Itä-Uudenmaan VOIKUKKIA-Ohjausryhmä, Porvoo VOIKUKKIA-TOIMINTAA KUMPPANUUDELLA VOIKUKKIA-verkostohanke Pia Peltoniemi ja Hanna Hägglund

Transkriptio

1 Itä-Uudenmaan VOIKUKKIA-Ohjausryhmä, Porvoo VOIKUKKIA-TOIMINTAA KUMPPANUUDELLA VOIKUKKIA-verkostohanke Pia Peltoniemi ja Hanna Hägglund

2 Valtakunnallinen VOIKUKKIA-toiminta TAVOITE 1: Jokaisella toiminta-alueella toimii säännöllisesti vähintään 1 VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä/vuosi > palveluiden tasapuolisuus eri alueilla TAVOITE 2: Kouluttaa riittävä määrä VOIKUKKIA-menetelmän hallitsevia ammattilaisia ja vertaisohjaajia (tällä hetkellä 146 koulutettua ohjaajaa) TAVOITE 3: Alueille toimiva yhteistyö ohjaajaverkoston ja vanhempien vertaistukiryhmätoiminnan tueksi koordinaatiotyö ja tukipalveluita TAVOITE 4: Vanhemman äänen esille nostaminen TAVOITE 5: Luoda kattavat ja informatiiviset sähköiset tieto- ja tukipalvelut:

3 VOIKUKKIA-toiminnan tasokaavio Vanhempi VOIKUKKIAvertaistukiryhmä Ohjaajapari ja vertaisohjaaja Alueellinen VOIKUKKIAohjaajaverkosto (verstaat) Alueellinen VOIKUKKIA-ohjausryhmä (kumppanuussopimukset) VOIKUKKIA-alueverkosto (tilaisuudet, tiedotus ja markkinointi) Valtakunnallinen VOIKUKKIA-verkosto (

4 VOIKUKKIA-toiminnan käytännön tasot VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä VOIKUKKIA-vertaistukiryhmämalli VOIKUKKIA-ohjaaja Alueellinen VOIKUKKIAohjausryhmä - Tapaamiset n. 2-3 krt/vuosi - Ohjaus ja päätökset - Kumppanuussopimukset VOIKUKKIA-Alueverkosto - Ohjaajien verkosto (n. 2-3 krt/vuosi) - VOIKUKKIA-koulutukset - VOIKUKKIA-materiaalit Raportointi ja arviointi ryhmistä - Ohjaajaverkoston tapaamiset - Vertaistukiryhmät - T & K toiminta - Ryhmien seuranta ja arviointi - Tiedotus- ja markkinointi - alueeliset -sivut - Aluekoordinaatio - Alueverkostotapaamiset - Alueellisen toiminnan seuranta ja arviointi - Teeman mukaiset tilaisuudet ammattilaisille ja vanhemmille - Tiedotus ja markkinointi - n. 1 2 kertaa/ vuosi

5 VOIKUKKIA-toiminnan alueellinen prosessikuvaus Tiedotusta ja markkinointia VOIKUKKIA-menetelmästä, mallista ja tukipalveluista alueille hankkeelta Alueellisten yhteistyötahojen löytäminen ja alustavan työryhmän jäsenten kokoaminen Järjestetään yhteistyössä alueellinen avoin info- ja keskustelutilaisuus aiheesta/ teemasta/ tarpeesta Alueellisen ohjausryhmän nimeäminen ja ohjausryhmätyöskentelyyn sitoutuminen, säännöllisyys Ohjaajaverkoston kokoaminen > Ohjaajien verstastoiminnan raamit - Tapaamiset n. 1 3 krt/vuosi VOIKUKKIA-menetelmän hallitsevien ohjaajien koulutus ja rekrytointi Kumppanuuden ylläpitäminen - ohjausryhmä n. 2-3 krt/vuosi - aluekoordinaatiotahon nimeäminen - selvitys- ja kehittämistoimenpiteitä - seuranta, arviointi ja jatkokehitys Kumppanuussopimusten ja palvelusopimusten rakentaminen, alueellisen VOIKUKKIA-toiminnan rakentaminen Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kaikilla kolmella sektorilla ja vanhemmille Alueverkostot - Teeman mukaiset tilaisuudet n. 1 2 krt / vuosi Aluekoordinaatio: - tiedotus ja markkinointi tilaisuuksista ja ryhmistä - Verkoston yhteystiedot - Aluetilaisuuksien järjestelyt - Ohjaajaverstaiden järjestelyt - Päivitys: alueelliset www-sivut Raportointi alueelliselle VOIKUKKIA-ohjausryhmälle

