YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISESTA KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISESTA KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri Jyrki Kauppinen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISESTA KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ TEKNINEN PERUSTELUMUISTIO 1 Yleistä 1.1 Tavoite Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen on lisättävä huomattavasti eri uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tehostettava merkittävästi niin energiansäästöä kuin energian käyttöäkin. EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 38 %, kun uusiutuvan energian osuus vuonna 2005 oli 28,5 prosenttia. Tavoite edellyttää uusiutuvan energian lisäämistä 38 terawattitunnilla. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa 2008 Suomen strategiseksi tavoitteeksi asetettiin energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun niin, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh. Vuonna 2011 loppukulutus oli 386 Twh. Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiksi, joten olemassa olevien rakennusten vaikutukset Suomen energiankulutukseen ja päästöihin kestävät vuosikymmeniä. Vuonna 2050 olemassa olevasta rakennuskannasta puolet on rakennettu ennen vuotta Tällä määräyksellä ja sitä tukevalla suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämisellä on tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta noin 25 % ja hiilidioksidi päästöjä noin 45 % vuoteen 2050 mennessä. Säästöt syntyvät muun muassa lämpöhäviöiden vähentämisestä, tehokkaammista lämmön talteenottolaitteistoista sekä sähkön tehokkaammasta käytöstä ja uusiutuvien energialähteiden, kuten esimerkiksi maalämmön käytön lisäämisestä.

2 2 Valmisteltu kokonaisuus koskee luvanvaraisia korjauksia. Sen vaikutukset energiansäästöön koko rakennuskannassa olisivat noin 6 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 1.2 EU:n lainsäädäntö ja Suomi Määräysten valmistelun yhteydessä on otettu huomioon EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä olemassa olevia rakennuksia koskeville määräyksille asetetut velvoitteet. Säännöksiä on sovellettava viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin viimeistään 9. päivästä tammikuuta 2013 ja muihin rakennuksiin viimeistään 9. päivästä heinäkuuta Suomi Suomessa uusilta rakennuksilta on jo pidempään vaadittu muuhun Eurooppaan verrattuna erittäin tehokasta lämmöneristävyyttä. Koska Suomen rakennuskanta on verrattain nuorta, on energiatehokkuuskysymykset huomioitu olemassa olevaa rakennuskantaa rakennettaessa. Tästä huolimatta rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian loppukulutuksesta. Tämä energiankulutus muodostuu pääosin rakennusten lämmitykseen, jäähdytykseen, lämpimän veden tuottamiseen ja jakeluun sekä valaistukseen käytettävästä energiasta. Rakennustyypeittäin energian kulutus jakautuu siten, että omakotitalot kuluttavat 27 prosenttia, tuotantorakennukset 27 prosenttia, asuinkerrostalot 19 prosenttia, liike- ja toimistorakennukset 17 prosenttia, julkiset palvelurakennukset 8 prosenttia ja rivitalot 6 prosenttia. Mahdollisuudet kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin ovat löydettävissä silloin, kun olemassa olevia rakennuksia korjataan muusta syystä. Yleisimmin korjaukset tehdään vaiheittain rakennusosien ja järjestelmien ikääntymisen mukaisesti. Tyypillisimmin korjaukset kohdistuvat ikkunoihin oviin, julkisivuihin, vesikattoon sekä vesi-, viemäri ja ilmanvaihtojärjestelmiin. Muutos- ja korjaustöiden yhteydessä voidaan energiatehokkuutta parantaa kustannustehokkaasti muun muassa uusimalla huonokuntoisia ikkunoita ja joissakin tapauksissa lisäämällä seinien tai yläpohjan eristävyyttä ja parantamalla teknisten järjestelmien energiatehokkuutta niiden uusimisen yhteydessä. Olemassa olevassa rakennuskannassa lämmityksen ja ilmanvaihdon säätöjen ylläpitämisellä saadaan säästöjä energiankulutukseen. Syntyneet säästöt ovat tuolloin

3 3 rakennuksen alkuperäisen energiatehokkuuden ylläpitämistä eivätkä varsinaista rakennuksen ominaisuuksien parantamisesta johtuvaa lisäsäästöä Muutamia maita lyhyesti Ruotsissa pyritään korjausrakentamisessa uudisrakentamisen tasoon ja vaihtoehtona on rakennusosakohtainen tarkastelu. Norjassa rakentamismääräyksiä sovelletaan periaatteessa sekä uudis- että korjausrakentamiseen eikä soveltamista ole sidottu luvanvaraisuuteen. Tanskassa lähtökohtaisesti uudisrakentamisen vaatimuksia sovelletaan rakennuksen korjattaviin osiin, mutta rakennusosan tulee täyttää uudisrakentamisen energiavaatimustaso vain, jos se on kustannustehokasta. Saksassa laajamittaisessa korjauksessa muutettujen rakenneosien U-arvot eivät saa ylittää Energiansäästöasetuksessa (EnEV) annettuja vähimmäistasoja. Vaihtoehtoisesti koko korjatun rakennuksen primäärienergiantarve ei saa ylittää referenssirakennuksen primäärienergian-tarvetta yli 40 prosentilla. Muissa kuin laajamittaisissa korjauksissa standardin DIN mukaisia vaatimuksia sovelletaan korjattuihin rakenneosiin. Uudisrakennuksissa tulee rakennuksen lämmitysenergiasta olla 10 prosenttia uusiutuvaa energiaa (Erneuerbare-Energien-Wärmegesetz - EEWärmeG). Lakia voidaan osavaltiokohtaisesti soveltaa myös olemassa oleviin rakennuksiin rakennuksen lämmitysjärjestelmän muutosten yhteydessä. Standardi (DIN ) määrittelee lämmöneristyksen ja kylmäsiltojen minimivaatimukset kaikille rakennuksille. Uudisrakentamista koskevat määräykset ovat lämmöneristyksen osalta standardia tiukempia. Alankomaissa on käytössä energiatehokkuusstandardi (EPN), joka asettaa energiatehokkuusvaatimukset uusille rakennuksille sekä laajamittaisille korjauksille. Lisäksi vaatimustasoja on asetettu myös yksittäisille rakenneosille. Suomen valmistellut tasot ovat maltilliset. Pohjoismaiden osalta voidaan selvästi todeta korjausta koskevan lähtötason olevan lievempi muissa kuin ikkunoissa, ovissa ja teknisissä järjestelmissä, joissa vallitsevan uudisrakentamisen tason soveltaminen on edullisin vaihtoehto ja on näin ollen sama, kuin muissa vertailtavissa pohjoismaissa. Rakennusvaipan muiden osien vaatimusten osalta olemme selvästi lievemmissä vaatimuksissa kuin muut pohjoismaat. Saksassa on eri vaatimukset uudis- ja korjausrakentamiselle ja Alankomaissa käytetään kerrointa, jota säätämällä voidaan vaikuttaa vaatimustasoihin. Näiden vertailu lukuarvoina on hankalaa ja toisaalta Suomen pohjoinen sijainti antaa erilaiset arvot esimerkiksi kustannustehokkuustarkasteluissa kylmistä olosuhteista johtuen.

