Jos äiti osaa maan kieltä, hän on kuin kotonaan

Transkriptio

1

2 Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Jos äiti osaa maan kieltä, hän on kuin kotonaan Mitä helsinkiläiset pienten lasten maahanmuuttajavanhemmat ajattelevat kieliopinnoista? Lassi Lainiala ja Minna Säävälä Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A1:2010 Tilaaja: Opetusvirasto, Helsingin kaupunki I Johdanto 1

3 Helsingin kaupunki OPETUSVIRASTO PL 3000, Helsingin kaupunki Hämeentie 11 A, Helsinki 53 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN Julkaisun numero A1:2010 Tekijät Lassi Lainiala ja Minna Säävälä Nimike Jos äiti osaa maan kieltä, hän on kuin kotonaan Mitä helsinkiläiset pienten lasten maahan muuttajavanhemmat ajattelevat kieliopinnoista? Julkaisija Helsingin opetusvirasto Julkaisuaika 2010 Sivumäärä 67 Helsinki 2010, Yliopistopaino 2

4 TIIVISTELMÄ Kotona lapsia hoitavat vanhemmat ovat kotoutumisen kannalta haasteellinen ryhmä. Lastenhoito voi sitoa maahanmuuttajaäitejä vuosiksi kotiin. Helsingin kaupungin opetusviraston tilaamassa ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen toteuttamassa laadullisessa selvityksessä perehdyttiin helsinkiläisten pienten lasten vanhempien näkemyksiin kielenoppimisesta ja heidän kokemuksiinsa kielikursseista. Selvitystä varten haastateltiin 14 maahanmuuttajavanhempaa (13 naista ja 1 mies), jotka ovat tai ovat olleet perustason kielikursseilla. Haastateltavista kolmannes oli lähtömaassaan korkeakoulutettuja, kolmannes heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavia ja kolmannes peruskoulutettuja. He puhuivat äidinkielenään seitsemää eri kieltä. Osassa haastatteluista käytettiin tulkkia, osa tehtiin suomeksi ja osa englanniksi. Haastattelujen perusteella maahanmuuttajaäidit ovat vahvasti motivoituneita oppimaan suomea vaikka kieliopinnot olisivat viivästyneet vuosikausia. He haluavat hoitaa omia ja lastensa asioita viranomaisten ja palveluntarjoajien kanssa ilman tulkkeja ja ymmärtää lastensa monikulttuurista todellisuutta. Useimmat naiset haluavat päästä opintojen kautta töihin eikä pysyvä kotiäitiys näyttäydy heille toivottavana tulevaisuudennäkymänä. Äitiys motivoi kieliopintoihin, mutta se samalla vaikeuttaa kieliopintojen käytännön järjestymistä väsymisen, ajankäytön ja lastenhoitovelvoitteiden vuoksi. Suurin syy kieliopintojen viivästymiseen ovat lastenhoitovelvoitteet. Lapsia ei haluta missään maahanmuuttajaryhmässä mielellään laittaa päivähoitoon ennen kolmen vuoden ikää. Aviomiehet, olivatpa he kantasuomalaisia tai maahanmuuttajataustaisia, suhtautuvat vaimojensa kieliopintoihin vaihtelevasti: osa tukee ja kannustaa, osa estää vaimoa oppimasta suomea. I Johdanto 3

5 Maahanmuuttajaäidit löytävät alkeiskursseja pääasiassa sosiaalisissa verkostoissaan saamansa tiedon perusteella tai omatoimisesti viranomaisilta kyselemällä. Nettipohjainen tiedottaminen tavoittaa vain korkeasti koulutettuja naisia. Pidemmälle edenneiden kielikoulutustarjonta vaikuttaa maahanmuuttajaäideistä sekavalta. Jotkut korkeasti koulutetut naiset valittivat heille sopivien kurssien puutetta. Haastatellut pienten lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä kieliopintoihin ja opettajiin. Kurssien toivottiin olevan pitkäkestoisempia ja intensiivisempiä. Kesätauot opinnoissa koettiin liian pitkiksi. Alle kolmivuotiaiden lasten äidit toivoivat kieliopintoja, joiden aikana olisi järjestetty lastenhoito. Näin heidän ei tarvitsisi laittaa taaperoita päivähoitoon kielikurssille päästäkseen. Leikki-ikäiset lapset laitetaan halukkaasti päiväkotiin, jolloin tavanomaiset kielikoulutuspalvelut ovat äitien tavoitettavissa. Lastenhoito hankaloittaa kielenoppimista erityisesti niillä naisilla, joille syntyy paljon lapsia tiheillä väleillä. Siksi ehkäisypalveluiden toimivuus on välttämätön tuki kieliopintojen mahdollistamiseksi. Perhetalo- tai leikkipuistoympäristössä toteutettu kielikurssi yhdistettynä alle kolmivuotiaiden hoitoon näyttäytyy kaikille maahanmuuttajaäitien ryhmille sosiaalisesti vahvistavana ja kielenoppimisen käynnistävänä väylänä. Korkeasti koulutetuille ja/tai vähälapsisille naisille se voi toimia nopeana ponnahdusalustana eteenpäin, heikommin koulutetuille ja/tai runsaslapsisille pidemmän oppimisprosessin alkuunpanijana. Suurin kielenoppimista hankaloittava tekijä on arkisen sosiaalisen vuorovaikutuksen puute kantaväestön kanssa. Pelkillä kursseilla saavutettavat kielenoppimisen tulokset ovat heikkoja ilman mahdollisuutta harjoittaa kielitaitoa arkielämässä. Luontevat vuorovaikutustilanteet erikielisten välillä, esimerkiksi leikkipuistotoiminnassa tai vapaaehtoisessa ystävätoiminnassa edistäisivät maahanmuuttajaäitien kielenoppimista merkittävästi. 4

6 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 I Johdanto 7 II Taustaa 9 1. Maahanmuuttajat 9 2. Aiempi tutkimus 13 III Menetelmät ja aineisto 19 IV Analyysi Motivaatiotausta ja tulevaisuuden suunnitelmat Äitiyden merkitys Työelämän houkutus Paljonko lapsia? Lastenhoito Kielenoppimisen tavat Mistä tietoa kursseista? Kokemukset opetuksesta Opetuksen ajoitus ja aikataulut 50 V Johtopäätökset: Kielikoulutuksen järjestämisen mallit 53 I Johdanto 5

7 LÄHTEET 57 Liite 1. Kysymykset maahanmuuttajille: Kieliopinnot ja perhe/ Liite 2. Informaatiokirje haastateltaville (käännetty myös englanniksi ja venäjäksi) 67 6

8 I Johdanto Maahanmuuton, kotoutumisen ja työllistymisen parissa työskentelevät ovat tuoneet esiin jo pitkään perheelliset naiset ja erityisesti pienten lasten äidit haastavana kotouttamisen kohderyhmänä (esim. Martikainen & Tiilikainen 2007; Työterveyslaitos ym. 2009). Suomen (tai ruotsin) kielen taito on keskeinen tekijä maahanmuuttajan työllistymismahdollisuuksien parantamisessa. Työllistymistä taas pidetään yhtenä merkittävimmistä maahanmuuttajan kotoutumista edistävistä tekijöistä suomalaisessa ansiotyökeskeisessä yhteiskunnassa (Valtioneuvoston maahanmuuttopoliittinen ohjelma, Työministeriö 2006). Jos lastenhoito sitoo naisen tai miehen pitkiksi ajoiksi kotiin, käytännön järjestelyt kieliopintojen mahdollistamiseksi ovat haastavia. Pikkulapsiperheen arki asettaa ylipäänsä vanhemmat vaativaan tilanteeseen: työn ja perhe-elämän, tai opintojen ja perhe-elämän, yhdistäminen edellyttää ponnisteluja. Pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, jossa naisten osallistuminen kokopäiväiseen ansiotyöhön kodin ulkopuolella on ollut jo vuosikymmeniä yleistä, maahanmuuttajanaisten työllistymis- ja kielenoppimisvaikeudet koetaan ongelmana. Suomessa kuten muissakaan pohjoismaissa ei yleensä nähdä kotiäitiyttä muuna kuin mahdollisena välivaiheena lasten ollessa pieniä (Esping-Andersen 1990). Myös maahanmuuttajanaisten oletetaan tai toivotaan omaksuvan ennen pitkää ansiotyökeskeisen elämäntavan riippumatta siitä, millaisesta kulttuurisesta taustasta he ovat peräisin. Naisten jättäytyminen työelämän ulkopuolelle johtaisi monet perheet taloudellisiin vaikeuksiin kahden ansaitsijan perhemallin yhteiskunnassa. Huoli perheenäitien kielenoppimisesta heijastelee osaltaan pohjoismaista ansiotyökeskeistä naiskäsitystämme. Kielitaito ei kuitenkaan ole tärkeää vain välineellisesti, työllistymisen ehtona: se liittyy laajemmin kotoutumiseen, asioiden hoitamiseen viranomaisten ja pal- I Johdanto 7

