KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Korpitien koulu, auditorio, os. Korpitie 14, Paltamo

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus I AIKA Klo 16:30-17:37 PAIKKA Korpitien koulu, auditorio, os. Korpitie 14, Paltamo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 32 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 33 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 6 34 Johtavan talous- ja velkaneuvojan tehtävän täyttämisestä tehty oikaisuvaatimus 35 Markkinointiyhteistyösopimus Juminkeko-säätiön kanssa Aluekehitysjohtajan viran aukijulistaminen ja kelpoisuusehdoista päättäminen 37 Selvitys lastensuojelulain mukaisten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvityksen määräajoista Kainuussa 38 Hoidon järjestämistä kuuden kuukauden kuluessa suun terveydenhuollossa Kainuun maakunta -kuntayhtymässä koskeva selvitys

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ KOKOUSAIKA klo 16:30-17:37 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Jokelainen Alpo 16:30-17:37 puheenjohtaja Piirainen Raimo 16:30-17:20 I varapuheenjohtaja Poistui 35 käsittelyn jälkeen Kinnunen Anneli 16:30-17:37 II varapuheenjohtaja Haataja Minna 16:30-17:37 jäsen Huttu Lauri 16:30-17:37 jäsen Karppinen Veli-Matti 16:40-17:37 jäsen Saapui 34 käsittelyn aikana Kemppainen Tapani 16:30-17:37 jäsen Lukkari Anne 16:30-17:37 jäsen Okkonen Arto 16:30-17:37 jäsen Horto Arja 16:30-17:37 varajäsen Poissa Sarparanta Tiina jäsen Törrö Leena jäsen Pärkkä Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Teittinen Jorma kehittämisjohtaja Tuominen Anssi koulutustoimialan johtaja Muut osallistujat Säkkinen Timo 16:30-17:37 mv:n puheenjohtaja Polvinen Osmo 16:30-17:37 mv:n I vpj Seppänen Juhani 16:30-17:37 mv:n II vpj Yliniemi Kalevi 16:30-17:37 sihteeri Pääkkönen Tuomo 16:30-17:37 sosiaali- ja terveysjohtaja Tolonen Asta 16:30-17:37 talousjohtaja Mäntymäki Eeva 16:30-17:37 viestintäpäällikkö ALLEKIRJOITUKSET Alpo Jokelainen Puheenjohtaja Kalevi Yliniemi Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2011 / 2011

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Anneli Kinnunen Anne Lukkari PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia, Kauppkatu 1, Kajaani pe klo 8-15 / 2011 Aila Kokkonen, johdon sihteeri

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus I Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 31 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Kainuun maakunnan hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä kokoukseen vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä (4 2 mom.). Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Hyväksyi.

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 32 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Hallintosäännön 15 :n 3 mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Anneli Kinnunen ja Anne Lukkari. Hyväksyi.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 1072/91/ /91/ /10/101/2010 MH 33 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat ko kous pöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Viran halti japäätökset: Henkilöstön vuo silomaa-, sai rautta-, työaikavapaata-, virka vapaata-, palk kausta-, virantoi mi tusmatkaa- ja henki löstö koulutuksia kos kevat pää tökset: - maakunta johtaja Alpo Joke lainen :t vs. maa kunta johtaja Kale vi Yliniemi :t hal linto johtaja Ka levi Yli niemi :t 5-23, 2 - ta lous johtaja Asta Tolo nen :t 3 - suun nitte lujohtaja Han nu Heikki nen :t 5 - kehit tämisjohtaja Jor ma Teit tinen :t vs. aluekehitysjohtaja Jyrki Haataja :t henkilöstö joh taja Markku Hämäläi nen :t 2-3, viestin täpääl likkö Ee va Mäntymäki :t 1 - ra vinto huolto pääl likkö Eila Heik ki nen :t 5-6, sairaala insi nööri Pentti Ke rä nen :t 6-17, 2 - tietohal lin tojoh taja Riitta Rem su :t 2-4, 2 - hankin ta pääl likkö Laila Härkö nen :t 4-8, toi mis to päällikkö Anja Mar tiskainen :t ar kistopäällikkö Hilk ka Ka rivuo :t las kentasihteeri Pirjo Heik kinen :t las kentapäällikkö Irma Kär nä :t las kentasihteeri Rai sa Heikki nen :t ra hoitussihteeri Lii sa Moila nen :t 1 - palkkahallinnon tii min vetäjä Pir jo R Heikki nen :t palk ka hallin non tii min vetäjä Maija Rusanen :t - pää kir jan pitäjä Ei ja Sirviö :t 2-7 Muut kuin em. päätök set: Maa kuntajohtaja Alpo Jokelainen :t 1-2, Hankintapäätös kalustehankinnoista ajalle ( 1) - Markkinointisihteerin määräaikaisen tehtävän täyttäminen ( 2) - Täyttölupatoimikunnan mukaiset päätökset ( 2-4) Talousjohtaja Asta Tolonen 2 - Päätös tallelokeron käyttöoikeudesta Viran halti ja pää tösten yhteen vedot on näh tävillä Kai nuun maakun ta

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ kun tayhtymän kans liassa, Kaup pa katu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahalli tuk sen kokouk sessa. Lausun not: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Ismo Vendelin ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon ympäristöministeriölle koskien lausuntopyyntöä toimintasuunnitelmasta uhanalaisten luontotyyppien parantamiseksi: "Ympäristöministeriö on pyytänyt Kainuun maakunta -kuntayhtymältä lau suntoa toimin tasuunnitel maehdotuksesta uhanalaisten luontotyyp pien ti lan parantamiseksi. Lausunnois sa pyydetään kiinnit tämään eri tyistä huo miota suunnitelmaehdotuksen tavoitelinjauksiin ja toimenpi de-ehdotuksiin. Lau sunnonantajien toivotaan pohtivan oman sektorinsa osalta edel lytyksiä edistää toimenpide-ehdotus ten toteuttamista. Ympä ristöministeriöllä on tarkoitus saamiensa lausuntojen perusteella täs mentää ja täydentää toi mintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmaehdotuksen uhanalaisten luontotyyppien tilan paran tamiseksi on laatinut ympä ristöministeriön LuTU -toimintasuunnitelmatyö ryhmä. Työn toimeksiantaja on ns. Biodi versiteetti -seu rantaryhmä, joka edistää Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansalli sen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seu ran taa. Työn perusaineistona ovat ol leet Suomen luontotyyppien uhan alaisuusarvioinnin tulok set (2008) ja arvioinnin tehneiden asiantun tija ryhmien laatimat toimenpide-esitykset sekä ympäristöministeriön alusta vasti määrittelemät kes keiset jatkotoimet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa lausuntonaan seu raavaa: Uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottaminen on olennainen ja viime vuosina yhä keskei sem mäksi noussut osatekijä laaja-alaisessa alueiden käytön suunnittelutyössä. Valtakunnalli sen ohjeistuk sen ja kaavoituskäy täntöjen kehittäminen asian suhteen edellyttää mittavia pa nostuksia ja selkeästi osoitettuja toimenpidemalleja. Maakuntakaavoituksen ja alueidenkäytön kannalta toimintasuunnitelmassa esitettyjen toi menpiteiden toteuttaminen asettaisi suuria haasteita erityi sesti taloudellisten sekä ajankäyttö resurssien riittävyy delle. Maakuntakaa vaprosessi on aikaa vievä ja lukuisista eri osatekijöistä koostuva kokonai suus. Vaikutusten arviointi on jo nykymuodossa eräs keskeisimmistä kaa voitustyön piirteistä. Toimenpide-ehdotusten mukaisten lisääntyvien selvitystarpeiden myötä joudutaan tarkaste lemaan uudella tavalla myös vaikutusten arvioinnin riit tävyyttä ja erityisesti sen tarkkuutta. Keskeiseksi kysy mykseksi nousee li säksi toimenpiteiden toteuttamisen rahoittaminen. Mikäli maakuntakaava tasolla edellytetään ja tarvitaan erityisen yksityiskohtaisia maastoselvityk siä, nousee kustannusten määrä ja selvitystöihin käytettävä työpanos huomattavasti. Maakun nan kattava alue on laajuudeltaan haasta va kohde tarkkojen selvitysten tekemiselle. Tämä edellyttäisi huomattavia rahallisia panostuksia ja uusia henkilöresursseja. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa arviointiselostukseen."