4 4 2 Keskeiset ehdotukset Asetuksessa annetaan rakennuksen omistajalle kolme eri vaihtoehtoa, jolla rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen taso määritellään ja kuinka energiatehokkuuden parantuminen osoitetaan. Rakennuskannasta valtaosa on rakennuttu luvuilla. Tyypilliset tämän aikakauden ulkoseinärakenteet (esimerkiksi Betoni Sandwich rakenne) ovat tällä hetkellä selvästi ylittäneet jo teknisen käyttöikänsä ja vaativat korjausta. Rakenteiden kannalta on tarkoituksenmukaista pienentää lämmönläpäisyä vähintään puoleen alkuperäisestä; monissa tapauksissa uudisrakentamisen tasoon eristäminen on täysin mahdollista ja usein myös kustannustehokasta. Kaikissa lisäeristämisen tarkasteluissa on luonnollisesti erittäin tärkeää tarkastaa, että rakenne toimii rakennusfysikaalisesti oikein. Alapohjien eristäminen on usein hankalaa ja erityisesti maanvaraisissa alapohjissa usein erittäin kallista. Eristävyyttä ei saisi kuitenkaan heikentää ilman perusteltua syytä. Ikkunaremontin yhteydessä kustannustehokkainta on vaihtaa ikkunat vähintään uudisrakentamisen tasoon. Usein uudisrakentamisen tasoa paremmat ikkunat ovat kustannustehokkaampia. Lämmönläpäisykertoimeltaan pienten ikkunoiden etuna on myös se, että ne läpäisevät auringon lämpösäteilyä vähemmän ja ehkäisevät näin kesäaikaista ylilämpenemistä. Rakennuksen arkkitehtuurilla on suuri merkitys myös energiankulutukseen. Olemassa olevan rakennuskannan monimuotoisuudesta sekä niihin valituista lämmitysjärjestelmistä johtuen tarvitaan useita erilaisia vaihtoehtoja, että rakennuksien energiatehokkuutta voidaan parantaa kustannustehokkaasti rakennusten ja rakennusosien korjaus- ja uusimistöiden yhteydessä. Rakennukset, joissa on paljon kulmia ja isoja ikkunoita, kuluttavat tyypillisesti selvästi enemmän energiaa kuin arkkitehtuuriltaan kompaktit rakennukset. Absoluuttiset energiakulutuserot suurimman ja pienimmän välillä ovat suurempia vanhemmissa rakennuksissa (noin kwh/m 2 ) ja pienimpiä uudemmissa rakennuksissa (noin kwh/m 2 ). Prosentuaalisesti erot ovat noin prosenttia vuodesta riippumatta. Korjaustoimenpiteiden, joihin ei tarvita viranomaislupaa, valvonta olisi kiinteistönomistajan oman edun valvontaa. Erityisesti huomioitava seikka, myös korjausrakentamisessa, on ylilämpenemisen hillitseminen kesäaikaan. Ylilämpenemistä voidaan hillitä tehokkaasti myös passiivisilla keinoilla.

5 5 2.1 Antovaltuus Asetus annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 117 g :n nojalla. 2.2 Vaikuttavuus ja vaatimukset Tavoitteena on pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta noin 25 prosenttia ja hiilidioksidi päästöjä noin 45 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Rakennusten energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet tehdään rakennuksiin niihin muutenkin tehtävien korjausten ja uusimisten yhteydessä. Vaatimukset velvoittavat tekemään vain ne parannukset, jotka ovat mahdollisia teknisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti arvioituina. Lisämääreenä on kustannustehokkuus, jota arvioidaan taloudellisen kannattavuuden, esimerkiksi takaisinmaksuaikojen, näkökulmasta. Kustannustehokkuudella tarkoitetaan hankekohtaisesti tehtyä laskelmaa, jolla arvioidaan vaatimusten täyttämisen olevan kustannustehokasta tai -tehotonta. Kustannustehokkaita ovat sellaiset ratkaisut, joille voidaan määrittää takaisinmaksuaika korjauksen suunnitellun käyttöiän aikana. Esimerkiksi, kun asuinrakennuksen julkisivu uusitaan, tavoitteena vuoden käyttöikä. Jos tässä yhteydessä tehtävästä lisälämmöneristämisestä alkuperäiseen verrattuna aiheutuvan kustannuksen takaisinmaksuaika on alle 30 vuotta, toimenpide on kustannustehokas. Tekniset järjestelmät arvioidaan samalla tavalla, mutta takaisinmaksun täytyy tapahtua niiden suunnitellun käyttöiän aikana. Ilmanvaihtokoneille käytetään yleisimmin 20 vuoden kestoikää. Kustannustehokkuuden laskennan suurin haaste on tunnistaa ne kustannukset, jotka aiheutuvat energiatehokkuuden parantamisesta alkuperäiseen verrattuna, koska korjaus tai uusiminen tehtäisiin joka tapauksessa rakennusosan tai laitteen ollessa käyttöikänsä lopussa. Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat marginaalikustannukset ovat useimmiten melko pieniä ja takaisinmaksuajat näin ollen lyhyempiä kuin maksimiajat. Esimerkiksi ikkunoiden osalta marginaalikustannus on häviävän pieni yleensä, koska ne uusittaisiin joka tapauksessa ja uudisrakentamista koskevien määräysten mukaiset ikkunat ovat edullisimmat. Toimenpiteen kustannustehokkuus täytyy arvioida vain siinä tapauksessa, että halutaan osoittaa jonkin vaatimuksen mukaisen toimenpiteen kustannustehottomuus hankekohtaisesti ja saada joustoa. Teknisesti mahdollisella tarkoitetaan ratkaisua, joka suunnitellaan ja toteutetaan siten, että muun muassa kosteustekniset, palotekniset, äänitekniset sekä sisäilmastoolosuhteiden ominaisuudet eivät heikkene ja joka on toteutettavissa tavanomaisin rakentamisen ratkaisuin.