9 veluntarjoajien kanssa, sosiaalisten verkostojen muodostumiseen ja ylipäänsä osallisuuden tunteen vahvistumiseen. Kielitaidon keskeisyys kotoutumisessa on yleisesti tunnustettu tosiasia (Tarnanen & Suni 2005; Työterveyslaitos ym. 2009). Monilapsisten perheiden äitejä pidetään yhtenä syrjäytymisvaarassa olevista ryhmistä. Esimerkiksi maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä tutkimus- ja selvitystarpeita kartoittaneessa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tilaamassa selvityksessä (Työterveyslaitos ym. 2009, 85) mainitaan, että tutkimuksessa sekä opetuksen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon erityisryhmät, esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomat, kotiäidit ja yksinhuoltajat sekä oppimisvaikeuksia omaavat suomen tai ruotsin kielen oppijoina ja käyttäjinä. Lisäksi tarvitaan tietoa maahanmuuttajien omista käsityksistä parhaista tavoista oppia suomea ja ruotsia. Tässä Helsingin kaupungin opetusviraston tilaamassa ja Opetushallituksen rahoittamassa raportissa pyritään vastaamaan edellä esitettyyn haasteeseen: mitkä ovat maahanmuuttajavanhempien omasta näkökulmasta parhaat tavat järjestää suomen tai ruotsin kielen oppiminen? Millaisia kokemuksia pienten lasten vanhemmilla, erityisesti äideillä on ollut kielikursseista ja niiden saatavuudesta? 8

10 II Taustaa 1. Maahanmuuttajat - Maahanmuutosta 9/10 on muuta kuin humanitääristä muuttoa - Perhesyyt ja työ ovat yleisimmät muuttoperusteet Suomen maahanmuuttotilanteen erityispiirre on suuri eurooppalaisten naisten osuus muuttajista. Suomeen on muuttanut suhteessa runsaasti venäläisiä ja virolaisia naisia. Muita selkeästi naisvaltaisia ryhmiä ovat thaimaalaiset ja filippiiniläiset. Maahanmuuton perusteet vaikuttavat lähtömaan, sukupuolen ja iän ohella keskeisesti elämän järjestymiseen uudessa maassa. Avioliitto tai parisuhde on monella maahanmuuttajalla muuton syy tai muuttoon kannustava tekijä. Myös monella suoraan työhön Suomeen hakeutuvalla tai opiskelemaan tulevalla muuton taustalla voi olla parisuhde suomalaisen kanssa. Muuton motivaatiotekijöitä ei voida aina selkeästi erottaa toisistaan (Säävälä 2010; Jäppinen 2007). Maahanmuuttoviraston myöntämiä ensimmäisiä oleskelulupia 1 tarkastelemalla näemme, että perheside ja työnteko vastaavat kumpikin noin kolmannesta maahantulon syistä. Opiskelu on kolmanneksi merkittävin syy, ja humanitääriset perusteet (turvapaikkaprosessi ja kiintiöpakolaiset) ovat neljänneksi yleisin peruste. Näissä luvuissa ei ole huomioitu EU:n alueelta ja Pohjoismaista saapuvia maahanmuuttajia, joita oli lähes vuonna Jos heidät otetaan huomioon, niin humanitäärisin perustein oleske- 1 Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäiset oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta tuleville. Paikallispoliisi puolestaan käsittelee kolmansien maiden kansalaisten tapaukset, joihin liittyy oleskeluluvan perusteen muutos, esim. jos opiskelija menee naimisiin suomalaisen kanssa ja hakee oleskelulupaa sillä perusteella. II Taustaa 9

11 luluvan saaneet muodostavat selkeästi alle kymmenen prosenttia kaikista tämän hetken maahantulijoista. Maahantulosyiden tarkastelu paljastaa, että perhesyihin perustuvat muutot muodostavat suuren osuuden maahanmuutoista. Perhesiteen perusteella saapuvien määrä kasvaa tulevaisuudessa, koska viime vuosina oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat hakevat perheenyhdistämisiä. Yhä useampi suomalainen solmii avioliiton ulkomaalaisen kanssa. Myös työn perässä maahan tulleet perustavat perheitä ja voivat tuoda puolisoita lähtömaastaan. Taulukko 1. Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat lupaperusteen mukaan (huom. mukana eivät ole kaikki maahan muuttaneet, mm. EU-kansalaiset). Myönnetyt luvat Humanitääriset perusteet joista kiintiöpakolaisia turvapaikkamenettelyn kautta 1373 Työnteko joista muu peruste * elinkeinonharjoittaminen 57 Opiskelu 3993 Suomalainen syntyperä 474 Perheside joista avioliitto lapset muu omainen suomen kansalaisen perheenjäsen 730 * kategoria muu peruste koostuu lähes ainoastaan työskentelemään tulevista, jotka eivät tarvitse tavanomaista työskentelyyn perustuvaa oleskelulupaa, esim. tutkijat, urheilijat, erityisasiantuntijat, au pairit jne. Koska maahanmuutto ajoittuu tyypillisesti alle keski-ikäisiin vuonna 2009 Suomeen muuttaneista lähes puolet oli vuotiaita 2 monet maahan tulleet naiset ovat aktiivisessa lastensaanti-iässä. Heillä on joko pieniä lapsia mukana tullessaan tai he saavat lapsia pian Suomeen asetuttuaan. Helsingin 2 Tilastokeskus väestötilastot

12 kaupungin tietokeskuksen vastikään tekemän selvityksen mukaan vieraiden kielten puhujilla on hiukan yleistä tasoa korkeampi kokonaishedelmällisyysluku (1,92 lasta verrattuna 1,85 lapseen, Helsingin kaupungin tietokeskus 2010c). Muutamilla kieliryhmillä kokonaishedelmällisyys on selkeästi korkeampi: somalinkielisillä 4,5 lasta, arabiankielisillä 4,3 lasta, albaniankielisillä 3,1 lasta, kurdinkielisillä 2,9 lasta ja vietnaminkielisillä 2,1 lasta (vuosina Helsingin seudulla, Helsingin Sanomat ). Helsinkiin muuttaneet ulkomaalaiset - Helsinkiin muuttaa etupäässä eurooppalaisia - Muuttajat ovat pääasiassa lastenhankintaikäisiä Helsingin seutu vastaanottaa suuren osan Suomeen tulevista maahanmuuttajista. Helsingin kaupunkiin muutti vuonna 2009 yhteensä henkilöä ulkomailta. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi noin hengellä vuoden 2009 aikana. Vieraskielisen väestön määrä on nyt lähes , noin kymmenesosa väestöstä. Vuoden 2010 alussa näistä suurimmat kieliryhmät ovat venäjänkieliset (noin henkeä), vironkieliset (7 000 henkeä) ja somalinkieliset (6 150 henkeä). Vuoden 2009 aikana vironkielisten määrä kasvoi yli 800 hengellä, venäjänkieliset 600 hengellä ja somalinkieliset 370 hengellä. Englannin-, arabian- ja kiinankielisten määrät kasvoivat yli 200 hengellä kukin. (Helsingin kaupungin tietokeskus 2010a.) Kielitaidon suhteen näistä haastavimpia ryhmiä ovat somalinkieliset ja arabiankieliset, koska heidän joukossaan on luku- ja kirjoitustaidottomia tai hyvin vähän koulua käyneitä. Yli puolet Helsinkiin vuosittain muuttavista on lähtöisin Euroopan maista (ks. Taulukko 2). Muuttajia tulee erityisesti Venäjältä ja Virosta, avioliiton, opintojen ja työskentelyn vuoksi. Vuonna 2008 Helsinkiin saapuneista muuttajista 28 prosenttia oli peräisin Aasian maista ja 12 prosenttia Afrikasta. (Helsingin kaupungin tietokeskus 2010b). Kun mietitään kielikoulutuksen tarpeita, on huomioitava niin lähtömaat kuin muuttajien elämänvaihe. Koulutustaustaltaan maahanmuuttajien joukko on polarisoitunut: mukana on paljon korkeakou- II Taustaa 11

