Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa
|
|
- Martta Korpela
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma Sisältö Hopeapajukuja Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa Paul Olssonin puisto Länsiosa Keskiosa Itäosa Rinnepuisto 1
2 1. Hopeapajukujanne Historia ja nykytilanne Nikkilän entisen sairaalan päärakennukselle johtava hopeapajukujanne on istutettu ilmeisesti 1930-luvun jälkeen, koska kujanne ei näy tuolloin otetussa valokuvassa. Kujanne on istutettu aikanaan keskelle metsää, jota on vähitellen harvennettu puistomaiseksi ja kujanteen länsipuolelta myöhemmin poistettu kokonaan. Kujanteen puut ovat olleet eri ikäisiä. Vielä 2000-luvun alussa sen pohjoispäässä oli selvästi paksumpi yksilö, joka ilmeisesti huonon kuntonsa vuoksi on kuitenkin jouduttu poistamaan. Kujanne on leikattu jo kertaalleen rajusti. Leikkauksen jälkeen oksat ovat haaroneet leikkauskohdan yläpuolelta. Nykyään kujanteen puissa on paljon lahoa ja erilaisia lahottajasieniä. Leikkauksen jälkeen haaroneet oksat ovat valoon pyrkiessään kasvaneet pitkiksi ja jo honteloiksikin. Kaavio kujanteen puiden leikkaamisesta Nikkilän entisen sairaalan päärakennukselle johtava hopeapajukujanne. Kuvaan on merkitty kujanteen vanha leikkaustaso. 2
3 L500 p Tavoitetilanne Tavoitteena on pajukujanteen säilyminen puistomaisen alueen tärkeimpänä maisemaelementtinä. Kujanne joudutaan ennen pitkää uusimaan. Tasapainoisen kehittymisen vuoksi se on hyvä tehdä kerralla ja samalla uudelle kujanteelle on taattava hyvät kasvuolosuhteet sekä juuriston tilan, ravinteiden saannin että valaistuksen kannalta KO (5001) s s-1 s L Ehdotetut toimenpiteet KO MA PA800 PA350 Hopeapajukuja +.29 PA L500 L MA poistetaan liian tiiviissä keskimmäinen kasvavista männyistä (tonttialuetta!) männyt poistetaan kujanteen mikäli Nykyinen kujanne esitetään alkuvaiheessa leikattavaksi. Leikkaus tehdään noin 1/2-1 metriä aiemman leikkauskohdan yläpuolelta niin, että oksanhaarat jätetään em. mukaan vaihtelevan pituisiksi. Kujanne saadaan leikkauksen avulla elpymään yhtenäiseksi ja aikaisempaa kevytlatvuksisemmaksi. Puiden rungoissa on kuitenkin edelleen lahoa, joten jotkut yksilöt saattavat vaurioitua myrksyissä tms. Latvuksen keventäminen pienentää merkittävästi puiden repeämisvaaraa sekä mahdollisen repeämisen yhteydessä sattuvia vahinkoja. #@ AL/s 3840 u 1/2 istutettava männyn ja tammen taimikko PA PA kujanteesta halutaan yhtenäinen L Signenpolku VA Signestigen /t +.96 L700 läntinen haara poistetaan puu on huonokuntoinen, Kujanne on jatkunut päärakennuksen edustalle Y:n muotoisina haaroina. itäpuolen haarassa kasvaa huonokuntoinen koivu, joka poistetaan Arkitekt Krancks park Arkkitehti Kranckin puisto istutettava männyn ja tammen taimikko Arkitekt Krancks platsen Arkkitehti Kranckin aukio 96300mX PA550 PA KO HOPEAPAJU MA KO KO KO huonokuntoiselle koivulle tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen tiivis ryhmä saa kasvaa yhtenäisenä KO L TA koivusta poistetaan kuiva oksa KO 15 jäljelle jääville haaroille kuntoarvio 20 KO jatkossa vaahterat korvataan tammilla Leikkauksen yhteydessä pystytään samalla kartoittamaan erityisen huonokuntoiset yksilöt, joille tehdään tarkempi kuntokartoitus ja joiden kuntoa seurataan vuosittain mahdollisen kaatumisvaaran varalta. Samalla kun puut leikataan, ryhdytään kasvattamaan niille seuraajia, jotka istutetaan paikoilleen noin kymmenen vuoden kuluttua. Uuden kujanteen puut voivat olla edelleenkin hopeapajuja, sillä sairaalan kujanteen puilla on seudulle jo kulttuurihistoriallistakin merkitystä. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä puulaji on antanut nimen kadulle (Hopeapajukuja). Pajun lehtien värisävy voisi olla hieman nykyistä hopeanharmaata vihreämpi. Värisävy voidaan varmistaa monistettavan emopuun valinnalla. Uusien puiden kasvattamisesta on syytä tehdä viljelysopimus. Samalla päätetään kasvatusaikataulu ja tehdään suunnitelma kujanteen uusimisajankohdasta VA koilliseen lähtevä haara poistetaan, ohut haara jää, toinen ohut haara VA 7X25poistetaan väliin jäävän haaran latvusta kevennetään, kuivat oksat poistetaan tammen kuivat oksat poistetaan LEHTIP SAVUPIIPUN VA LEHTIP 8.73 VA Kuivaus A al u 4/5 Ote suunnitelmakartasta. Sen mukaan viereiseltä alueelta poistetaan puita, jotta leikattavan kujanteen puiden latvukset voivat kehittyä tasapainoisiksi kovu poistetaan kujanteen p Uusi kujanne kannattaa istuttaa katupuumaisesti yhtenäiselle, jatkuvalle kantavalle kasvualustalle, sillä puiden juuristoalueella ja sen tuntumassa on niin runsaasti johtokaivantoja, että puille on annettava kaikki mahdollinen kasvualustatila LEHTIP 6X VA 4X8 erittäin h VA 6X Hopeapajukujanteen puiden juuristoalueella on jatkossa kaikki kaivaminen minimoitava. 3
4 2. Arkkitehti Kranckin puisto Historia ja nykytilanne Arkkitehti Kranckin puiston ilmiasu on vuosien myötä vaihdellut. Sairaala-alue on ilmeisesti aikanaan perustettu metsäiselle mäelle ja Hopeapajukujan molemmilla puolilla olevat alueet ovat kasvaneet metsää. Viimeistään uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä kujan länsipuoli on avattu nurmikoksi. Puiston puut ovat pääosin mäntyjä. Puustossa on jonkin verran myös koivuja ja Hopeapajukujan itäpuolella monirunkoisia vaahteroita, tammi ja lehtikuusi. Tavoitetilanne Puiston länsiosa on muuntunut välillä tiiviistä metsästä avoimeksi nurmikoksi. Aluetta voidaan täydentää uusilla istutuksilla. Puiston itäosassa kasvaa tiivistä, komeaa männikköä, joka antaa entiselle sairaala-alueelle omaleimaisen luonteen. Alueella säilytetään mänty valtapuuna. Männikkö on kuitenkin liian tiivis, eli sitä on syytä harventaa. Jatkossa alueelle istutetaan myös uutta puustoa. Koska männyn uusiminen voi olla puistoympäristössä vaikeaa (luontaista uusiutumista ei tapahdu, istutetut kasvavat oudon näköisiksi), voidaan harkita uudistamista tammen taimilla. Loutuloksena olisi vaihteleva tammi-mäntymetsikkö. Vaahteran keskellä näkyvä, huonokuntoinen haara poistetaan. Muille haaroille tehdään kuntoarvio tai koko puu poistetaan ja uusitaan tammella. Puu on Signenpolun vierellä näkyvä, pohjoisempi (kuvassa ylempi) vaahtera. Vaahteran keskellä näkyvä, huonokuntoinen haara poistetaan, sen vieressä näkyvä ohut haara jätetään. Toinen ohut haara poistetaan. Näiden väliin jäävän haaran latvusta kevennetään. Puu uusitaan myöhemmin tammella. Puu on Signenpolun vierellä näkyvä, eteläisempi (kuvassa alempi) vaahtera. 4
5 22.38 SOKKELI p Ehdotetut Länsiosa Nykyiset puut säilytetään. Niiden läheisyyteen istutetaan eri kokoisia tammen ja männyn taimia yhtenäisille alueille lomittain toistensa kanssa. Itäosa Alueelta poistetaan karttaan merkityt puut. Puut ovat alueen huonokuntoisimmat. Jäljelle jäävän puuston kuntoa seurataan ja huonokuntoisia poistetaan, jolloin samalla annetaan jäljelle jääville kasvutilaa. Myöhemmin (n. 20 vuoden kuluttua) aukkopaikkoihin ryhdytään istuttamaan tammi-mäntytaimikoita vastaavasti kuin länsiosaan MA300 MA PA800 PA L500 L L s s-1 s-1 Hopeapajukuja MA #@ KO AL/s u 1/ MA KO700 PA L KO liian tiiviissä kasvavista männyistä poistetaan keskimmäinen (tonttialuetta!) männyt poistetaan kujanteen mikäli kujanteesta halutaan yhtenäinen Signestigen +.39 PA L L istutettava männyn ja tammen taimikko PA Signenpolku /t läntinen haara poistetaan VA puu on huonokuntoinen, jäljelle jääville haaroille kuntoarvio jatkossa vaahterat korvataan tammilla koilliseen lähtevä haara poistetaan, ohut haara jää, toinen ohut haara VA 7X25poistetaan väliin jäävän haaran latvusta PA kevennetään, kuivat oksat poistetaan KO Arkitekt Krancks park Arkkitehti Kranckin puisto istutettava männyn ja tammen taimikko Arkitekt Krancks platsen 96300mX PA KO MA HOPEAPAJU KO huonokuntoiselle koivulle tiivis ryhmä saa kasvaa yhtenäisenä KO KO KO L TA koivusta poistetaan kuiva oksa KO 15 KO tammen kuivat oksat poistetaan LEHTIP VA LEHTIP VA Kuivaus Arkkitehti Kranckin aukio tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen VA 20 SAVUPIIPUN kovu poistetaan kujanteen s al u 4/5.70 p- LEHTIP 6X VA 6X10 VA 4X8 erittäin h Ote suunnitelmakartasta Arkkitehti Kranckin puiston kohdalta. 5
6 3. Paul Olssonin puisto Historia ja nykytilanne Paul Olssonin puiston keskiosa on edelleenkin symmetrinen muotopuutarha, vaikka se on rapistunut. Alueen pohjoisreunalla päärakennuksen lähellä kasvaa komeita puita, mänty, koivu ja lehmus sekä korkeaksi kasvanut tuija. Puiston keskiosassa on aikanaan ollut kukkaryhmä ja sen keskellä aurinkokello. Kukkaryhmän ympärillä on ollut tyylikkäät valkoiset puistonpenkit. Myöhemmin penkkien ympärille kasvatettiin pensaista syvennykset. Puiston eteläosassa keittiön puoleisella reunalla on kasvanut pikkupuita, ilmeisesti orapihlajia ja pensaita, jotka kuvan perusteella ovat ehkä pensasvaahteroita. Pensaista on yhä jäljellä morsiusangervoa, joka on jo harvinaistunut 60-luvun muotikasvi. Lisäksi alueella kasvaa tuomipihlajaa ja hurmehaomarjaa. Nykyään istutukset ovat rapistuneet. Puiston länsiosa on ympäristöään korkeammalla kumpareella. Sillä on vanhojen valokuvien mukaan ollut tiivistä kuusikkoa. Puusto on harventunut, viimeksi muutaman vuoden takaisen syysmyrskyn seurauksena. tasoero puiston keskiosaan ja sitä reunustavaan käytävään on hoidettu kylmäkivitukimuurilla, jonka alapuolelle on istutettu perennapenkki, lajeina mm. akileija, iiris, päivänlilja, asteri ja syysleimukukka. Puiston itäosa on ollut jaettuna eri osiin. Diagonaalisesti jaetun alueen eteläosassa on ollut sairaalarakennuksiin liittyvä aidattu ulkoilualue. Diagonaalikäytävää on jossakin vaiheessa korostettu koivukujanteella, jossa on pakurikäävän vaivaamia huonokuntoisia koivuja. Puiden keskellä kasvaa suureksi levinnyt kanukkapensas. Viereisen Lönnborgin rakennuksen lähellä on isokokoinen saarni, ja alueen pohjoisreunalla kasvavat metsälehmus ja isolehtilehmus. Alueen eteläreunalla kasvaneet hopeapajut on pari vuotta sitten uusittu. Vanha koivu Paul Olssonin puiston keskiosassa. Puussa on mielenkiintoinen pakkashalkeama, mutta se on muuten vielä suhteellisen hyväkuntoinen. Taustalla isolehtilehmus, keskellä metsälehmus, etualalla puistolehmus. Puista poistetaan kuivuneet oksat. 6
7 KO450 KO450 Tavoitetilanne Puiston länsiosaa kehitetään väljäpuustoisena, valoisana kumpareena. Alueelta poistetaan kuuset, sillä ne kasvavat kuivassa rinteessä kituliaina. Puiston keskiosa kunnostetaan koko alueen edustavimmaksi puistoksi. Puiston länsiosaan kehitetään vapaamuotoinen puistoalue, jossa istutuksina on alueen tyypillisiä jaloja lehtipuita. Ehdotetut toimenpiteet Länsiosa Alueelle levinneitä haapoja vähennetään ja kuuset poistetaan. Kaakkoiskulmassa kasvavan haavan tilalle istutetaan tammi. Länsireunalla tonttialueen rajan tuntumassa kasvavan Acer negundon valon puutteessa honteloksi kasvaneita oksia lyhennetään. AL/s s-1 Arkitekt Krancks platsen Arkkitehti Kranckin aukio Länsiosan itäreunalla muurin yläpuolella kasvavasta tuomesta poistetaan haara, joka kurottuu alla kulkevan käytävän ylle. Länsiosan tukimuurin alapuolella oleva perennapenkki kunnostetaan nostamalla kasvit pois, puhdistamalla niiden juuret ja jakamalla kasvit. Perennoille tuodaan kasvualustaksi uutta, rikkaruohotonta multaa ja ne istutetaan takaisin paikoilleen. Perennapenkki rajataan vastaavilla kivillä kuin kylmäkivitukimuuri on. Uusi multa ja sitä rajaava kivireunus rakennetaan niin, että ne ovat noin 20 cm korkeammalla kuin viereinen tie. perennapenkki rakennetaan selvästi kohopenkiksi. Koko toimenpide kannattaa tehdä vasta sitten, kun penkkiä ympäröivät