Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012

Transkriptio

1 Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden tuotanto- sekä markkinanäkymiä - Erikoispuiden tarve ja markkinoiden kehittyminen Pekka Salonen, ohjelmapäällikkö evp., PuuSuomi-ohjelma Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2012 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 20 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 8 Puuston kasvu 104 Kokonaispoistuma 70 Hakkuu- Kertymä 57 Markkina- Puu 53 8 Teollisuuden Raakapuu 61 Massa- ja Paperiteollisuus Hake ja puru 7 Hakkuutähde ja Luonnonpoistuma 13 Polttopuu 5 Puutuoteteollisuus LÄHDE: Metsäteollisuus, Metla Lahti

2 Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012 Kantohinnat puutavaralajeittain: Tukkipuu 41,5 milj. Kuitupuu 10,2 milj. Yhteensä 51,7 milj. Hakkuumäärät puutavaralajeittain: Tukkipuu m3 Kuitupuu m3 Yhteensä m3 19,9 % 80,1 % 44,8 % 55,2 % Tukkipuu Kuitupuu Tukkipuu Kuitupuu Mänty- ja kuusisahatavaran tuotanto Suomessa 16 Milj. m Kuusi Mänty Havusahatavaran vienti Vuosi 2012 milj. m 3 Muutos ed. v:sta Tuotanto 9,3-4 % Mänty 4,8-3 % Kuusi 4,5-4 % Vienti 6,5 5 % Viennin osuus tuotannosta 70 % Viennin arvo, mrd EUR 1,3 5 % LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Tullihallitus Lahti

3 Havusaha- ja höylätavaran vienti maittain 2012 Egypti 16% Muut Euroopan ulkop.maat 28% Japani 12% Päävientimarkkinat m 3 Muutos Egypti % Japani % UK % Ranska % Saksa % Muut 11. Kiina % Euroopan maat 18% Yhteensä % UK 10% Saksa 7% Ranska 9% Puulevyjen tuotanto Suomessa 2,5 2 1,5 Milj. m 3 Muut puulevyt Vaneri Vienti puulevyt yhteensä Tuotanto 2012 Milj. m 3 m% Puulevyt yhteensä * 1,2-5 % Vaneri 1,0 1 % 1 * Sisältää arvion lastulevyn tuotannosta Puulevyjen viennin määrä Milj. m 3 0,9 0, LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Tullihallitus Lahti

4 Vanerin merkittävimmät vientimarkkinat 2012 Muu Eurooppa 26% Euroopan ulkop. maat 9% Saksa 21% UK 18% Päävientimarkkinat m 3 Muutos* Saksa % UK % Alankomaat % Ruotsi 65-3 % Ranska %.. EU % Vienti yhteensä % * edell. vuoteen verrattuna Ranska 6% Ruotsi 8% Alankomaat 12% Lahti

5 Sahateollisuus on suurin tukkien käyttäjä 2000-luvun alussa Suomessa sahattiin yli 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tukkeja käytettiin silloin noin 27 milj. m3/v. Sahatavarasta suurin osa käytetään rakentamiseen, mikä on lamassa: - Tänä vuonna arvioidaan päästävän noin 9,7 milj. m3. - Toiminta tappiollista (laskeneet hinnat, kapasiteetti vajaakäytössä) Markkinoiden ja kilpailukyvyn kehityksestä varovaista optimismia: - Arabimaiden tilanne on hieman rauhoittunut ja kysyntää on virinnyt - Kiina on nouseva uusi markkina-alue - Saksan ja Englannin rakentaminen on lähtenyt kasvuun - USA:n rakentaminen on lähdössä nousuun pitkän laman jälkeen - Kotimaiset kustannustekijät ovat pysyneet suhteellisen vakaina Uhkina tulevaisuudessa nähdään kuitenkin: - Maailmantalouden kehittyminen - USA:n poliittinen ja taloudellinen epävakaus sekä dollarin arvon lasku - Riittääkö tukkien tarjonta vakaaseen hintaan jos sahat käyvät täysillä? Vaneriteollisuus on toinen suuri tukkien käyttäjä Vanerin (mukaan lukien kertopuu) tuotanto oli lähes 1,4 milj. m Kuusi- ja koivutukkia käytettiin tällöin noin 4 milj. m3. Tuotanto romahti 0,8 milj. m3:iin vuonna Tänä vuonna 1,0 milj. m3. Viennin osuus tuotannosta on noin 80 %. Lähes kaikki Eurooppaan. Havuvanerin ja kertopuun suurin loppukäyttökohde on rakentaminen: - Uudisrakentamisen kysyntä on ollut heikkoa, saneeraus on kasvussa - Pääosin massatuotteita, joilla on halvimman tuottajan markkinahinta - Jatkojalostuksella on kehitetty järjestelmätuotteita Koivuvaneria käytetään pääosin sisustamiseen ja kuljetusjärjestelmiin - Kaasutankkerit, ajoneuvot ja pakkaukset ovat suuria käyttökohteita - Sisustuslevyt ja huonekalut koivuvanerin sekä viilun huipputuotteita - Aiemmin koivutukeista oli jatkuva pula, nyt on tuotteitten kysynnästä - Venäläinen vaneri on tullut hovikelpoiseksi Lahti