13 lutuksen saaneita, erityisesti Euroopan maista, ja toisaalta kehitysmaista tulee heterogeenistä väestöä, joista osa on luku- ja kirjoitustaidottomia, osa vähän koulutusta saaneita ja osa korkeasti koulutettuja. Suurin osa saapuu maista, joissa kaikki käyvät lävitse ainakin perusopetuksen ja korkeakoulutettujen osuus on suuri. Muuttajien enemmistö on nuoria aikuisia ja siten aktiivisessa lastenhankkimisiässä. Siksi pienten lasten vanhempien kielikoulutuksen järjestämisen erityistarpeet on huomioitava vakavasti. Kansainväliset avioliitot yleistyvät, tosin niiden määrä on kasvanut Suomessa suunnilleen samaa tahtia kuin avioliittojen määrä kokonaisuudessaan. Kansainväliset avioliitot keskittyvät vahvasti pääkaupunkiseudulle: joka neljännessä (26 %) Helsingissä vuonna 2008 solmitussa avioliitossa ainakin toinen osapuoli oli ulkomaan kansalainen (Helsingin kaupungin tietokeskus 2009, 8). Koko maassa solmituista avioliitoista noin joka kymmenes on kansainvälinen tai ulkomaalaisten välinen liitto. Taulukko 2. Helsingin väestö kieliryhmittäin vaihteessa. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus 2010b, s. 8. Kieli Henkeä % Koko väestö Suomi ,3 Ruotsi ,1 Muut kielet yht ,8 Venäjä ,2 Viro ,1 Somali ,0 Englanti ,7 Arabia ,4 Kiina ,3 Kurdi ,3 Espanja ,3 Saksa ,2 Ranska ,2 Turkki ,2 Vietnam ,2 Muut kielet ,7 12

14 Humanitääristen syiden pohjalta maahan tulleet muodostavat erityisen maahanmuuttajaryhmän. He tulevat yhteiskunnista, joissa aseelliset konfliktit ovat arkipäivää, ja joissa väkivalta on saattanut jättää heihin fyysisiä tai psyykkisiä vammoja. Monista pakolaismaista tulevilla on suuri lapsiluku, keskimääräistä alhaisempi koulutustausta sekä suuri kulttuurinen ero lähtö- ja tulomaan välillä. Kun kaikki nämä tekijät yhdistyvät heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin ja syrjintään sekä rasistisiin rikoksiin (ks. EU-MIDIS 2009), on selvää, että heidän kotoutumisensa, kielen oppimisensa ja työllistymisensä vaatii erityisponnisteluja. 2. Aiempi tutkimus Maahanmuuttajaperheet Maahanmuuttajia pidetään yleensä perhekeskeisempinä kuin länsi- ja pohjoiseurooppalaisten maiden kantaväestöä. Myös maahanmuuttajaryhmien omakuva tukee tätä käsitystä. (Grillo toim ) Kyselytutkimukset vahvistavat kuvaa perhekeskeisistä asenteista: Perhoniemen ja Jasinsaja-Lahden (2006) tutkimuksessa somalit ja arabit korostivat muita maahan muuttaneita ryhmiä enemmän yhteisöllisiä perhearvoja kuten vanhempien kunnioittamista, selkeitä valtasuhteita, lasten velvollisuuksia ja lasten vapauksien rajoittamista. Sukupuolet eivät sen sijaan eronneet toisistaan perhearvojensa yhteisöllisyydessä (Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2006, 57). Perhearvot eivät muuttuneet niinä seitsemänä vuotena, joka kului kyselyiden välillä. Peltolan (2009) tutkimuksessa perhekeskeisyys näkyy sosiaalisuutena, yhteenkuuluvuutena ja auktoriteetin kunnioituksena eri taustaisten maahanmuuttajaperheiden elämässä. Arvotutkimuksesta ei voida tehdä suoria päätelmiä sosiaalisten siteiden luonteesta ja toimimisesta. Esimerkiksi Arends-Toth & van de Vijver (2008, ref. Alitolppa-Niitamo tulossa) huomasivat, että kult- II Taustaa 13

15 tuuritausta vaikuttaa enemmän perhearvoihin kuin perhesiteisiin: maahanmuuttajat eivät välttämättä poikkea arjen perhesuhteiden käytännöiltään kantaväestöstä niin paljon kuin perhearvojen korostamisen perusteella voisi olettaa. Perhekeskeisyys ei kuitenkaan ole puhtaasti pelkkää perinteiden jatkamista vaan maahanmuuttoprosessi itsessään (Alitolppa-Niitamo 2005 & tulossa) ja vastaanottavan yhteiskunnan reagointitavat (Grillo toim. 2008) kannustavat perhekeskeisyyden korostamiseen. Maahanmuuttajanaiset Maahanmuuttajanaisia koskevaa tutkimusta, erityisesti laadullista, on tehty viime vuosina yhä enemmän maailmalla (Mahler & Pessar 2006; Kofman 2004) ja myös Suomessa (ks. Martikainen & Tiilikainen toim. 2007). Perherooleihin liittyvä tutkimus ja toisaalta työllisyystutkimus ovat asettuneet yleensä kahdeksi erilliseksi kentäksi. Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymistä Suomessa ovat tutkineet Annika Forsander (2003, 2007) ja Tuula Joronen (esim. 2007). Naisten perhe-elämää ja sukupuolirooleja ovat vain harvat tarkastelleet laadullisesti yhteydessä heidän työllistymiseensä (esim. Ekberg-Kontula 2000; Kontiainen 2003; Säävälä 2007). Toistaiseksi on olemassa vain vähän ja satunnaista laadullista tietoa maahanmuuttajien kokemuksista kieliopinnoista, kotoutumisesta ja työllistymisestä, ja pienten lasten äitien osalta muutamia heidän näkemyksiään valottavia selvityksiä ja tutkimuksia (Hyvönen 2009; Tiilikainen 2003, Ekberg-Kontula 2000; Säävälä 2007; artikkelit teoksessa Martikainen & Tiilikainen toim. 2007; Pöllänen 2005; Svensk 2006). Lähes kaikkialla maailmassa perheen naiset (äidit, isoäidit, tädit, sisaret) ja isä kantavat kollektiivisesti vastuun pienen lapsen hoidosta (Hrdy 1999). Maahanmuutto rikkoo monissa yhteiskunnissa itsestään selvänä pidettyä tapaa jakaa äitiyttä sukulaisten kesken. Isoäidit eivät yleensä voi muuttaa mukana eikä muitakaan sukulaisia ole välttämättä saatavilla. Esimerkiksi Venäjällä tapana olevaa laajennettua äitiyttä (Rotkirch 2001) on mahdotonta toteuttaa, jos babuskat asuvat rajan takana. Ne sukulaiset, joita uudesta kotimaasta mahdollisesti löytyy, ovat yleensä itsekin samassa intensiivisessä pikkulapsivaiheessa. Siten lastenhoito keskittyy helposti äideille enemmän kuin 14

