Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo
|
|
- Sofia Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
2 Sisältö Leimikon arvosaanto? Leimikon arvonmuodostus hanke ( ) Katkontaohjeiden vaikutus leimikon tukki- ja arvosaantoon Puuston ominaisuuksien vaikutus leimikon myyntiarvoon Erikoispuutavaralajien vaikutus arvosaantoon Puukaupan tehostaminen Hinnoittelu Puutavaralajirakenteen ja arvosaannon ennustaminen
3 Leimikon arvosaanto, metsänomistajan näkökulma (MTK:n metsänhakkuusopimus)
4 Leimikon arvosaanto, puun käyttäjän näkökulma Ole Salvén: Laatupuulla parempiin päiviin - seminaariesitys
5 Leimikon arvosaanto Myyntiarvo Arvo / tilavuus ( / m 3 ) Puukuution arvo myyjälle! Arvo / pinta-ala ( / ha) Puukaupan hehtaarikohtainen arvo! Käyttöarvo Arvo / tilavuus ( / m 3 ) Keskimääräinen arvo / kauppa Arvo / puun käyttäjä Arvo / pinta-ala ( / ha) Puuraaka-aineen kokonaisarvo!
6 Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa 1. Selvitetään leimikon myynti- sekä käyttöarvon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla arvoapteerausta käytettäessä. Tukin mittavaatimusten vaikutus tukkisaantoon ja sitä kautta leimikon arvosaantoon. Erikoispuutavaralajien (mänty: pylväs, hyvälaatuinen tyvitukki, pikkutukki, lyhyttukki; kuusi: sorvitukki, pikkutukki) saanto ja vaikutus leimikon arvosaantoon Ostajatyyppien ja heidän käyttämien puutavaralajikombinaatioiden vaikutus puutavaralaji- ja arvosaantoon. Raaka-aineen käyttöarvon osatekijöiden vaikutus hakkuukertymiin ja arvonmuodostukseen. 2. Kehitetään menetelmiä leimikon arvon ennustamiseksi MELA-ohjelmistossa käytettävien tukkivähennysmallien toiminta Puutavaralajisaantomallit Laserkeilain -pohjainen leimikon puustotunnusten ennustaminen 3. Perustetaan koulutus- ja opetustarkoituksiin eri puolille Suomea empiirisiä esimerkkileimikoita, joiden eri puutavaralajivaihtoehdot ja myynti- ja käyttöarvot on laskettu tämän hankkeen vaihtoehtoisilla puutavaralajeilla ja niiden yhdistelmillä
7 Tutkimusaineisto 124 päätehakkuleimikkoa Etelä- ja Keski-Suomesta Mitattuja runkoja 5290 kpl. Jokaisesta rungosta on määritetty laatua heikentävien vikojen sijainti, jotka on huomioitu apteerauksessa Mitattuja puita Keskiläpimitta Keskipituus Keskijäreys Mänty Kuusi
8 Apteerauksen simulointi Dynaamiseen optimointiin perustuva arvoapteeraus Katkontaa ohjaavat hintamatriisit muokattu käyttöarvotietojen perusteella Puutavaralajien hintasuhteet vastaavat puutavaralajien kantohintoja
9 Katkontavaihtoehdot Puutavaralaji Yksikköhinta ( /m3) Minimiläpimitta (cm) Minimipituus (dm) Maksimipituus (dm) Mänty Sahatukit 45 14, 16, 18, Tyvitukit Pylväät Pikkutukit Kuitu Kuusi Sahatukit 46 14, 16, 18, Vaneritukit Pikkutukit Kuitu
10 Tulosten laskenta käyttöarvo (tehdashinta) Käyttöarvot on laskettu lopputuotteen myyntihinnasta (hinta tuotantolaitoksen portilla) sivutuotehyvityksistä valmistuksen kustannuksista (ilman raaka-ainekustannusta) Tukin käyttösuhteesta pituus- ja läpimittaluokittain Laskelmissa ei huomioitu puunhankinnan kustannuksia eikä lopputuotteen markkinointi- ja kuljetuskustannuksia. Käyttöarvoa määritettäessä ei huomioitu kuidun tai hukkapuun tilavuutta eikä kuidun arvoa Kaikki arvot on muutettu suhteelliksi arvoiksi siten, että arvo 100 on sahatukin ja kuidun keskimääräinen myynti- tai käyttöarvo