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ ) Maakuntahallituksien puheenjohtajien (lukuun ottamatta Uusimaa ja Varsinais-Suo mi) allekirjoittama kan nan ot to/julkilausuma : Vä hit täis kau pan suur yksi köiden si jain nen oh jaus pi dettävä edelleen kun tien ja maa kun tien vastuulla osa na nii den de mokraattista kaavoi tus val taa - eikä sitä saa siirtää ym päristö ministe riölle. Kannanotto on liitteenä. Liite nro: 1 3) Pohjoisten ja itäisten maakuntaliittojen yhteinen lausunto lausuntopyyntöön liikenne- ja viestintäministeriölle : "Digiset Oy:n hakemus toimiluvan muuttamisesta koskien laajakais taista 450 MHz:n matka käyttäjien kannalta on erittäin hyvä asia, että on löyty nyt yritys Datame Oy, joka olisi halukas jatkamaan liike toimintaa kyseisessä verkossa. Datame Oy on asettanut kaupan ehdoksi, että toimilu paeh toja käy tettävän tekniikan suhteen muutetaan. Uusien tekniikoi den mah dollisella käyttöönotolla haki ja pyrkii takaamaan palveluiden saatavuu den ja kehittymisen jatkossakin eli pidentävän pal velun elinkaarta. Tämä on hy vä asia kuluttajille jo käyttöön otetun verkon toiminnan pysymi sen suhteen kuin myös langattomien yhteyksien markkinoiden, kilpailutilan teen ja pal velui den kehittymisen suhteen. Datame Oy on ilmoittanut olevansa valmis yhdessä ver kon palvelu operaattoreiden kanssa huolehtimaan siitä, että palve luun ei tule ennakoimattomia katkoksia sekä siitä, ettei kuluttajille synny kohtuutto mia kustannuksia ja vaivaa mahdollisen teknolo giavaihdon yhteydessä. Kuluttajalle koituvien kohtuullisten kustannusten määrä olisi syytä määritellä jo ennen toimiluvan muutoksen myöntämistä ja kirjatta va kuluttajalle koituvien kus tannusten katto toimilupaehtoihin. Myös mainittu teknologian vaihdosta aiheutuva vaiva kulutta jille tu lee olla minimaalinen, pikemminkin operaattorin tulee huolehtia mah dolliset laite yms. vaih dot ja asennukset. Tämä lausunto on valmisteltu yhdessä Lapin, Kainuun, Poh jois-kar jalan, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakun tien liittojen kanssa, jotka ovat mukana yhteisessä "Laaja kaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa" -hankkeessa." 4) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja kou lutustoimialan johtaja Anssi Tuominen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista: "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uu dis taminen Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa lausuntona ammattikor keakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista käsitte levästä raportista seuraavaa:

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Kainuun maakunta -kuntayhtymä pitää tärkeänä sitä, että mahdol li sessa uudessa toiminta mallissa on elementtejä, jotka kannusta vat ammattikorkeakouluja parantamaan oman toimin tansa laatua ja en tisestään vahvistavat työelämäyhteyksiä sekä aluevaikutta vuutta. Ammatti korkeakoulujen perustehtävästä on pystyttävä huolehtimaan mahdollisen uudistuksen kaikilla tasoilla ja portailla. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa, että ammattikorkeakou lu jen mahdollinen siirtymi nen täysin valtion rahoituksen piiriin sel keyt täisi ammattikorkeakoulusektorin toimintaa ja pa rantaisi yh teistyö mahdollisuuksia yliopistojen kanssa. Muutoksessa koko naisrahoituk sen ta so ja sen indeksikehitys tulisi turvata yhtäläises ti yliopistojen kanssa. Muutos rahoituspohjas sa on toteutettava kuntien kannalta kustannusneutraalisti ja läpinäkyvästi. Ammatti korkea koulujen TKI-toiminta ja laaja aluekehitystehtävä tulisi huo mioida entistä pa remmin erityisesti sellaisilla alueilla, joilla yliopis tollisen koulutuksen määrä ja tarjonta on poikkeuksellisen alhai nen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausvalta tulee väistämättä kas vamaan, mikäli myönnettä vässä rahoituksessa siirryttäisiin nykyi sestä kustannusperusteisesta mallista tuloksellisuutta painotta vaan mal liin. Kajaanin ammattikorkeakoulun kaltaisen pienen kor keakoulun kannalta siirtyminen tulospainotteiseen rahoitukseen olisi periaat teessa hyvä ratkaisu, sillä myös pieni yksikkö voi olla tuloksellinen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä OKM:n mittareil la mi tattuna maan toiseksi paras ammattikorkea koulu. Kainuussa on jo hyviä kokemuksia toi sen asteen ammatilli sen koulutuksen osalta tu loksellisuutta painottavasta rahoitusmal lista. Kainuussa toivotaan, että mittarit kauttaaltaan monipuolistui sivat ja korkeakoulujen kokoa painottavat mittarit menettäisivät osaltaan merkitystä. Kuntien ja alu een ohjausrooli ammatti kor keakouluihin tulisi jatkossakin toteutu maan aluekehityksen strate gioiden kautta. Ammattikorkeakoulujen tehtäviin liittyvä julkinen perusrahoitus tu lee jatkossakin ja kaikissa vaihtoehdoissa ohjata suoraan ammat tikor keakouluille tai niiden ylläpitäjille. Tätä periaatetta tulisi aina noudat taa myös muun koulutusjärjestelmän osalta. Selvityshenkilöt esittävät organisatorisena ykkösvaihtoehtona, että ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjäorganisaatiot yhdistyvät yh deksi oikeushenkilöksi ja kaikkien ammattikorkea koulujen oi keudelli seksi muodoksi tulee osakeyhtiö. Sekä nykyiset että uudet AMK-osakeyh tiöt hakisivat uudet toimiluvat. Kajaanin ammattikor keakoulu muuttuisi nykyisestä hyvin toimi vasta liikelaitoksesta osa keyhtiöksi. Kajaanin ammattikorkeakoulun ylläpitäjäselvitys on laadittu Kai nuun mallin jatkovalmistelun yhteydessä kevään ja kesän 2010 ai kana. Kainuun maakunta -kuntayhtymä näkee, että Ka jaanin am mattikor keakoulun nykyinen toiminta- ja ylläpitomalli on hyvä ja toimiva rat kaisu. Nykymallissa Kajaanin ammattikorkeakoululla on vahva toi minnallinen ja taloudellinen auto nomia. Osakeyhtiö malli olisi var masti toimiva, mutta onko tarkoituksenmukaista kiin nittyä vain yh teen vaihtoehtoon, koska alueet ja niiden ammatti korkeakoulut ovat hyvin erilaisia? Mikäli selvityshenkilöiden esitys saa yleisen ja poliittisen hyväk syn nän, ja uudistettavaan la kiin kirjataan kaikkien ammattikorkea koulu jen organisaatiomuodoksi osakeyhtiö, on Kainuun maakunta -kunta yhtymä luonnollisesti uudistuksen takana. Kajaanin ammat tikorkea koulun yl läpitä-