16 lähtömaassa on ollut tapana (ks. esim. afrikkalaisista: Tiilikainen 2003, 2007; Ekberg-Kontula 2000; Marjeta 2001). Muuton seurauksena naisilla voi olla tarvetta korostaa naisten erityistä roolia kasvattajina ja kodin piirin ylläpitäjinä (ks. esim. Martikainen & Gola 2007). Toisaalta uudessa tilanteessa miehet ottavat entistä enemmän vastuuta lastenhoidosta ja kotitöistä eivätkä sukupuoliroolit säily välttämättä jäykkinä parisuhde ja kumppanuus voi korostua uusissa olosuhteissa. Äitiyden ja kodin ulkopuolisen aktiivisuuden yhdistäminen on uuteen maahan muuttaneelle naiselle paljon vaikeampaa kuin omassa kotimaassaan asuvalle, koska hänellä ei ole maassa kasvaneilla olevaa hiljaista tietoa, sosiaalisia verkostoja ja kielitaitoa järjestää arkeaan ja hahmottaa vaihtoehtoja. Äitiydestä voi tulla aidosti este kielenoppimiselle, jos ja kun sosiaaliset suhteet paikallisväestöön ovat ohuita eikä kotiäitiydelle pikkulapsivaiheessa nähdä vaihtoehtoja. (Säävälä 2007 & 2009.) Petra Ekberg-Kontulan (2000) haastattelututkimus kuvaa afrikkalaistaustaisten naisten käsityksiä koulutuksesta ja työllistymisestä. Keskeiseksi nousi naisten halu päästä töihin, kuten myös Kontiaisen (2003) ja Svenskin (2006) raporteissa. Samaan aikaan kun pienten lasten hoitaminen koettiin naista velvoittavaksi tehtäväksi, naiset tahtoivat päästä pois kodin piiristä työelämään, mieluiten osapäivätöihin, lasten ollessa pieniä. Ekberg-Kontulan (2000, 24) mukaan pienten lasten äidit ovat syrjäytyneimpiä muusta yhteiskunnasta, koska heillä ei ole aikaa selvittää mitä vaihtoehtoja heille olisi tarjolla työelämässä ja koulutusmaailmassa. Kielenoppiminen Maahanmuuttajien kielenoppimisen vaikeuksista on paljon kansainvälistä tutkimusta. Yleensä ongelmat liittyvät vaatimattomaan koulutustaustaan ja periaatteessa vaikeuteen osata oppia. Kielenoppimisen vaikeus tai jättäytyminen pois kokonaan kieliopinnoista voivat liittyä sukupuoleen ja taustaan, mutta myös erilaisiin kulttuurisiin ja uskonnollisiin tekijöihin (Rida & Milson 2001). Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 19:ää eri Länsi-Euroopassa kerät- II Taustaa 15

17 tyä maahanmuuttaja-aineistoa, todettiin kielen oppimisen kannalta erittäin merkitseviksi seikoiksi syntyperä, kohdemaa ja vastaanottava yhteisö (van Tubergen & Kalmijn 2005). Maahanmuuttajan kielitaidon hankkiminen riippuu paljolti perheen sisäisestä dynamiikasta. Maahanmuuttajaäideillä kielitaso oli Chiswickin, Leen ja Milerin (2005) tutkimuksen mukaan heikompi kuin lapsettomilla maahanmuuttajanaisilla. Isien kielitaitoon lapsilla ei ollut vaikutusta. Myös puolison kielitaidon tasolla ja äidin kielen oppimisella on positiivinen korrelaatio (Chiswick, Lee & Miler 2005). Maahanmuuttajien kielitaidon tasosta ja koulutustarpeista Suomessa on vain hajanaista tietoa. Perhoniemen ja Jasinskaja-Lahden (2006, 54) tutkimuksessa maahanmuuttajien arvio kielitaidostaan tai kielten käytöstä ei eronnut miesten ja naisten kesken. Tutkimuksessa seurattiin samojen henkilöiden kielitaidon ja kielenkäytön muutoksia seitsemän vuoden jälkeen. Suomen kielen käyttö sukulaisten ja ystävien parissa ei yleistynyt Suomessa asutun ajan pitenemisen myötä, mutta itsearvio kielitaidosta parani kaikissa muissa tutkituissa ryhmissä paitsi arabien parissa (emt ). Aikuisten kokemuksista kieltenopiskelusta ja oppimistuloksista on niukasti tietoa Suomeen muuttaneiden parista (Liebkind ym. 2004; Matikainen 2000; Paananen 2003; Pälli & Latomaa 1997; Tarnanen 2004, Tarnanen & Suni 2005). Sisäasiainministeriön teettämässä pilottitutkimuksessa, jossa kehitetään maahanmuuttajabarometria, on muun muassa selvitetty venäläisten, kiinalaisten, thaimaalaisten ja turkkilaisten muutaman vuoden Suomessa asuneiden arviota kielitaidostaan (Sisäasianministeriö 2009). 3 Kaikista vastaajista vain vajaat 10 prosenttia ei ollut koskaan osallistunut suomen kielen opetukseen, mikä vastaa suurin piirtein vuonna 2002 kerättyä virolaisia, venäläisiä, somalialaisia ja vietnamilaisia käsittelevää kyselyaineistoa (Paananen 2003). Vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä kurssien tasoon ja noin kaksi kolmesta piti kurssitarjontaa riittävänä. Kiinalaiset arvioivat oman suomen/ ruotsin kielen taitonsa muita tutkittuja ryhmiä heikommaksi ja venäläiset parhaimmaksi. Myös thaimaalaisten parissa oli kielitaitoaan melko huonona 3 Koska kyseessä on pilottihanke, tulokset eivät ole yleistämiskelpoisia. Pilottitutkimus antaa kuitenkin alustavia viitteitä. 16

18 tai huonona pitäviä yli puolet. Tuloksia ei ole eritelty sukupuolen mukaan, mutta thaimaalaisista muuttajista suurin osa on naisia ja siten tämän pilottikyselyn vastaajissakin. Kuten aiemmassa tutkimuksessa (Tarnanen & Suni 2005), kielitaidon itsearvioinnissa heikoimmat arviot antoivat kulttuurisesti ja kielellisesti kauimpaa saapuneet aasialaiset muuttajat (filippiiniläiset, thaimaalaiset, kiinalaiset, vietnamilaiset) riippumatta oleskelun kestosta. Tämä viittaisi siihen, että voimakkaasti avioliittomuuton myötä kasvavan thainaisten ryhmän kielikoulutus vaatii tulevaisuudessa enemmän huomiota. Vuorovaikutus suomenkielisten kanssa Yksi keskeinen tekijä tulomaan kielen oppimisessa on mahdollisuus ja tarve vapaaseen vuorovaikutukseen maan kielellä. Kieltä oppii ilman tarkoituksellista opiskelua jos joutuu selviytymään arkisista tilanteista paikallisella kielellä. Tässä suhteessa suomalaisen kanssa avioituneet maahanmuuttajat ovat etulyöntiasemassa: he pystyvät kytkeytymään osaksi sosiaalista verkostoa, jossa vuorovaikutus suomeksi tai ruotsiksi on parhaimmillaan luontevaa ja tiheää. Toisaalta on suomalaisia aviomiehiä, jotka eivät koe vierasmaalaisen kumppanin suomen taitoa erityisen suotavaksi eivätkä siten kannusta kielenoppimiseen (ks. esim. Siim 2007). Kyselytutkimukset antavat suhteellisen myönteisen kuvan kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisistä vuorovaikutussuhteista. Esimerkiksi Maahanmuuttajien elinolot tutkimuksessa noin puolet venäläisistä ja virolaisista tapasi suomalaista ystäväänsä vähintään kerran viikossa, ja vajaa kolmannes somalialaisista. Suomalaisia ystäviä ei kuitenkaan ollut 16 prosentilla venäläisistä ja 45 prosentilla somalialaisista (Pohjanpää 2003). Toisaalta monet laadulliset tutkimukset antavat vuorovaikutuksesta hyvinkin rajoittuneen kuvan (esim. Juuti 2005; Raunio & Säävälä tulossa). Useimmat maahanmuuttajat kaipaavat kiinteämpää ja tiiviimpää arjen vuorovaikutusta kantasuomalaisten kanssa (esim. Vartia ym. 2007). Alussa moni luulee vuorovaikutuksen niukkuuden johtuvan ulkomaalaisuudesta, mutta ajan mittaan muuttajat yleensä havaitsevat, että kyseessä on myös ns. maan tapa (Raunio & Säävälä tulossa). Sääolot Suomessa omalta osaltaan rajoittavat vapaan II Taustaa 17

