ja helposti toteuttava, 3) on kustannustehokas Yhteissuunnittelu: Otetaan asiakkaat, työntekijät, johto ja kolmas sektori mukaan palvelujen suunnitteluun Asiakasosallisuus ja asiakaslähtöisyys
6 Asiakasymmärrystä rakentamissa: tiivistys tiedonkeruun tuloksista Asiakkaan sulkeminen palvelujen ulkopuolelle: asiakas ei saa apua sieltä, mistä sitä lähtee hakemaan Perustasolla ei tehdä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Hoito- ja palvelupolut suuntautuvat peruspalveluista erityispalveluihin. Asiakkaan oma elämismaailma jää huomioimatta, kun avun tarjonta on pirstaloitunutta ja organisaatiolähtöistä. Päihdeongelmaiset asiakkaat ovat leimautuneet ja heidän hoidostaan ja tuestaan ei haluta ottaa vastuuta Arkipärjäämisen ja elämänlaadun näkökulmaa ei riittävästi huomioida hoito- ja palveluprosesseissa. Luottamuksellisten, laadukkaiden ja riittävän pitkäkestoisten hoito- ja tukisuhteiden rakentamiseen ei ole riittävästi aikaa. Ammattilaiset tunnistavat tilanteet, joissa asiakkaalla on useita samanaikaisia palvelukontakteja ja asiakkaalla ei ole voimavaroja tai kyvykkyyttä hallita palvelukokonaisuuttaan. Samaan aikaan ammattilaiset kuitenkin kokevat, ettei heillä ole edellytyksiä tarttua havaittuun ongelmaan ja tarjota asiakkaalle tukea useiden palvelukontaktien hallinnointiin ja yhteensovittamiseen.
7 Asiakasymmärrystä rakentamassa: havainnot palvelutarpeista 1. Palveluohjaus Asiakkaalla on samanaikaisia ja monen toimijan palvelutarpeita ja tarpeeseen ei voida riittävän vaikuttavasti vastata yhden ammattiryhmän tai organisaation tarjoaman palvelun avulla. asiakkaan tilannetta tukee luottamuksellinen ja laadukas hoito- tai tukisuhde sekä selkeän vastuutyöntekijän löytäminen 2. Moniammatillinen ja kuntouttava hoito- ja tukityö Asiakkaalla on lääketieteellistä kokonaisarviota ja diagnostiikkaa edellyttäviä tarpeita ja asiakkaan arvioidaan hyötyvän moniammatillisesta tuesta sekä tiiviistä, supportiivisesta tuesta. 3. Pitkäkestoinen, koordinoiva tukityö Asiakkaat, jotka tarvitsevat pitkäkestoista, kannattelevaa tukea ja hyötyvät yhdestä vastuutyöntekijästä sekä palveluiden koordinoimisesta. 4. Ryhmätoiminta ja kokemusasiantuntijan tuki Asiakkaat, jotka hyötyvät kannustamisesta sosiaaliseen osallisuuteen ja toimintaan sekä oman hyvinvoinnin edistämiseen. Ryhmätoiminnassa nostetaan esiin asiakkaan keinoja ylläpitää ja edistää omaa hyvinvointiaan, toimintakykyään ja päihteettömyyttä. Kokemusasiantuntijan tuki tarjoaa toipumisuskoa ja vertaistukea.