6 KUMPPANUUDEN EDUT sitoutuminen kumppanuussuhteeseen ja sen laadun kehittämiseen luottamus siihen, että toimitaan kuten on sovittu osapuolten panosten / osuuksien hyvä koordinaatio kommunikaation avoimuus ja vaihdetun tiedon laatu vahva osallistuminen yhteisten tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan suunnitteluun sekä toteuttamiseen paneutuminen yhteiseen ongelmanratkaisuun eteen tulevissa kysymyksissä kumppanuuksia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi. olennaista kumppanuudessa on pitkäjänteisyys, sillä se on kohtuullisen pitkäjänteinen yhteistyön tapa.

7 MIKSI TAVOITELLA KUMPPANUUTTA? Kumppanuutta tarvitaan, jotta toiminta voisi vakinaistua ja että ohjaajat saisivat mandaatin toimia organisaatiostaan käsin ryhmänohjaajina yhteistoimintaalueellaan. Usein seuraa vaihe, jolloin huomataan, että on välttämätöntä tiivistää koordinaatiota ja ottaa käyttöön selkeämpiä ohjaus- ja toimintamekanismeja (VOIKUKKIA-ohjausryhmä) esim. kokoamalla toiminnot yhteisen hallinnan alle (VOIKUKKIA-aluekoordinaattori). Kumppanuuden tarve voi myös lakata, jos koordinaation tarpeisiin riittää kustannuksiltaan ja ajankäytöltään edullisempi ohjausmekanismi kuten puhtaasti markkinapohjainen vaihdanta tai selkeämpi työnjako pidemmälle viedyn erikoistumisen tai vakioinnin myötä. Kumppanuus edellyttää johtamista ja ohjaamista. Johtajuudella tarkoitetaan, että kumppanuutta edistetään ja kumppaneina toteutettavaa toimintaa johdetaan noudattaen yhdessä sovittuja menettelytapoja (kumppanuussopimuset ja alueellinen ohjausryhmä). Kumppanuudessa lähtökohtana on kumppanusten itsenäisyys, kunhan pidetään huolta siitä, ettei se haittaa kumppanuudessa toteutettavaa yhteistoimintaa.

8 KUMPPANUUDEN HAASTEITA Kumppanuudesta vastaavien on tunnettava toisensa ja pystyttävä luomaan luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jotta kumppanuutta voidaan rakentaa. Kumppanuudesta ja siinä toteutettavasta toiminnasta on saatava aikaan osapuolten kesken riittävän yhteinen näkemys, joka voidaan kiteyttää kumppanuussopimukseksi. Kumppanuudessa on pystyttävä kehittämään ja sopimaan menettelytavat ja prosessit sekä tarvittaessa myös rakenne ja roolit, joilla kumppanukset yhdessä voivat johtaa kumppaneina toimintaa. (Kannattaa kirjata kaikki osa-alueet tarkasti ylös) On sovittava, miten menettelytavat ja rakenteet linkitetään osallisorganisaatioiden omiin rakenteisiin, - rooleihin ja päätöksenteon käytäntöihin. (Esim. työaikakäytönnöt, VOIKUKKIA-aluekoordinaattorin työpanos, VOIKUKKIA-ohjaajien työskentely ryhmänohjaajina jne. > kirjaukset sopimuksiin) Kumppanuuteen osallistuvien organisaatioiden on tarvittavilta osin mukautettava omaa toimintaansa niin, että se edesauttaa kumppanuudessa onnistumista > esim. palvelunohjausprosessit ja käytännöt kaikkien tiedossa. Osallisina olevat henkilöt tekevät parhaansa, jotta eteen tulevat asiat pystytään ratkaisemaan yhteisymmärryksessä > asenne ja tahtotila kohdallaan.