19 sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia rajatessaan ulkona oleskelua (ks. myös Svensk 2006). Tällaisessa sosiaalisessa ja fyysisessä vuorovaikutusympäristössä kielikurssit ja muu organisoitu kielikoulutus on käytännössä keskeisin kielen oppimisen tapa niille maahanmuuttajille, jotka eivät ole naimisissa suomalaisen kanssa eivätkä mukana työelämässä. 18

20 III Menetelmät ja aineisto Haastattelut Selvityksen aineistoksi kerättiin 14 haastattelua, toimeksiannon mukaisesti. Haastattelut suunniteltiin kohdistumaan kolmeen eri kohderyhmään: heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavien kieliopinnoissa olevat, sosiaaliviraston avoimessa perhekoti- tai muussa kieliopetusta sisältävässä toiminnassa mukana olevat (alle 3-vuotiaiden lasten äitejä) sekä muilla kielikursseilla olevat venäjänkieliset maahanmuuttajat. Haastateltavilla edellytettiin olevan alle 5-vuotiaita lapsia. Haastateltavia rekrytoitiin Helsingin kaupungin sosiaalitoimen perhetalo Sahramin sekä ESR-hanke Chilin kautta, aikuislukion luku- ja kirjoitustaidottomille suunnatun opetuksen sekä suomenkielisen työväenopiston kieliopetuksen kautta. Selvityksessä tutustuttiin myös ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen kieltenopetukseen. Halukkaiden haastateltavien rekrytoiminen oli helppoa yhteistyötahojen avuliaisuuden vuoksi, lukuun ottamatta venäjänkielisiä pienten lasten äitejä. Heitä jouduttiin etsimään useista eri paikoista. Tämä johtui osaksi siitä, että alhaisemman syntyvyyden vuoksi alle 5-vuotiaiden lasten äitejä ei venäjänkielisissä ole yhtä paljoa kuin humanitäärisin perustein maahan tulleissa ryhmissä. Selvityksen hyvin tiukka toteutusaikataulu teki osaltaan haastateltavien löytämisestä haastavaa. Haastatteluja tehtiin suomeksi (4 kpl) ja englanniksi (3 kpl) sekä tulkin avustuksella somaliksi (3 kpl), thaiksi ( 1 kpl) ja venäjäksi (3 kpl). Tulkit saatiin Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskuksen kautta. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin. Haastatteluja tehtiin perhekodissa tai pro- III Menetelmät ja aineisto 19

21 jektin tiloissa, oppilaitoksissa sekä haastateltavien omissa kodeissa (6 kpl). Haastateltaville sopivien aikojen löytäminen oli ajoittain vaikeaa, koska heillä oli lastenhoito- ja muita kotivelvoitteita sekä kieliopintoja. Lisäksi tulkin saaminen paikalle sopivina aikoina vaati sovittelua. Haastatteluista kymmenen toteutti Minna Säävälä ja neljä Lassi Lainiala (venäjänkieliset haastateltavat). Yksi haastatteluista tehtiin haastateltavien toivomuksesta kahden henkilön yhteishaastatteluna. Kahdessa haastattelussa läsnä oli haastatellun naisen aviomies, muissa toisinaan pieniä lapsia. Koska kyseiset haastattelut tehtiin haastateltavan kotona miestulkin kanssa, ei ollut mahdollista pyytää aviomiestä poistumaan. Muita haastattelun onnistumista hankaloittaneita tekijöitä olivat muutamien suomeksi tehtyjen haastattelujen osalta henkilön heikohko suomen kielen taito sekä lasten aiheuttamat keskeytykset sekä yhdessä tapauksessa tulkin ylimalkaisen oloinen kääntäminen. Muiden tulkkien toiminta oli erinomaista. Yhdessä haastattelussa paljastui, että henkilö oli pahassa elämänkriisissä, joten kysymyksiä jouduttiin jonkin verran soveltamaan. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelurunkoa (ks. liite 1). Kysymykset oli jaoteltu taustatietoihin, tiedonkulkuun, koulutusneuvontaan ja koulutustarjontaan liittyviin kysymyksiin, lapsiin ja opiskeluun, sekä toiveisiin, työhön ja tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kysymykset olivat puolistrukturoituja siten, että naiset saattoivat vapaasti vastata niihin omin sanoin ja lisäkysymyksiä esitettiin luovasti heidän vastauksiensa mukaan. Haastateltavat Laadullisen tutkimusotteen mukaisesti haastateltavat eivät ole edustava otos maahanmuuttajaäideistä. Heidät on valikoitu haastateltaviksi tiettyjen ryhmien (heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavat, alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat, venäjänkieliset perinteiseen kielikoulutukseen osallistuvat) edustajina. Koska haastattelu riippuu henkilön halukkuudesta jakaa näkemyksiään ja tulla haastateltavaksi, tämä jättää helposti haastattelujen ulkopuolelle keskimääräistä heikommin motivoituneet, pahoista ongelmista kärsivät 20

22 ja muuten voimavaroiltaan heikossa asemassa olevat. Tämän valikoitumisen vuoksi kokonaiskuva ilmiöstä muodostuu laadullisten haastattelujen kautta helposti myönteisemmäksi kuin se todellisuudessa on. Myönteisyyden korostuminen on huomioitava tulosten tulkinnassa. Taulukko 3. Selvityksessä haastateltujen henkilöiden ominaisuuksia, kevät N:o Äidinkieli Vuosia Suomessa Ikä Lapsiluku Parisuhde Koulutus 1 arabia somali somali somali naimisissa, omanmaal. naimisissa, omanmaal. naimisissa, omanmaal. naimisissa, omanmaal. peruskoulutus peruskoulutus Somaliassa koraanikoulu ei ole 5 somali 5 n naimissa, mies Somaliassa ei ole 6 thai arabia kurdi 11 * 2 eroamassa, suom. mies naimisissa, omanmaal. naimisissa, omanmaal. kauneudenhoitoala kk-tutkinto kotimaassa 4 vuotta kotimaassa 9 länsiafrikkalainen kieli naimisissa, suom. mies koulu jäänyt kesken kotim. 10 venäjä venäjä venäjä avoliitossa, suom. mies naimisissa, virolainen mies naimisissa, suom. mies amk-tutkinto kotim. opistotutk, kotim. kk-tutk kotim. 13 (mies) venäjä 1½ 35 2 avoliitossa, omanmaal. kk-tutkinto kotim. 14 kaukasialainen kieli 3½ * 1 naimissa, suom. mies kk-tutkinto kotim. Haastateltavista viisi oli Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, muutamia Lähiidästä ja Pohjois-Afrikasta, neljä Venäjältä ja muutama muualta. Haastatteluissa ei tiedusteltu maahanmuuton syytä suoraan, mutta haastatelluista viisi oli humanitäärisistä syistä maahan tulleita, kuusi avioliiton vuoksi tulleita, yksi opiskelemaan saapunut ja 2 epäselvää tapausta, mahdollisesti paluumuutta- III Menetelmät ja aineisto 21