8 Hankkeen tuotos: päihde- ja mielenterveysasiakkaiden moniammatillinen tiimimalli Malli perustuu asiakkailla havaittuihin palvelutarpeisiin ja tavoitteeseen lisätä organisaatioiden ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä perustason palveluissa sekä tavoitteeseen siirtää palvelujen painopistettä erityistason palveluista perustason palveluihin. Mallin perusta on sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteässä yhteistyössä ja verkostoituvassa työtavassa. Tiimin ydin on sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tai - ohjaajan muodostama työpari yhdessä terveyskeskuslääkärin kanssa. Malli on osa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikkoa Tarvittavat tukipalvelut tuodaan osaksi verkostoa. Periaate on, että palvelut toimivat yhtenä kokonaisuutena, yhden asiakkuuden periaatteella, ei toisistaan erillisinä osina. Asiakkaan tarvitsema tuki- ja hoito perustuu asiakkaan todellisiin tuen tarpeisiin. Mallin sisällöt: moniammatillinen hoito- ja palvelutarpeen kartoitus ja verkostotyö, hoito- ja asiakassuunnitelman laatiminen, yksilökohtainen palveluohjaus, jatkotuki ja neuvonta, ryhmätoiminta ja kokemusasiantuntijan tuki. Otetaan käyttöön vaikuttavat työmenetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
9 Moniammatillisen tiimimallin pääkohdat Kohderyhmä: Asiakkaat, joilla on haitallista päihteidenkäyttöä, mielenterveyden ongelmia tai elämänhallinnan vaikeuksia Asiakkaat, joiden arvioidaan hyötyvän sosiaalityöntekijän ja terveydenhuollon ammattilaisen kiinteästä yhteistyöstä; palvelutarpeen kartoituksesta, päihteiden käytön kartoituksesta ja tuesta päihteettömyyteen, keskusteluavusta ja neuvonnasta. SHL: Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt; SHL sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmä Toiminnan sisältö Työskentelyn tavoitteena on arvioida asiakkaan tilanne, palvelu- ja hoidon tarve sekä järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa tuki ja hoito yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon - ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työ on luonteeltaan tavoitteellista, ratkaisukeskeistä, hoidollista ja kuntouttavaa sekä asiakkaan tarpeista lähtevää. Asiakastyö tehdään pääsääntöisesti sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tai ohjaajan työparityönä. Asiakkaan tarpeen mukaan työskentelyyn osallistuu myös lääkäri, muita viranomais- tai hoitokontakteja, konsultoivia erityistason työntekijöitä, psykiatrinen sairaanhoitaja, kokemusasiantuntija tai omainen. Prosessin kulku Ohjaus tiimiin Hoito- ja palvelutarpeen kartoitus Verkostotapaaminen tarpeen mukaan, hoito- ja asiakassuunnitelman kirjaaminen vastuutyöntekijän/omatyöntekijän valinta jatkotuki- ja hoito, yksilökohtainen palveluohjaus seuranta, kevyt kannatteleva tuki tai prosessin päättyminen, ryhmätoiminta, kokemusasiantuntijan tuki tai siirtyminen muun palvelun piiriin Avainsanat Asiakaslähtöisyys, kokonaisvaltainen hoito- ja tuki, luottamuksellinen asiakas- /hoitosuhde, saattava ja kannatteleva työote, tavoitteellisuus, hoidollisuus, arkipärjäämisen vahvistaminen.
10 Kokemusasiantuntija ammattilaisen työparina Toteutettu osana tiimimallien pilotointia: asiakkaan jatkohoito ja tuki on voitu järjestää kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työpari -mallilla Kokemusasiantuntijan on mahdollista tarjota asiakkaalle kannattelevaa, saattavaa ja käytännönläheistä arjen tukea. Kokemusasiantuntijat ovat tukeneet asiakasta siirtymävaiheissa toisen palvelun tai järjestötoiminnan piiriin. Kokemusasiantuntija voi toimia rohkaisijana silloin, kun asiakasta ohjataan vertaisaputoiminnan tai ryhmätoiminnan piiriin Samankaltaisen riippuvuuden kokenut ja siitä toipunut tuo työskentelyyn erilaisen näkökulman, antaa asiakkaalle toipumisuskoa ja pystyy peilaamaan asiakkaan elämäntilannetta omaan kokemukseensa siten, että pystyy realistisesti arvioimaan asiakkaan tilanteen kokonaisuutta ja tarvittavien palvelujen tarvetta. Kokemusasiantuntija voi toimia tulkkina ammattilaisen ja asiakkaan välillä