tiet ovat lopullisessa korkeusasemassaan, sillä ne ovat vuosien myötä jatkuvasti nousseet ylemmäs, kuten kaikki alueen tiet mX al huonokuntoiselle koivulle tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen u 4/5 51 KO KO kovu poistetaan kujanteen 67 M sr KO600 koivu vanha, mutta vielä suhteellisen hyväkuntoinen +.74 LE 550 lehmus hyväkuntoinen Paul Olssons park TU180 - puiden säästämiseksi tie ehdotetaan rakennettavaksi 2,5 m leveänä - kaivu juuristoalueella minimoidaan (hyödynnetään vanhat rakenneke - mikäli juuristoa joudutaan leikkaamaan, supistetaan latvustoa vastaa SaVa saarnivaahteralle nuorennusleikkaus honteloita oksia poistamalla HA TU 200 Paul Olssonin puisto tuomesta poistetaan polun ylle taipuva haara HA300 HA KO HA100 haapa poistetaan, tilalle istutetaan tammi kty - tukimuurin alla oleva perennapenkki kunnostetaan - kasvit nostetaan ylös, juuret puhdistetaan, - kasvit jaetaan - tilalle tuodaan uutta rikkaruohotonta kukkamultaa - penkki rajataan kivillä (vast. kuin kulmäkivimuurissa) -työ kannatta tehdä vasta ympäröivien katujen kunnostuksen jälkeen Ote suunnitelmakartasta Paul Olssonin puiston länsiosasta. u 2/3 /t # Tr dgârdsm starens
8 oistetaan, tilalle istutetaan tammi cks platsen nckin aukio Keskiosa Päärakennuksen editse on suunniteltu kevyen liikenteen väylänä toimiva yhteys. Väylän vieressä kasvaa koivu ja lehmus, jotka molemmat ovat suhteellisen hyväkuntoisia. Puiden säilymiseksi väylä olisi syytä rakentaa puiston keskiosan kohdalla vain 2,5 m leveäksi. Puiden juuristoalueella olisi kaivamista syytä minimoida. Mm. käytävän vanhat rakennekerrokset voitaisiin siltä osin jättää paikoilleen ja hyödyntää uuden väylän pohjana. Lehmuksesta ja koivusta poistetaan kuivuneet oksat. Keskiosan käytävät ovat vuosien myötä nousseet. Käytävät olisi syytä laskea vanhaan korkeuteensa, jolloin ne voitaisiin liittää luontevasti alueen jo peruskorjattuihin käytäviin (kunnostettujen rakennusten ympärillä käytävien korkotasoa on laskettu) mX +.50 al huonokuntoiselle koivulle tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen 51 KO KO kovu poistetaan kujanteen 67 Keskiosan nurmialueet ovat käytävien nousun myötä jääneet kuopalle. Ne ovat kosteita ja sammaleisia. Käytävien laskeminen auttaa niiden tilannetta. Nurmikko on samalla kuitenkin syytä uusia. Samalla myös nurmen ja käytävien liittymiskohdat muotoillaan uudelleen niin, että nurmet ovat koholla ja kuperamuotoisia, jolloin niille ei jää vettä kerääviä painanteita.. Puiston keskiosan pensasistutukset uudistetaan erillisen suunnitelman mukaan. Lajeina käytetään alueelle paremmin sopivia esim. pensasvaahteroita, pihajasmiketta ja morsiusangervoa. Alueen eteläosaa korostaneet pikkupuut voidaan myös palauttaa. Itäosa Koivurivin huonokuntoiset puut poistetaan, ensitoimenpiteenä kaksi huonokuntoisinta ja myöhemmin muutkin kunnon huononemisen myötä vähitellen niin, VA LEHTIP 6X SAVUPIIPUN VA 6X SOKKELI VA Kuivaus sr-1 u 4/5 73 s VA 4X8 erittäin huonokuntoinen vaahtera poistetaan PI 4X /t ons park TU180 KO600 koivu vanha, mutta vielä suhteellisen hyväkuntoinen +.74 LE 550 lehmus hyväkuntoinen - puiden säästämiseksi tie ehdotetaan rakennettavaksi 2,5 m leveänä - kaivu juuristoalueella minimoidaan (hyödynnetään vanhat rakennekerrokset) - mikäli juuristoa joudutaan leikkaamaan, supistetaan latvustoa vastaavasti +.74 MLe 300 LE KO TU 200 nin puisto tuomesta poistetaan polun ylle taipuva haara le rivistön ensimmäinen ja kolmas puu poistetaan huonokuntoisina - puut poistetaan vähitellen kunnon mukaan - koivuriviä ei uusita, korvataan yksittäispuilla, lajeina esim. metsälehmus, isolehtilehmus - puita ei istuteta riviin kki kunnostetaan distetaan, nta kukkamultaa kulmäkivimuurissa) vien katujen kunnostuksen jälkeen /t Ote suunnitelmakartasta Paul Olssonin puiston keski- ja itäosasta. # Tr dgârdsm starens /r # u 1/
