SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)
|
|
- Johanna Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. - tai säteilytyspalvelu Mittausalue Säteilylaatu ja olosuhteet Suure Sädehoidon Sädehoidon 2,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,5 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan Pienin arvo Suurin arvo 1 3 Gy IAEA TRS mgy/s 1 3 Gy -91/ kv HVL 0,036-2,24 mmal 0,6 mgy/s 1 3 Gy -91/ kv HVL 1,03 mmal - 2,44 mmcu 1,5 mgy/s 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 1,0-1,5 mmal 0,6 mgy/s 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 2,0-5,7 mmal 0,6 mgy/s Mittausepävarmuus Arvo Mittanormaali Mittanormaali 1,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Kalibroitava laite tai säteilytettävä kohtio Menetelmä Yksikkö Yksikkö Kattavuuskerroin Jäljitettävyys
2 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 2(7) Muu kohtio Gy ISO , Gy/h - 25 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio Gy ISO , Gy/h - 0,8 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio 6-5 Gy ISO , ,0 mgy/h 4,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio 6-5 Gy ISO , ,0 mgy/h 3,1 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Sädehoidon vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 398 Annosnopeus 3-7 mgy/s 1,2 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Tasolevyionisaatiokammiot vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 374 Lineaarikiihdyttimen elektronisäteily Käyttäjän elektronikeilassa 16 MeV - 25 MeV Annosnopeus mgy/s 1,6 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Sv/h ISO , 1996
3 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 3(7) 3-5 0,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,14 Sv/h ISO-6980, Sv/h ISO , ,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , 1996
4 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 4(7) 1-4 Sv ISO-6980, 1996 PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin 1-4 Sv ISO-6980, 1996
5 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 5(7) Sv ISO , ,4 Sv ISO , Sv ISO-6980, 1996
6 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 6(7) Taulukko 2. Ionisoiva säteily. Muut kalibrointi- ja testauspalvelut DOS-laboratoriossa. Suorite Suure Annosmittari Säteilylaatu ja keskimääräinen energia Mittausalue Mittausepävarmuus (*) Perusilmakermanopeus Tykösädehoidon kaivokammiot Annoksen ja pinta-alan tulo Annoksen ja pinta-alan tulon mittarit röntgendiagnostiikassa Annoksen ja pituuden tulo Annoksen ja pituuden tulon mittari röntgendiagnostiikassa Gammasäteily: 192 Ir (375 kev) ja 125 I (28 kev) : kv : kv 0,1 µgy/h - 50 mgy/h 2-6 % mgy cm 2 - Gy cm 2 5 % mgy cm 5 % Röntgenlaitteen putkijännite Röntgenputken jännitteen mittarit : kv kv n. 0,5 kv tai säteilytys Kudokseen absorboitunut annos tai annosnopeus : (0,80 MeV) 85 Kr (251 kev) 147 Pm (62 kev) 1,3 Gy/h 4-6 % Annosnopeusmittarin tarkastus (1) Gammasäteily: (662 kev) 20 µsv/h - 25 Sv/h 5 % Annosnopeusmittarin tarkastus Neutronisäteily: 241 Am - 9 Be nopeat neutronit µsv/h 4-6 % Mittarin tarkastus Aktiivisuuskate pintaemissionopeus Kontaminaatiomittarit : 14 C (49 kev) 36 Cl (251 kev) (0,80 MeV) n kbq/m 2 n. % Alfasäteily: 241 Am (5,54 MeV) (2) (1) Pelastustoiminnan ja väestönsuojelun säteilymittareiden tarkastus -gammasäteilyllä (Ohje STUK VAL 4). (2) Maksimienergia. (*) olosuhteissa laboratoriossa tehtäviin mittauksiin liittyvä epävarmuus; laajennettu epävarmuus kattavuuskertoimella 2.
Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
Säteilyturvakeskuksen määräys säteilymittauksista
1 (15) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK S/8/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys säteilymittauksista Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 59 :n 2 momentin ja 63 :n 3 momentin nojalla:
Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi
Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin?
Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line, 6.4.2017 Santtu Hellstén STUK Milloin säteilymittaria tarvitaan? Säteilylaki
Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi säteilymittauksista
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (17) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi säteilymittauksista Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Säteilylain (859/2018) 59 :n 2 momentin ja 63 :n 3 momentin nojalla
Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä
Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Reetta Nylund / Jussi Aromaa Pulssitaajuiset röntgenlaitteet Kevyitä
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta
Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Aleksi Saikkonen Fyysikko Sädehoitopoliklinikka TYKS 08.06.2017 Sisältö RPL-dosimetria Pieneläinsädetin Brakyhoitoannos Sikiön annos in vivo RPL:ien kalibrointi
SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET
SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET 1 Yleistä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät
Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä
Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 Hanna Tuovinen STUK Sisältö Miksi kontaminaatiomittauksia tarvitaan? Avolähteen määritelmä
Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi
Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia
Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä
Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat
Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi
Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Paula M. Pöyry 20.8.2004 Ohjaaja: FL Tuomo Komppa
- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
3.1 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät säteilymittaukset 6
OHJE ST 1.9 / 17.3.2008 Säteilytoiminta ja säteilymittaukset 1 Yl e i s t ä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön
Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky
z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla
Läpivalaisututkimukset
Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit
/ HELMIKUU 2008 Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit Tero Tapiovaara, Markku Tapiovaara, Teemu Siiskonen, Arvi Hakanen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN
MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET
/ HELMIKUU 2005 SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET Ulkoisen sädehoidon suurenergisten fotoni- ja elektronisäteilykeilojen kalibrointi Antti Kosunen, Petri Sipilä, Ritva Parkkinen, Ilkka Jokelainen, Hannu Järvinen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen
SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004 Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Yleiset ohjeet... 4 3. Säteilyaltistuksen määritysmenetelmät...
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen
A Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi
Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Katja T. Nieminen 24.3.2006 Ohjaajat: FL Tuomo Komppa FT Antti
Säteilylähteiden käyttötilojen
OHJE ST 1.10 / 14.7.2011 Säteilylähteiden käyttötilojen suunnittelu 1 Yl e i s t ä 3 2 Annosrajoitukset ja suunnitteluarvot 3 2.1 Annosrajoitukset 3 2.2 Suunnitteluarvot 3 3 Säteilysuojusten suunnittelu
Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito
Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen
Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,
Mittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy
Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 m/s Mariella TL-dosimetri Jakelu ja palautus Perillemeno alueille
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen
Mitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen
/ MAALISKUU 2008 Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen DAP-mittarin kalibrointi röntgensäteilykeilassa Paula Toroi, Tuomo Komppa, Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.
SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset
SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.
SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
Määräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK
Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot
Sädehoidon valvonnan tuloksia
Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Kammiovertailu 2013 Sairaalan annosmittauksen ero
Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus. elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen kumoamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000 N:o 851 854 SISÄLLYS N:o Sivu 851 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 21.4.2015 Tämä hinnasto korvaa 11.4.2014 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.
Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014
Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 28.5.2019 Tämä hinnasto korvaa 19.3.2018 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus (STUK) tuottaa tilauksesta toimialansa
Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky
Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M
Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset
Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.
7 SÄTEILYN KÄYTTÖ 7.1 TEOLLISUUS JA TUTKIMUS
99 7 SÄTEILYN KÄYTTÖ Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat ihmisen elinympäristöön. Haittavaikutuksista huolimatta säteilyä käytetään myös hyödyksi. Suomessa säteilyn käyttö voidaan jakaa
Elektronisten dosimetrien uusinta Loviisan ydinvoimalaitoksella. Renewal of electronic dosimeters at Loviisa Nuclear Power Plant
Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Elektronisten dosimetrien uusinta Loviisan ydinvoimalaitoksella
Mittausepävarmuuden laskeminen
Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 19.3.2018 Tämä hinnasto korvaa 7.6.2017 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.