11 Ryhmätoiminta Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattua ryhmätoimintaa ohjaa terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan muodostama työpari. Ryhmät ovat sisällöltään tavoitteellisia, päihteettömyyden tukeen ja hyvinvointiin keskittyviä. Periaate on, että ryhmätoiminta ei ole vain oma erillinen palvelunsa vaan osa asiakkaan palveluprosessia. Ohjaus ryhmätoiminnan piiriin tapahtuu riittävällä tuella: tarpeen mukaan asiakas on ensin yksilökohtaisessa palveluohjauksessa, josta voi siirtyä kevennetymmän tuen piiriin ryhmätoimintaan. Jatkossa voi olla myös osa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua (SHL alkaen) Tavoitteet: Lisätä palveluvalikon kattavuutta perustason palveluissa ja tuoda vastaanottopalvelua kevennetympi malli osaksi palveluntuotantoa. Edesauttaa asiakasta tunnistamaan ja hyödyntämään omia voimavarojaan; lisätä pystyvyyden kokemusta ja sen myötä tukemaan elämänhallinnassa Vertaistuella ja toiminnallisia keinoja hyödyntäen autetaan asiakkaita rakentamaan terveempää identiteettiä, irtisanoutumaan sairauskeskeisyydestä ja negatiivisista leimoista sekä kannustetaan vastuuottoon omasta hyvinvoinnistaan. Madaltaa kynnystä siirtyä ei-ammatillisen tuen piiriin
12 ARVIO TOIMINTAMALLIN VAIKUTTAVUUDESTA
13 Hankkeeseen ohjatut asiakkaat 150 asiakasta (toukokuu 2015 ) Työskentelyä ei ole voitu aloittaa tai työskentely on keskeytynyt ~40 Olemassa olevat palvelukontaktit riittävät Ei hankkeen kohderyhmää tai vaatii erityistason palveluita Asiakkaita ei tavoitettu, tai eivät ole olleet halukkaita toimintaan Päättyneitä prosesseja ~ 90 Valtaosalla asiakkaista: Sosiaalityön asiakkuus (shl: erityistä tukea tarvitseva) Diagnosoitu mt-häiriö Päihteiden suurkulutusta tai diagnosoitu päihderiippuuvuus Heikko arkipärjääminen, toimintakyvyn lähtötaso huomattavan matala
14 Lähtötilannetta kuvaavat ongelmat/ilmiöt. (Mainintojen määrä) Mielenterveydenhäiriö tai -oireita Alkoholi Huumeet Työelämän tai koulutuksen ulkopuolella Ristiriidat lähisuhteissa, perhe-elämän ongelmat Lääkkeiden väärinkäyttö Asunnottomuus, asunnottomuuden uhka Sosiaalisten kontaktien puute Taloudelliset vaikeudet, velkaantuminen Palvelujen ulkopuolelle jääminen Lisäksi yksittäisiä mainintoja: Toistuvat katkaisuhoitojaksot; kipuoireet, pitkäaikaissairaus, uniongelmat; väkivaltaisuus, rikollisuus.
15 Myönteisiä muutoksia: Kohentunut subjektiivinen elämänlaatu ja toimintakyky Työkyvyn selvitysten käynnistyminen Päihteettömyys Valtaosalla asiakkaista näkyvä muutos on siirtyminen harkintavaiheista toimintavaiheeseen: päihteettömiä jaksoja enemmistöllä, pitkiä päihteettömiä jaksoja ~20 asiakasta. Päihteettömyyttä tukevan toiminnan aloittaminen: mm. ryhmät; järjestöt; liikunta; kokemusasiantuntijan tuki. Lääkitysten tarkistaminen, vieroitukset Mielialan koheneminen sekä ahdistus ja masennusoireiden lievittyminen. Oikea-aikainen ohjaus psykiatrisen jatkotuen piiriin. Sosiaalisen toimintakyvyn koheneminen, ohjautuminen työllistämistä edistäviin palveluihin tai työllistyminen
16 Asiakaskokemus Asiakaspalautekyselyt : 24 vastaajaa, vastausprosentti 26% (07/2015 mennessä) 79 % (19) kokenut hyötyneensä annetusta palvelusta 79% (19) on kokenut voivansa osallistua omaa palveluaan ja hoitoaan koskevaan päätöksen tekoon 54 % (13) on kokenut terveydentilansa muuttuneen parempaan suuntaan työskentelyn seurauksena 79 % (19) on kokenut elämänlaatunsa muuttuneen parempaan suuntaan työskentelyn aikana vähintään jonkin verran. Kouluarvosana hankkeen toimintamallille: keskiarvo 8,8
17 Tavoitteiden toteutumisen arvio Tavoitteiden toteutuminen: Työntekijöiden arvio: 73 % asiakkaista tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin tai hyvin (N30) Asiakaspalautekyselyt: 71 % asiakkaista on kokenut asettamiensa tavoitteiden toteutuneet melko hyvin tai hyvin. (N24) Hoito- ja asiakassuunnitelmissa yleisimmin mainitut, työskentelylle asetetut tavoitteet: Lääkitysten tarkistaminen ja tasapaino; päihteiden käytön hallinta/vieroitukset; univaikeuksien hoito; asumiseen liittyvät asiat; psyykkisen hyvinvoinnin koheneminen; mielekkään toiminnan aloittaminen; työllistyminen, koulutus; toimintakyvyn koheneminen; sosiaalisten kontaktien lisääminen; fyysisen kunnon paraneminen ja painonhallintaan ja liikuntaan liittyvät tavoitteet
18 TOIMINTAMALLIN JUURRUTTAMINEN
19 Perustason mielenterveys- ja päihdetiimit Hyvinvointitoimiala on käynnistänyt kehittämisprosessin mielenterveys- ja päihdetiimien perustamiseksi terveysasemien yhteyteen. Suunnitelman mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoito- ja palvelut integroidaan perustasolla ja keskitetään omaan toimintayksikköön, joka sijoittuu hallinnollisesti perusterveydenhuollon yhteyteen. Tavoitteena on muuttaa palveluiden järjestämistapaa perustason palveluissa siten, että mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelu- ja hoitoprosessi on integroidu yhteiseksi, saumattomaksi palveluksi, jossa voidaan huomioida asiakkaan kliiniset ja ei-kliiniset tuen tarpeet. Annettu hoito ja palvelu perustuu asiakkaan todelliseen tuen tarpeeseen. Mielenterveys- ja päihdetiimin ydin on terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän muodostama työpari yhdessä terveyskeskuslääkärin kanssa. Tiimin palveluprosessissa yhdistetään terveydenhuollon- ja sosiaalihuollon hoito- ja palveluprosessit. Tavoitteena on kehittää toimintatavat, jolla tiimin saatavilla on joustavasti erityistason palveluiden tukea, mm. psykiatrinen erikoissairaanhoito, työllistymispalvelut, kuntoutumispalvelut, päihdehuollon palvelut.
20 Perustason mielenterveys- ja päihdetiimi Perustiimi Sairaanhoitaja Sosiaaliohjaaja Tk-lääkäri Sosiaalityöntekijä Päihde terapeutti Erikoislääkäri Kokemusasiantuntija Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykologi Muut Moniammatillinen palvelu- ja hoidontarpeen arvio Moniammatilliset hoito- ja asiakassuunnitelmat Verkostotyö Yksilökohtainen palveluohjaus Jalkautuva, tavoitteleva työote Perusterveydenhuolto, somaattinen terveydenhuolto Sosiaalihuollon palvelut: sosiaalityö, sosiaaliohjaus, mielenterveystyö, päihdetyö, sosiaalinen kuntoutus Perustasolle jalkautuvat erityispalvelut Liikkuva-/jalkautuva tiimi
21 Keskeiset erot aikaisempaan toimintaan Muutetaan palvelujen tuottamisprosessia perustasolla siten, että se rakennetaan asiakkaiden ja heidän tarpeidensa ympärille. Tiimin tarjoama hoito ja tuki on moniammatillista ja kattaa asiakkaan kaiken terveyden ja toimintakyvyn sekä arjessa pärjäämisen edellyttämän palvelun. Palveluketjut toimivat yhden asiakkuuden periaatteella, ei päällekkäisiä asiakkuuksia eri palveluissa. Hoitajajohtoinen toimintamalli: vähemmän lääkärikäyntejä, vähemmän erityistason palveluiden käyttöä. Sosiaalityön- ja sosiaaliohjauksen asiantuntemuksen ja ammattiosaamisen käyttö ja kohdentaminen riskiryhmille Yhdistetty palvelu- ja hoidontarpeen arvio Paljon palveluita tarvitsevien /-käyttävien, riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden tunnistaminen ja yksilöllisen palvelukokonaisuuden rakentaminen asiakaslähtöisestä näkökulmasta Asiakkaan lähiverkoston voimavarojen, vertaistuen, 3.sektorin palvelujen ja kokemusasiantuntijan palvelujen hyödyntäminen osana ammatillista tuki- ja hoitoprosessia Arjessa pärjääminen, toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus entistä vahvempana näkökulmana palvelun järjestämisessä Toiminnan johtamisjärjestelmä suunnitellaan erikseen palvelemaan asiakaslähtöistä ja moniammatillista hoito- ja palveluprosessia.
22 VISIO: Mielenterveys- ja päihdetyö perustasolla Palveluketjut toimivat yhden asiakkuuden periaatteella Muutetaan palvelujen tuottamisprosessia perustasolla siten, että se rakennetaan asiakkaiden ja heidän tarpeidensa ympärille. Perustason tiimi on toimintayksikkö, joka tarjoaa moniammatillisia kliinisiä ja ei-kliinisiä palveluita. Tiimin tarjoama hoito ja tuki kattaa asiakkaan kaiken terveyden ja toimintakyvyn sekä arjessa pärjäämisen edellyttämän palvelun. Kaupungin tasolla 3 4 tiimiä Hoitajajohtoinen toimintamalli Perus- ja erityistason yhteensovittaminen, eheä palveluketju Tiimin toiminnassa hyödynnetään asiakkaan lähiverkoston voimavarat, vertaistuki, 3.sektorin palvelut ja kokemusasiantuntijan palvelut. Päihde- ja mielenterveystiimin asiakkaat saavat tiimin työntekijöiltä kaiken tarvitsemansa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä kuntoutuksen palvelun. Tiimissä olevalla asiakkaalla ei ole päällekkäistä asiakkuutta sosiaalityön palveluissa tai terveysasemalla. Toiminnan johtamisjärjestelmä suunnitellaan erikseen palvelemaan asiakaslähtöistä ja moniammatillista hoito- ja palveluprosessia.
23 JATKOHANKE : JATKOHANKKEEN TAVOITTEENA ON JALKAUTTAA UUDET MALLIT JA TYÖTAVAT KOHDEORGANISAATIOIDEN TOIMINTA-, JOHTAMIS- JA KEHITTÄMISKÄYTÄNTÖIHIN.
24 Jatkohankkeen tavoitteet Kehitetään paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien riskiryhmien asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja työn organisointia Perustetaan perusterveydenhuoltoon mielenterveys- ja päihdetiimit suurten terveysasemien yhteyteen. Toiminnan johtamisjärjestelmä suunnitellaan erikseen palvelemaan asiakaslähtöistä toimintakokonaisuutta. Sovitetaan yhteen perus- ja erityistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluprosessit, kehitetään konsultointikäytäntöjä ja palveluiden rajapintoja. Luodaan työvälineitä /-menetelmiä monialaista yhteistyötä tarvitsevan asiakkaan tunnistamiseksi. Kehitetään toimintatapoja, jotka edesauttavat monialaisen yhteistyön käynnistämistä perusterveydenhuollossa ja sosiaalityössä. Tuetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen uuden päihde-mielenterveysyksikön hoitoprosessien määrittelyä paljon palveluita käyttävien päihde- ja mielenterveyspotilaiden osalta. Kehitetään yhteneväisiä ja asiakaslähtöisiä hoitoketjuja yhdessä EPLL:n ja muiden hankekuntien ja Varsinais-Suomien kuntien kanssa.