23 jia. Haastateltavat olivat asuneet Suomessa vaihtelevan pitkään: puolestatoista vuodesta 14 vuoteen, useimmat keskimäärin kuitenkin vähintään 5 vuotta. Tästä huolimatta vain 4 henkilöä osasi suomea niin auttavasti että haastattelu voitiin tehdä suomeksi. Useimmat olivat ensimmäisellä alkeiskurssillaan, muutama pidempään suomea opetelleita. Jotkut olivat jo puolen vuoden kurssilla saavuttaneet hämmästyttävän sujuvan puhekielen taidon. He olivat myös monen ikäisiä, 23-vuotiaasta aina reilusti yli 40 ikäiseen. Vaikka ensisynnytys keskittyy monissa maahanmuuttajaryhmissä varhaiseen ikään, kielikursseille hakeutuvat pienten lasten äidit ovat hyvin eri-ikäisiä lasten määrän ja synnytysintervallien vaihdellessa suuresti. Haastatelluissa oli neljä yksilapsista, kuusi kaksilapsista ja neljä kolmen tai useamman lapsen äitiä. Parilla haastatellulla oli lapsia, joiden ikäero oli 6-10 vuotta, mutta muutoin intervallit olivat lyhyitä, vuodesta kolmeen vuoteen. Haastateltavat olivat lähes kaikki pysyvässä parisuhteessa. Yhdellä oli avioeroprosessi juuri kesken ja yhden mies ei ollut maassa. Somalialaisten, vietnamilaisten ja venäläisten parissa yksinhuoltajuus on väestörekisterin perusteella keskimääräistä yleisempää. Joko yksinhuoltajat eivät pääse senkään vertaa kielikursseille kuin muut maahanmuuttajaäidit tai heitä ei ole sattumalta tullut juurikaan mukaan tähän varsin pieneen näytteeseen. Yksi haastatelluista oli pienten lasten isä, jonka vaimo oli estynyt saapumasta sovittuun haastatteluun. Haastateltujen koulutustausta oli kaiken kaikkiaan varsin polarisoitunut: mukaan oli sattunut viisi korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, joista neljä oli entisestä Neuvostoliitosta. Yksi korkeakoulutettu nainen oli saapunut maahan pakolaisena. Haastateltavien luku- ja kirjoitustaitoa ei erikseen selvitetty, mutta heistä ainakin kaksi oli todennäköisesti primäärilukutaidottomia. Myös kolme muuta olivat todennäköisesti ainakin lähes lukutaidottomia. Eettiset kysymykset Haastateltavilta pyydettiin suullinen lupa käyttää haastattelua tutkimusaineistona ja äänittää haastattelu. Kaikki suostuivat siihen. Haastateltaville kerrottiin ennen haastattelua sen luottamuksellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta. 22

24 Haastattelija korosti, ettei hän ole Helsingin kaupungin virkamies eikä kerro haastattelun yksilöidystä sisällöstä koulutuksen järjestäjille tai viranomaisille. Haastatelluille annettiin kotiin vietäväksi selkokielellä suomeksi, englanniksi tai venäjäksi kirjoitettu selostus selvityksen tilaajasta, tarkoituksesta, luottamuksellisuudesta ja lisätietojen antajasta (ks. liite 2). Tässä raportissa kaikkien haastateltujen nimet ja muut tarkemmat tunnistetiedot on joko jätetty pois tai niitä on soveltuvin osin muuteltu tunnistamisen ehkäisemiseksi. Helsingin kaupungin opetusviraston haltuun raportin yhteydessä luovutettavista haastattelumuistiinpanoista on poistettu kaikki henkilön tunnistamisen mahdollistavat yksityiskohdat. Haastatteluaineistoa ei käytetä muuhun kuin tähän raporttiin liittyvään kieliopintoja ja äitiyttä koskevaan tutkimukseen Väestöliitossa. Suurin syy kieliopintojen viivästymiseen ovat lastenhoitovelvoitteet. Lapsia ei haluta missään maahanmuuttajaryhmässä mielellään laittaa päivähoitoon ennen kolmen vuoden ikää. Aviomiehet, olivatpa he kantasuomalaisia tai maahanmuuttajataustaisia, suhtautuvat vaimojensa kieliopintoihin vaihtelevasti: osa tukee ja kannustaa, osa estää vaimoa oppimasta suomea. III Menetelmät ja aineisto 23

25 IV Analyysi 1. Motivaatiotausta ja tulevaisuuden suunnitelmat - Haastateltavat kokivat kielen oppimisen elintärkeäksi - Koulun, lääkärin ja viranomaisten kanssa halutaan käyttää suomea, tulkkipalveluita käytetään silti usein Kielen oppimisen motivaatiotausta voi liittyä naisen omaan urasuunnitelmaan, sosiaalisten tilanteiden vaatimuksiin tai perherooleihin: miten olla hyvä vaimo tai äiti. Motivaatioperusta heijastaa naisen koulutustaustaa ja tapaa tulla maahan. Haastatelluissa oli mukana huomattava osa itse turvapaikkaprosessin kautta, kiintiöpakolaisina tai humanitäärisin perustein tulleiden miesten vaimoina maahan saapuneita naisia, vaikka he eivät edustakaan maahanmuuttajanaisten suurta enemmistöä. Heidän haastattelemisensa on kuitenkin mielekästä, koska he ovat erityisen haasteellinen kotoutujien ryhmä, jonka opinnoista tiedetään varsin vähän. Pakolaistaustaisilla on muita enemmän psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia sekä heikompi koulutustausta (heissä on tosin myös korkeasti koulutettuja). Heitä kohtaan on yleisiä ennakkoluuloja työmarkkinoilla (etnisestä hierarkiasta ks. Jaakkola 2008) eikä työllistyminen ole helppoa. Monet tulevat myös suurten lapsilukujen yhteiskunnista (esim. somalialaiset, afganistanilaiset, kosovolaiset). Osalla pakolaistaustaisista on ollut kotimaassa työ, yritys tai koulutus, mutta näille ei anneta arvoa Suomessa he kokevat sosiaalisen laskun, jopa romahduksen. Kun naisilta kysyttiin, miksi he haluavat oppia suomea/ruotsia, yleinen vastaus oli viitata työllistymiseen, yleiseen tarpeeseen tai perheen tarpeisiin. Somalialainen, täysin kouluja käymätön nainen vastasi ytimekkäästi: 24

26 Itseni takia ja perheeni takia. Kielitaidon tarve oli niin itsestään selvä, että moni yllättyi kysymyksestä: Jos en ymmärrä kieltä, en ymmärrä tätä maata ja miten asioita hoidetaan. Kieli on tärkeää. Joka päivä ja joka hetki tarvitaan tätä kieltä. Joskus minulle soitetaan niin en ymmärrä sanaakaan. Lääkärissäkään en ymmärrä mitään. Tämä on elintärkeä kieli. (Luku- ja kirjoitustaidoton äiti) Mielestäni suomen oppiminen on hyvin tärkeää koska se on ainoa tapa selvitä tässä maassa. Vaikken osaisikaan sitä täydellisesti. (Vähän koulua käynyt äiti) 4 Kielitaidon keskeisyys on monelle naiselle itsestään selvää. Haastatelluista lähes kaikki esittävät itsensä vahvasti motivoituneita opiskelemaan kieltä. Motivaation puutetta oli kokenut muutama haastatelluista: parille sopeutuminen suomen talveen oli ollut niin rankkaa, että he eivät pystyneet ajattelemaan opintoja pitkään aikaan, ja pari muuta koki pärjäävänsä niin hyvin englannilla, etteivät aluksi vaivautuneet opiskelemaan suomea. Yksi korkeasti koulutettu haastateltu totesikin, että jos Suomessa voisi työllistyä ilman suomen taitoa, hän tuskin vaivautuisi opiskelemaan kieltä: Jos pääsisin töihin osaamatta sujuvasti suomea, vain englantia puhuen, en edes yrittäisi oppia suomea! (nauraa) (Korkeasti koulutettu äiti). 5 Tästä huolimatta hän oli aloittanut kielikurssin ja aikoi jatkaa eteenpäin. Yksi haastateltu kertoi, ettei hänellä ollut aiemmin kunnon motivaatiota: hän kävi erään järjestön kielikerhossa, jossa lapset periaatteessa olivat hoidossa kerhon ajan, mutta käytännössä juoksentelivat ympäriinsä niin ettei hän kyennyt keskittymään: Oli todella vaikeaa enkä ollut kiinnostunut oppimaan suomea ollenkaan. Mutta nyt lapseni ovat isompia ja mietin mitä tekisin olen kiinnostuneempi. Aluksi 4 I think it s very important to learn Finnish because it s only way to survive in this country. Even if I don t know it perfectly. 5 If I find the work without speaking fluent Finnish, only speaking English, then I wouldn t even try learning Finnish! IV Analyysi 25