6 6 Toiminnallisesti mahdollisella ratkaisulla tarkoitetaan ratkaisua, jonka seurauksena rakennuksen käyttäminen aiottuun käyttötarkoitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun. Pääasiallinen tarkastelu koskee rakennukseen pääsyä, sen turvallisuutta ja käytettävyyttä aiottuun käyttötarkoitukseen. Taloudellisesti mahdollisella tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. Kustannustehokkuustarkastelu on yleisin tapa määritellä taloudellisesti mahdollinen tai mahdoton. Rakennuksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet parantavat myös asumis- ja käyttömukavuutta sekä pienentävät käyttökustannuksiin kohdistuvia nousupaineita. Hienokaan rakennus ei ole haluttu, jos sen käyttäminen on epämukavaa tai kallista. 3 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Soveltamisala vastaa pitkälti uudisrakentamista koskevia määräyksiä. Lisäksi vaatimukset eivät koske suojeltuja rakennuksia niiltä osin, kuin muutosta ei voida pitää hyväksyttävänä, eivätkä rakennuksia, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan. Tämä tarkoittaa rakennuksen pääasiallista käyttötarkoitusta. Vaatimukset koskevat edellä mainituissa rakennuksissa tehtäviä luvanvaraisia korjauksia silloin kun niiden yhteydessä on mahdollista parantaa energiatehokkuutta teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti arvioituna. Lisämääreenä on kustannustehokkuus. Osoittamalla jokin toimenpide teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti arvioituna toteuttamiskelvottomaksi on mahdollista saada joustoa. Lisämääreenä on kustannustehokkuus, jonka jäädessä toteutumatta voi myös sillä perusteella saada joustoa vaatimuksista. Suojellulla rakennuksella tarkoitetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (498/2010) tai asemakaavalla suojeltua rakennusta

7 7 Rakentamisen viranomaisvalvonnassa lähtökohtana on rakennushankkeen tarpeeseen suhteutettu valvonta. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön valvontajärjestelmä nojaa hyvin pitkälti lupamenettelyn kautta toteutettavaan ennakkovalvontaan. Lupamenettelyn myötä hallinnolliset oikeusturvakeinot tulevat rakennushankkeen piiriin. 2 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu Pykälässä velvoitetaan soveltamaan ympäristöministeriön asetusta 2/11 energialaskennassa, laskentatyökalun valinnassa sekä tulosten esittämisessä. Myös joitakin suunnittelun lähtökohtia annetaan. Näin menetellen voidaan hyödyntää samoja laskentaa tekeviä tahoja kuin uudisrakentamisessa on, eikä tarvita myöskään merkittävän laajoja uusia ohjeita tai ohjelmia laskentaan. Näin varmistetaan käytettävien passiivisten keinojen hyödyntäminen sekä kannustetaan niihin nostamalla ne erikseen esille. Laskelmat tehdään rakennuksen standardikäytölle. Standardikäyttö tarkoittaa rakennuksen vakioitua käyttöä. Rakennuksen todellinen käyttö useimmiten eroaa standardoidusta käytöstä käyttäjien toimintojen vuoksi. Standardoitua käyttöä tarvitaan, jotta kaikissa laskelmissa käytetään samoja rakennuksen käyttöä koskevia lähtöarvoja (ilmamäärät, lämmitys- ja jäähdytys raja-arvot, kuluttajalaitteet, valaistus, ihmiset, käyttöaika, käyttöaste ja ilmanvaihdon käyntiaika). Tällöin voidaan määräyksillä ohjata rakennuksen ominaisuuksia, eivätkä käyttäjistä riippuvat vaihtelevat toiminnot vaikuta laskentaan. Yleensä suunnitelmat ovat suunnitelmia, jotka edellytettäisiin viranomaisluvan alaisissa toimenpiteissä luvan myöntämisen edellytyksenä. 3 Laskentaperiaatteet Pykälässä annetaan mahdollisuus kompensointiin rakennusosien sekä järjestelmien välillä sekä mahdollistetaan usean rakennuksen yhdessä tuottaman uusiutuvan energian hyödyntäminen. Tämä koskisi vain välittömästi toisiaan lähellä olevia rakennuksia ja rakennusryhmiä, mutta ei tarkoittaisi kaupalliselle toimijalle myytävän energian takaisinostamista. Pykälässä on myös maalämpöjärjestelmän mitoituksesta sekä passiivisten keinojen huomioon ottamisen mahdollisuus.