2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin vastuuhenkilö 5
OHJE VAL 4 / 14.10.2008 Kannettavien säteilymittarien laatu- ja tarkastusvaatimukset 1 Jo h d a n t o 5 2 Kannettavat mittarit säteilyvalvonnassa 5 2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin
Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)
SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja
POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA
POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA Matti Toivonen, Asko Miettinen, Antti Servomaa Säteilyturvakeskus Suomessa on laskettu potilasannoksia
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
Mittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä
/ LOKAKUU 2017 B Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä Reetta Nylund Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / LOKAKUU 2017 Pulssiröntgenlaitteet
17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset
PÄÄTÖS 17.8.2006 12/310/06 TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTÖNAIKAISET HYVÄKSYTTÄ- VYYSVAATIMUKSET Röntgenkuvaus- ja läpivalaisulaitteet ja tietokonetomografialaitteet Säteilyn lääketieteellisestä
Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa
/ MARRASKUU 2011 Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa Paula Toroi, Hannu Järvinen, Niina Könönen, Teuvo Parviainen, Markku Pirinen, Markku Tapiovaara, Petra Tenkanen-Rautakoski STUK
SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005
/ HUHTIKUU 2005 SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 H. Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie
Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).
TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90
Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma
Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:
CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla
CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke
Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016
STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2
Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa
Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Seppo Klemola Säteilyturvakeskus Ympäristön säteilyvalvonta - Nuklidianalytiikka Sisältö STUKin mittauspalvelut Palvelumittausten
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC
Teollisuusradiografia
Teollisuusradiografia DEKRA - Historia Perustettu 1925 Berliinissä: Deutscher Kraftfahrzeugs- Überwachungsverein 1970-luvulla: Autojen määräaikaistarkastukset aloitetaan 1996: Kansainvälistyminen 2005:
DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER
elektronikenttien verifioinnissa.
MetrExtRT GafChromic-EBT3 -filmi fotoni-ja elektronikenttien verifioinnissa. Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015 Kulosaaren Casino, Helsinki petri.sipilä@stuk.fi Yleistä: Gaf-Chromic
MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät Billnäsin ruukki, Raasepori
MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Yleistä: Gaf-Chromic EBT3 filmi näyttäisi olevan
Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki
Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki 4. - 5.6.2015 Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Säteilyn käytön valvonta Säteilyturvakeskuksen
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO 26.8.2011 TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 2 (8) LUKIJALLE Fysiikan laboratorio on paikka, jossa tekniikan opiskelija joutuu
Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö
Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille
Säteilyn biologiset vaikutukset
Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen
Pienet kentät, suuret kammiot
Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 7.6.2017 Tämä hinnasto korvaa 25.5.2016 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.
STUKin tutkimustoiminta
STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,
Poikkeavat tapahtumat
Poikkeavat tapahtumat 2016 2017 Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Jorma Kuusisto STUK Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa ja
SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila
2 SUUREE JA YKSIKÖ Olli J. Marttila SISÄLLYSLUEELO 2.1 Johdanto... 66 2.2 Säteilykenttää luonnehtivia suureita... 66 2.3 Dosimetriasuureita... 68 2.4 Annosekvivalentti ja siitä johdettuja suureita... 76
Ajankohtaista säädöksistä
Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Eero Kettunen Sisältö Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2014-2015 aikana voimaantulleita) Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon luvanvaraisuus
Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy
Sisältö Lukijalle.............................................. 1 Röntgensäteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa................. 2 Säteilysuojaus huomioitava kaikissa olosuhteissa..................
Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3
OHJE 17.2.1999 ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa 1 Johdanto 3 2 Yleiset vaatimukset 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 2.2 Vastaava käyttäjä 3 2.3 Koulutus
Työ 55, Säteilysuojelu
Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa. Kawa Rosta
Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa Kawa Rosta 14072017 Ohjaaja(t): FT Jouni Uusi-Simola Tarkastajat: Prof Sauli Savolainen