25 Jatkohankkeen tavoitteet 2 Kehitetään paljon palveluita käyttävien riskiryhmien palveluprosessien monialaista johtamista ja tietojärjestelmiä. Suunnitellaan perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetiimien johtamisjärjestelmä palvelemaan asiakaslähtöistä ja monialaista toimintakokonaisuutta Tuetaan kohderyhmien arjessa pärjäämistä Otetaan käyttöön palvelumuotoilu1 hankkeessa kehitetyt, arjessa pärjäämistä tukevat työ- ja toimintatavat sekä ryhmätoiminnan malli Kehitetään paljon palveluita käyttävien riskiryhmien sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden arviointia Otetaan käyttöön palvelumuotoilu1 hankkeessa kehitetyt, asiakastyön vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja mittarit
Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 2013 2015 Hanna Ahola
Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 2013 2015 Hanna Ahola Moniammatillisilla toimintamalleilla kohti vaikuttavampaa perustason mielenterveys- ja päihdetyötä Lähtökohta Kehittämistyön tavoitteena
LisätiedotPalvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke. Tuloksia Turun kehittämisosiosta
Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Tuloksia Turun kehittämisosiosta Lähtökohta Kehittämistyön tavoitteena on vastata sosiaali- ja terveyspalveluja paljon käyttävien päihde- ja mielenterveysasiakkaiden
LisätiedotHOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS
A S I A K A S L Ä H T Ö I S T Ä J A V A I K U T T A V A A P A L V E L U A M I E L E N T E R V E Y S - J A P Ä I H- D E A S I A K K A I L L E - M O N I A M M A T I L L I S E T T I I M I T P E R U S T A
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio
ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio Palvelumuotoiluhankkeen Turun kehittämisosiossa kokemusasiantuntijat
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotPerustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle
Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle Hanna Ahola, projektikoordinaattori 040 585 4630 hanna.ahola@turku.fi Lähtökohdat Terveyspalvelujen käyttö painottuu voimakkaasti osalle
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotIntegraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari
Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari 16.12.2016 Mari Ahlström Leena Repokari Johanna Hedman Mia Tapiola Integraation edellytykset 1/4 Päättäjien ja johdon sitoutuminen
LisätiedotKUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä
KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä Koulutustarve ja osaamistavoitteet Koulutustarve perustuu - uudenlaisiin osaamisvaateisiin, jotka liittyvät
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA
ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotJärjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sosiaalihuollon palveluprosessit, päätöksenteko ja kehittämistyö muodostuvassa palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysvaliokunta maanantai 21.05.2018 klo 13:00 /HE 16/2018 vp Riitta Hakoma Järjestäminen:
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotPPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,
PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista, 20.4.2017 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Asiakaslähtöistä palvelua Ammattilaisten osallisuuden edistäminen - Hyviä kokemuksia
LisätiedotYksin tullut aikuinen maahanmuuttaja
Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain
Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun
LisätiedotAsunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset
Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke 2015-2017 (KAT) Kooste kehittämistoiminnasta tavoitteittain Asiakas keskiössä Asiakaslähtöistä työotetta kehitetty nostamalla asiakas palvelusuunnittelussa
LisätiedotJÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola
JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS 21.6.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotOSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA
OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA 1. Osatyökykyisten tukemiseen on alueella yhteinen tahtotila 2. Monialaiselle yhteistyöverkostolle on rakenne ja toimintatapa 3. Palvelutarpeen tunnistamisen
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotAsiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Asiakasohjauksen tiekartta 2019-2020 Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki Riskiryhmien tunnistaminen ja tuki Paljon palveluja tarvitsevien tuki PALVELUMALLIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA -Strategia 2022
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotOSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU
OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU 2018-2019 Aikuissosiaalityön palvelut, Kuopion kaupunki www.kuopio.fi 1.11.2018 2018-2019 STM:n yhdessä THL:n kanssa toteuttama hanke v. 2018-2019. Hankkeeseen
LisätiedotMillaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut
Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja
LisätiedotOlkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke
Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotOsallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli
Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli Sisällys Johdanto... 2 1. Työtoiminnan sisällöt... 3 2. Työtoiminnan mallit 5 2.1 Starttityötoiminta... 6 2.2 Kartoittava työtoiminta...
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotPalvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva
Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta
LisätiedotVarikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)
Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-
Lisätiedot#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa
#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen
LisätiedotNäkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa
Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen 14.9.2017 Seinäjoki Kuntakysely Julkaisu THL.n verkkosivuilla: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku/sosiaalinenkuntoutus/kuntakysely
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotPalvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta
Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä Teija Moisanen ja Pertti Virta Palvelukokonaisuudet ja -ketjut maakunnassamme Mitä tehty: Määritelty palvelukokonaisuuksia elinkaarimallin
Lisätiedot