8 8 4 Vaihtoehdot energiatehokkuuden parantamiselle Pykälässä velvoitetaan rakennushankkeeseen ryhtyvää valitsemaan jokin vaihtoehtoisista arviointikeinoista energiatehokkuuden parantamiseksi korjausten yhteydessä. - Ensimmäisenä vaihtoehtona on parantaa rakennusosien lämmönpitävyyttä määräyksien mukaiseen vertailuarvoon sekä teknisten järjestelmien hyötysuhdetta vaatimusten mukaisiin arvoihin. - Toisena vaihtoehtona on noudattaa asetettua rakennustyypin mukaista vaatimusta. Vaatimus on lukuarvo kwh/m 2 /vuosi. Taserajana käytetään rakennuksen energiankulutusta. Laskennassa voidaan soveltaa uudisrakentamisen laskentaan tarkoitettuja ohjeita. Laskenta tehdään standardikäytölle ja lämmitetylle nettopintaalalle, joka on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Lämmitetty nettoala voidaan laskea myös lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala. - Kolmantena vaihtoehtona on laskea rakennukselle ominainen kokonaisenergian kulutus E-lukuna ja pienentää sitä vaatimusten mukaisella määrällä. Laskennassa voidaan soveltaa samoja laskentavälineitä ja ohjeita kuin uudisrakentamisessa. Taserajana käytetään rakennuksen kokonaisenergian kulutusta. Laskenta tehdään standardikäytölle. Pykälässä on luettelot A D, joissa annetaan vaatimukset joihin valituilla menettelyillä täytyisi päästä. Ilmanvaihtojärjestelmien osalta hyötysuhde paranee, kun koneet uusittaessa korvataan uudisrakentamista vastaavan tason laitteilla. Hirsirakennukset, joiden seinän vahvuus on 180 millimetriä, täyttävät uudisrakentamiselle asetetut vaatimukset seinän lämmönläpäisevyyden osalta. Yleensä hirsiseiniin ei kohdistu sellaisia korjaustoimenpiteitä, joiden yhteydessä energiatehokkuuden parantamisen velvollisuus muodostuisi. Sama seikka koskee massiivisia tiiliseinärakenteita rakennuksissa, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus säilyy. Erilaisissa käyttötarkoituksenmuutoksissa vaativampaan suuntaan asia täytyy selvittää myös seinien osalta, jotta voidaan varmistua esimerkiksi asumisolosuhteiden terveellisyydestä. Edellä mainitun mukaisten seinien lisälämmöneristäminen täytyy kuitenkin olla mahdollista, mikäli kiinteistön omistaja niin haluaa eikä kaavasta tai säädöksistä tule sille estettä. Kiinteistön omistajalla on mahdollisuus valita eri toimenpiteiden väliltä. Linjasaneerausten osalta lähtökohdat olisivat samat. Energiansäästöön vaikuttavat mm. vesijohtoverkoston oikea mitoitus ja toteutus, vesilaitteiston paineen ja

9 9 vesikalusteiden virtaamien säätö, kiinteistökohtaisen vakiopaineventtiilin käyttö tarvittaessa, lämpimän käyttöveden lämpötilan asetus ja kiertojohdon virtaaman mitoitus, lämpimän käyttövesijärjestelmän lämmöneristys, huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus ja laskutus, vesilaitteiston vesitiiviys ja vuotojen havaittavuus, WC-laitteiden ja muiden vesikalusteiden huolto, vedenkulutuksen seuranta ja analysointi, toistuva asukastiedotus. Rakennuksen tiiveyden parantaminen on yksi keino parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Samalla veto vähenee ja asumismukavuus kasvaa. Tässäkin yhteydessä täytyy varmistua korvausilman riittävyydestä ja ilmanvaihdon toiminnasta myös kokonaisuutena. Vaatimustasoa tehokkaampien ikkunoiden käyttö esimerkiksi muiden toimenpiteiden kompensointiin olisi mahdollista. Samoilla keinoilla, joilla huurtumisilmiötä voidaan vähentää, voidaan hillitä kesäaikaista ylilämpenemistä. Esimerkiksi varjostavat istutukset, lipat ja pinnoitteet toimivat molempiin tarkoituksiin. Vaatimustasoista Jos rakennusta päätetään korjata, kannattaa samalla panostaa energiatehokkuuden parantamiseen. Korjaamisessa on aina muistettava rakennuksen kokonaistoimivuus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kosteustekniseen toimintaan ja hyvään sisäilman laatuun. Vaatimustasojen on oltava myös tässä mielessä turvallisella puolella. Vanhemman rakennuskannan korjaaminen uudisrakentamiselle asetettujen vaatimusten mukaiseksi muodostuu helposti liian vaativaksi muiden rakennusosien kuin ikkunoiden ja ovien sekä teknisten järjestelmien osalta. Valmistelussa on löydetty rakennuksen alkuperäisten ratkaisuiden huomioimisen mahdollistava vaihtoehto. Valittu ratkaisu vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen vähintään vuotta, sillä se on ulkoseinien tyypillinen uusimisväli.

