KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA , AEL, Helsinki

Transkriptio

1 AEL INSKO-SEMINAARIT KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ , AEL, Helsinki PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA , AEL, Helsinki

2 KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ Seminaarissa saat selkeän kuvan mittausten laadunvarmentamisen menetelmistä ja kalibroinnin roolista laadunvarmentamisen toteutuksessa sekä kalibrointitarpeen määrittämisestä. Myös mittausepävarmuuden määrittämisen perusteet käsitellään. Seminaarissa käsitellään massan, voiman, sähkösuureiden, lämpötilan, paineen ja virtauksen sekä dimensioiden mittaukset. Koska aihealue on laaja, keskitytään käytännönläheisen perustiedon käsittelyyn. Eri suureiden kalibroinneista selvitetään muun muassa, mihin tarkkuuteen eri olosuhteissa voidaan päästä, mitä kalibrointi eri tavoin suoritettuna maksaa, mistä tekijöistä mittausepävarmuus koostuu ja käytäntöä esimerkein. Mittausten laadulla varmistetaan prosessin lopputuotteen oikea laatu. On tärkeää löytää lopputuotteen kannalta merkittävät mittaukset panostamalla oikeisiin kohteisiin. Lisäksi on tunnettava mittausten laadunvarmennuksen menetelmät. Lopputuloksena on toimiva mittausten laadunhallintajärjestelmä, joka nivoutuu osaksi koko prosessin laatujärjestelmää. Koulutuksesta hyötyvät mittauslaitteiden kunnosta vastaavat, kalibroinnin tarpeesta ja tarkkuustasosta päättävät, laatujärjestelmän rakentajat, dokumentoidun laatujärjestelmän ylläpitäjät ja kalibrointien käytännön toteuttajat. Suunnittelu Insinööri Aimo Pusa, Mittatekniikan keskus Tutkija Risto Rajala, Mittatekniikan keskus Tekniikan lisensiaatti Heikki Vilén, Ilmavoimien Materiaalilaitos Kehityspäällikkö Rainer Paloniemi, AEL LISÄTIETOJA PIA KOISTINEN, koulutusasiantuntija ,

3 TIISTAI Päivän puheenjohtajana tekniikan lisensiaatti Heikki Vilén, Ilmavoimien Materiaalilaitos 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 8.45 Seminaarin avaus 8.50 Johdanto päivien teemaan Tekniikan lisensiaatti Heikki Vilén 9.00 Mittaustarpeen arviointi taloudellisuuden ja käytännön todellisen tarpeen kannalta Insinööri Aimo Pusa, Mittatekniikan keskus Teollisuuden tarvitsemien mittausten tarpeellisuuden tulee olla perusteltuja, yksi tärkeimmistä näkökohdista on taloudellisuus. Tässä luennossa tarkastellaan mittausten antaman hyödyn ja sen arvioinnin perusteita Kalibrointitarpeen arviointi Tekniikan lisensiaatti Heikki Vilén tarkkuus suhteessa mittaustarpeeseen tuote- ja prosessilähtöinen kalibrointi mittauslähtöinen kalibrointi kalibrointien suorittamisen vaihtoehtoja milloin tarvitset omat kalibrointilaitteet Lounas Mittausjärjestelmän varmentamisen eri menetelmät Aimo Pusa mittausten varmentamisen menetelmät akkreditointi ja vakaus menetelmien hyöty ja rakenne kansallisesti ja kansainvälisesti Mittausepävarmuuden arviointi Aimo Pusa mittausepävarmuuteen liittyviä käsitteitä tilastolliset laskentamenetelmät vaikutussuureet mittausepävarmuuskomponenttien yhdistäminen mittaustuloksen ilmoittaminen. KESKIVIIKKO Päivän puheenjohtajana insinööri Aimo Pusa, Mittatekniikan keskus 8.30 Aamukahvi 8.45 Massan, voiman ja momentin näyttämän 9.45 oikeellisuuden varmistaminen Insinööri Aimo Pusa vaa an varmentamisen perusteet ja käytettyjä menettelytapoja vaa an mittausepävarmuus Lämpömittareiden kalibrointi Aimo Pusa Painemittareiden kalibrointi Mittausasiantuntija Pasi Laukkanen, Mittatekniikan keskus kalibrointimenetelmät ja -laitteet painekalibrointien jäljitettävyys kalibroinnin epävarmuustekijät esimerkkejä Lounas Virtausmittareiden jäljitettävät kalibroinnit käytännössä Ryhmäpäällikkö Petri Koponen, Mittatekniikan keskus Kahvi Sähkömittalaitteiden kalibrointi Insinööri Jussi Vuoristo, Harrico PTE Oy Dimensionaalisten mittalaitteiden kalibrointi Erikoistutkija Veli-Pekka Esala, Mittatekniikan keskus Seminaarin päätöskeskustelu (Muutokset mahdollisia) Ryhmätyö Kahvi Kalibroinnin liittyminen laatujärjestelmään Heikki Vilén erilaiset laatustandardit ISO 9001 rakenne ja vaatimukset mittauslaitteille mittausten hallintajärjestelmät (ISO 10012) Tutustumiskäynti MIKESin tiloihin Otaniemeen ILMOITTAUDU MERVI VALTONEN, koulutussihteeri , ael.fi Ilmoittautumiset mennessä. Lähetämme kutsun ennen tilaisuutta. HINTA (+ alv 24 %) sisältää tilaisuudessa jaettavan aineiston sekä ohjelmaan merkityt tarjoilut.