11 Minimiläpimitan vaikutus männyn tukki- ja arvosaantoon - sahatukki & kuitu Tukkisaanto (%) Sahatukin minimiläpimitta Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m Käyttöarvo / m Minimiläpimitta
12 Minimiläpimitan vaikutus männyn tukki- ja arvosaantoon - erikoispuutavaralajit Tukkisaanto (%) Tukki Pylväs Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Minimiläpimitta Tukkisaanto (%) Pikkutukki Tukki Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Sahatukin minimiläpimitta
13 Minimiläpimitan vaikutus kuusen tukki- ja arvosaantoon - sahatukki & kuitu Tukkisaanto (%) Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpitta Sahatukin minimiläpimitta
14 Minimiläpimitan vaikutus kuusen tukki- ja arvosaantoon - erikoispuutavaralajit Tukkisaanto (%) Tukki Sorvi Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Sahatukin minimiläpimitta Tukkisaanto (%) Pikkutukki Tukki Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Sahatukin minimiläpimitta
15 Johtopäätöksiä minimiläpimitan ja -pituuden vaikutuksesta tukki- ja arvosaantoon Minimipituuden vaikutus samankaltainen minimiläpimitan muutoksen kanssa Tukkisaanto tippuu 2-5 % / minimiläpimitan noustessa 1cm:n - suuremmilla minimiläpimitoilla enemmän kuin pienemmillä. Tukkisaanto tippuu männyllä noin 7 % ja kuusella noin 5 % minimipituuden noustessa 3.1 m:stä 4.6 m:iin - suuremmilla minimipituuksilla enemmän kuin pienemmillä. Minimipituuden merkitys suurempi männyllä kuin kuusella, johtuen männyn apteerausta haittaavasta vikaisuudesta. Myyntiarvo / m3 laskee sahatukin minimiläpimitan ja pituuden kohotessa Käyttöarvo / m3 paranee tukkien keskijäreyden kasvaessa Järeiden erikoispuutavaralajien tekeminen ei vaikuta sahatukin minimiläpimitan arvosaantomuutoksiin Pikkutukki tasaa eroja käyttöarvon osalta pikkutukin ja tukin välillä on arvoporras vain myyntiarvon (kantohinnan) osalta
16 Puuston koon vaikutus tukkisaantoon Mänty R Kuusi R ,808 1,064* Vm fm1 = 100 e 4,276 2,161* Vk fk = 100 e
17 Myyntiarvon ja leimikon kokojaukaumamuuttujien väliset korrelaatiot Muuttuja Mänty / m3 Kuusi - / m3 D H DgM HgM D H Pohjapinta-alan alakvartiilipuu (D25) on merkittävämpi selittäjä myyntiarvoa selitettäessä kuin pohjapinta-alamediaanipuu (DgM)
18 Myyntiarvon ja leimikon laatua kuvaavien muuttujien väliset korrelaatiot Myyntiarvo / m3 (mänty / kuusi) Aritmeettiset keskiarvot Pohjapinta-alalla painotetut keskiarvo Latvusrajan korkeus 0.19 / / 0.12 Kuollutoksaraja 0.31 / / 0.12 Paksuimman elävän oksan korkeus 0.20 / / 0.15 Paksuimman kuolleen oksan korkeus 0.36 / / 0.16 Latvussuhde / / 0.05 Kuollutoksavyöhykkeen osuus (%) / / Männyn myyntiarvo korreloi selvästi kuollutoksarajaa ja vyöhykettä kuvaavien muuttujien kanssa Kuusen myyntiarvo korreloi selvästi elävää latvusta kuvailevien muuttujien kanssa
19 Männyn arvon ( /m3) korrelaatio apteeraus-muutosten kanssa erilaisilla leimikkotyypeillä Luokka min_lpm min_pit maks_pit Tukkipituuksia Pisin-lyhyin Pikkutukki Pylväs OMT, MT A_vol < 0,6 m 3-0,543-0,68 0,038 0,657 0,692 0,344 0,251 OMT, MT 0,6 m 3 A_vol 0,75 m 3-0,417-0,76-0,001 0,69 0,733 0,307 0,31 OMT, MT A_vol > 0,75 m 3-0,256-0,796 0,036 0,749 0,801 0,308 0,289 VT, CT A_vol < 0,55 m 3-0,525-0,743-0,03 0,649 0,691 0,308 0,223 VT, CT A_vol 0,55 m 3-0,428-0,737 0,032 0,697 0,741 0,319 0,302