10 10 Vaihtoehto 1 tai 2 (pykälä 2, luettelot A, B ja C) Energiankulutuksen muutos tyypillisen 1976-rakennetun pientalon korjauksissa. Siirtymistä uusiutuviin tai vähän ympäristöä kuormittaviin energialähteisiin ei voida tässä taserajassa huomioida kwh/m2 150 Monikulmainen arkkitehtuuri Tyypillinen pientalo 1976 Kompakti arkkitehtuuri LTO 75% 1: IV 2: US 3: US ja ikkunat 4: US, ikkunat ja iv Tyypillinen pientalo: vuoden 1976 rakennusmääräysten Case 2: ulkoseinien U-arvo mukaisesti rakennettu omakotitalo. Case 3: ulkoseinät ja ikkunoiden vaihto U: Case 1: ilmanvaihto koneelliseksi SFP: 2 ja LTO 45% ja 75%. Case 4: Ulkoseinät, ikkunat ja ilmanvaihto Tyypillisen 1976 rakennetun pientalon energiankulutus absoluuttisena energiankulutuksena netto neliömetriä kohden. Luku 311 kuvaa tyypillisen 1976 rakennetun rakennuksen laskennallista energiankulutusta standardikäytöllä. Punainen pylväs osoittaa kulutuksen monikulmaisessa arkkitehtuurissa. Vihreä pylväs osoittaa kompaktin rakennuksen energiankulutuksen. Arkkitehtuurin vaikutus kompaktiin ratkaisuun verrattuna on suuri, lähes 70 kwh/m 2 ja tavanomaiseen ratkaisuunkin vajaa 50 kwh/m 2. Tämän kaltaisessa rakennuksessa kannattaa valita luetteloiden A ja B mukaisten rakennusosakohtaisten ja järjestelmäkohtaisten vaatimusten mukainen taso uusimisten yhteydessä, mikäli ei ole tarkoitus lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Ulkoseinän osalta tämä tarkoittaisi lämmönläpäisevyyden puolittamista eli alkuperäinen U-arvo 0,4 muuttuisi arvoon 0,2. Uudisrakentamisessa arvo on 0,17. Katon osalta tämä tarkoittaisi lämmönläpäisevyyden puolittamista eli alkuperäinen U- arvo 0,35 muuttuisi arvoon 0,18. Uudisrakentamisessa arvo on 0,09. Ikkunan ja oven osalta tämä tarkoittaisi samaa vaatimusta kuin on uudisrakentamisessa (U-arvoa 1). Yleensä suurimpina erinä tuotetut rakennustuotteet ovat edullisimpia, joten korjauksessakin kannattaa käyttää edullisinta sarjatuotettua

11 11 ikkunaa tai ovea tavanomaisissa tapauksissa. "Saneerausvaatimukset täyttävän" ikkunan lanseeraaminen lisäisi kustannuksia. Sama lainalaisuus koskee esimerkiksi ilmanvaihtokoneita poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Rakennuksessa, joka on rakennettu 1940-luvulla, tämä tarkoittaisi seinän osalta U- arvo vaatimusta 0,43 ja katon osalta 0,24. Uudisrakentamisen vastaavat arvot ovat 0,17 ja 0,09. Ikkunoiden ja teknisten järjestelmien vaatimukset ovat samat. Lyhyt vaatimustasojen kuvaus Asteikon kuvaus: U-arvo seinässä ja katossa: 0,1 on hyvä ja 0,6 on huono. U-arvo ikkunoissa ja ovissa 1,0 on hyvä ja 2,0 on huono Asetusluonnoksen luettelo A; rakennusosakohtaiset minimivaatimukset 1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo*0,5 Tämä tarkoittaa lämpöhäviön puolittamista alkuperäiseen ratkaisuun verrattuna tai parannusta tasoon: U-arvo enintään 0.17 W/(m 2 K) Uudisrakentamisen vertailulämpöhäviö laskennassa käytettävä minimivaatimus. 2) Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kuten kohdassa 1 tai parannus tasoon: U-arvo vähintään 0,60 W/(m 2 K) Uudisrakentamisessa rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan ja alapohjan tai puolilämpimään tilaan rajoittuvan rakennusosan minimivaatimus. 3) Katto: Alkuperäinen U-arvo*0,5 Tämä tarkoittaa lämpöhäviön puolittamista alkuperäiseen ratkaisuun verrattuna tai parannusta tasoon: U-arvo enintään 0.09 W/(m2 K) Uudisrakentamisen vertailulämpöhäviön laskennassa käytettävä minimivaatimus. 4) Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kuten kohdassa 3 tai parannus tasoon: U-arvo vähintään 0,60 W/(m 2 K). Tämä on uudisrakentamisessa rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan ja alapohjan tai puolilämpimään tilaan rajoittuvan rakennusosan minimivaatimus. 5) Alapohja: Parannetaan mahdollisuuksien mukaan, ei saa heikentyä. Alapohjan lisälämmöneristäminen ilman samanaikaista routaeristyksen tarkastelua on riskillistä. 6) Ikkunat ja ovet: Uudet, U-arvo enintään 1.0 W/(m 2 K). Tämä on uudisrakentamisen vertailulämpöhäviön laskennassa käytettävä minimivaatimus. Vanhat, korjattaessa parannetaan lämmönpitävyyttä mahdollisuuksien mukaan. Perusteellisesti korjattavissa ikkunoissa on mahdollista lisätä esimerkiksi lämpölasielementti sisäpuitteeseen.

12 12 Tekniset järjestelmät uusitaan yleensä joko kokonaan tai esimerkiksi koneittain. Uusimisen yhteydessä laitteet valitaan yleensä uudisrakentamisen mukaisina, koska se on kustannustehokkainta ja edullisin vaihtoehto, kuten myös ikkunoiden ja ovienkin osalta. Asetusluonnoksen luettelo B; teknisten järjestelmien vaatimukset 1) Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. (LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 45 %) Tämä on sama kuin uudisrakentamisessa, D ) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). Tämä on sama kuin uudisrakentamisessa, D ) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). uudisrakentamisessa, D Tämä on sama kuin 4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s). Tämä on sama kuin uudisrakentamisessa, D ) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan, ei saa yleensä heikentyä. 6) Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusiminen: Kuten uudisrakentamisessa. Joustot ovat mahdollisia. Uudemmassa kompaktissa rakennuksessa, varsinkin, jos halutaan kompensoida eri rakennusosilla, kannattaa valita vaihtoehto 2 (pykälä 2, luettelo C). Luettelo C; energiankulutus rakennusluokittain 1) Pientalo - energiankulutus: 180 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 2) Asuinkerrostalo - energiankulutus: 130 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 3) Toimisto - energiankulutus: 145 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa.