9 KUMPPANUUDEN RAKENTAMINEN 1. Kukin kumppanuuden osapuoli selkiyttää oman perustehtävän ja strategiset tavoitteet 2. Kukin osapuoli selkiyttää omat perustelut ja tavoitteet kumppanuuksille 3. Kartoitetaan mahdolliset kumppanuudet 4. Neuvotellaan yhteinen suunnitelma kumppanuudelle 5. Hyväksytään kumppanuussopimukset 6. Suunnitellaan toimintaa yhdessä 7. Toteutetaan toimintaa suunnitelmien mukaisesti

10 KUMPPANUUDEN TOTEUTTAMISEN PERUSRATKAISUJA Monitoimijaisessa tilanteessa ratkaisevan tärkeää löytää tapa/mekanismi, jolla voidaan ohjata tai koordinoida keskinäistä yhteistyötä. Mekanismin tulisi turvata se, että kunkin osallisen osuudet ja panokset hyödyttävät kokonaisuutta ja että osallisten tärkeänä pitämät omat ja yhteiset tavoitteet toteutuvat. Mekanismin tulisi olla myös kustannustehokas: se ei itsessään vie paljon voimavaroja ja tuota liian suuria ns. prosessilisäkustannuksia yhteistyöllä saataviin hyötyihin nähden. Kumppanuuspohjaisessa koordinaatiossa toimintaan jaetun johtamisen periaatteella, jonka käytännön toteutusmuodot voivat olla erilaisia (esim. sopimuksenvarainen kumppanuus = neuvottelut ja sopimukset, riippuva kumppanuusjohtaminen = valtuudet ja kiinnitys omaan organisaatioon tai oman erillisen yksikön kautta tapahtuva koordinointi esim. yhteinen yhdistys tms.)

11 Alueellisen VOIKUKKIA-kumppanuuden ja sopimuksen rakentamisen osa-alueet 1. Kumppanuussopimuksen osapuolet ja tarkoitus 2. Kumppanuustoiminnan toteuttamisen ja toiminnan periaatteet 3. Kumppanuustoiminnan tavoitteet ja niiden nimeäminen 4. Kumppanuustoiminnan painopisteet 4.1. Palvelujen tuottaminen 4.2. Alueen yhteisten VOIKUKKIA-toimintojen toteutus 4.3. Alueellisen hyvinvointipolitiikan edistäminen 8. Kumppanuussopimuksen voimassaolo ja sopijaosapuolten nimeäminen 7. Kumppanuustoiminnan seuranta ja arviointi sekä niiden määrittely - systemaattinen palveluiden toimivuuden, taloudellisuuden ja kehittämistarpeiden sekä kumppanuusrakenteiden toimivuuden arviointi 6. Kumppanuustoiminnan kustannukset ja niiden määrittely 5. Kumppanuuden organisointi ja toiminnan tasot, jotka edellyttävät organisointia - ohjausryhmä (pj., siht.) - Aluekoordinaatiotaho - toiminta- ja kustannussuunnitelma 9. Kumppanuussopimuksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen sekä käytäntöön vieminen 10. Alueellisen VOIKUKKIAtoiminnan ylläpitäminen ja varmistaminen 11. Kumppanuussopimuksen toteuttaminen ja tarkistaminen sovitussa aikataulussa

12 KUMPPANUUSSOPIMUKSEN KEHITYSPROSESSI JA SISÄLLÖT 1. Kukin osapuoli selkeyttää oman perustehtävän ja strategiset tavoitteet Näkemys siitä missä itse ollaan ja mihin pyritään määrittää tarpeen sille, missä asioissa tai tehtävissä tarvitaan kumppanuutta ja millaista kumppanuutta haetaan 2. Kukin osapuoli selkeyttää omat perustelut ja tavoitteet kumppanuudelle Miksi? (tarve, tarkoitus, tavoitteet) Missä toiminnoissa? Ketkä kumppanit mahdollisia ja millä perusteella? Miten kumppanuuksien ohjaus järjestetään omassa organisaatiossa? Miten kumppanuuksia haetaan? 3. Kartoitetaan mahdolliset kumppanuudet Järjestetään yhteisiä foorumeja, joilla voidaan kohdata ja tutustua (tarvitaan koollekutsuja) Mitä tarpeita ja tarjottavaa eri tahoilla on? Ketkä voisivat olla varteenotettavia kumppaneita? Haetaan yhteisiä intressejä ja kumppanuuden alaa Kehitetään yhteistä tarkoitusta ja tavoitetta kumppanuuden pohjaksi Kumppanusten valikoituminen (ydinjoukko löytää toisensa: ottaako joku veturin roolin? Osa mukana löyhemmin tai vain jossain kohdin) 4. Neuvotellaan yhteinen suunnitelma kumppanuudelle Määritellään yhteinen käsitys kumppanuudesta (ketkä, mitä, millä panostuksilla?) Luodaan kumppanuudessa toteutettavan toiminnan suuntaviivat tuleville vuosille (tavoitteet, toiminnan ala ja pääsisällöt) Osallisorganisaatioiden ylin johto + luottamushenkilöt sitoutuvat ja antavat tukensa Valitaan sopiva organisointitapa/perusrakenne kumppanuudelle (valittavana on erilaisia vaihtoehtoja kuten yhtiö, yhtymä, säätiö, yhdistys, yhteinen hallintayksikkö, yhteisprojekti, yhteinen toiminto, yhteistyöverkko jne.) Täsmennetään ja sidotaan tarvittavia voimavaroja (kytkentä budjettikäsittelyyn) 5. Hyväksytään kumppanuussopimukset Laaditaan perustava kumppanuussopimus, johon on kirjattu keskeisimmät asiat kumppanuudesta ja sen johtamisesta Käsitellään ja hyväksytään sopimus osallisorganisaatioissa Tehdään ja hyväksytään tarkentavia palvelu- ym. Yhteistyösopimuksia (palvelusopimuksia tarvitaan, kun kumppanuus sisältää esim. palvelujen myyntiä, ostoa, jollain tavalla/tasolla on sovittava työnjaosta, käytännön vastuista, yhteisistä pelisäännöistä, delegoinnista, ohjausvastuista jne.) Sovitaan seurannasta ja arvioinnista 6. Suunnitellaan toimintaa yhdessä Laaditaan ja hyväksytään yhdessä toimintasuunnitelmat esim. vuodeksi Laaditaan ja hyväksytään yhdessä resurssien käyttösuunnitelma Kehitetään ratkaisumallit käytännön yhteistyöhön toiminnassa 7. Toteutetaan toimintaa suunnitelmien mukaisesti Hoidetaan kumppanuuden johtaminen ja organisointi sovittujen menettelytapojen mukaan sovittuja käytänteitä noudattaen. 8. Seurataan, arvioidaan ja korjataan toimintaa tarvittaessa Lähde: Paavo Viirkorpi, Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä. Kumppanuusjohtamisen tarkastelua hyödyntäen Harava-projektin tuloksia. Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun keskusliitto

13 Ryhmätyö 1: Verkostokartta Miettikää ryhmässä alueenne toimijoita, jotka työskentelevät sijoitettujen tai huostaanotettujen lasten vanhempien kanssa eri sektoreilta. Keiden ammattilaisten tai organisaatioiden olisi syytä olla tietoisia ja välittää edelleen viestiä siitä, että alueellanne on tarjota vanhemmille VOIKUKKIAvertaistukiryhmiä? Miten varmistetaan, että viesti saavuttaa lopulta myös vanhemmat? Nimetkää alueenne toimijoita ja tahoja sekä keinoja verkostokarttaan. Verkostokartat täydennetään yhteen ja lähetetään osallistujille jälkikäteen sähköisesti sekä lisätään palvelun aluesivuillenne.

14 VERKOSTOKARTTA/Itä-Uusimaa Lastensuojelu Järjestöt Seurakunnat Perheneuvola VOIKUKKIA- TOIMINTA Kehittämisyksiköt Aikuissosiaalityö LS-laitokset LS-toimijat Mielenterveystyö Päihdetyö

15 VERKOSTOKARTTA/Itä-Uusimaa Tukkari, sosiaalipäivystys, Kuntien lastensuojelun johtavat sosiaalityöntekijät (Askola, Loviisa, Porvoo ja Sipoo) Neuvolat, Sairaalat, Terveyskeskus Kokemusasiantuntijat, vertaisohjaajat, koulut ja koulukuraattorit, Oikeusaputoimisto Verso, Kompetenscentret, SFK, oppilaitokset, Practicum, Terveydenhuoltooppilaitos Perheasianneuvottelukeskus (srk), Perhepalvelukeskus (Sipoo), Perheneuvolat (Porvoo, Loviisa) + Askolalla Perhepisteen ostopalvelut Kuntien toimeentulotuen etuuskäsittelijät, aikuissosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät (Askola, Loviisa, Porvoo, Sipoo), Sosiaaliasiamies Aikuissosiaalityö Perheneuvola Muut LSlaitokset Terveyden -huolto VOIKUKKIA TOIMINTA Järjestöt Kärkulla, Eteva, Samaria, Yhden vanhemman perheiden liitto (YVPL/Hki), Pelastakaa lapset, MLL, Pois mamman padalta ry, Väestöliitto, AA, AN, omaistoiminnan neuvottelukunta Lastensuojelu Seurakunnat Kehittämis -yksiköt Evankelisluterilainen seurakunta (su + ru), diakonit ja perhetyö, lapsi- ja nuoristyö, sis. Tiedotus, rippikoulutyö, tilojen käyttömahdollisuus, vapaakirkot, pelastusarmeija Lapinjärven lastentalo, Turvakoti, Monikulttuurinen (?), ammatilliset perhekodit, Täyskäännös (*Täkä), Ekebo, Yksityiset laitokset ja perhekodit Myrskyn silmä, 4-astetta, Perhepiste, sijaisperheet Muut LS-toimijat A-klinikka, Päihdeklinikka, Samaria, Koivula (Porvoo) Päihdetyö Mielenterveystyö Itä-Uudenmaan sos.psyk. Ykdistys, Psyk.poliklinikat, Sairaalan (psyk) osastot ja sosiaalityöntekijä

16 VOIKUKKIA-toiminta Itä-Uudellamaalla Asiakasnäkökulma (asiakkaat, osallistujat, käyttäjät jne.) Ammattilaisnäkökulma (ammattilaiset, toteuttajat, tuottajat jne.) Organisatorinen näkökulma (esimiehet, tukihenkilöstö, johto jne.) Poliittis-hallinnollinen näkökulma (poliittiset päätöksentekijät, virkamiehet jne.)

17 Kiitokset mielenkiinnostasi ja tutustu lisää palveluihin: Lisätietoja: Pia Söderholm projektikoordinaattori Puh Hanna Hägglund projektisuunnittelija Puh