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ jiksi tulisi koota toiminta-aluetta ja koulutus toimintaa tukevia ja toiminnalle lisäarvoa tuo via toimijoita. Uudis tuksessa on otettava erityisesti huomioon yhtiömuodon mukanaan tuo mat vero- ja maksuvalmiuskysymykset. Kajaanissa on Vimpe linlaakson oppi laitoskiinteistöt koottu erillisen kiinteistöliikelaitok sen omistukseen ja tämä järjestely on ollut toimiva. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toivoo, että ammattikorkeakoulu-osakeyhtiöt olisivat pää osin kuntaomisteisia, osin yksityisiä, ei vät osa valtionhallintoa. Jos ratkaisu edellyttää niiden ylläpidonkin siirty mistä kokonaan valtiolle, niin Kainuun maakunta suhtautuu siihen varauk sellisesti. Valtiovallan suorittamat korkeakoulupoliitti set lin jaukset eivät ole kaikilta osin saa neet viime aikoina kainuu laisten kannatusta. Suomalainen ammattikorkeakouluverkosto on toki edelleen haja nai nen, koska 25 ammatti korkeakoululla on 160 toimipistettä. Kai nuus sa Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnot on keskitetty yh delle kampusalueelle Vimpelinlaaksoon ja samalla alueella sijait sevat myös lä hes kaikki Kajaanissa olevat toisen asteen oppilai tokset. Jat kossa myös yliopistollinen koulu tus on keskittymässä samalla alu eelle. Tästä toimintamallista olisi varmasti opittavaa monilla muilla alueilla. Kajaanissa ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat rakenta neet toimivan sopimuksellisen konsortioyhteistyön, ja yhdistäneet voima varansa yhteiseen tutkimus- ja koulutuskeskus CE MISiin ja yhtei seen aikuiskoulutusyksikkö AIKOPAaan. Kainuun maakunta pitää hyvänä ja aluevaikuttavuutta parantavana kehityksenä kor keakoulu muotojen yhteistyön tiivistämistä. Selvityshenkilöiden ehdotusten toteuttaminen merkitsisi tähän mennessä laajinta ammatti korkeakoululainsäädännön uudistusta. Uudis tusta toteutettaessa keskeisenä asiana tulee pi tää ammatti korkea koulujen alueellista kattavuutta sivistyspoliittisen ministeri ryhmän ke sä kuussa 2010 hyväksymien linjausten mukaisesti. Jo kaisessa maa kunnassa tulee olla vähin tään yksi korkeakoulu. Kai nuussa koettu jen rakennemuutosten jälkeen Kajaanin ammatti kor keakoulu on maakunnan ainoa korkeakoulu, ja sen jatkaminen OKM:n päätösten mukaisesti itsenäisenä ja osana suomalaista korkeakoululaitosta on alueen kehityksen kannalta ensiar voisen tärkeää. Raportissa selvityshenkilöt kritisoivat kuntayhtymien ylläpitämiin ammattikorkeakouluihin syn tyneitä monikerroksisia hallintojärjes telmiä, jotka heidän mukaansa mutkistavat ja hidastavat päätök sentekoa. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toimii toisen asteen koulutuksen järjestäjänä koko Kainuun alueella ja tästäkin ylläpitä jämallista voi daan olla myös toista mieltä Kai nuun kokemusten perusteella. Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kaikissa uudistuk sissa aina kokonaisuutena ja erityisesti koulutuksellisena jatkumo na. Koulutusjärjestelmämme on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki." Maakuntajohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa hallin tojoh taja Ka levi Yli niemi puh tai sähkö postitse

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakunta halli tus: Maakuntahallitus päättää, ettei vi ran halti japäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maa kun ta halli tuksen käsi teltäväksi sekä mer kit see an ne tut lau sun not tie dok si. Hyväksyi.

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus I Johtavan talous- ja velkaneuvojan tehtävän täyttämisestä tehty oikaisuvaatimus 1047/32/321/2010 MH 34 Hallintojohtaja valitsi tekemällään päätöksellä määräaikaisen johtavan talous- ja velkaneuvojan tehtävään oikeustradenomi Kir si Mää tän. Tehtävää hakenut talous- ja velkaneuvoja MDM Reino Ukkola on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen Hän esittää hallin tojohtaja Kalevi Yliniemen tekemän johtavan talous- ja velkaneuvojan valintaa koskevan päätöksen hylkäämistä tai kumoamista ja asian ottamista uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimustaan Ukkola perustelee mm. sillä, että hänet on syrjäytetty perusteettomasti hakijana siksi, että hän ei ole katsottu täyttävän tehtävän edellyttämiä kelpoisuusehtoja. Oikaisuvaatimus on liitteenä. Liite nro: 2 Johtavan talous- ja velkaneuvojan tehtävään tuli määräaikaan mennessä 11 hakemusta, joista yksi hakija perui hakemuksensa. Kelpoisuusehtoina tehtävään oli alalle soveltuva korkeakoulututkinto sekä tehtävän asianmukaisen hoitamisen edellyttämä taito ja kokemus. Kelpoisuusehdot oli määritelty hakuilmoituksessa edellä olevalla taval la. Johtavan talous- ja velkaneuvojan tehtävään tuli määräaikaan mennessä 10 hakemusta, joista yksi hakija perui hakemuksensa. Hakijoiden ar viointi teh tiin kol mes sa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin hakijoiden muodollinen pätevyys eli se täyttävät kö hakijat hakuilmoituksessa määritellyt kelpoisuusehdot. Toisessa vaiheessa arviointiin hakemuksien perusteella hakijoiden koulutuk sen ja työkokemuksen sopivuutta tehtävään. Ensimmäisen ja toisen vaiheen arvioinnit tekivät johtava talous- ja velkaneuvoja Eila Holap pa ja hallintojohtaja Kalevi Yliniemi. Arvioinnin perustana olivat ne vaatimuk set, jotka tulee ottaa huo mioon valittaessa henkilöä vaati vaan asia kaspalvelu- ja yksikön joh tamistehtävään. Reino Ukkolan hakemuksen perusteella ei ilmennyt, että hänellä olisi alalle soveltuvaa korkeakoulututkintoa, joten hänen ei voitu katsoa täyttävän ennalta asetettuja kelpoisuusehtoja. Talous- ja velkaneuvonta on maakunta -kuntayhtymän tulosyksikkö, jota johtaa johtava talous- ja velkaneuvoja. Tällöin auki ollut johtavan