27 ajattelin että suomi on hyvin vaikeaa. Nyt ajattelen että se on vaikeaa mutta että pystyn oppimaan. (Vähän koulua käynyt äiti) 6 Haastateltujen naisten korkea motivaatio oppia kieltä tuli ilmi lähes kaikissa haastatteluissa. Naisilla saattoi tosin olla tarve korostaa motivoituneisuuttaan siltä varalta, että heidän sanomisillaan olisi vaikutusta pääsyyn seuraaville kursseille. Huonosti motivoituneet naiset tuskin olisivat valikoituneet haastateltaviksi ylipäätään. Kaikesta huolimatta on huomionarvoista, että haastateltavissa oli hyvin motivoituneita naisia erilaisista koulutustaustoista, luku- ja kirjoitustaidottomista akateemisiin. Yleisin kieliopintoja viivästyttänyt syy olivat naisten mukaan lapset ja hoitovastuu. He kuvasivat sitä, että raskaus tai unen puute lasten ollessa pieniä vei voimat osallistua mihinkään tai oppia mitään: muuan nainen kuvasi, että kirja ei yksinkertaisesti pysynyt kädessä vaan putosi maahan, niin väsynyt hän oli. Maahanmuuttajaäitien elämää kuvaavat samat haasteet kuin muitakin pienten lasten äitejä: työn tai opintojen ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haastavaa. Naiset mainitsivat harvoin tiettyjä esteitä kieliopinnoille lukuun ottamatta lastenhoitoa lasten ollessa hyvin pieniä: Jotkin kerhot olisivat ehkä hyviä. Lapsen pitäisi kuitenkin olla lähellä. Lasta ei voi jättää pienenä pitkäksi aikaa. (Korkeakoulutettu yhden lapsen äiti) 6 It was difficult and I wasn t interested (in learning Finnish) at all. But now my children are bigger and I m thinking something to do...then I m more interested. First I thought Finnish is very difficult. Now I think it s difficult but I think I can learn. 26

28 2. Äitiyden merkitys - Äitiys luo tarpeen oppia kieltä - Samalla äitiyden velvoitteet estävät oppimasta kieltä Äitiys on kaikille haastatelluille naisille elämän keskiö. Äidin roolin toteuttaminen lasten ollessa pieniä on ohittamaton velvollisuus. Äiti ruokkii, vaatettaa ja hoitaa sairaan lapsensa terveeksi: Minä olen hyvä lapsen kanssa. Kotipalvelu sanoi, että huolehdit paljon lapsista. Kun lapset sairaita, vien heti sairaalaan. Huolestun helposti ja rakastan lapsiani todella paljon. (Kahden lapsen äiti) Äitiys ei ole vain hoitoa ja huolehtimista vaan elämän tunneperusta: Äiti on hyvä ja äiti on lämmin. Jos sinä olet äiti, rakkaus... (Kahden lapsen äiti) Äitiys on useiden haastateltujen naisten mielestä sinänsä helppoa, mutta olosuhteet voivat tehdä siitä vaikeaa: Ei oo, ei oo helppoo. Se on hyvä äiti, kun se on hyvä, kun minä olen äiti ja mulla on lapset. Ja vaikea, koska kaikki tehtävät[hoitaa] äiti. Lapset, ruoka, koti, kaikki. (Kolmen lapsen äiti) Vaikeaa äitiydestä tekee esimerkiksi lapsen krooninen sairaus: Äitinä oleminen on normaalisti helppoa mutta diabeteksen omaavasta lapsesta olen huolissani. Täytyy seurailla verensokeriarvoa. Välillä se on korkea ja välillä matala. Seuraaminen on vaikeaa. IV Analyysi 27

29 Jotkut korostivat äitiyden mukanaan tuomaa raskautta ja velvollisuuksia: Äitinä oleminen on erittäin hyvä ja rakas asia. Äitinä oleminen on hyvin vastuullinen rooli ja siinä on paljon asioita esim. lastenhoidosta ja kasvattamisesta. Ja kasvattaa lapsia yhteiskuntakelpoiseksi. (Kuuden lapsen äiti) Yhden korkeasti koulutetun haastatellun mielestä äitiys on vaativaa, mutta tuo vaativuus ei mitenkään erityisesti liity Suomen olosuhteisiin vaan ylipäätään äitiyteen vastuullisena roolina: En ajattele tämän liittyvän erityisesti Suomeen, mutta äitiys on vaikeaa, olitpa missä hyvänsä! Se ei ole mitenkään erityisen vaikeaa täällä. (Yhden lapsen äiti) 7 Haastateltava jatkoi korostamalla suomalaisen yhteiskunnan tukipalveluiden tärkeää merkitystä: leikkipuistot ja päiväkodit auttavat selviämään. Osalle äitiydestä kysyminen kirvoitti arjen yläpuolelle asettuvia ja jopa filosofisia kommentteja: Joka tapauksessa äitinä oleminen on jumalan ystävyyttä. Ennen kuin voi olla äiti, sinun täytyy olla ystävä jumalan kanssa. Koska en voi huolehtia perheestä yksinäni. (Kahden lapsen äiti) 8 Äitiys ei ole vain itsestä kiinni vaan siinä tarvitaan hyvin nuoren kahden lapsen äidin mukaan myös muiden, jopa yliluonnollisten voimien, apua. Hän suri sitä, ettei omia sukulaisia ollut paikalla auttamassa, mutta suomalainen mies oli hänelle tukena ja parisuhteen vahvuus näytti korvaavan paljon. Kielitaitoa lasten vuoksi Äitiyttä ja kielitaidon hankkimista ei nähdä toisensa poissulkevina, vaikka ajoittain vaikeasti yhdistettävinä, tavoitteina. Äitiyteen kuuluu lapsen tarpeista huolehtimista, kodin ylläpitoa, henkisen turvan antamista ja lapsen asioiden 7 I don t think about Finland, but I think it is quite difficult, wherever you are! It is not particularly difficult here. 8 Anyway to be a mother is like to be a friend with God. Before you can be a mother you have to be a friend with god. Because only me can t take care of the family. 28

30 hoitamista suhteessa perheen ulkopuoliseen maailmaan. Näistä monet tehtävät ja tavoitteet ovat vaikeita toteuttaa ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa. Monet haastatelluista pitivät kielitaitoa äitiyden toteuttamisen kannalta lähes välttämättömänä. Samalla kun lapset olivat tärkein kieliopintoja estänyt tekijä monen haastatellun elämässä, motivaatio kielenopiskeluun löytyy yhtä lailla nimenomaan lapsista ja äitinä olemisesta: Haastattelija: Miten lapset suhtautuvat siihen, jos äiti ei osaa suomea jossain tilanteissa? Vastaaja: Se pahoittaa mieltä ja toisaalta se rohkaisee minua opiskelemaan. Vielä pahempi on kun en esim. tajua koulusta tulevia papereita. Äiti joka on vastuussa ja silti ei osaa hoitaa joitain asioita, ei ole hyvä. (Neljän lapsen äiti) Kieltä tarvitaan palveluissa. Lasten vuoksi olisi osattava kieltä, koska naiset joutuvat tekemisiin päiväkodin, koulun ja terveydenhoidon kanssa: Esimerkiksi tarhassa kun kysytään, niin lapsi auttaa ja joskus tulkkaakin minulle siellä. Olisi kuitenkin parempi, kun puhuisin itse. Hän on sanonut minulle, että sanon vaan Joo, joo vaikka en ymmärrä mitä sanotaan Sitä en osaa sanoa. Minulla on paljon asioita sanottavana. Esim. pienet asiat kuten pienten asioiden ilmoittaminen. Joskus he lähettävät minulle paperin, jossa lukee esim. Me tehdään retki ja tarvitsee kumisaappaita yms. Niistä olisi hyvä keskustella ja ymmärtää. Tai silloin kuin lapsi on sairas. Olisi hyvä ilmoittaa. Mietin millaisia sanoja mun pitäis käyttää kun soitan sinne. Jos koulusta tulee paperi, meillä on sellainen periaate emme kysy lapsilta, koska he voivat kertoa mitä haluavat. Tärkeistä papereista soitan ystävilleni tai sukulaisille, jotka auttavat minua. Kuitenkin joskus on sellainen olo, että häiritsen heitä asioillani. (Neljän lapsen äiti) Haastateltava koki että päiväkodissa hän vain nyökyttelee, vaikkei ymmärrä mitään. Lapsi on perillä asioista häntä itseään paremmin. Vanhemmat olivat päättäneet olla enää kysymättä lapsilta mitä koulusta tulevissa ilmoituksissa sanotaan ja sen sijaan kääntyivät suomea osaavien sukulaisten ja tuttavien puoleen. On helppo ymmärtää, että tällainen tilanne koetaan vanhemmuuden kannalta turhauttavaksi, jopa nöyryyttäväksi. IV Analyysi 29

