Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 1072/91/ /91/ /10/101/2010 MH 33 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat ko kous pöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Viran halti japäätökset: Henkilöstön vuo silomaa-, sai rautta-, työaikavapaata-, virka vapaata-, palk kausta-, virantoi mi tusmatkaa- ja henki löstö koulutuksia kos kevat pää tökset: - maakunta johtaja Alpo Joke lainen :t vs. maa kunta johtaja Kale vi Yliniemi :t hal linto johtaja Ka levi Yli niemi :t 5-23, 2 - ta lous johtaja Asta Tolo nen :t 3 - suun nitte lujohtaja Han nu Heikki nen :t 5 - kehit tämisjohtaja Jor ma Teit tinen :t vs. aluekehitysjohtaja Jyrki Haataja :t henkilöstö joh taja Markku Hämäläi nen :t 2-3, viestin täpääl likkö Ee va Mäntymäki :t 1 - ra vinto huolto pääl likkö Eila Heik ki nen :t 5-6, sairaala insi nööri Pentti Ke rä nen :t 6-17, 2 - tietohal lin tojoh taja Riitta Rem su :t 2-4, 2 - hankin ta pääl likkö Laila Härkö nen :t 4-8, toi mis to päällikkö Anja Mar tiskainen :t ar kistopäällikkö Hilk ka Ka rivuo :t las kentasihteeri Pirjo Heik kinen :t las kentapäällikkö Irma Kär nä :t las kentasihteeri Rai sa Heikki nen :t ra hoitussihteeri Lii sa Moila nen :t 1 - palkkahallinnon tii min vetäjä Pir jo R Heikki nen :t palk ka hallin non tii min vetäjä Maija Rusanen :t - pää kir jan pitäjä Ei ja Sirviö :t 2-7 Muut kuin em. päätök set: Maa kuntajohtaja Alpo Jokelainen :t 1-2, Hankintapäätös kalustehankinnoista ajalle ( 1) - Markkinointisihteerin määräaikaisen tehtävän täyttäminen ( 2) - Täyttölupatoimikunnan mukaiset päätökset ( 2-4) Talousjohtaja Asta Tolonen 2 - Päätös tallelokeron käyttöoikeudesta Viran halti ja pää tösten yhteen vedot on näh tävillä Kai nuun maakun ta -kun tayhtymän kans liassa, Kaup pa katu 1, 2. kerroksessa sekä maa-

2 kuntahalli tuk sen kokouk sessa. Lausun not: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Ismo Vendelin ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon ympäristöministeriölle koskien lausuntopyyntöä toimintasuunnitelmasta uhanalaisten luontotyyppien parantamiseksi: "Ympäristöministeriö on pyytänyt Kainuun maakunta -kuntayhtymältä lau suntoa toimin tasuunnitel maehdotuksesta uhanalaisten luontotyyp pien ti lan parantamiseksi. Lausunnois sa pyydetään kiinnit tämään eri tyistä huo miota suunnitelmaehdotuksen tavoitelinjauksiin ja toimenpi de-ehdotuksiin. Lau sunnonantajien toivotaan pohtivan oman sektorinsa osalta edel lytyksiä edistää toimenpide-ehdotus ten toteuttamista. Ympä ristöministeriöllä on tarkoitus saamiensa lausuntojen perusteella täs mentää ja täydentää toi mintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmaehdotuksen uhanalaisten luontotyyppien tilan paran tamiseksi on laatinut ympä ristöministeriön LuTU -toimintasuunnitelmatyö ryhmä. Työn toimeksiantaja on ns. Biodi versiteetti -seu rantaryhmä, joka edistää Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansalli sen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seu ran taa. Työn perusaineistona ovat ol leet Suomen luontotyyppien uhan alaisuusarvioinnin tulok set (2008) ja arvioinnin tehneiden asiantun tija ryhmien laatimat toimenpide-esitykset sekä ympäristöministeriön alusta vasti määrittelemät kes keiset jatkotoimet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa lausuntonaan seu raavaa: Uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottaminen on olennainen ja viime vuosina yhä keskei sem mäksi noussut osatekijä laaja-alaisessa alueiden käytön suunnittelutyössä. Valtakunnalli sen ohjeistuk sen ja kaavoituskäy täntöjen kehittäminen asian suhteen edellyttää mittavia pa nostuksia ja selkeästi osoitettuja toimenpidemalleja. Maakuntakaavoituksen ja alueidenkäytön kannalta toimintasuunnitelmassa esitettyjen toi menpiteiden toteuttaminen asettaisi suuria haasteita erityi sesti taloudellisten sekä ajankäyttö resurssien riittävyy delle. Maakuntakaa vaprosessi on aikaa vievä ja lukuisista eri osatekijöistä koostuva kokonai suus. Vaikutusten arviointi on jo nykymuodossa eräs keskeisimmistä kaa voitustyön piirteistä. Toimenpide-ehdotusten mukaisten lisääntyvien selvitystarpeiden myötä joudutaan tarkaste lemaan uudella tavalla myös vaikutusten arvioinnin riit tävyyttä ja erityisesti sen tarkkuutta. Keskeiseksi kysy mykseksi nousee li säksi toimenpiteiden toteuttamisen rahoittaminen. Mikäli maakuntakaava tasolla edellytetään ja tarvitaan erityisen yksityiskohtaisia maastoselvityk siä, nousee kustannusten määrä ja selvitystöihin käytettävä työpanos huomattavasti. Maakun nan kattava alue on laajuudeltaan haasta va kohde tarkkojen selvitysten tekemiselle. Tämä edellyttäisi huomattavia rahallisia panostuksia ja uusia henkilöresursseja. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa arviointiselostukseen." 2) Maakuntahallituksien puheenjohtajien (lukuun ottamatta Uusimaa ja Varsinais-Suo mi) allekirjoittama kan nan ot to/julkilausuma

3 : Vä hit täis kau pan suur yksi köiden si jain nen oh jaus pi dettävä edelleen kun tien ja maa kun tien vastuulla osa na nii den de mokraattista kaavoi tus val taa - eikä sitä saa siirtää ym päristö ministe riölle. Kannanotto on liitteenä. Liite nro: 1 3) Pohjoisten ja itäisten maakuntaliittojen yhteinen lausunto lausuntopyyntöön liikenne- ja viestintäministeriölle : "Digiset Oy:n hakemus toimiluvan muuttamisesta koskien laajakais taista 450 MHz:n matka käyttäjien kannalta on erittäin hyvä asia, että on löyty nyt yritys Datame Oy, joka olisi halukas jatkamaan liike toimintaa kyseisessä verkossa. Datame Oy on asettanut kaupan ehdoksi, että toimilu paeh toja käy tettävän tekniikan suhteen muutetaan. Uusien tekniikoi den mah dollisella käyttöönotolla haki ja pyrkii takaamaan palveluiden saatavuu den ja kehittymisen jatkossakin eli pidentävän pal velun elinkaarta. Tämä on hy vä asia kuluttajille jo käyttöön otetun verkon toiminnan pysymi sen suhteen kuin myös langattomien yhteyksien markkinoiden, kilpailutilan teen ja pal velui den kehittymisen suhteen. Datame Oy on ilmoittanut olevansa valmis yhdessä ver kon palvelu operaattoreiden kanssa huolehtimaan siitä, että palve luun ei tule ennakoimattomia katkoksia sekä siitä, ettei kuluttajille synny kohtuutto mia kustannuksia ja vaivaa mahdollisen teknolo giavaihdon yhteydessä. Kuluttajalle koituvien kohtuullisten kustannusten määrä olisi syytä määritellä jo ennen toimiluvan muutoksen myöntämistä ja kirjatta va kuluttajalle koituvien kus tannusten katto toimilupaehtoihin. Myös mainittu teknologian vaihdosta aiheutuva vaiva kulutta jille tu lee olla minimaalinen, pikemminkin operaattorin tulee huolehtia mah dolliset laite yms. vaih dot ja asennukset. Tämä lausunto on valmisteltu yhdessä Lapin, Kainuun, Poh jois-kar jalan, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakun tien liittojen kanssa, jotka ovat mukana yhteisessä "Laaja kaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa" -hankkeessa." 4) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja kou lutustoimialan johtaja Anssi Tuominen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista: "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uu dis taminen Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa lausuntona ammattikor keakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista käsitte levästä raportista seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä pitää tärkeänä sitä, että mahdol li sessa uudessa toiminta mallissa on elementtejä, jotka kannusta vat ammattikorkeakouluja parantamaan oman toimin tansa laatua ja en tisestään vahvistavat työelämäyhteyksiä sekä aluevaikutta vuutta. Ammatti korkea-

4 koulujen perustehtävästä on pystyttävä huolehtimaan mahdollisen uudistuksen kaikilla tasoilla ja portailla. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa, että ammattikorkeakou lu jen mahdollinen siirtymi nen täysin valtion rahoituksen piiriin sel keyt täisi ammattikorkeakoulusektorin toimintaa ja pa rantaisi yh teistyö mahdollisuuksia yliopistojen kanssa. Muutoksessa koko naisrahoituk sen ta so ja sen indeksikehitys tulisi turvata yhtäläises ti yliopistojen kanssa. Muutos rahoituspohjas sa on toteutettava kuntien kannalta kustannusneutraalisti ja läpinäkyvästi. Ammatti korkea koulujen TKI-toiminta ja laaja aluekehitystehtävä tulisi huo mioida entistä pa remmin erityisesti sellaisilla alueilla, joilla yliopis tollisen koulutuksen määrä ja tarjonta on poikkeuksellisen alhai nen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausvalta tulee väistämättä kas vamaan, mikäli myönnettä vässä rahoituksessa siirryttäisiin nykyi sestä kustannusperusteisesta mallista tuloksellisuutta painotta vaan mal liin. Kajaanin ammattikorkeakoulun kaltaisen pienen kor keakoulun kannalta siirtyminen tulospainotteiseen rahoitukseen olisi periaat teessa hyvä ratkaisu, sillä myös pieni yksikkö voi olla tuloksellinen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä OKM:n mittareil la mi tattuna maan toiseksi paras ammattikorkea koulu. Kainuussa on jo hyviä kokemuksia toi sen asteen ammatilli sen koulutuksen osalta tu loksellisuutta painottavasta rahoitusmal lista. Kainuussa toivotaan, että mittarit kauttaaltaan monipuolistui sivat ja korkeakoulujen kokoa painottavat mittarit menettäisivät osaltaan merkitystä. Kuntien ja alu een ohjausrooli ammatti kor keakouluihin tulisi jatkossakin toteutu maan aluekehityksen strate gioiden kautta. Ammattikorkeakoulujen tehtäviin liittyvä julkinen perusrahoitus tu lee jatkossakin ja kaikissa vaihtoehdoissa ohjata suoraan ammat tikor keakouluille tai niiden ylläpitäjille. Tätä periaatetta tulisi aina noudat taa myös muun koulutusjärjestelmän osalta. Selvityshenkilöt esittävät organisatorisena ykkösvaihtoehtona, että ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjäorganisaatiot yhdistyvät yh deksi oikeushenkilöksi ja kaikkien ammattikorkea koulujen oi keudelli seksi muodoksi tulee osakeyhtiö. Sekä nykyiset että uudet AMK-osakeyh tiöt hakisivat uudet toimiluvat. Kajaanin ammattikor keakoulu muuttuisi nykyisestä hyvin toimi vasta liikelaitoksesta osa keyhtiöksi. Kajaanin ammattikorkeakoulun ylläpitäjäselvitys on laadittu Kai nuun mallin jatkovalmistelun yhteydessä kevään ja kesän 2010 ai kana. Kainuun maakunta -kuntayhtymä näkee, että Ka jaanin am mattikor keakoulun nykyinen toiminta- ja ylläpitomalli on hyvä ja toimiva rat kaisu. Nykymallissa Kajaanin ammattikorkeakoululla on vahva toi minnallinen ja taloudellinen auto nomia. Osakeyhtiö malli olisi var masti toimiva, mutta onko tarkoituksenmukaista kiin nittyä vain yh teen vaihtoehtoon, koska alueet ja niiden ammatti korkeakoulut ovat hyvin erilaisia? Mikäli selvityshenkilöiden esitys saa yleisen ja poliittisen hyväk