4 PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu Ympäristölainsäädännön velvoitteet päästöjen ja vaikutusten tarkkailulle Mittausepävarmuus, sen arvioiminen ja rooli tulosten tulkinnassa Eri päästölajeille tyypilliset epävarmuudet Mitä ympäristönsuojelulain tarkkailuvelvoitteet edellyttävät ja kuinka tarkkailu toteutetaan laadukkaasti? Ympäristönsuojelulaki edellyttää toiminnanharjoittajalta riittävää ja hyvälaatuista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Voimassa oleva asetus vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista tuo lisävaatimuksia tarkkailulle. Seminaarissa selvitetään, miten eri päästölajien tarkkailu toteutetaan hyvin. Lisäksi tarkastellaan päästöjen ja vaikutusten mittausten ja koko tiedonhankintaketjun epävarmuutta. Ongelmaa käsitellään viranomaisten vaatimusten ja toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Mittausepävarmuuden määritystä käsitellään todellisten laskentaesimerkkien avulla. Seminaarissa valotetaan myös, miten epävarmuus otetaan huomioon tulosten tulkinnassa. Koulutuksesta hyötyvät lupa-asioista vastaavat ja ympäristöpäälliköt lupavelvollisissa yrityksissä toimialasta ja koosta riippumatta, päästömittauksista ja päästöraportoinnista vastaavat, viranomaiset. Suunnittelu Yksikön päällikkö Heli Antson, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristöjohtaja Timo Kanerva, Metsä Group Oyj Ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Palvelupäällikkö Kimmo Silvo, Suomen ympäristökeskus Erikoisasiantuntija Henrik Westerholm Koulutusasiantuntija Maria Boholm, AEL LISÄTIETOJA MARIA BOHOLM, koulutusasiantuntija ,

5 KESKIVIIKKO Puheenjohtajana erikoisasiantuntija Henrik Westerholm 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 Seminaarin avaus 9.15 Viranomaisten vaatimukset tarkkailulle ja raportoinnille Ylitarkastaja Mikko Kantokari, Uudenmaan ELY-keskus toiminnanharjoittajan raportointivelvoitteet raporttien merkitys päästötietojen tuottaminen ja hyödyntäminen Toiminnanharjoittajan tarkkailuvelvoitteet Erikoisasiantuntija Henrik Westerholm velvoitetarkkailu: toiminnan käyttötarkkailu, päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailu tarkkailun raportointi hyvän tarkkailusuunnitelman sisältö käytännön esimerkkejä Lounas Mittausepävarmuus ja sen määrittäminen Henrik Westerholm Mitä mittausepävarmuus on? Kuinka määritellään? käsitteet, perusteoria ja oppaat Miten käsitellään alle määritysrajan jääviä mittaustuloksia? tulosten tulkinta ja mittausepävarmuus Kahvi Hiilidioksidipäästöjen tarkkailu EU:n päästökaupassa Sertifiointiosaston päällikkö Matti Hukari, Bureau Veritas mittaus, laskenta ja epävarmuuden määrittäminen Jätteiden ja kaatopaikkojen tarkkailu Yli-insinööri Juha Pesari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus kaatopaikkakelpoisuuden arviointi kirjanpito ja raportointi jätelaki, Vna jätteistä ja Vna kaatopaikoista 331/2013 kaatopaikan tarkkailuohjelma, kaatopaikkakaasu, valuma- ja pohjavedet sekä raportointi. TORSTAI Puheenjohtajana erikoisasiantuntija Henrik Westerholm 8.30 Kaasumaisten päästökomponenttien mittaus Johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT epävarmuuskomponentit kaasumaisten päästöjen mittaamisessa ISO standardin pääperiaatteet esimerkki ISO standardin mukaisesta laskennasta jatkuvatoimiselle kaasumittaukselle Kahvi 9.45 Hiukkaspäästöjen mittaus Päällikkö Paula Juuti, Pöyry Finland Oy Vaikutusten tarkkailu ilma luennoija varmistuu myöhemmin mittaus, mallinnus, bioindikaattorit tärkeimmät epävarmuustekijät Lounas Vesipäästömittaukset Johtava prosessiasiantuntija Ari Niemelä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy kuormitus vesistöön tai yleiseen viemäriin näytteenoton epävarmuus virtaamamittauksen epävarmuus laboratorion epävarmuus Kahvi Vaikutusten tarkkailu vesi Toimitusjohtaja Maija Vidqvist, Teollisuuden Vesi Oy tärkeimmät epävarmuustekijät Melupäästöt Johtava konsultti Timo Peltonen, Akukon Oy standardit ja mittausmenetelmät mittausten dokumentointi laitekalibroinnit, mittausepävarmuus ja mittausten varmentaminen laskennallisilla malleilla case Seminaarin loppukeskustelu (Muutokset mahdollisia) Keskustelu päivän aiheista ILMOITTAUDU OUTI LAITANEN, koulutussihteeri , ael.fi Ilmoittautumiset mennessä. Lähetämme kutsun ennen tilaisuutta. HINTA (+ alv 24 %) sisältää tilaisuudessa jaettavan aineiston sekä ohjelmaan merkityt tarjoilut.