31 Äitinä palveluissa Erityisesti päivähoito, leikkipuistot ja neuvolapalvelut saivat haastatelluilta paljon kiitosta äidin roolin tukemisesta. Päiväkodissa ja neuvolassa haastatellut olivat käyttäneet tarpeen tullen tulkkia. Täysin suomen taidoton, yli 10 vuotta maassa asunut nainen kertoi: Kaikki koulut ja päiväkodit ovat todella mukavia. Eikä meillä ole heidän kanssaan mitään ongelmia. Minun oloni on oikeasti, että olen tyytyväinen, kun kaikki on kunnossa. Olisin silti vielä tyytyväisempi, jos opiskelisin tätä kieltä. Neuvolassa osataan ottaa huomioon heikko kielitaito ja sopeuttaa puhe siihen: Kaikki neuvolassa tietää, kun minä ei puhu hyvin suomea. Ja hän puhuu mun kanssa hitaasti. Toisaalta myös negatiivista palautetta tuli jonkin verran. Haastateltava koki sen liittyvän ajan puutteeseen tietyssä neuvolassa: He eivät puhu englantia, he puhuvat suomea. Vaikkei se ole hyvä, minä pärjään. Mutta ylipäänsä en pidä tästä neuvolasta, tämä on pahin minkä tiedän. Vantaalla oli parempi neuvola. Täällä kukaan ei halua auttaa, he ovat liian kiireisiä. (Kahden lapsen äiti) 9 Arkisia tilanteita, joissa naiset kokivat tarvitsevansa kielitaitoa, oli runsaasti. Kaikki eivät luonnollisesti liittyneet äitiyteen vaan myös omien asioiden hoitamiseen. Esimerkiksi TE-toimistossa asiointi jännitti: Nytkin esimerkiksi, jos minulla olisi huomenna aika työvoimatoimistolla. Koko ajan mietin millaisia sanoja minun pitäisi käyttää. (Neljän lapsen äiti) 9 They don t speak English. They speak Finnish. Even though it s not good, but I manage. But in general I don t like this Neuvola. This one is the worst I know. There was a better Neuvola in Vantaa. Here no one wants to assist, they are too busy. 30

32 Lääkärissä tai hammaslääkärissä asiointi oli erityisen huolen aihe jos suomen ymmärtämisessä oli puutteitta: Jos me ollaan hammaslääkärissä ja jos tulkki ei ilmesty paikalle. Silloin minun pitää myöntyä kaikkeen. Mietin olenko oikeasti ymmärtänyt mitä he kysyivät? (Kuuden lapsen äiti) Poikkeustilanteissa kielitaidon puute voi olla suuri pelon aihe: yksi haastateltava pohti, miten tilaisi ambulanssin tarvittaessa, kun ei osaa suomea kuten ei hänen miehensäkään. Lapset eivät lisänneet suomen kielen taidon tarvetta pelkästään siksi, että täytyisi kyetä hoitamaan lasten asioita hoitopaikassa, koulussa, virastoissa tai palveluissa suomalaisten kanssa. Lapset oppivat suomea eivätkä osaa selittää kaikkia arkeensa liittyviä kokemuksiaan enää omalla äidinkielellään: Illalla aina ennen nukkumaan menoa kysyn tytöltäni mitä tapahtui päiväkodissa, miten hänen päivänsä meni. Joskus tyttö kertoo jotain, jonkun sanan suomeksi, jos hän ei osaa sitä arabiaksi. Minun pitää oppia suomea, jotta ymmärtäisin, mitä tyttö sanoo. (Peruskoulutuksen saanut kahden lapsen äiti) Suomen kielestä voi tulla muuri äidin ja lasten kokemusmaailmojen välille. Tätä kommentoivat niin korkeasti koulutetut kuin kouluttamattomatkin haastatellut: Lapset kyselevät mitä jokin tarkoittaa suomeksi, emme voi vastata kun emme tiedä. (Korkeasti koulutettu kahden lapsen äiti) Lasten kielitaidon muuttuminen sai yhden haastatellun pohtimaan siihen liittyviä huonojakin puolia: jos hän itse alkaa käyttää suomen kielen sanoja lapsen kanssa, hän pelkää lapsen äidinkielen taidon ruostuvan. IV Analyysi 31

33 3. Työelämän houkutus - Myös monet perhekeskeisestä taustasta tukevat naiset haluavat päästä töihin Maahan muuttaneet naiset tiedostavat hyvin sen että suomalainen yhteiskunta on rakentunut naisten kodin ulkopuolisen aktiivisuuden varaan. Niilläkin, joiden lähtömaassa kotiäitiys on itsestään selvää, kotiäitiys ei näyttäydy toivottavana vaihtoehtona Suomessa. Täällä naisen on ensinnäkin vaikeaa saavuttaa ympäröivän yhteiskunnan arvostusta jäämällä kotiin, ja Suomessa jonkin aikaa oleskeltuaan naiset tulevat tietoisiksi tästä arvostuksen puutteesta (ks. Säävälä 2007; Ekberg-Kontula 2000). Kotiin jäämisen vastenmielisyys ei kuitenkaan ole pääasiallisesti arvostuskysymys. Se on monelle maahan muuttaneelle kouluttamattomallekin naiselle ei-toivottava asiaintila elämän mielekkyyden näkökulmasta. Muutamat haastatellut huomauttivat, että jatkuva kotona istuminen on turhauttavaa miehen ollessa töissä ja lasten päiväkodissa tai koulussa: Lapset päiväkodissa ja mies töissä; mitä minä teen kotona? Jos mä löydän työn joka ei ole vaikea niin menen... (Kolmen lapsen äiti) Suomessa arki kotiäitinä on hyvin toisenlaista kuin sellaisissa yhteiskunnissa, joissa suuri osa naisista on kotiäiteinä. Kotiäitys Suomessa on yksinäistä ilman oman suvun naisten sosiaalista arjen verkostoa, joka esim. Somaliassa tai Kosovossa on kotia hoitavan naisen elämän konteksti (ks. esim. Tiilikainen 2003). Toisaalta lapset eivät ole välttämättä olleet kodin ulkoisen toiminnan este lähtömaassa samaan tapaan kuin maahanmuuttokontekstissa (esim. Dahir & Tiilikainen 2000, ref. Joronen 2007). Kotiäitiyden yksinäisyyttä lisää vielä suomalaisen yhteiskunnan sulkeutuneisuus ja ihmisten niukka vuorovaikutteisuus ulkomailta kotoisin olevien, erityisesti suomea heikosti taitavien ihmisten kanssa. Huonosti kotimaisia kieliä taitava ulkomaalaistaustainen kotia hoitava nainen eristyy helposti vielä enemmän kuin vastaavassa tilanteessa oleva keskimääräinen suomalaisnainen. Moni perhe- ja kotikeskeisen 32