13 13 4) Opetusrakennus - energiankulutus: 150 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 5) Päiväkoti - energiankulutus: 150 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 6) Liikerakennus - energiankulutus: 180 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 7) Majoitusliikerakennus - energiankulutus: 180 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit - energiankulutus: 170 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 9) Sairaala - energiankulutus: 370 kwh/m 2 Tämä on absoluuttinen energiankulutus, johon pyrittäessä ei käytetä energiamuodonkerrointa vaan tasauslaskentaa eri rakennusosien välillä, ei vastinetta uudisrakentamisessa. 10) Muut rakennukset - sovelletaan luetteloita A ja B Tämä tarkoittaa uusimisen yhteydessä tehtäviä esimerkiksi ikkunoiden ja ovien uusimisia tai julkisivun uusimisia. Pyrkimys parantaa mahdollisuuksien mukaan.

14 14 Jos aikoo lisätä uusiutuvan energian käyttöä, niin seuraavassa kaaviossa tarkemmin kuvailtu vaihtoehto 3 (pykälä 2 luettelo D) on kannattava. Vaihtoehto 3 (pykälä 2, luettelo D) E-luvun muutos tyypillisen 1976-rakennetun pientalon korjauksissa koska rakennuksen arkkitehtuuri ja lämmitysjärjestelmä on olemassa olevia itseensä vertaaminen (nk. referenssi rakennus) voisi olla hyvä tapa määrittää korjausrakentamisen taso. Huomioi uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen E-luku Tyypillinen pientalo 1976 Suora sähkö Tyypillinen pientalo: sähkö- tai maalämpölämmitteinen vuoden 1976 rakennusmääräysten mukaisesti rakennettu omakotitalo. Case 1: ilmanvaihto koneelliseksi SFP: 2 ja LTO 45%. Maalämpöpumppu : IV 2: US 3: US ja ikkunat 4: US, ikkunat ja iv Case 2: ulkoseinien U-arvo Case 3: ulkoseinät ja ikkunoiden vaihto U: Case 4: Ulkoseinät, ikkunat ja ilmanvaihto Tyypillisen 1976 rakennetun pientalon energiankulutus E-energiana. E-luku 528 kuvaa rakennuksen alkuperäisellä arkkitehtuurilla ja lämmitysratkaisulla määriteltyä laskennallista energiankulutusta standardikäytöllä. Luku 477 kuvaa vaikutusta E-lukuun, kun ilmanvaihto on erillisenä toimenpiteenä korjausten yhteydessä varustettu vaatimuksen mukaisella lämmön talteenotolla. Nykyaikaisella laitteella päästää merkittävästi parempaan lämmön talteenoton hyötysuhteeseen kuin vaatimusten 45 prosenttia on. Luku 493 kuvaa ulkoseinien lämmönläpäisevyyden puolittamisen vaikutuksen E- lukuun erillisenä toimenpiteenä. Ilmanvaihdon lämmön talteenotolla saavutetaan suurempi säästö. Luku 454 kuvaa ulkoseinien ja ikkunoiden vaatimustenmukaisen tason yhteisvaikutusta E-lukuun. Luku 403 kuvaa ulkoseinien, ikkunoiden ja ilmanvaihdon vaatimustenmukaisen tason yhteisvaikutusta E-lukuun.

15 15 E-luku vaatimukseen on mahdollista päästä vaihtamatta lämmitysjärjestelmää, jos joku haluaisi lähestyä asiaa E-luvun kautta ilman uusiutuvan energian käytön lisäämistä. E-luku vaatimus tarvitaan, että rakennuksen omistaja voi hyödyntää E-luvun parantumisen, jos esimerkiksi öljylämmityskattilan tultua elinkaarensa päähän haluaa laittaa maalämmön sen sijaa, että ostaisi uuden öljykattilan. Luku 215 kuvaa tilannetta muuten alkuperäisillä ratkaisuilla, mutta sähkö tai öljylämpö on korvattu maalämmöllä. Muut matalampien palkkien luvut kuvaavat vaippa- ja järjestelmäkorjausten yhteisvaikutusta esimerkiksi maalämmön kanssa. Vaatimustasoon pääsisi yksinkertaisimmin vaihtamalla lämmitysmuodon uusiutuvaan energiaan. E-luku vaihtoehto kannattaa valita yleensä silloin, jos on tarkoitus lisätä uusiutuvan energian käyttöä pienemmässäkin mittakaavassa kuin lämmitysjärjestelmän vaihto. Laskettu E-luku tarkoittaa rakennuksen alkuperäisillä rakenteilla, arkkitehtuurilla ja lämmitysjärjestelmällä laskettua rakennukselle ominaista E-lukua. Vaatimustaso esimerkin mukaisessa 1976 rakennetussa pientalossa on alkuperäisten ratkaisuiden mukainen E-luku*0,8, mikä tässä tapauksessa on 528*0,8=422,4. Uudisrakennuksen E-luku vaatimus enintään 150 m 2 talolle on 162 eli korjausrakentamisen vaatimus olisi 2,6 kertaa lievempi kuin vastaavan esimerkin mukaisen uuden rakennuksen. Luettelo D; E-luku, kwh/m², rakennusluokittain 1) Pientalo - E-vaadittu 0,8 x E-laskettu Paranee 20 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna. 2) Asuinkerrostalo - E-vaadittu 0,85 x E-laskettu Paranee 15 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna, oletuksena suurimman osan kuulumisesta kaukolämmön piiriin. Siksi vain 15 prosenttia. 3) Toimisto - E-vaadittu 0,7 x E-laskettu Paranee 30 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna. Käytettävä energia on muuta kuin lämmitykseen tarvittavaa, joten 30 prosenttia on mahdollinen. 4) Opetusrakennus - E-vaadittu 0,8 x E-laskettu Paranee 20 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna. 5) Päiväkoti - E-vaadittu 0,8 x E-laskettu Paranee 20 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna.