20 Kuusen arvon ( /m3) korrelaatio apteeraus-muutosten kanssa erilaisilla leimikkotyypeillä Luokka min_lpm min_pit maks_pit Tukkipituuksia Pisin-lyhyin Pikkutukki Sorvi A_vol < 0,40 m 3, vika% < 30-0,66-0,432 0,11 0,535 0,521 0,557 0,344 A_vol < 0,40 m 3, vika% 30-0,559-0,607 0,043 0,622 0,63 0,505 0,313 0,40 m 3 A_vol 0,55 m 3 vika% < 30-0,577-0,53 0,105 0,609 0,612 0,514 0,384 0,40 m 3 A_vol 0,55 m 3 vika% 30-0,531-0,602 0,067 0,639 0,648 0,502 0,365 A_vol > 0,55 m 3, vika% < 30-0,529-0,479 0,139 0,596 0,594 0,528 0,507 A_vol > 0,55 m 3, vika% 30-0,511-0,589 0,076 0,635 0,643 0,486 0,428
21 Mäntyleimikoiden keskimääräiset suhteelliset myyntija käyttöarvot runkojen keskijäreyden mukaan Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 < >
22 Mänty: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään pylväät Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >
23 Mänty: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään pikkutukki Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >
24 Kuusileimikoiden keskimääräiset suhteelliset myyntija käyttöarvot runkojen keskijäreyden mukaan Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >
25 Kuusi: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään vaneritukki Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >
26 Kuusi: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään pikkutukki Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >
27 Puuraaka-aineen hinnoittelu Tavaralajihinnoittelussa selkeitä ongelmia Myyntiarvo <> käyttöarvo Hinnoittelu riippuvainen katkonnasta Valvonta Asymmetrinen informaatio Puun ostajalla puun myyjää parempi arvio puuston arvosta Suoriteperusteinen hinnoittelu Miten puuraaka-aine pitäisi hinnoitella? Mitä hinnoittelun kehittäminen edellyttää?
28 Erilaisia hinnoittelumalleja Tavaralajihinnoittelu Yksikköhinta kullekin tavaralajille Painotus koon perusteella Tukille raja-arvot eri hinta Laatuhinnoittelu Tavaralajihinnoittelu painottaen puuston laatua Runkohinta Yksi hinta korjatulle käyttöosalle Osarunkohinta Määritetään kokorajat, joiden perusteella hinnoittelu katkonnasta riippumatta Hintamatriisi (Ruotsi) Läpimitta/pituusluokittainen hinta kullekin puulajille ja laadulle Leimikkohinnoittelu Ostetaan leimikko kiinteään hintaan riippumatta korjattavasta puutavaralajikertymästä Laatuhinnoittelu (Ruotsi) Perusteena hintamatriisi Mallipohjainen laadun arviointi => puutavaran hinnan kalibrointi
29 Leimikon arvosaannon ennustaminen Puutavaralajisaantomallit Laser-keilain pohjainen leimikon ennakkotiedon tuottaminen Runkopankkipohjainen leimikon ennakkotiedon tuottaminen
30 Puutavaralajisaantomallit Mallien perusperiaate: malleihin kohtuullinen määrä helposti mitattavia/määritettäviä selittäjiä Puutavaralajisaannot laskettu puuston kokonaistilavuudesta, jossa myös hukkapuu on mukana Mallit eivät välttämättä anna mielekkäitä tuloksia tämän aineiston ulkopuolella (kuitupuukokoisissa tai ylijäreissä puustoissa) Kuitupuun saantoa ei ole mallitettu erikseen, ja jäljelle jäävä osuus puuston kokonaistilavuudesta jakaantuukin kuitu- ja hukkapuuhun. Mallit antavat varsin realistisia tuloksia tässä aineistossa. Myös malliketjujen tulokset ovat järkeviä, eikä leimikoilla saada tarkasteltavien puutavaralajien kokonaissaannoksi yli (tai edes lähelle) 100 %.