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: talous- ja velkaneuvojan tehtävä on vaativampi kuin pelkkä talous- ja velka neuvojan tehtävä, jonka lain vaatiman kelpoisuuden Reino Ukkola täyttää. Maakunta -kuntayhtymän johto sääntöjen mukaisesti tulos yksikön johtaja vastaa yksikkönsä toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta ja yksikkönsä henkilöstöhallinnosta. Näillä perusteilla maakunta -kuntayhtymällä on oikeus asettaa vaativammat kelpoi suusehdot tehtävään kuin talous- ja velkaneuvonta palvelutehtävässä laki edellyttää. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse Maakuntahallitus päättää, että oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen ja hylkää oikaisuvaatimuksen. Hyväksyi.

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus I Markkinointiyhteistyösopimus Juminkeko-säätiön kanssa MH 35 Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Juminkeko-säätiö ovat neuvotelleet markkinointiyhteistyösopimuksesta. Sopimuksen tavoitteena on kasvattaa Kainuun valtakunnallista ja kansainvälistä tunnettuutta ja vahvistaa maakuntastrategian linjausten mukaisesti Kainuun mainet ta luovasti perinnettä hyödyntävän suomalaisen kulttuurin ja siihen perustuvan matkailun kasvualustana. Tavoitteena on kannustaa Juminkeko-säätiötä jatkamaan pitkäaikaista työtään kalevalaisen kulttuurin ja Lönnrotin perinteen parissa, sillä sopimuksen avulla tuetaan säätiön järjestämän kansanmusiikkitapahtuma Sommelon kasvua kansainvälisesti tunnetuksi kainuulaiseksi merkkituotteeksi. Puoliksi Vienan Karjalan puolelle ulottuvan tapahtuman kasvu tukee myös Kainuun maakunnan lähialueyhteistyötä. Yhteistyösopimuksen kesto on ja sen hinta on euroa. Yhteistyön toimenpiteet: Kainuun maakunta on yksi Juminkeko-sää tiön järjestä män Somme lo-kansanmusiikkitapahtuman pääyh teistyö kumppa neista. Maakunta-kuntayhtymän logo tai Kainuun maakunnan vaakuna nä kyy erikseen tarkemmin sovittavalla ta valla kaikissa ta pahtuman painetuissa viestintä- ja markkinoin timateriaa leissa (esim. esitteet, käsiohjelmat, julisteet). Tapahtuman verkkosivuilla ja sosiaalisen median sovel luksissa (fa cebook, blogger jne.) on maakun ta-kunta yhtymän logo tai maakunnan vaakuna sekä linkki maa kunnan verk ko sivustolle ja Kainuun facebook-sivustolle. Mikäli Sommelo järjestää tilaisuuksia Kai nuun ulkopuo lella, tapahtu man järjestäjät markkinoivat tilantee seen soveltu valla tavalla koko Kainuuta. Kainuun maakunnalla on oikeus käyttää Sommelon ku vamateriaalia rajoituksetta omassa viestinnäs sään. Juminkeko-säätiön edustajat esiintyvät kor vauksetta myöhemmin erikseen sovittavissa maakunta-kunta yhty män kult tuuri tilaisuuksissa. Säätiön edustajien kalevalaiseen kulttuuriin, kulttuuri seen lähialueyhteistyöhön ja Lönnrotin perinteeseen liittyvä asian tuntemus on ilman eri korvausta maa kunta-kun tayhtymän käy tet tä vissä. Maakunta-kuntayhtymällä on käytössään 12 festivaali passia, jotka oikeuttavat pääsyyn kaikkiin tapahtuman kon sert teihin. Maakunnan työntekijät saavat konserttiliput eläke läis/opiskelijahin-

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: taan. Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Maakuntahallitus: Lisätietoja asiasta antaa viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki, puh tai säh kö pos tit se Maakuntahallitus hyväksyy esittelytekstin mukaisen markkinointiyhteistyösopimuksen Kai nuun maakunta -kuntayhtymän ja Juminkeko-sää tiön välillä. Maakuntahallitus hyväksyy esittelytekstin mukaisen markkinointiyhteistyösopimuksen Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Juminkeko-säätiön välillä. Maakuntahallitus päättää, että meno kirjataan kustannuspaikalle Sponsorointi, johon katetta lisätään kustannuspaikalta Maakunnan omat rahoitusosuudet euroa. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan muutetun ehdotuksen.

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus I Aluekehitysjohtajan viran aukijulistaminen ja kelpoisuusehdoista päättäminen MH 36 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Aluekehitysjohtaja Juhani Kärkkäinen on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle alkaen. Samalla hän on siirtynyt projektijohtajaksi. Aluekehitysjohtaja vastaa kuntayhtymän aluekehitysyksikön toiminnasta ja kehittämisestä sekä ohjelmatyöstä ja asioiden valmistelusta. Tehtäviin kuuluvat laaja-alainen kansallinen ja EU:n alue- sekä rakennepolitiikan toteutuksen edistäminen sekä edunvalvonta ja kansainvälisten asioiden hoito. Aluekehitysjohtajan auki tullut virka julistetaan haettattavaksi men nessä. Viran kelpoisuusehdotus ovat: - tehtävään sopiva ylempi korkeakoulututkinto - vahva ja monipuolinen käytännön kokemus aluekehitystyöstä sekä kansallisen kehittämis- ja rahoitusinstrumenttien tuntemus. Lisätietoja asiasta antaa maakuntajohtaja Alpo Jokelainen, puh. (08) , tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päättää 1) julistaa haettavaksi aluekehitysjohtajan viran sekä 2) hyväksyä aluekehitysjohtajan viran kelpoisuusehdot. Hyväksyi.