16 16 6) Liikerakennus - E-vaadittu 0,7 x E-laskettu Paranee 30 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna. 7) Majoitusliikerakennus - E-vaadittu 0,7 x E-laskettu. Paranee 30 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna. 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit - E-vaadittu 0,8 x E-laskettu. Paranee 20 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna. 9) Sairaala - E-vaadittu 0,8 x E-laskettu. Paranee 20 prosenttia alkuperäisiin ratkaisuihin verrattuna. 10) Muut rakennukset - sovelletaan luetteloita A ja B. Tarkoittaa uusimisen yhteydessä tehtäviä esimerkiksi ikkunoiden ja ovien uusimisia tai julkisivun uusimisia. Pyrkimys parantaa mahdollisuuksien mukaan. Kattiloiden hyötysuhdevaatimuksista on säädetty rakentamismääräyskokoelman osassa D7. Kiertovesipumpuista (641/2009) on annettu asetus, joka tulee voimaan Puhaltimista (327/2011) on annettu asetus, joka tulee voimaan Verkkosähköä käyttävistä huoneilmastointilaitteista, joiden nimellisteho on enintään 12 kilowattia jäähdytyksen osalta tai lämmityksen osalta, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa, ja ottoteholtaan enintään 125 watin huonetuulettimista on annettu (EU) komission asetus N:o 206/ Rakennuksen energiatehokkuuden suunnittelu usean korjauksen yhteisvaikutuksena Pykälässä on määritelty milloin rakennus täytyy tai ei täydy arvioida kokonaisuutena eli arvioida rakennuksen elinkaaren mukaisten korjausten yhteisvaikutus sekä edellytetty tämän arvioinnin toimittamista silloin kun arviointi tarvitaan ja työ on viranomaishyväksyntää edellyttävä. 6 Vapaaehtoiset energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet Pykälässä on mahdollistettu pienempien energiatehokkuutta parantavien dokumentoitujen toimenpiteiden huomioon ottaminen kokonaisuutta koskevassa suunnitelmassa, jos sellainen rakennukseen jonkin korjausvaiheen aikana tulee tehtäväksi. Tällä pyritään kannustamaan energiatehokkuuden parantamiseen myös pienissä ja yksittäisinä toimenpiteinä tehtävissä vähän vaikuttavissa korjauksissa, jotka eivät ole luvan alaisia. Usean pienemmän parannuksen yhteisvaikutus voi olla

17 17 yhtä suuri kuin yhden vaikuttavuudeltaan merkittävän parannuksen. Tarkoitus on korostaa kiinteistön omistajan omanedun valvonnan hyödyllisyyttä pitkällä aikavälillä. 7 Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät Pykälässä on asetettu vaatimuksia asioille, jotka suunnittelussa täytyy ottaa huomioon. Vaatimukset liittyvät rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan sekä ääni- ja paloteknisten asioiden huomioon ottamiseen. Ulkovaippaan uusimiseen tai raskaaseen korjaukseen yhdistetyn lisälämmöneristämisen työvaihe on kosteusteknisen toimivuuden kannalta vaativa myös työnaikaisen sää- ja olosuhdesuojauksen osalta. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla sekä riittävästi valvotulla sää- ja olosuhdesuojuksella voidaan varmistaa, että rakenteeseen työnaikana pääsevä kosteus ei heikennä rakenteen suunniteltua rakennusfysikaalista toimintaa. Eristeiden valinnassa täytyy muistaa myös ääniteknisten ominaisuuksien säilyminen sekä paloturvallisuus kokonaisuutena ajatellen. Eristeiden ääneneristyskyky ja paloominaisuudet poikkeavat toisistaan ja tämän asian ottaminen huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. 8 Ilmanvaihto Pykälässä edellytetään uuden ilmanvaihtolaitteiston asentamisen yhteydessä osoitettavaksi, että rakennuksen energiatehokkuus ei heikkene kokonaisuutena arvioiden ja suhteutettuna rakennuksen ominaisuuksiin. Suunnitelmissa käytettävä ilmanvaihdon minimikerroin määritellään sekä velvoitetaan ottamaan ilmanvaihto huomioon rakennuksen kokonaisuuden arvioinnissa. Tarkoituksena on varmistaa, että toimimattomalla ilmanvaihdolla ei saisi etua toimivaan nähden. Ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa sovelletaan ympäristöministeriön asetusta rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (Suomen rakentamismääräyskokoelma 1/11). Pykälässä velvoitetaan myös varmistamaan ilmanvaihdon oikea toiminta sekä tuloilman riittävä saanti, mikäli toimenpide on sellainen että, sen yhteydessä voitaisiin ilmanvaihdon toimintaa tai tuloilman saantia heikentää. Uusien huoneistokohtaisten lämmön talteenotolla (LTO) varustettujen ilmanvaihtolaitteiden käyttöön ottamisen tehostaminen edellyttää toimivien ratkaisujen löytämistä seinästä tapahtuvalle ulospuhallukselle.

18 18 9 Taloteknisten järjestelmien säätö Pykälässä velvoitetaan tekemään taloteknisten järjestelmien perussäätö sekä varmistamaan lämmitysjärjestelmän oikea toiminta lisäeristämisen, ilmavuotojen määrän vähentäminen, ikkunoiden tai ovien vaihtamisen tai parantamisen sekä ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden yhteydessä. Mikäli järjestelmiä ei samassa yhteydessä huolleta ja säädetä, riski saavutetun lämmönsäästön tuulettamisesta ulkoilmaan on ilmeinen. Vaatimuksella pyritään varmistamaan myös sisäilmastoolosuhteiden säilyminen vähintään alkuperäisellä tasolla. Järjestelmien perussäätöjen sekä huoltojen yhteydessä on otettava huomioon dokumentoinnin tärkeys säännöllisen huollon varmistamiseksi. Dokumentointi voidaan tehdä esimerkiksi merkitsemällä tehdyt toimenpiteet rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen tai vaikkapa erillisenä asiakirjana, joka liitetään rakennuksen käyttöja huolto-ohjeeseen. Oleellista on se, että tiedot säilyvät rakennuksen huoltohistoriassa vaikka isännöitsijä tai huoltoyhtiö tai omistaja vaihtuisivat. Rakennuksen energiatehokkaan käytön ja ylläpidon edellytyksenä on, että rakennuksen koko energiankäytöstä on saatavissa tieto. Nykyisin koko rakennuksen energiankäyttö erityisesti sähkön osalta on ollut vaikeasti selvitettävissä muissa kuin pientaloissa. Rakennuksen järjestelmien toimivuutta voidaan seurata energianmittausten perusteella ja mahdollisiin vikatoimiin voidaan puuttua nopeasti. Tehokkaan käytön ja ylläpidon kannalta energiamittaus on perusedellytys. 10 Energiatehokkuuden parantumisen osoittaminen Pykälässä kerrotaan kuinka osoitetaan energiatehokkuuden parantuminen joko kokonaisuutena suunnitelmalla tai osoittamalla, että on parannettu rakennusosien U- arvoja tai noudatettu järjestelmävaatimuksia. Suunnitelma voi olla osa suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa käytettäviä työvälineitä. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi huoltokirja, kunnossapitosuunnitelma (tekninen pts-suunnitelma, tekninen pts), korjausohjelma (pt-suunnitelma) tai vuosikorjaussuunnitelma. Myös muita sisällöltään riittäviä suunnitelmallisen kiinteistönpidon välineitä voidaan hyödyntää. Suunnitelma voisi olla myös erillinen tai osa muita viranomaislupaan tarvittavia erityissuunnitelmia. Suunnitelmana voidaan käyttää myös uudisrakentamista koskevan ympäristöministeriön asetuksen 2/11 "Rakennusten energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 2012", mukaista energiaselvitystä soveltuvin osin.