syn nän, ja uudistettavaan la kiin kirjataan kaikkien ammattikorkea koulu jen organisaatiomuodoksi osakeyhtiö, on Kainuun maakunta -kunta yhtymä luonnollisesti uudistuksen takana. Kajaanin ammat tikorkea koulun yl läpitäjiksi tulisi koota toiminta-aluetta ja koulutus toimintaa tukevia ja toiminnalle lisäarvoa tuo via toimijoita. Uudis tuksessa on otettava erityisesti huomioon yhtiömuodon mukanaan tuo mat vero- ja maksuvalmiuskysymykset. Kajaanissa on Vimpe linlaakson oppi laitoskiinteistöt koottu erillisen kiinteistöliikelaitok sen omistukseen ja tämä järjestely on ollut toimi-

5 va. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toivoo, että ammattikorkeakoulu-osakeyhtiöt olisivat pää osin kuntaomisteisia, osin yksityisiä, ei vät osa valtionhallintoa. Jos ratkaisu edellyttää niiden ylläpidonkin siirty mistä kokonaan valtiolle, niin Kainuun maakunta suhtautuu siihen varauk sellisesti. Valtiovallan suorittamat korkeakoulupoliitti set lin jaukset eivät ole kaikilta osin saa neet viime aikoina kainuu laisten kannatusta. Suomalainen ammattikorkeakouluverkosto on toki edelleen haja nai nen, koska 25 ammatti korkeakoululla on 160 toimipistettä. Kai nuus sa Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnot on keskitetty yh delle kampusalueelle Vimpelinlaaksoon ja samalla alueella sijait sevat myös lä hes kaikki Ka jaanissa olevat toisen asteen oppilai tokset. Jat kossa myös yliopistolli nen koulu tus on keskittymässä samalla alu eelle. Tästä toimintamallista olisi varmasti opittavaa monilla muilla alueilla. Kajaanissa ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat rakenta neet toimivan sopimuksellisen konsortioyhteistyön, ja yhdistäneet voima varansa yhteiseen tutkimus- ja koulutuskeskus CE MISiin ja yhtei seen aikuiskoulutusyksikkö AIKOPAaan. Kainuun maakunta pitää hyvänä ja aluevaikuttavuutta parantavana kehityksenä kor keakoulu muotojen yhteistyön tiivistämistä. Selvityshenkilöiden ehdotusten toteuttaminen merkitsisi tähän mennessä laajinta ammatti korkeakoululainsäädännön uudistusta. Uudis tusta toteutettaessa keskeisenä asiana tulee pi tää ammatti korkea koulujen alueellista kattavuutta sivistyspoliittisen ministeri ryhmän ke sä kuussa 2010 hyväksymien linjausten mukaisesti. Jo kaisessa maa kunnassa tulee olla vähin tään yksi korkeakoulu. Kai nuussa koettu jen rakennemuutosten jälkeen Kajaanin ammatti kor keakoulu on maakunnan ainoa korkeakoulu, ja sen jatkaminen OKM:n päätösten mukaisesti itsenäisenä ja osana suomalaista korkeakoululaitosta on alueen kehityksen kannalta ensiar voisen tärkeää. Raportissa selvityshenkilöt kritisoivat kuntayhtymien ylläpitämiin ammattikorkeakouluihin syn tyneitä monikerroksisia hallintojärjes telmiä, jotka heidän mukaansa mutkistavat ja hidastavat päätök sentekoa. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toimii toisen asteen koulutuksen järjestäjänä koko Kainuun alueella ja tästäkin ylläpitä jämallista voi daan olla myös toista mieltä Kai nuun kokemusten perusteella. Suomalaista koulutusjärjestelmää on katsottava kaikissa uudistuk sissa aina kokonaisuutena ja erityisesti koulutuksellisena jatkumo na. Koulutusjärjestelmämme on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki." Maakuntajohtajan ehdotus: Maakunta halli tus: Lisätietoja asiasta antaa hallin tojoh taja Ka levi Yli niemi puh tai sähkö postitse Maakuntahallitus päättää, ettei vi ran halti japäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maa kun ta halli tuksen käsi teltäväksi sekä mer kit see an ne tut lau sun not tie dok si.

6 Hyväksyi.