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Selvitys lastensuojelulain mukaisten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvityksen määräajoista Kainuussa 994/10/101/2010 STLTK 52 Perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara ja per hepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen ovat antaneet Pohjois-Suo men aluehallinto virastolle alla olevan selvi tyksen lastensuoje lulain mu kaisten lasten suojeluilmoitusten ja lastensuojelutar peen selvityksen määrä ajoista Kainuussa: "1. Vireille tulleiden lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten määrä ja kä sittelyaika ajalla Ajalla lastensuo jeluun tuli Kainuussa vireille yhteensä 649 lasten suojeluilmoitusta tai vastaavaa yhtey denottoa. Ilmoitukset koski vat 509 lasta, sil lä samasta lapsesta saattoi tulla useita il moituksia. Ilmoitukset jakaan tuivat kunnit tain seuraavasti: Ka jaani 315, Sotkamo 56, Paltamo 39, Suomussalmi 32, Puolanka 28, Kuhmo 23, Ristijärvi 9 ja Hy rynsalmi 7 las ta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut pit kään kasvussa ja näyttää edelleen kasva van: vuonna 2009 tuli vireille 1047 ilmoitus ta, jotka koskivat 776 lasta, vii me vuonna (2010) vas taavat luvut olivat 1077 ilmoitusta ja 858 lasta (alustava tieto). Ilmoituksia teh dään nyt herkemmin kuin ai kaisemmin. Täsmällistä lukua tehdyistä lastensuojelu tarpeen selvityksistä ei asiakasohjelmaan liittyvien kirjaamiskäytän töjen vuoksi ollut mahdollista tähän kyse lyyn saada Lastensuojelulain (26 ja 27 ) mu kaisten määräaikojen toteutu minen Lastensuojelu on Kainuussakin kuormitettu ja ratkaisun tekeminen viimeistään 7. arki päivänä siitä, onko ilmoi tuksen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutar peen selvityksen tekemiseen vai ei, on ajoit tain haasteellista. Kaikki ilmoitukset kirja taan, kiireellisyys ar vioidaan ja kiireelliset il moitukset hoidetaan heti. Ratkaisu jatkotoi menpiteistä pyritään tekemään 7 arkipäi vän ku luessa ilmoituk sen saapumisesta. Kyselyn ajankohtana ei Kainuussa ollut yh tään yli 7 vrk ylittänyttä lastensuojeluilmoi tusta eikä yli 3 kk vireillä ollutta lastensuoje lutarpeen selvitystä. Ti lanne on kuitenkin hauras, muuttuva ja jat kuvaa seurantaa vaativa. Määräajat toteutu vat tällä hetkellä parhaiten Sotkamossa ja Kuhmossa. Ka jaanissa määräajat toteutu vat kuta-

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ kuinkin säännösten mukaisesti. Haasteita määräai kojen suhteen on Palta mossa ja Ylä-Kai nuussa, erityisesti Puolan galla, joissa asiakasmäärät ovat kasvaneet. Hyrynsalmelle ei ole saatu kelpoisuusehdot täyttävää sosiaa lityöntekijää, jonka vuoksi Puolangan sosi aalityönte kijä on joutunut vastaamaan myös Hyrynsalmella niistä lastensuojelutehtävis tä, joihin tarvi taan kelpoi suusehdot täyttävä työntekijä. Lastensuojelun kuormitusta on pyritty Kai nuussa vähentämään mm. seuraavilla toi menpi teillä: - vahvistamalla lastensuojelun osaamista, esim. lasten suojelutarpeen koulutus, - tarkistamalla sosiaalityöntekijöiden ja toi mistohenkilös tön välistä työnjakoa ja siirtä mällä ai emmin sosiaali työntekijöiden tehtä viin kuuluneita ns. toi mistorutiineja (perin nät, maksut) toi misto sihteereille, - palkkaamalla lisää sosiaaliohjaajia ja tar kistamalla myös heidän ja sosiaalityönteki jöiden vä listä työn jakoa, jos ta tarkemmin tuonnempana, - palkkaamalla lisää perhetyöntekijöitä ja henkilöstöä lap siperheiden kotipalveluun, - vahvistamalla oppilashuoltoa perustamalla kouluille kou lupsykologien ja psyk. sair.hoi tajien vakans seja, - lisäämällä varhaisen tukemisen, vauvaper hetyön ja mo niammatillisen yhteistyön osaamista erilai silla hank keilla, kuten per hekeskusja TU KEVA -hankkeet Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tueksi palkattiin v vakinaiseen työsuhtee seen 3 sosiaaliohjaajaa; 1 Kajaanin,1 Kuhmo-Sotkamon ja 1 Ylä-Kainuun seudulle. Li säksi sijais huolto yksikköön Kajaaniin palkat tiin 1 vakinainen sosiaaliohjaaja, joten yksik kö pystyy nyt ai empaa paremmin tukemaan sosiaalityönte kijöitä sijaishuoltoon liittyvissä kysymyksis sä. Vuotta 2011 koskeviin suunnitelmiin sisältyy lisää 2 lastensuojelun sosiaaliohjaajan va kans sia, toinen kokoai kainen lastenvalvoja Kajaanin seudulle, toi nen sosiaalityöntekijä sijaishuol toyksikköön, 1 perhetyöntekijä ja 1 työntekijä lapsiperhei den kotipalveluun. Uu det vakanssit tulevat parantamaan lasten suojelutyön edellytyksiä Kainuussa ja siten vaikuttamaan myös määräaikojen noudatta miseen. 4. Miten kuntayhtymässä seurataan määräaikoja? Ilmoitukset ja niihin liittyvät määräajat ovat esillä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja -oh jaajien kuukausiko kouksissa ja Ka jaanin seudun tiistaisin pi dettävässä viikko palaverissa, jonne työnte kijät tuovat mm. haasteelliset ilmoitukset ja yhteydenotot konsultoivaan keskus teluun. Lastensuojeluasioita seurataan lastensuoje lun asiakasohjelman avulla. Ohjelmaan si sältyy lastensuojeluil moitusrekisteri, jonne kirjataan kaikki saa puneet lastensuojeluil moitukset ja vastaavat yhteydenotot. Ilmoi tusten etenemistä on mahdollisuus tarkas tella luku-

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ määräisesti ohjelmasta, josta nä kyy kirjaamispäivä ja käsittelyn vaihe "käsit telyssä" tai "käsitelty". Määräaikoja seurataan myös kyselyin, mm. tähän selvitykseen on saatu tiedot lasten suojelun sosiaalityönteki jöille suunnatulla kyselyllä. 5. Lastensuojeluilmoitusten käsittely (26 )? Kainuussa on monenlaisia seutuja ja kuntia, joten työkäytäntöjäkin on monenlaisia riip puen aina kunkin seudun tai kunnan voima varoista, paikallisista tar peista ja toiminta kulttuurista. Kajaanissa sosiaalityöntekijöi den työnjako perustuu lap sen sukunimen alkukirjaimeen. Suo mussal mella on aina ol lut alueellinen työnjako. Kuhmossa ja Sot kamossa työnjaosta sovi taan tottuneesti ta pauskohtaisesti. Pienem pien kuntien toimi pisteissä (Puolanka, Hy rynsalmi, Ristijärvi, Paltamo) on vain yksi sosiaalityöntekijä joka hoitaa kaikki sosiaalityöntekijälle kuu luvat lastensuojelutehtävät. Paltamon ja Ristijär ven työntekijät toimivat tarvittaessa toisten sa työparina, kuten myös Puolangan ja Hy rynsalmen työntekijät. Ylä-Kainuussa (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka) ja Kuhmossa lastensuojelun so siaali ohjaaja kirjaa lasten suojeluilmoitukset saapuneeksi asiakasoh jelmaan ja esittelee ilmoitukset ao. sosiaali työnte kijälle, jolloin sovitaan jatkotoimenpi teistä. Kaikki ilmoituk set eivät johda tar ve selvitykseen. Ylä-Kai nuussa sosiaaliohjaaja huolehtii ns. lievissä tapauksissa ensimmäi sestä yhteydenotosta ja tapaamisesta per heen kanssa. Lieviksi tapauksiksi katsotaan mm. näpistyksiin syyl listyvät ensikertalaiset, joista tyyppiesimerk ki on makeisten tai muun vastaa van näpis tykseen syyllistynyt koululainen. Sosiaaliohjaaja tapaa vanhem mat ja lapsen ja ta pah tunut käydään yhdes sä läpi. Tapaaminen osoittaa lapselle, että yhteiskunnassa on tietyt rajat, joiden mu kaan kaikkien tulee toi mia ja jos toimii vää rin, viranomaiset puuttu vat asiaan. Van hemmat tapaaminen havah duttaa ja johtaa usein aiempaa parempaan huolenpitoon ja kiinnostukseen lapsen me nemisistä. Koke mukset tästä työkäytännös tä ovat myöntei siä eikä välttämättä muita toimenpiteitä tarvitakkaan. Näin sosiaali työntekijällä jää ai kaa todellisten lastensuo jeluongelmien sel vittelyyn. Jos sosiaalioh jaaja havaitsee per heen ensi tapaamisella sosiaalityöntekijän osaa mista vaativaa las tensuojelun tarvetta, esim. tapaamisessa syntyy epäily perhevä kivallasta, vanhem pien päihteiden käytöstä, lapsen heitteillejä töstä tai muusta vastaa vasta suojelun tar peesta, ilmoitus palaute taan sosiaalityönte kijälle. Sotkamossa ilmoitukset tulevat suoraan sosiaalityöntekijöille ja ku kin työntekijä huo lehtii itse ilmoituksen kir jaamisesta asiakas ohjel maan. Mikäli työnte kijä arvioi ilmoituk sen kiireelliseksi, hän käynnis tää tarvittavat toimenpiteet heti. Ei-kiireelliset ilmoitukset käsitellään sosiaali työntekijöiden ja sosiaali ohjaajan palaveris sa, jossa ratkais taan, ryh dytäänkö ilmoituk sen joh dosta lastensuoje lutarpeen selvit tä miseen, vai onko ilmoitus luonteeltaan sel lainen, ettei se johda toimenpiteisiin.

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Paltamossa ja Ristijärvellä on molemmissa yksi lastensuojelua tekevä sosiaalityönteki jä. Paltamossa työnte kijä tekee pelkästään lastensuojelua, Risti järvellä hänen työtehtä viinsä kuuluu myös aikuissosiaalityö. Työn tekijät toimivat tarvit taessa toistensa työpa rina. Molem missa palvelupisteissä sosiaali työntekijä kirjaa hä nelle saapuneet lasten suojeluilmoitukset asiakasohjelmaan ja kii reelliset ilmoitukset käsitellään heti. Ei-kii reelliset ilmoitukset kä si tellään työparin kanssa tai valmistellaan tiistain viikkopala veriin, jossa sovitaan jatkotoi menpiteistä. Pienten kuntien työntekijät ovat tottuneet haasteellisissa tapauksissa konsultoi maan myös lastensuojelun esi miestä tai sijais huollosta vastaavaa sosiaali työntekijää. Kajaanissa jokaiselle lastensuojelun sosiaa lityöntekijälle on nimetty työpari. Ilmoitukset tule vat poliisin kautta tu levia ilmoituksia lukuun ottamatta suoraan sosiaalityöntekijälle, joka kirjaa ilmoituksen asiakasohjelmaan ja ar vioi sen kiireellisyy den. Kiireelliset ilmoi tukset hoidetaan heti ja käyn nistetään tarvit tavat toimenpiteet. Ei-kii reelliset ilmoitukset käydään läpi työparin kanssa ja sovitaan nii den jatkokäsittelystä. Poliisilta tu levat ilmoi tukset menevät suo raan po liisilaitoksella työskentelevälle sosi aaliohjaajalle. Sosiaali ohjaaja seuloo ilmoi tukset ja jakaa ne so si aalityöntekijöille hei dän työnjaon mukaises ti. Sosiaaliohjaaja käsit telee ns. lievät ta paukset samalla taval la kuin Ylä-Kainuussa, jota on kuvattu edel lä. Ensi kertalaiset nä pistelijät ja murros ikäisten ensim mäiset hu malat ovat sosiaali ohjaajan työsarkaa, hän ottaa per hee seen yhteyttä ja järjestää ensi tapaamisen. Jos tapaamisella havai taan lastensuojelun so siaalityöntekijän osaamis ta vaativaa lasten suojelun tarvetta, sosiaa liohjaaja siirtää ilmoi tuksen lastensuojelun sosiaalityönteki jälle jatkotoimenpiteitä varten. 6. Lastensuojelulain 27 :n mukainen las tensuojelutarpeen selvitys? Lastensuojelun henkilöstö vastaa kussakin kunnassa vallitsevan edellä kuvatun työn jaon mu kaisesti oman alueensa selvitystar peista ja toimii lapsen asioista vastaavana sosiaalityönteki jänä se kä vastaa selvitys prosessista ja huolehtii et tä se etenee mää räajassa. Sosiaalityönte kijän työparina on Kajaanissa toinen sosiaa lityöntekijä, Ylä-Kainuussa, Kuhmossa ja Sotka mossa työparina on toinen sosiaali työntekijä ja/tai sosiaaliohjaaja. Paltamon ja Ristijärven so siaalityöntekijät toimivat tois tensa työparina. Kaikki Kainuun lastensuojelun sosiaalityön tekijät ja -ohjaajat ovat suorittaneet lasten suoje lutarpeen arviointiin liittyvän koulutuk sen. Ensimmäinen koulu tus järjestettiin heti lain voi maan tultua vuo den 2008 alkupuolel la. Toinen koulutus jär jestettiin Kajaanissa syys-marras kuulla 2010 Pesäpuu ry:n to teuttamana, koulutus oli 5 päiväinen ( ). Lastensuojelutarpeen selvitystyö tullaan Kainuussa organisoimaan uudelleen. Ta voitteena on yhdenmukaisten käytäntöjen ja osaami-

21 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ sen varmistamiseksi keskittää selvi tystyö sitä var ten perustetta valle tiimille tai työryhmälle aluksi Kajaanin seudulla, jossa ilmoitusten määrä on suurin. Ensimmäinen tähän liittyvä suunnitteluko kous on sovittu pidettäväksi henkilöstön kanssa , jolloin valmistelu käyn nistyy osana lastensuojelun auditointiin liit tyvää kehittämisprosessia. 7. Lyhyt kuvaus kuinka monta henkilöä kunta-yhtymässä osallistuu kunkin las ten suojeluprosessin vai heeseen ja hei dän virka-asema sekä kel poisuus? Kainuussa on sijaishuolto keskitetty koko maakunnan osalta Kajaanissa sijaitsevaan sijais huoltoyksikköön, jo ka yhdessä lapsen asioista vastaavan sosi aalityöntekijän kans sa hakee sijoitettavalle lapselle tai nuorelle hänen tarpeitaan vas taavan sijoituspaikan. Sijais- ja tukiperhei den rekrytointi, pride - koulutuksen järjestä minen, sijaisperheiden tukeminen, "sijais huoltopankin" ylläpitämi nen sekä sijaishuol lon koordinointi ja kehit täminen on keskitet ty si jaishuoltoyksik köön, jonka vastuulla on myös sijaishuolto paikkoihin liittyvä kilpailut taminen. Sijais huoltoyksikössä on yksi kel poisuusehdot täyttävä kokenut lastensuoje lun sosiaali työn tekijä ja yksi sijaishuollon sosiaaliohjaa ja. Vuoden 2011 talousarvioon ja -suunnitel maan si sältyy toisen sosiaali työntekijän va kanssi sijaishuoltoyksikköön. Huostaanottopäätökset on keskitetty lasten sosiaalipalveluista vastaavalle perhepalve lu päällikölle. Lastensuojeluprosessin muihin vaiheisiin osallistuvat kunkin seudun ja kunnan las tensuoje lun sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat aiemmin kuvatun työnjaon mu kaisesti. Las tensuojeluasian tultua vireille alkuselvittelys sä, lastensuojelutarpeen sel vittämisessä ja mahdollisissa avo huollon tu kitoimien ja jäl kihuollon järjestelyissä käyte tään sosiaali työntekijän apuna lasten suoje lun sosiaali ohjaaja etenkin Ylä-Kainuussa ja Kuhmo-Sotkamon alueella. Kainuussa on yhteensä 20 lastensuojelun sosiaalityöntekijää, jotka kaikki ovat virka suh teessa. Suurimmissa kunnissa sijaitse vissa palveluyksiköissä ku ten Kajaanissa, Sotkamos sa, Kuhmossa ja Suomussalmella ovat kaikki lastensuojelun vakinaiset sosiaa lityöntekijät kelpoisuuseh dot täyttäviä työn tekijöitä, myös Puolangalla on pitkäaikainen kelpoinen lasten suojelun sosiaalityöntekijä. Pienempien kuntien kuten Ristijärven, Hy rynsalmen, Vuolijoen ja Paltamon palvelu yksiköi den sosiaalityönte kijöiltä puuttuu säännösten mukainen kel poisuus. He ovat kuitenkin pitkä aikaisia työntekijöitä ja eri vaiheissa olevia sosiaali työn opiskelijoita. Paltamon työntekijä on pro-gradu -työtä vaille valmis sosiaalityönte kijä. Ristijärven työntekijä on kandidaattivai heen suorittanut sosiaalityön opiskelija. Hy rynsalmen työnte kijä on pitkäaikaisen las tensuojelun koke muksen omaava amk-so sionomi, jonka so siaalityön opinnot ovat cum-laude -vaihees sa, eli hän on suoritta nut perus- ja aineopin not. Vuolijoen

22 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: toimi pisteessä on myös jat ko-opintoja suorittava lastensuojelutyössä pitkään ollut amk-sosio nomi. Lastensuojelun sosiaaliohjaajia on viisi, jois ta yksi työskentelee poliisin sosiaalityössä Kajaa nin poliisilaitoksella ja yksi sijaishuol toyksikössä. Kaikilla sosiaa liohjaajilla on amk-sosiono min koulutus Onko lastensuojelutyötä tekevän hen kilöstön määrä riittävä lastensuojelun toteut tami seksi lain edellyttä mällä tavalla ym.? Kainuussa on pitkät välimatkat ja perusta son lastensuojelupalvelut halutaan säilyttää kunnis sa sijaitsevissa palveluyksiköissä. Tämä edellyttää, että palveluyksiköissä on riittävästi osaa vaa las tensuojelun henkilös töä, joka pystyy vastaa maan lastensuojelun akuutteihin ja mui hin kin tarpeisiin lain edel lyttämällä tavalla. Kainuun suurimmissa kunnissa sijaitsevat palveluyksiköt Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmos sa ja Suomussal mella pystyvät vas taaman nykyisen asia kasmäärän puitteissa lastensuoje luun liitty vistä velvoitteista, mikä li alkaneelle vuodelle (2011) suunnitellut li sävakanssit saa daan täytettyä. Jos asiakas määrät kasvavat viime vuosien tapaan, ny kyisellä henkilöstömää rällä ei pystytä tule vaisuudessa noudatta maan lain edellyttä miä määräaikoja. Palta mon ja Puolangan yksiköissä on määräai kojen noudattamises sa ajoittain vaikeuksia, joten niihin tul laan suuntaamaan lisää re sursseja. Korjaavaa työtä tarvitaan, mutta aivan yhtä tärkeää on vahvistaa ennalta ehkäisevää työtä ja varhaista tuke mista. Valtiovallan tu lisi turvata kunnille riit tävät resurssit lapsi perheiden pe ruspalvelui hin. Kansallista lap si- ja perhepolitiikkaa tu lisi loputtomien ke hittämishankkeiden sijas ta vahvistaa ja pyr kiä lapsiköyhyyden mää rätietoiseen poistamiseen." Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara, puh , , vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Esa Aho nen, puh , ja sosiaali- ja ter veysjohtaja Tuo mo Pääkkönen, puh tai sähkö postitse Sosiaali- ja terveyslautakunta 1) merkitsee tiedoksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle annetun selvityksen lastensuojelulain mukais ten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvityksen määräajoista Kainuussa sekä 2) saattaa selvityksen tiedoksi maakuntahallitukselle.

23 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Hyväksyi päätösehdotuksen. MH 37 Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Hyväksyi.

24 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Hoidon järjestämistä kuuden kuukauden kuluessa suun terveydenhuollossa Kainuun maakunta -kuntayhtymässä koskeva selvitys 662/61/616/2010 STLTK 51 Terveysjohtaja on antanut seuraavan sisältöisen selvityksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle: "Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt selvityksen Kainuun maakunta -kuntayhtymän yhtymähallitukselta koskien hoidon järjestämistä kuuden kuukauden kuluessa suun terveydenhuollossa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen on lähettänyt johtava hammaslääkäri Marko Korhosen laatiman selvityksen ja liittänyt siihen oman lausuntonsa. Pääkkösen lausunto liitteineen on saatettu maakuntahallitukselle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo saamansa selvityksen mukaan Kainuun maakunta -kuntayhtymässä olevan edelleen sato ja potilaita, jotka eivät ole päässeet terveyskeskuksen suun terveydenhuol lon palveluihin kansanterveyslain 15b :ssä säädetyissä määräajois sa. Jonotilanne on lokakuussa 2010 saatujen tietojen mukaan pa hen tunut. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo edelleen, että suun terveydenhuollon hoi don järjestäminen Kainuun maakunnassa ei toteudu kansantervelain 15b :n mukaisesti. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto harkitsee ensisijaisesti, että Kainuun maakunta -kuntayhtymälle annetaan määräys saattaa hoidon järjestäminen kuudessa kuukaudessa lain edellyttämälle tasolle mennessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on varannut Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallitukselle mahdollisuuden kirjallisen selityksen antamiseen mennessä. Kerron asiassa seuraavaa. Olen pyytänyt suun terveydenhuollon johtava lääkäri Marko Korhosta antamaan asiassa oman selityksensä. Selityksessään Korhonen on kuvannut seikkaperäisesti Kainuussa vallitsevan tilanteen ja asiassa tehdyt toimenpiteet sekä ongelmat, jotka ovat vaikeuttaneet korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Korhonen kuvaa selityksessään, että yli kuusi kuukautta jonottaneita oli Kainuussa yhteensä Näistä yli 1200 on Korhoselta puhelimitse saadun tiedon perusteella käynyt suunterveysongelman vuoksi joko hammaslääkärin päivystysvastaanotolla tai suuhygienistin vastaanotolla ja