19 19 11 Voimaantulo Pykälässä on asetuksen voimaantulo, joka voidaan päättää kansallisesti kuitenkin niin, että viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta viimeistään ja muiden osalta viimeistään Asetusehdotuksen taloudelliset vaikutukset 5 Lausunnot 6 Laintarkastus Taloudelliset vaikutukset yksittäisissä kohteissa vaihtelevat paljon riippuen markkinatilanteesta ja maantieteellisestä sijainnista. Korjausrakentamisen vaatimusten valmistelun kantavana ajatuksena on, että rakenne/laite korjataan silloin kun se on käyttöikänsä lopussa tai se joudutaan korvaamaan tai uusimaan esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksesta johtuen. Tämän vuoksi samassa yhteydessä energiatehokkuuden parantamisen kustannusvaikutukset ovat varsin pieniä. Asuinkerrostaloissa 40 prosentin säästö lämmityskuluissa merkitsee 13 prosenttia vähennystä hoitovastikkeeseen. Samanlainen säästö omakotitaloissa merkitsee 19 prosentin vähennystä käyttökuluihin. Tämä auttaa hillitsemään muutenkin nousevia asumiskustannuksia. Kouluissa ja hoitoalan rakennuksissa energiakulutuksen 40 prosentin lasku tarkoittaa käyttökustannuksista 7 8 prosentin vähennystä. Määräykset voivat muokata kiinteistöliiketoiminnan kilpailukenttää monipuolisemmaksi. Osa asiakasyrityksistä (vuokralaisista) on valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa energiatehokkaista tiloista imagohyödyn takia. Toimitiloissa käyttökustannuksia nostavat mm. siivous ja sähkö. Toimistoissa ja liikerakennuksissa lämmitysenergian 40 prosentin säästö tuottaa vain 6 7 prosentin säästön käyttökustannuksiin. Asetusehdotus on ollut lausunnolla kesä-heinäkuussa Asetusehdotus ei ole ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Soveltamisala:

Soveltamisala: Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Soveltamisala: JBR;

Soveltamisala: JBR; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Energiansäästö pientalojen korjauksissa

Energiansäästö pientalojen korjauksissa Energiansäästö pientalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 2.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali pientaloissa Asetus energiatehokkuuden parantamisesta Energia-asioiden

Lisätiedot

Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7.

Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7. Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7.2012 Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys ry Kartanosta kievariin

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset. Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Korjausrakentamisen energiamääräykset. Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Korjausrakentamisen energiamääräykset Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus- ja muutostyön

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa 28.9.2014 Marianne Hemgård Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa

Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa Asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa, Oulun ympäristötalo 27.3.2014 Yli-insinööri Jyrki

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Syke, 10.2.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Suomen

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Karkkilan Linja-autoasema Oy Talo B Huhdintie Karkkila. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Karkkilan Linja-autoasema Oy Talo B Huhdintie Karkkila. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Karkkilan Linjaautoasema Oy Talo B Huhdintie 6 Karkkila Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4546 989 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liikerakennus

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /

Lisätiedot

Ympäristöministeriön kuulumisia. COMBI-yleisöseminaari , Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö

Ympäristöministeriön kuulumisia. COMBI-yleisöseminaari , Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö Ympäristöministeriön kuulumisia COMBI-yleisöseminaari 26.1.2017, Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö Puhutaan normeista ja niiden suuresta määrästä sekä normien

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uusi energiatodistus

Uusi energiatodistus Uudistunut energiatodistus mikä muuttuu? Uudet energiamääräykset korjausrakentamisessa Taloyhtiön energiailta 12.3.2013, Porvoo DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Uusi energiatodistus 1 Nykyinen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Iltapäivän teeman rajaus

Iltapäivän teeman rajaus 28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie CE 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 04900048000 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJ-TALO Tuohistanhua Espoo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJ-TALO Tuohistanhua Espoo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJTALO Tuohistanhua 4 7 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4968 97 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Kerrostalo Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa?

Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa? Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa? Kuinka valita edullisimmat energiansäästötoimet korjaushankkeissa workshop Yli-insinööri Jyrki

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie Kaarina Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie Kaarina Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie 9 78 Kaarina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4865 967 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Arinakatu 4 Lappeenranta Arinakatu 4 Lappeenranta B-talo L Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Arinakatu 4 Lappeenranta Arinakatu 4 Lappeenranta B-talo L Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Arinakatu 4 Lappeenranta Arinakatu 4 Lappeenranta Btalo 5 Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45784L 994 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi 00 Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuntolat Todistustunnus:

Lisätiedot