6 Merkittäviä erikoispuun käyttäjiä ovat: Hirsitaloteollisuus, - Liikevaihto oli noin 350 milj., nyt 260 milj. - Pyöröhirren osuus on laskenut kymmenessä vuodessa %:iin - Japanin, Saksan ja Venäjän vienti on laskenut taantuman seurauksena - Haasteena on järeän, yli 27 cm laatuvaatimukset täyttävän tukin saatavuus Pylvästuotanto, - Tuotannon määrä on noin m3 vuodessa, on laskenut 20 % - Suurin tarve on rinnan korkeusläpimitoissa cm - Haasteellista on cm läpimitan, pituuksien m tukkien saanti sekä cm pituudet m ( Mäntyjen päätehakkuut tehdään aiemmin) Rakennuspuusepäntuotteet ja listat, - Sormijatketut ja liimatut tuotteet sekä viilutettu MDF ovat korvanneet perinteistä massiivipuutuotantoa volyymituotteissa - Suhdanteiden parantuessa laatusisusteiden kysyntä lisääntyy. - Tiheäsyisyyttä, sydänpuun suurta osuutta sekä oksattomuutta halutaan Eri tuoteryhmien kilpailukyky ja puun osuus kustannuksista Suomella on merkittävä markkina-asema hirsitaloissa, vanerissa ja painopapereissa. Korkea koulutuksen/osaamisen taso kaikilla tärkeillä metsäsektorin alueilla tekee alasta kilpailukykyisen, vaikka olemme kallis ja kaukana markkinoista. Keski-Euroopan metsien puuston voimakas lisääntyminen, kuljetuskustannusten nousu ja reittien ruuhkautuminen vahvistaa paikallisen teollisuuden kilpailukykyä. Kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä puutuotteissa ovat mm: - lujuus, kestävyys, mittatarkkuus - kauneus, laadun tasaisuus - asiakaspalvelu, toimitusten nopeus ja luotettavuus Puun osuus tuotantokustannuksista vaihtelee huomattavasti: - sellun ja paperin kokonaiskustannuksista puulla on noin 10 % osuus - sahatavaran kustannuksista tukit tekevät noin 70 % - koivuvanerissa puuraaka-aine on noin kolmasosa kustannuksista Lahti

7 Halutut tukkipuun laatuominaisuudet 1. Järeys, suuri tukin latvaläpimitta - Sahauksessa saadaan suuria sahatavaradimensioita, leveyslisä - Käyttösuhde / saanto on hyvä - Saavutetaan suuret tuotantomäärät työaikaa kohden - Voidaan valmistaa järeitä hirsitaloja sekä suuria pylväitä 2. Puun suoruus - Sahaus ja vaneriviilun tuotanto oikaisee tukin/pöllin mutkan osuus hukkaan - Suorasyinen sahatavara on lujaa kantavissa rakenteissa - Voidaan tehdä pitkiä tukkeja hirsitalotuotantoon ja pylväitä 3. Oksattomuus tai pieni- / terveoksaisuus - Oksattomasta tyvestä saadaan lujaa ja kaunista raaka-ainetta vaneriteollisuuden pintaviiluksi, huonekalutuotantoon ja oviin sekä ikkunoihin - Terve- ja pienioksainen puutuote on sisustustuotteena haluttua sekä lujuudeltaan selvästi suurioksaista parempaa Puun pitää puhua puolestaan: Suomi on kallis maa, jonka metsävarat ja teollisuus eivät ole nyt täyskäytössä eivätkä kilpailukykyisiä. Järeän laatupuun riittävä, tasainen saatavuus on saha- ja vaneriteollisuuden elinehto. Sellu- ja paperiteollisuus on välttämätön pienen ja runkomuodoltaan heikkolaatuisen ainespuun sekä puutuoteteollisuuden sivutuotehakkeen käyttäjä. Energiatuotantoon voidaan ohjata entistä enemmän hakkuutähdettä sekä teollisuuden käyttöön soveltumatonta puuta. Maksukyky nykyisin energiahinnoin on vielä heikko. Energiapuun ja puulla tuotetun energian merkitys yrityksille sekä aluetaloudelle on kasvussa. Tarvitsemme entistä parempaa yhteistyötä selvitäksemme nykyisestä taantumasta niin, että pystymme hyödyntämään seuraavan nousun mahdollisuudet. Teollisuusyritysten kannattavuus ja kapasiteetin säilyminen on myös metsätaloudelle välttämätöntä. Lahti

8 Lahti

9 Lahti