9 että koko koivurivi häviää. Sitä ei istuteta uudelleen, vaan koivujen tilalle istutetaan esim. tammi, metsälehmuksia ja isolehtilehmuksia vapaamuotoisesti käytävien risteyskohtia ym. korostamaan. Alueen keskellä kasvavaa kanukkapensasta leikataan pienemmäksi. Alueen pohjoisosassa kasvavista metsälehmuksesta ja isolehtilehmuksesta poistetaan kuivuneet oksat. 9
10 4. Rinnepuisto Historia ja nykytilanne Rinnepuiston alue on ollut lämpökeskuksen viereistä kuusivaltaista metsää. Eteläpuolella sijaitseva puutarha marjatarhoineen ja erikoisine kasveineen on vaikuttanut lähiympäristön ilmeeseen. Tavoitetilanne Tavoitteena on näkymien avaaminen alueen eteläpuolella olevaan kulttuurimaisemaan siirtämällä rinnekuusikon reunaa vähiitellen länteen päin. BÂgstigen KO Ehdotetut toimenpiteet Rinteestä poistetaan karttaan merkityt kuuset., jolloin kuusikon reuna saadaan siirtymään koulun kaakkoispuolelle. Rinteeseen osoitetuille alueille istutetaan tammien ja mäntyjen taimia. Lopullisena tavoitteena on väljäpuustoinen aurinkorinne, jossa tammi on valtapuuna lähellä sijaitsevan tammipuiston tapaan (koulun eteläpuolella oleva alue) /r VA kty KO450 AK/s KO KO VP VA KO VA Brinkparken rinteeseen istutetaan tammi-mäntytaimikoita KO150 Rinnepuisto KO KO KO150 KO U rinteeseen istutetaan tammi-mäntytaimikoita Ote suunnitelmakartasta Rinnepuiston kohdalta VA Pilvilinnantie Pilvilinnavägen
11 Yleisesti koko aluetta koskevaa Mikäli puiden hoitotyön yhteydessä käytettävissä on nostolava, poistetaan puista näkyvät ja häiritsevät kuolleet oksat ja mahdolliset aiempien leikkausten yhteydessä jääneet tapit. 11
Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotKaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010
24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli
LisätiedotOULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotN Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E
N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotAs Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
LisätiedotHoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotRunko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
LisätiedotVapaudenpuiston yleissuunnitelma
Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin
LisätiedotKORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
LisätiedotToimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012
Toimitus nro 2012-425396 1 (12) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Vieresjoki - Kivipuro, Lappajärvi Lyhennykset:
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotMaskun hautausmaan maisemakävely
Maskun hautausmaan maisemakävely 28.9.2016 Maskun hautausmaalla järjestettiin maisemakävely kesiviikkona 28.9.2016. Mukana oli 10 kävelijää ja keskustelu puiden uudistamisesta kävi vilkkaana. Maisemakävelyn
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotHelsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotLuonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotRunko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
LisätiedotKORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotLiite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio
Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotKIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje
Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,
LisätiedotMetsäohjelma 2016 16.11.2015
Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotSUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU
SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotVAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA
VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Vaakkolammin pohjois- ja länsipuolella olevat puiston metsäiset osat. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja kuuluu VHT 14:n mukaisessa luokituksessa