6 KAASUTUS JA PYROLYYSI, LISÄARVOA BIOMASSASTA , Scandic Rosendahl, Tampere Asiantuntijaseminaari biomassan kaasutuksesta ja pyrolyysista, keskeisistä teknisistä ratkaisuista, sovelluksista ja käyttökokemuksista. Biomassan kaasutusteknologiat ja pyrolyysi -seminaarissa paneudutaan biomassan kaasutusprosesseihin sekä niiden energiatalouteen. Myös pyrolyysi kuuluu seminaarin ohjelmaan. Seminaari käsittelee kaasutus- ja pyrolyysiprosessia teknologiapainotteisesti ja antaa selkeän kuvan prosessien hyödyntämismahdollisuuksista. Koulutuksesta hyötyvät energia-, metsä-, sellu- ja kemianteollisuuden prosessien kehittäjät, suunnittelijat ja investoinneista vastaavat asiantuntijat. Seminaarin ohjelmassa katsaus tämänhetkiseen tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymät biomassan kaasutusteknologiat pyrolyysiprosessi kokemuksia biomassan kaasutuksesta biomassan kaasutussovelluksia. LISÄTIETOJA MARIA BOHOLM koulutusasiantuntija ILMOITTAUDU HINTA PAIKKA OUTI LAITANEN, koulutussihteeri, , tai ael.fi Ilmoittautumiset viimeistään Lähetämme kutsun ennen tilaisuutta. 780 (+ alv 24 %) Scandic Rosendahl Pyynikintie Tampere

7 TUTUSTU MYÖS NÄIHIN KOULUTUKSIIN! ANALYYSIMENETELMIEN VALIDOINTI Seminaarissa saat kattavan peruspaketin analyysimenetelmien validoinnin keskeisistä käsitteistä tilastollisista parametreista käytännön toimenpiteistä, joilla varmistetaan analyysimenetelmien ja mittaustulosten oikeellisuus. Harjoituksena tehdään analyysimenetelmän validointisuunnitelma, jotta opit käytännössä systematiikan ja menettelyt, joita voit soveltaa eri analyysimenetelmien validointiin. LABORATORIOLAITTEIDEN KALIBROINTI JA LAADUSSAPITO Kurssin käytyäsi tunnet laboratorion laatujärjestelmän periaatteet laitteiden osalta ja laboratoriolaitteiden kalibrointijärjestelmän perusrakenteen. LABORATORION VAATIVA JÄTEHUOLTO Kurssilla saat tietoa jätteiden oikeasta ja turvallisesta lajittelusta, käsittelystä ja varastoinnista vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja kuljetuksesta kuljetukseen liittyvistä asiakirjoista jätteitä koskevasta lainsäädännöstä jätteiden jatkokäsittelystä. JÄTEVEDEN ANALYYSIMENETELMÄT Kurssilla perehdyt jätevesitarkkailun tärkeimpiin analyysimenetelmiin määritysten merkitykseen, raja-arvoihin eri menetelmien periaatteisiin ja virhelähteisiin työturvallisuuskysymyksiin tulosten tulkintaan. LUE LISÄÄ ael.fi

8 Osoitelähde: Markkinointirekisteri, AEL, Osoitteenmuutokset: ILMOITTAUTUMINEN ael.fi Syötä etusivun hakukenttään seminaarin nimi ja ilmoittaudu. PAIKKA AEL, Kaarnatie 4, Helsinki (Malminkartano) MAJOITUSHINNAT AEL HOTELLISSA yhden hengen huone 120 /vrk kahden hengen huone 160 /vrk kahden hengen huone yhdelle 130 /vrk soluhuone 110 /vrk soluhuone yhdelle 80 /vrk minisviitti 182 /vrk Hinta sisältää aamiaisen, saunan ja kuntosalin käytön sekä voimassa olevan arvonlisäveron. PERUUTUSEHDOT Voit perua osallistumisesi veloituksetta 14 päivää ennen koulutuksen alkua. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme 50 prosenttia osallistumismaksusta. Mikäli osallistumista ei peruta lainkaan, veloitamme koko hinnan. Majoitusvarausten peruutuksista tulee ilmoittaa viimeistään vuorokausi ennen saapumista. Peruuttamatta jätetyistä varauksista veloitamme yhden vuorokauden huonehinnan. OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ AEL, Kaarnatie 4, Helsinki (vaihde), (asiakaspalvelu) ORGANISATION CERTIFIED BY 9/2015