25 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ kyseisen suunterveysongelman hoito on heidän kohdallaan aloitet tu. Korhosen mukaan jonossa olevista vain noin 50 potilasta on sellaisia, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista apua vaivaansa kuuden kuukauden sisällä yhteydenotosta. Korhonen on selityksessään kuvannut myös kattavasti ongelmat, jotka liittyvät hammaslääkärirekrytointiin ja yksityisten palveluntuottajien käyttöön. Käytännössä tilanteen korjaamiseksi on tehty kaikki ne toimenpiteet, jotka ovat olleet mahdollisia. Jonotilanteen korjaamisessa operatiivisilla toimijoilla on kokoajan ollut maakunta -kuntayhtymän toimielinten tuki. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston selityspyyntö ja annettu selitys saatetaan tiedoksi Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallitukselle " Johtava hammaslääkäri Marko Korhonen on antanut seuraavan sisältöisen selityksen: "Selitys (Hallintolain 34 :n mukaisesti): Kainuun maakunta -kuntayhtymän suun terveydenhuollossa potilaat laitetaan hammashoitoloittain vain yhteen jonoon tasa-arvoisen ja tasapuolisen jonottamisen varmistamiseksi. Tällöin THL:lle ilmoitetuissa jonossa olevissa potilasmäärissä on mukana sekä tarkastukseen jonottavia terveitä aikuisia että jatkohoitoa vaativia väliaikaisilla paikkauksilla hoidettuja. Hoidontarpeen arviointi tehdään pääsääntöisesti päivystysvastaanotoilla ensiavun antamisen yhteydessä, suuhygienistien vastaanotoilla tai joskus puhelimessa terveydenhuollon ammattihenkilöiden (lähinnä hammashoitajien) toimesta. Eli kaikki jonossa olevat potilaat eivät enää ole hoitotakuun asettamassa aikarajassa hoidettavia, koska heidän hoitonsa on jo aloitettu (he odottavat jat kohoitoaikaa). Jonotilanne Kainuun maakunta -kuntayhtymän suun terveydenhuollossa : jonossa yhteensä 1841 potilasta, joista yli 6 kk jonottaneita on Oman tulkintani mukaan hoitotakuun ulkopuolella heistä lienee kuitenkin vain n. 50 potilasta. Kuhmossa on jonossa yhteensä 996 potilasta, Paltamossa 283 potilasta, Puolangalla 173, Sotkamossa 284 ja Hammas- ja suusairauksien poliklinikalla erikoissairaanhoidossa 105 potilasta. Jonoja puretaan sitä mukaa, kun henkilöstöresurssit sen mahdollistavat. Hammaslääkäripulaamme olemme saaneet elokuussa 2010 antamani selvityksen jälkeen paremmin apua vuokratyövoimaa välittäviltä firmoilta, mutta silti jonot lyhenevät hitaasti. Tietyillä paikkakunnilla jonot ovat ikävä kyllä pidentyneet. Kaiken lisäksi Paltamon hammashoitolan kaksi omaa hammaslääkäriämme lähtevät molemmat pois palveluksestamme helmikuun lopussa.

26 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: Kainuun maakunta -kuntayhtymän suun terveydenhuollon henkilökunta on mitoitettu Kainuun väestöpohjan mukaisesti ja uskon vakaasti, että kainuulaiset potilaat hoituisivat helpostikin hoitotakuun puitteissa, jos hammaslääkärivakanssit olisivat täynnä. Lisäksi suuhygienistien määrän intensiivinen lisääminen helpottaa työnjakoa ja potilaiden hoitoonpääsyä. Oma henkilökuntani on kuitenkin nyt vedetty äärimmilleen, kun he yrittävät selvitä potilastulvassa tällä meidän hammaslääkärikapasiteetilla. Osa jaksaa tosiaan tehdä lisätöitäkin, mutta esimiehenä elän veitsenterällä alaisteni sietokyvyn ja jaksamisen suhteen, osa-aikaisuuksien toivojien ja sairauslomien määrät ovat lisääntyneet. Omana työnä emme pysty jonojamme purkamaan annettuun määräaikaan ( ) mennessä. Nyt kun ns. reppufirmat ovat saaneet tiettyihin hammashoitoloihin ostopalveluhammaslääkäreitä päivystyksen ja ns. kokonaishoitojen tekemiseen, pelkkä jonojen purkaminen ostopalveluina hankaloituu vastaanottohuonepulaan ja avustavan henkilökunnan työaikalainsäädännön asettamiin rajoituksiin. Virka-aikana jonoja on em. syistä hankala purkaa. Lisäksi hoitotakuun puitteissa hoitojen aloittaminen ei meitä paljon auta, jos isotöiset kokonaishoidot jäävät kesken, potilaat olisi hoidettava valmiiksi. Otin yhteyttä Kuntaliiton lakimieheen kysyen, onko meidän mahdollista tehdä ostopalvelutarjouskilpailu jonojen purkuun ns. rajoitettuna kilpailutuksena sopimuskumppaneinamme olevien reppufirmojen kanssa, koska asetettu jononpurkuaikataulu on näin tiukka. Vastaus oli, että tällaisella perustelulla emme voi ohittaa hankintalaissa säädettyä kilpailutuslainsäädäntöä, vaan jonojen purkuun olisi käytävä oma avoin tarjouskilpailunsa. Kokemuksen perusteella se vie aikaa todella kauan ja kilpailutuksen jälkeen sopimukseen pääseminen voittaneen firman kanssa vie myös aikaa. Annettu määräaika on siinäkin mielessä jonopotilaidemme määrän huomioiden liian tiukka." Johtava hammaslääkäri Marko Korhonen tulee kertomaan lautakunnalle suun tervey den huollon tilanteesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 1) keskustelee asiasta ja merkitsee tässä vaiheessa tiedoksi Hoidon järjestämistä kuuden kuukauden kuluessa suun terveydenhuollossa Kainuun maakunta -kuntayhtymässä koskevan selvityksen 2) saattaa selvityksen tiedoksi maakuntahallitukselle. Asiantuntijana tässä asiassa kuultiin johtava hammaslääkäri Marko Korhosta, hän oli läsnä kokouksessa asian esittelyn ajan klo 10:46-11:28.

27 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/ MH 38 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Hyväksyi.