LisätiedotPuiden kuntoarvioraportti
! Puiden kuntoarvioraportti Lahden Kaupunki Tekninen ja Ympäristötoimiala / Maankäyttö Tapani Mäkelä Kohde Tapanilakoti. Sammalsuonkatu,. Yleistä : Lähes 00 v. sitten kunnalliskodin käyttöön ostettu Tapanilan
LisätiedotPelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi
Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston
LisätiedotKORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015
Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,
LisätiedotTILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA
TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa
LisätiedotHaltuunottokatselmuksessa todettu omaisuusluettelo
MMLm/10022/33/2016 1 (7) Haltuunottokatselmuksessa todettu omaisuusluettelo Valtatien 19 parantaminen Koveron liittymän kohdalla, Lapua 408-402-29-11 JOKIRANTA, Viitala Voitto Esaias oikeudenomistajat
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKAIVOLAN PIENTALOALUEEN 1. OSA-ALUE
RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN PIENTALOALUEEN 1. OSA-ALUE Sisällysluettelo Sivu Sijaintikartta 1 Yleistä 2 Rakennusten sijainti tontilla 3 Rakennustyypit 3 Perustaminen 3 Aidat, istutukset, pihat 4 Suunnittelu
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotSUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS
WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS 20.09.2016 KUVIA MAISEMARAKENNE - KIVEYS SUONENJOEN TORI SKISSEJÄ kiveys katos elemen ejä suunnitelma kartalla RAUTALAMMINTIE MERKINNÄT suunnittelualueen raja LUONNOSSUUNNITELMA
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotKESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN
KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN 11.4.2016 1 Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään Keskuspuiston eteläpään uudistamiseen. - VE1 Kehitetään puistoa perinteisenä puistona; oleskelu ja levähdyspaikkana. Valaistusta
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotKiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014
Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014 Muut erityispiirteet: Kotimetsä Lähivirkistysalue, luonnonpuisto Luontoselvitykset - Alueen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotToimitus nro 2012-425376 1 (7) Dnro MMLm/16387/33/2012
Toimitus nro 2012-425376 1 (7) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Alajärvi, Hoisko - Alajärvi/Vimpeli kuntaraja,
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotToimitus nro (7) Dnro MMLm/16389/33/2012
Toimitus nro 2012-425394 1 (7) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Alajärvi/Vimpeli kuntaraja - Vieresjoki, Vimpelin
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
Lisätiedot#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;'
!""#$%&'%(%)*+'*+)'&,%!"#$$!%!&'$(&&!&')(#"*+,-&'$+./-*#-/+*' ' $!0**!1-0$#&*2,-&'"-%#*3$"-* Puu, kunto hyvä Puu, kunto erittäin huono Puu, kuntoa seurattava Valaisin Roska-astia #45647894497':;'
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotLUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)
LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU
ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotTOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
LisätiedotOjala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637
Ojala I Rakentamistapaohje Luonnos 29.5.2017 Asemakaava nro 8637 TRE:2451/10.02.01/2016 2 1. YLEISET ALUEET 1.1 Mossin puistokatu Keskustakorttelien jaksolla puistokatu on ilmeeltään urbaani bulevardi
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotLempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.
1 Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rosted Timo Sepänmaa Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat...
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
Lisätiedot