Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
|
|
- Heidi Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. - tai säteilytyspalvelu Mittausalue Säteilylaatu ja olosuhteet Suure Sädehoidon Sädehoidon 2,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,5 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan Pienin arvo Suurin arvo 1 3 Gy IAEA TRS277 nopeus 3-7 mgy/s 1 3 Gy -91/ kv HVL 0,036-2,257 mmal nopeus 1 3 Gy -91/ kv HVL 1,021 mmal 0,990 mmcu nopeus 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 1,0-1,5 mmal nopeus Mittausepävarmuus Arvo Mittanormaali Mittanormaali 1,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Kalibroitava laite tai säteilytettävä kohtio Menetelmä Yksikkö Yksikkö Kattavuuskerroin Jäljitettävyys
2 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Röntgendiagnostiikan 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 2,0-5,7 mmal nopeus 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Gy ISO , 1996 nopeus 30 µgy/h - 25 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Gy ISO , 1996 nopeus 30µGy/h - 0,8 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 6-5 Gy ISO , 1996 nopeus mgy/h 4,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 6-5 Gy ISO , 1996 nopeus - 50 mgy/h 3,1 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Sädehoidon vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 398 Annosnopeus 3-7 mgy/s 1,2 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio
3 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Sv/h ISO , ,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,14 Sv/h ISO-6980, Sv/h ISO , ,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , 1996
4 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) 1,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , Sv ISO-6980, 1996 PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin
5 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) PMMAtankofantomin 1-4 Sv ISO-6980, Sv ISO , ,4 Sv ISO , Sv ISO-6980, 1996
6 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Taulukko 2. Ionisoiva säteily. Muut kalibrointi- ja testauspalvelut DOS-laboratoriossa. Taulukossa 1. kuvatut kalibrointi- ja säteilytyspalvelut silloin, kun mittausalue tai mittausepävarmuus ovat Taulukossa 1. ilmoitettujen rajojen ulkopuolella. Suorite Suure Annosmittari Säteilylaatu ja keskimääräinen energia Mittausalue Mittausepävarmuus (*) Annoksen ja pinta-alan tulo Annoksen ja pinta-alan tulon mittarit röntgendiagnostiikassa tai säteilytys Annosnopeusmittarin tarkastus (1) Annosnopeusmittarin tarkastus Mittarin tarkastus Röntgenlaitteen putkijännite Kudokseen absorboitunut annos tai annosnopeus. Vapaa annsoekvivalentti Aktiivisuuskate pintaemissionopeus jännit- Röntgenputken teen mittarit Kontaminaatiomittarit Annoksen ja pituuden tulo Annoksen ja pituuden tulon mittari röntgendiagnostiikassa : kv : kv : kv : (0,80 MeV) 85 Kr (251 kev) 147 Pm (62 kev) Gammasäteily: (662 kev) Neutronisäteily: 241 Am - 9 Be nopeat neutronit : 14 C (49 kev) 36 Cl (251 kev) (0,80 MeV) mgy cm 2 - Gy 5 % cm mgy cm 5 % kv n. 0,5 kv 1,3 Gy/h 1,3 msv/h 4-6 % 20 µsv/h - 25 Sv/h 5 % µsv/h 4-6 % n kbq/m 2 n. % Alfasäteily: 241 Am (5,54 MeV) (2) (1) Pelastustoiminnan ja väestönsuojelun säteilymittareiden tarkastus -gammasäteilyllä (Ohje STUK VAL 4). (2) Maksimienergia. (*) olosuhteissa laboratoriossa tehtäviin mittauksiin liittyvä epävarmuus; laajennettu epävarmuus kattavuuskertoimella 2.