31 Puutavalajisaantomallit männylle tukki, tyvitukkitukki & pikkutukkiapteeraus Tukkisaanto (R 2 = 44,5%) ln(100 kok. tukkisaanto = 3, ,331* mutka _ ja _ lenkousdummy + 0,106* tukki _ min lpm 0,020* kuiva _ oksa + 0,006* kuivaoksavyöhyke 0,032* H ,369* OMT + 0,131* MT 0,473*ln( D25) Laatutyven osuus tukkisaannosta (R 2 = 72,3%) tyvitukin _ osuus = 119, ,99 *10 + 7,875* oksadummy + 27,195*ln( D25) 5 * itäinen 0,348* ppa _ mitattu + 0,106 * ikä _ kairattu Pikkutukkisaanto (R 2 = 37,1%) ln( pikkutukkisaanto + 0,5) = 1,974 3,100 * ln( D25) + 0,512 * tukki _ min lpm + 0,150 * pikkutukki _ min lpm 0,258* oksadummy
32 Puutavalajisaantomallit kuuselle tukki, sorvitukki & pikkutukkiapteeraus Tukkisaanto (R 2 = 80,5%) ln(100 kok. tukkisaanto) + 0,016 * tukki _ min pit + 0,239 * vikadummy = 4,284 0,071* D25 0,755*ln( DgM ) + 0,144 * tukki _ min lpm Sorvitukin osuus tukkisaannosta (R 2 = 72,3%) sorvitukin _ osuus = 212, ,155 * ln( DgM ) + 0,879 * H 75 Pikkutukkisaanto (R 2 = 84,1%) ln( pikkutukkisaanto + 0,5) + 0,357 * tukki _ min lpm = 1,050 1,07 *10 6 * kok. tukkisaantoennuste 3 0,069* DgM
33 Leimikon puuston, puutavaralajijakauman & tukkijakauman ennustaminen laser-keilaimella Runkotilavuuden ennustaminen Maltamo et al Canadian Journal of Forest Research 36(2): Latvusrajan ennustaminen Maltamo et al Scandinavian Journal of Forest Research 21(3): Laserkeilainpohjainen leimikon puustotunnusten ennustaminen Peuhkurinen et al Forest Science 53(6): Läpimittajakauman ja tukkisaannon ennustaminen, jakaumapohjainen lähestymistapa Peuhkurinen et al Silva Fennica 42(4): Tukkiosuusmallit laser-keilaimella mitatun ennakkotiedon pohjalta Korhonen et al Forestry 81(4):
34 Metsikön kuvaus laser-keilaimella
35 Leimikon puuston ja puutavaralajisaannon ennustaminen laser-keilaimella. Data Puiden lukumäärä Tukkitilavuus, m 3 Kuitupuun tilavuus, m 3 STM Laser + aineistosta laadittu läpimittamalli Laser + läpimitta pituuden perusteella mallilla Kalliovirta & Tokola (2005) Laser + läpimitta pituuden & latvuksen maksimileveyden perusteella mallilla Kalliovirta & Tokola (2005) Systemaattinen koealaotanta Kuvioittainen arviointi Laser + metsikkötason mallit
36 Saantosimulaattori Saantosimulaattori sisältää Vapaasti ladattavan ja käytettävän runkopankin Rutiinit oman hakkuukoneella kerättävän runkopankkiaineiston liittämiseksi saantosimulaattoriin K-MSN menetelmään pohjautuvan ennustusmenetelmän, jolla voidaan hakea runkopankista kutakin korjattavaa leimikkoa vastaavia leimikoita sekä niiden puustotietoja ja muodostaa näiden perusteella puujoukko leimikolle Puukohtaisen laatuaineiston, jonka avulla ennustetulle puujoukolle voidaan ennustaa myös teknistä laatua Apteeraussimulaattorin, jolla ennustettu puujoukko voidaan katkoa halutuilla katkontaohjeilla Laskentamenetelmät ennustetun hakkuukertymän arvottamiseksi Rutiinit ennustetun puujoukon tallettamiseksi myös muissa apteeraussimulaattoreissa toimivaan STM-muotoon Yksinkertaisen käyttöliittymän em. rutiineille Ohjelmisto on vapaasti jaossa hankkeen kotisivuilla Saantosimulaattoria testataan koeinventoinneilla Inventointien yhteydessä järjestetään saantosimulaattorin esittelytilaisuuksia
37 Puutavaran vaihtoehtoisten hinnoittelumenettelyjen perusteet, toteutusmallit ja vaikutukset puukaupan sidosryhmien kannalta ( ) Kartoitetaan puuraaka-aineen hankinnassa käytettävät hinnoittelumenetelmät, sekä puukaupan osapuolien kokemukset menetelmien hyvistä ja huonoista puolista Tutkitaan ja analysoidaan hinnoittelumenetelmien toimintaa suomalaisessa puunhankinnassa ja määritetään, missä tilanteissa hinnoittelumenetelmät tuottavat puuraaka-aineen jalostusarvon sekä arvon jakautumisen kannalta suotuisan tai epäsuotuisan puukaupan tai katkontatuloksen puunmyyjän ja erilaisten puunostajien ja käyttäjien kannalta Tutkitaan raaka-aineen ohjautumista erilaisilla hinnoittelumalleilla ja ostajatyypeillä peliteoreettisella lähestymistavalla Laaditaan suosituksia hinnoittelumenetelmien kehittämisestä ja käytöstä ja lisätä sekä puunhankkijoiden että puunmyyjien tietämystä puuraaka-aineen hinnoittelutapojen vaikutuksista puukauppaan ja katkontatulokseen.
38 Kiitos! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
hinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotLEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
LisätiedotARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena
ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena Jukka Malinen Pienpuupäivä Keskiviikko 17.11.2010 Mikpoli, auditorio, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Kuusamossa
LisätiedotRunkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu
Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun
LisätiedotLeimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa
ISBN 978-951-40-2315-6 (PDF) ISSN 1795-150X Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa Jukka Malinen, Tapio Wall, Harri Kilpeläinen ja Erkki Verkasalo www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotJakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen
Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotLeimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Teppo Piira, Harri Kilpeläinen, Jukka Malinen, Tapio Wall ja Erkki Verkasalo Teppo Piira Harri Kilpeläinen Jukka Malinen Tapio Wall Erkki Verkasalo
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotTulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotPuun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta
Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotRungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä
Rungonosahinnoittelu 19.9.2016 Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä Perusperiaate Rungonosahinnoittelumenetelmässä runko jaetaan läpimitan perusteella rungonosiin (läpimittaositteisiin), jotka jokainen
LisätiedotTukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotRUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET
RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä
LisätiedotTukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotLaatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotMELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.
MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotLaserkeilauspohjaiset laskentasovellukset
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid
LisätiedotMetsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia
Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus
LisätiedotHarhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Lauri Kuusisto Lauri Kuusisto ja Annika Kangas Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa Kuusisto, L. &
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotHelsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA
Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan
Lisätiedottehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012
Onko puun hankinnan ja käytön ketjuissa tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia PUUvastaa haasteisiin: Puutametsästä markkinoille Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Esityksen sisältö Puun arvoketjututkimuksen
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotVoidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto
Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa Katkonnan ohjauksen
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotTuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi
Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta Juha Arponen & Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tausta Kuusi- ja koivutukkien
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotKannattava laatukasvatus asiakaslähtöisesti
Kannattava laatukasvatus asiakaslähtöisesti Jari Hynynen & Erkki Verkasalo & Jukka Malinen PUUNKÄYTÖN KEHITTÄMINEN JA UUDET PUUTUOTEMARKKINAT PKM-tutkimusohjelman loppuseminaari Lahti, Sibeliustalo, 13.11.2008
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotRUNKOPANKKI JA K-MSN MENETELMÄ PUUSTOTIETOJEN JA PÖLKKYJAKAUMAN ENNUSTAMISESSA
RUNKOPANKKI JA K-MSN MENETELMÄ PUUSTOTIETOJEN JA PÖLKKYJAKAUMAN ENNUSTAMISESSA Projektiryhmä Tapio Räsänen, Vesa Imponen ja Juha-Antti Sorsa Rahoittajat Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotKuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
LisätiedotTukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Tukin laatukatkonta Valtakunnalliset mittauspäivät, 14-15.03.2019 Antti Raatevaara Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö 1. Laatukatkonta projektin esittely Projektin tausta Projektin jäsenet Tavoitteet
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotKehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotPaikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan
Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotSuositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotSahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.
SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotKehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,
LisätiedotLaatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen
Laatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen Erkki Verkasalo ja Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Elinvoimaa metsistä -seminaari Lahti, 6.11.2013 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotPuutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotPuukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK
Puukaupan tarjousvertailut MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous 25.11.2015 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Mitä tarkoittaa puukaupan tarjousvertailut? - Puunostajat tekevät metsänomistajalle/hänen tarjouspyyntöönsä
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotSahauksen kustannuslaskenta
Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotPuutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen
Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen markkinoille saaminen mitä, mistä ja miten Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Tuula Nuutinen, Olli Salminen, Riitta Hänninen PUU vastaa
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotKUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.
Lisätiedot