7 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Taulukko 3. Ionisoimaton säteily. Suure Tyypillinen kohde Taajuus/aallonpituus Mittausalue Mittausepävarmuus a) Magneettikentän voimakkuus tai ekvivalenttinen tehotiheys Sähkökentän voimakkuus tai ekvivalenttinen tehotiheys Sähkökentän ekvivalenttinen tehotiheys Sähkökentän voimakkuus Pienikokoisen sähkökentän mittapään tai SARmittapään kalibrointi (mittapään varren halkaisija maksimissaan 15 mm) Ominaisabsorptionopeus (SAR) UV-säteilyn spektrinen irradianssi UV-säteilyn irradianssi a) laajennettu epävarmuus kattavuuskertoimella 2 b) riippuu taajuudesta c) tehollisarvo d) keskimääräinen tehotiheys e) pulssitehotiheys Radiotaajuisen magneettikentän mittarin kalibrointi 150 khz 300 MHz 0,003 0,2 A/m c) 0, W/m 2 d) 5,1 %,2 % Radiotaajuisen sähkökentän mittarin kalibrointi 150 khz 300 MHz 1 70 V/m c) 0, W/m 2 d) 5,1 %,2 % Mikroaaltosäteilymittarin kalibrointi 900 MHz 0, W/m 2 d),2 % MHz 0,003 W/m 2 d) 9,8 % MHz 0, W/m 2 d) 16,4 % MHz 0,1 25 W/m 2 d) 14,6 % 0,1 30 kw/m 2 e) MHz V/m 4,7 % MHz V/m 5,1 % MHz V/m 5,3 % SAR-mittapään kalibrointi kudosta simuloivassa nesteessä 380 MHz 0,005 W/kg 13,5 % 900 MHz 0,005 0 W/kg 7,3 % MHz 0, W/kg 6,4 % MHz 0, W/kg 7,9 % MHz 0, W/kg 9,9 % 1) Auringon UV-säteilyn monitorointiin tarkoitetun laajakaistaisen nm 1 µw/m 2 nm W/m 2 nm 2 20 % UV-säteilymittarin testaus ja kalibrointi 2) UV-säteilyä tuottavan laitteen testaus UV-valohoitolaitteiden mittauksiin käytettävän kädessä pidettävän UV-säteilymittarin kalibrointi nm 1 µw/m 2 1 kw/m %
SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)
SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
Säteilyturvakeskuksen määräys säteilymittauksista
1 (15) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK S/8/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys säteilymittauksista Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 59 :n 2 momentin ja 63 :n 3 momentin nojalla:
Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi
Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin?
Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line, 6.4.2017 Santtu Hellstén STUK Milloin säteilymittaria tarvitaan? Säteilylaki
PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1
Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.
N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä
Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Reetta Nylund / Jussi Aromaa Pulssitaajuiset röntgenlaitteet Kevyitä
Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi säteilymittauksista
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (17) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi säteilymittauksista Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Säteilylain (859/2018) 59 :n 2 momentin ja 63 :n 3 momentin nojalla
IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR
IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA
= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille
Liite 1 Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Staattiset magneettikentät taajuusalueella 0 1 Hz Altistuksen raja-arvo Altistuksen raja-arvo määritetään ulkoisen magneettivuon
Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä
Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 Hanna Tuovinen STUK Sisältö Miksi kontaminaatiomittauksia tarvitaan? Avolähteen määritelmä
Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus
Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi
Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia
Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta
Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Aleksi Saikkonen Fyysikko Sädehoitopoliklinikka TYKS 08.06.2017 Sisältö RPL-dosimetria Pieneläinsädetin Brakyhoitoannos Sikiön annos in vivo RPL:ien kalibrointi
ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS
OHJE ST 9.3 / 2.9.2003 ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 OHJEEN SISÄLTÖ JA SOVELTAMINEN 3 2 YLEISTÄ MASTOTYÖN TURVALLISUUDESTA 3 3 ALTISTUMISEN RAJOITTAMISEN PERUSTEET 3 3.1 Lainsäädäntö
SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET
SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET 1 Yleistä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä
Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) 161
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta
LUONNOS 22.1.2018 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain
Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi
Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Paula M. Pöyry 20.8.2004 Ohjaaja: FL Tuomo Komppa
Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa
/ ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky
z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla
3.1 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät säteilymittaukset 6
OHJE ST 1.9 / 17.3.2008 Säteilytoiminta ja säteilymittaukset 1 Yl e i s t ä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön
Läpivalaisututkimukset
Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
AED Plus. Trainer2. Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien
AED Plus Trainer2 Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien VAROITUS Lääkinnällisissä sähkölaitteissa vaaditaan sähkömagneettisuuteen
Ionisoivan säteilyn havainnointi ja näytteenotto UAS-järjestelmällä
Ionisoivan säteilyn havainnointi ja näytteenotto UAS-järjestelmällä MATINEn tutkimusseminaari Säteilyturvakeskus:, Tero Karhunen Oulun yliopisto: Juha Röning, Marko Kauppinen, Pekka Siirtola, Antti Tikanmäki,
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus 1 Esityksen sisältö SM-direktiivin
MITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus
MITTAUSRAPORTTI Mittausten kuvaus Sähköherkkyyssäätiö mittasi sähkömagneettisten kenttien voimakkuutta 26.6.2017, 30.6.2017 ja 4.8.2017 osoitteessa Liisankatu 27 B, 00170 Helsinki sijaitsevassa huoneistossa,
Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
Mittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot
SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat
SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan
SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen
SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004 Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Yleiset ohjeet... 4 3. Säteilyaltistuksen määritysmenetelmät...
- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit
/ HELMIKUU 2008 Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit Tero Tapiovaara, Markku Tapiovaara, Teemu Siiskonen, Arvi Hakanen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN
Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat
Säteilylähteiden käyttötilojen
OHJE ST 1.10 / 14.7.2011 Säteilylähteiden käyttötilojen suunnittelu 1 Yl e i s t ä 3 2 Annosrajoitukset ja suunnitteluarvot 3 2.1 Annosrajoitukset 3 2.2 Suunnitteluarvot 3 3 Säteilysuojusten suunnittelu
Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi
Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Katja T. Nieminen 24.3.2006 Ohjaajat: FL Tuomo Komppa FT Antti
Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito
Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen
Mittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
Mitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,
EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO
30. 7. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 199/59 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 12 päivänä heinäkuuta 1999, väestön sähkömagneettisille kentille
SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT
Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten
2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin vastuuhenkilö 5
OHJE VAL 4 / 14.10.2008 Kannettavien säteilymittarien laatu- ja tarkastusvaatimukset 1 Jo h d a n t o 5 2 Kannettavat mittarit säteilyvalvonnassa 5 2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE
MUISTIO 1137121 v. 1 1(17) 12.06.2017 2388/2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen
A Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Mekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 21.4.2015 Tämä hinnasto korvaa 11.4.2014 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.
SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET
/ HELMIKUU 2005 SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET Ulkoisen sädehoidon suurenergisten fotoni- ja elektronisäteilykeilojen kalibrointi Antti Kosunen, Petri Sipilä, Ritva Parkkinen, Ilkka Jokelainen, Hannu Järvinen
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 28.5.2019 Tämä hinnasto korvaa 19.3.2018 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus (STUK) tuottaa tilauksesta toimialansa
BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA
2 BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Staattiset ja kvasistaattiset kentät... 28 2.2 Sähkömagneettinen aalto... 44 2.3 Ominaisabsorptionopeus... 48 2.4 Maxwellin
Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy
Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 m/s Mariella TL-dosimetri Jakelu ja palautus Perillemeno alueille
Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset
Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.
Matkapuhelimet ja tukiasemat
Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin.
EMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
Säteilysuojelun historiaa
Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
Elektronisten dosimetrien uusinta Loviisan ydinvoimalaitoksella. Renewal of electronic dosimeters at Loviisa Nuclear Power Plant
Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Elektronisten dosimetrien uusinta Loviisan ydinvoimalaitoksella
Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)
SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja
Mittausepävarmuuden laskeminen
Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.
SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 19.3.2018 Tämä hinnasto korvaa 7.6.2017 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.
Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky
Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M
Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen
/ MAALISKUU 2008 Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen DAP-mittarin kalibrointi röntgensäteilykeilassa Paula Toroi, Tuomo Komppa, Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.
Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä
1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.
SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset
SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.
Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3
OHJE 17.2.1999 ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa 1 Johdanto 3 2 Yleiset vaatimukset 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 2.2 Vastaava käyttäjä 3 2.3 Koulutus
Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit
Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle
Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset
Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Työn ohjaaja Tampere 12/2009 Yliopettaja Jorma Punju Tampereen ammattikorkeakoulu
Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS
Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen
2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.
Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä
PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT
ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn