Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 päivitys
|
|
- Yrjö Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 Keski-Suomen liitto Julkaisu B 125 Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 päivitys Keijo Mäkelä Mikko Kankainen Jyväskylä 2003
4 Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin (014) Telekopio (014) Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin (014) ja Rauli Sorvari Puhelin (014) ja Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) /vaihde Julkaisun avainsanat Ammattirakenne Elinkeinorakenne Ennakointi Koulutustarve Toimiala Työvoima ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Painos: 500 kpl Kansi: Marja-Leena Kinnunen / Hanna Korhonen Taitto: Hanna Korhonen Painopaikka: Kopijyvä Oy 4
5 ESIPUHE Keski-Suomen työvoima- ja koulutustarve-ennuste 2010 valmistui vuonna 2002 ja se julkaistiin liiton julkaisuna (B 114). Ennustetta tehtäessä sovittiin, että se päivitetään, kun on saatu vuoden 2000 väestönlaskennan tarkistetut tiedot. Ennusteen päivittämistä puoltaa myös maakuntaohjelman (2002) ja maakuntasuunnitelman (2003) valmistuminen. Niissä on esitetty maakunnan kehittämisen keskeisiä tavoitteita ja toimintalinjauksia, joilla on vaikutuksia työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Ryhmien ensimmäisellä kierroksella tekemää toimialoittaista tarkastelua ei ole nyt tehty, vaan päivityksestä on keskusteltu Keski-Suomen työvoimaja elinkeinokeskuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja koulutuskuntayhtymien edustajien kesken. MARE -prosessin päivityksen kanssa samanaikaisesti on valmisteltu opetushallituksen ja maakuntien liittojen yhteistä koulutustarpeiden ennakointia opetushallituksen kehittelemään MITENNA -malliin pohjautuen. Prosessi on kulkenut Koulutustarjonta hankkeen nimellä. Tämä hanke pohjautuu työministeriön johtaman Työvoima hankkeen työllisyystarkasteluihin ja hankkeen vetäjä Pekka Tiainen on Työvoima hankkeessa tuotetun perusuran lisäksi tehnyt eri maakunnille niiden esittämiin näkemyksiin perustuvan kasvuvaihtoehdon. Koulutustarjonta prosessin tulokset julkaistaan erikseen myöhemmin. MARE- ja MITENNA-prosessien kesken on ollut yhteistoimintaa. Opetushallituksen luokitukset ovat yksityiskohtaisempia kuin MARE:ssa käytettävät. MARE:n perusennuste on pääosin linjassa Työvoima hankkeessa tuotetun ja Koulutustarjonta hankkeessa raportoitavan perusuran kanssa. MARE:n kasvuennuste on tehty erikseen eikä se ole kaikilta osin yhteneväinen Koulutustarjonta hankkeen tavoiteuran kanssa. MITENNA-laskelmista on saatu MARE:n käyttöön mm. eläköitymiseen ja muuhun poistumaan liittyviä ammattikohtaisia arvioita. Koulutusjärjestelmä itsessään on haasteellinen koulutuksen määrällisessä ennakoinnissa. Päivityksen yhteydessä on muutettu myös koulutuksen läpäisyyn, opintojen jatkamiseen ja koulutettujen työllisyysasteeseen liittyviä kertoimia sen mukaiseksi kuin niitä käytetään valtakunnallisessa ennakoinnissa. Samoin koulutuksen kysyntä eli koulutukseen hakeutuminen on suuri haaste määrälliselle ennakoinnille. Tässä yhteydessä ei ole voitu näihin kysymyksiin paneutua. Tilastokeskus on uudistanut ammattiluokituksensa ja opetusministeriö koulutusluokituksen. Uuden ammattiluokituksen käyttöönotto on aiheuttanut pulmia, koska uudet tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien väestölaskentatietojen kanssa. Tekniset luokitusmuutokset saattavat vaikuttaa merkittävästi ennusteen lopputulokseen aiempiin luokituksiin verrattuna. Koulutusluokituksen uudistaminen on johtanut taas uuden ammatti-koulutus-avaimen luomiseen. Avaimellahan kuvataan ammattien ja koulutuksien välinen yhteys. Tässä raportissa esitetyissä laskelmissa on käytetty Hämeessä laduttuja ammatti-koulutus-avaimia. Ennustejärjestelmää on täydennetty seudullisesti. Keski-Suomen seitsemälle seutukunnalle on laadittu ikäkortit, joista voidaan päätellä etenkin suurten ikäluokkien eläköitymisen määrä ja sen kohdentuminen ammateittain. Kaikkiaan päivitystä voikin luonnehtia numeropainotteiseksi kun aiemmassa asiantuntijaryhmiin perustuneessa ennakoissa ydin oli toimialojen laadullisen muutoksen ja innovaatioiden tunnistamisessa. Uuden koulutustarvearvion laskelmista on vastannut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä. Mikko Kankainen on täydentänyt raporttia ja vastannut päivitysprosessin kulusta. Ennusteiden laatimiseen ovat osallistuneet lisäksi Lea Goyal ja Jukka T. Raivio Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Päivi Meriläinen Keski-Suomen TE-keskuksesta, Terttu Kiviranta Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä ja Rauli Sorvari Keski-Suomen liitosta. Laskelmissa esitetyn kasvuennusteen perusteista ja eräistä muistakin laskelmien perusteista on keskusteltu työryhmän kesken, mutta ennustetta ei ole käsitelty maakuntahallituksessa. Jatkossa on tarpeen tehdä eri tarkasteluja yhdistämällä uusi tavoitteellinen kasvuvaihtoehto, johon sisältyy myös toimialoittaisten analyysien päivitys. Jyväskylässä Mikko Kankainen, Keski-Suomen liiton tutkimusjohtaja 5
6 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 Johdanto 2 Keski-Suomen tulevaisuus 2.1 Keski-Suomen visio ja yleiset tavoitteet 2.2 Ennustevaihtoehtojen perusteet 3 Työelämän rakennemuutos 3.1 Elinkeinorakenteen muutos 3.2 Ammattirakenne 3.3 Toimialoittainen kehitys 4 Määrällinen työvoima- ja koulutustarve 4.1 Uuden työvoiman tarve 4.2 Koulutustarve ja aloituspaikat 5 Seudullinen kolutustarpeen ennakointi LIITTEET 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 3 Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 4 Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 5 Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 6 Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 7 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 8 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 9 Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat 2000 ja Koulutustarve-ennuste vanhalla koulutusluokituksella 11 Keski-Suomen seutukuntien ikäkortit
7 1 JOHDANTO MARE-ennakoinnissa pyritään tarkistamaan koulutustarpeen arviointeja huomioon ottaen väestönlaskennan vuoden 2000 tiedot sekä muuttuneet ammattija koulutusluokitukset. Muiltakin osin on tarkennettu laskentaperusteita. Perusteissa on tapahtunut siinä määrin muutoksia, että niiden opettelussa ja sijoittamisessa laskelmiin on ollut suuri työ. Tavoitteelliset tarkastelut on tässä vaiheessa ymmärrettävä lähinnä laskennallisiksi ja niitä on tarpeen jatkossa tarkentaa ja syventää toimialoittaisilla arvioilla. paneutua erityisesti tuotantoa ja työelämää muuttaviin innovaatioihin. Menestystuotteiden ja - palvelujen tunnistaminen eri toimialoilta on alueellisen ennakoinnin tärkeimpiä haasteita. Ennakointiprosessin päävaiheiden kuvaus sisältyy julkaisuun Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010 (Keski-Suomen liiton julkaisu B 114, Jyväskylä 2002). Päivityksen työllisyyttä koskevat luvut tarkoittavat työssäkäyntitilastojen mukaisesti maakunnassa työssä käyvää väestöä eli ne ilmaisevat lähinnä työpaikkojen määrän. Työvoimatutkimuksen luvut kootaan otospohjaisesti hieman eri perusteilla ja niihin perustuvat työllisten luvut on suurempia kuin työssäkäyntitilastoon perustuvat. Tietojen keräämisajankohdan poikkeaminen aiheuttaa myös eroja. Työllisyyttä voidaan kuvata myös muihin tilastoihin, esimerkiksi kansantalouden tillinpitoon perustuen. Elinkeino- ja ammattirakenteen arviot on ulotettu vuoteen 2020 saakka. Uuden työvoiman vuotuinen tarve on laskettu vuosien välisen muutoksen ja poistuman aiheuttamasta työvoiman tarpeesta. Koulutuksen aloittajatarve on saatu opintojen läpäisyyn yms. tekijöihin perustuvien kertoimien perusteella. Aloittajatarvetta on verrattu koulutusaloittain Länsi- Suomen lääninhallitukselta saatuihin toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin. Yliopiston aloituspaikkoja ei ole esitetty aloittain, vaikka aloittajatarve on laskettukin koulutusaloittain myös yliopiston osalta. Laskelmat tuottavat hieman kaavamaisia ja keskimääräisiä tuloksia, sillä koulutukseen hakeudutaan erityisesti ammattikorkeakoulussa maakunnan ulkopuolelle ja Jyväskylän vetovoimainen ammattikorkeakoulu ja muut maakunnan ammattikorkeakoulut vetävät opiskelijoita runsaasti muualta Suomesta ja ulkomailtakin. Tilastokeskuksen uusima ammattiluokitus on aiheuttanut vertailtavuusongelmia aiempien väestölaskentojen ammattitietoihin nähden. Väestölaskentatietojen perusteella on tarkistettu arvioita työvoiman eläköitymisestä. Opetusministeriö on uusinut koulutusluokituksen, mistä on johtunut tarve uusia myös niin sanottu ammatti-koulutus -avain. Koulutuksen läpäisyyn, opintojen jatkamiseen ja koulutettujen työllisyysasteen liittyvät kertoimia on tarkistettu mm. opetushallituksen arvioihin perustuen. Päivityksen yhteydessä ei ole laadittu uusia arvioita työelämän rakenteen ja tuotantotapojen muutoksesta. Ennakoinnin seuraavassa vaiheessa onkin syytä 7
8 8 2 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS 2.1 Keski-Suomen visio ja yleiset tavoitteet Keski-Suomella on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet menestyä alueiden Euroopassa. Maakunnan perusteollisuuden kilpailutekijöitä on määrätietoisesti kehitetty ja samaan aikaan on luotu edellytyksiä uusien kasvualojen yritystoiminnalle. Jyväskylän seutu kuuluu maan nopeimmin kehittyviin kasvukeskuksiin ja verkostoyhteistyön voimistamisella seudun merkitys koko Keski-Suomen kehittämisen kannalta on kasvanut. Keski-Suomella on ollut EU-ohjelmien kautta mahdollisuus suunnata itse kehittämispanostuksiaan keskimääräistä paremmin. Pitkäjänteisellä strategiatyöllä ja keskinäisellä luottamuksella varmistetaan maakunnan menestyminen myös tulevaisuudessa. Keski-Suomen strateginen päämäärä on vahvistettu maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Suomen visiossa: Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Maakunnan visiossa painotetaan tiedon ja tutkimuksen merkitystä innovaatioiden perustana. Taito ymmärretään taitavuudeksi, ammattitaidoksi, yrittämisen taidoksi, työelämässä ja työssä oppimisessa sekä omaehtoisessa opiskelussa hankituksi taidoksi. Yrittäjyys tarkoittaa vastuuta itsestä ja tulevaisuudesta, halua ja kykyä riskinottoon sekä luottamusta omiin kykyihin ja yhteiskunnan luomiin mahdollisuuksiin. Elämänlaatu on myönteinen kokemus toimintaympäristön suomista mahdollisuuksista. Maakuntasuunnitelmassa nähdään Keski-Suomella olevan hyvät edellytykset väestönkasvuun. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2010 on henkeä. Tavoitteen mukaisella kasvu-uralla ei aivan olla. Kesäkuussa 2003 hyväksytyssä maakuntaohjelmassa tarkistettiin vuoden 2006 väestötavoitteeksi henkeä. Väestönkasvu edellyttää työpaikkojen kokonaismäärän lisäystä sekä Jyväskylän seudun vetovoiman säilymistä ja kasvua. Maakuntaohjelmassa tavoitteeksi on asetettu yli työpaikan lisäys vuoteen 2007 mennessä. Suomen talouden elpyessä lievästä taantumasta Keski- Suomen talous kääntynee myös nousuun ja edellytykset työpaikkojen lisäykselle paranevat. Maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työn tuottavuuden ja työhön osallistumisasteen nostaminen. Maakuntaohjelman mukaan työllisyysasteen oleellinen nostaminen ohjelmakauden aikana tarkoittaa työllisten suhteellisen osuuden kasvua 2-5 prosenttia vuotiaiden ryhmässä vuoteen 2006 mennessä. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työllisten määrän kasvua maakuntaohjelman tavoitteiden suuntaisesti. 2.2 Ennustevaihtoehtojen perusteet Vuonna 2002 laaditussa työvoima- ja koulutustarveennusteessa esitettiin kolme kehitysvaihtoehtoa. Perusuran mukaan työllisten kokonaismäärä ei kasvaisi vuoteen 2010 mennessä. Perusuran lisäksi laadittiin teknologiapainotteinen skenaario ja hyvinvointipainotteinen skenaario. Teknologiaskenaariossa esitettiin työllisten määrän kasvavan 4 500:lla vuodesta 2000 vuoteen Hyvinvointiskenaarion mukaan työllisten kasvu olisi kymmenen vuoden kuluessa. Ennuste perustui maakunnassa asuvaan työlliseen työvoimaan. Ennusteen päivityksessä tarkastellaan maakunnan työllistyvien määrää eli työpaikkoja kahden vaihtoehdon (perusennuste ja kasvuennuste) mukaisesti Ennusteita verrattaessa on tarpeen tarkastella muutoksia eikä kokonaislukuja, jotka eivät sellaisenaan ole vertailukelpoisia. Keski-Suomen työllisten määrä kasvoi vuosina 2000 ja Vuonna 2002 suunta vaihtui ja työllisten määrä kääntyi laskuun. Informaatioteknologian voimakkaana alkanut kasvu taittui ja työpaikkoja väheni. Maakunnan perusteollisuuden vahvat erikoistumisalat paperiteollisuus, metsätalous, puutuoteteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus säilyttivät kuitenkin suhteellisen asemansa. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden työllisyyden kasvu pysähtyi. Rakentamisessa ja liikenteessä työllisyys kehittyi myönteisesti. Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työllisyyden kasvu jatkui. Maakunnan työllisyyskehityksen perusta rakentuu tulevaisuudessakin teollisuuden varaan. Palvelualojen merkitys työllisyyden edistämisessä nousee aiempaa merkittävämmäksi. Informaatioteknologialla on suuri merkitys teollisuuden ja muidenkin toimialojen kehittämisessä. Maakunnan kehittämisessä painotetaan sekä uusia kasvualoja (mm. tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja ympäristöteknologia, elektroniikka sekä nano- ja hyvinvointiteknologia) että perinteisesti vahvoja teollisuuden toimialoja (metalli, puu ja graafinen teollisuus). Matkailu on myös tulevaisuuden kasvuala. Alkutuotannon merkitys Keski- Suomessa on keskimääräistä suurempi, mutta työllisyys alalla laskee edelleen. Toimialoittainen ja muu elinkeinotoiminnan kehittäminen edellyttää yrittäjyyden monipuolista ja osaamiseen painottuvaa edistämistä. Yritysvetoisella toimialatyöllä ja maakunnan kehittämisestä vastaavien toimijoiden yhteistyöllä rakennetaan yrittäjyydelle suotuisat olosuhteet.
9 Työvoima- ja koulutustarve-ennusteen päivityksen perusennuste rakentuu valtakunnallisiin Pekka Tiaisen Työvoima projektin yhteydessä tehtyihin laskelmiin. Laskelmat perustuvat tuotannon, työllisyyden ja tuottavuuden toimialakohtaisiin arvioihin. Pekka Tiaisen mukaan työllisyyden kehityksessä Keski-Suomessa pysytään tällä vuosikymmenellä koko maan vauhdissa, vaikka sekä tuotannon että tuottavuuden kasvu on hitaampaa kuin koko maassa. Syy on osittain työllisyyden kasvun hidastuminen koko maassa. MAREn kasvuennuste on linjassa maakunnan vision ja yleistavoitteiden kanssa. Teollisuudella oletetaan olevan kasvumahdollisuuksia. Teollisuuden ohella palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille kehittyvät myönteisesti. Elämänlaadun maakunta kehittää voimakkaasti myös hyvinvointipalveluja, kulttuuria ja koulutusta. Kasvuennusteessa nähdään kasvumahdollisuuksia monilla toimialoilla ja uskotaan, että omaehtoisella kehittämistyöllä yritysvetoiselle kasvulle on maakunnassa hyvät mahdollisuudet, joihin tulee varautua osaamista ja koulutusta kehittämällä. Maakunnan on varauduttava myös suurten ikäluokkien poistumiseen työelämästä. Poistuman tuoma haaste koskee nuorisoasteen koulutuksen ohella erityisesti aikuiskoulutusta, joka ei sisälly tämän tarkastelun piiriin. Aikuiskoulutus vastaa ertyisesti työelämän rakennemuutoksesta aiheutuviin osaamistarpeisiin ja sen merkitys on useilla aloilla suurin. Aikuiskoulutuksen merkitys on huomattava myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Koulutustarvearvioissa on tarpeen laajentaa tarkastelunäkökulmaa laajemmaksi kuin mitä maakunnan lähiajan työvoimatarpeet laskelmien perusteella edellyttäisivät. Euroopan unionin laajeneminen, Luoteis- Venäjän ja Pietarin seudun kehitysnäkymät avaavat mahdollisuuksia keskisuomalaisille yrityksille ja asiantuntijoille ja näihin haasteisiin on valmistauduttava koulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajilla on myös kasvava merkitys Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittämiselle. 3 TYÖELÄMÄN RAKENNEMUUTOS 3.1 Elinkeinorakenteen muutos Elinkeinorakenteen muutosta on kuvattu kasvuennusteen ja perusennusteen mukaisesti. Kasvuennusteen mukaan (taulukko 1) työpaikkojen määrä lisääntyy vuosina noin 7000:lla. Työpaikkojen muutos on samansuuruinen kuin vuoden 2002 ennusteen hyvinvointiskenaariossa. Elinkeinorakenteen suhteellinen jakautuma muistuttaa pitkälle vuoden 2002 perusuran mukaista jakautumaa. Teollisuuden ja liike-elämän palvelujen osuus on päivityksessä suurempi. Alkutuotannon sekä kaupan ja matkailun osuus taas hieman pienempi. Kasvuennuste eroaa perusennusteesta selvimmin yhteiskunnallisten palveluiden toimialalla. Vuonna 2010 yhteiskunnallisten palveluiden työpaikat olisivat kasvuennusteen mukaan Keski-Suomessa korkeimmillaan ja kokonaismäärä olisi suurempi kuin perusennusteessa (taulukko 2). Teollisuuden, kaupan ja matkailun sekä liike-elämän palveluiden työpaikkamäärät ovat kasvuennusteessa selvästi suurempia kuin perusennusteessa. Alkutuotannossa kasvuennusteen luku on hieman pienempi kuin perusennusteen. Rakentamisessa perusennusteen luku on selvästi suurempi kuin kasvuennusteessa, joka painottaa teollisuutta ja palveluja. Perusennusteessa työpaikkamäärä kasvaa vajaalla 2 000:lla vuoteen 2010 mennessä ja pysyy samalla tasolla aina vuoteen 2020 saakka. Kasvuennusteessa työpaikkamäärä on korkeimmillaan vuonna 2010, jonka jälkeen työpaikat vähenisivät vuoteen 2020 mennessä 3 500:lla. Kasvuennusteen yhteiskunnallisten palveluiden kehitys on erittäin vahvasti tavoitteellinen ja edellyttää kokonaistuotannon ja tuottavuuden selvää kasvua. Maakunnan työvoima- ja koulutustarve-ennusteissa on perusteltua esittää perusennusteen ohella kasvuennuste, joka antaa mahdollisuuden tarkastella maakunnan tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä ja kehittämistoiminnan kohteita monipuolisesti. Tulevissa maakuntaohjelmissa ja toteuttamissuunnitelmissa on mahdollisuus harkita kehittämispanosten kohdistamista tavoitteiden mukaisesti. Osaamiseen ja koulutukseen panostamisen ohella tarvitaan erityisiä toimenpiteitä Keski-Suomen vaikean rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Työttömyyden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on kuvattu maakuntaohjelmassa. 9
10 Taulukko 1 Elinkeinorakenne , kasvuennuste Toimialat Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon *) Yhteensä Maa- ja metsätalous 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % Teollisuus 22 % 23 % 23 % 23 % 23 % 22 % Rakentaminen 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Kauppa ja matkailu 11 % 12 % 12 % 12 % 13 % 13 % Liikenne 6 % 6 % 5 % 5 % 6 % 6 % Liike-elämän palvelut 10 % 11 % 11 % 12 % 12 % 12 % Yhteiskunnalliset palvelut 34 % 33 % 35 % 35 % 35 % 35 % Tuntematon 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Taulukko 2 Elinkeinorakenne , perusennuste Toimialat Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon Yhteensä Maa- ja metsätalous 9 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Teollisuus 22 % 23 % 24 % 23 % 22 % 22 % Rakentaminen 5 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % Kauppa ja matkailu 11 % 12 % 12 % 12 % 11 % 11 % Liikenne 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Liike-elämän palvelut 10 % 11 % 11 % 12 % 12 % 13 % Yhteiskunnalliset palvelut 34 % 33 % 33 % 32 % 32 % 31 % Tuntematon 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 10
11 3.2 Ammattirakenne Ammattirakenteen kokonaismuutos ammattilohkoittain kasvuennusteen mukaan on kuvattu taulukossa 3 (ammattiryhmittäin liitteessä 1). Perusennusteesta ei tässä yhteydessä esitetä ammattirakennetta. Perusennusteen mukaista ammattirakennetta tarkastellaan myöhemmin Koulutustarjonta projektin yhteydessä. Ammattirakenteessa maa- ja metsätaloustyö sekä teollisuustyö ovat supistuvia. Tekninen asiantuntijatyö eli insinöörityö sekä hoitotyö ovat kasvavia ammattilohkoja. Kokonaisuutena ammattirakenteet muuttuvat verrattain hitaasti kuten ovat tähän astikin muuttuneet. Yksittäisillä kapeilla ammattialoilla muutokset voivat olla huomattavia esimerkiksi perinteisten palvelujen korvautuessa verkkopalveluilla. Kasvuennusteessa määrällisesti voimakkaimmin kasvavat palvelutyön ja hoitotyön ammatit. Niissä kasvu on varsin huomattavaa. Suurimpana ammattilohkona pysyy vuoteen 2020 saakka kuitenkin teollinen työ. Teollisen työn sisällä vahvoja ammattiryhmiä ovat metallityö, prosessityö, puutyö ja asennustyö. Määrällisesti selvää kasvua tapahtuu insinöörityössä, siivoustyössä, myyntityössä, sairaanhoitotyössä, muussa terveystyössä ja sosiaalityössä. Maataloustyö ja toimistotyö supistuvat selvästi. (Liitetaulukko 1). Taulukko 3 Maakunnan ammattirakenne , kasvuennuste Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Maa- ja metsätaloustyö 8 % 6 % 5 % 5 % 4 % 4 % 2 Teollinen työ 19 % 20 % 19 % 19 % 19 % 19 % 3 Rakennustyö 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 Liikennetyö 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 5 Postityö 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 8 % 8 % 8 % 9 % 9 % 9 % 7 Palvelutyö 16 % 17 % 18 % 18 % 18 % 18 % 8 Toimistotyö 9 % 8 % 7 % 7 % 7 % 6 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 6 % 6 % 7 % 7 % 7 % 8 % 10 Hoitotyö 14 % 14 % 15 % 15 % 15 % 15 % 11 Sivistystyö 8 % 7 % 8 % 8 % 8 % 8 % 12 Suojelutyö 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 00 Tuntematon 2 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 11
12 3.3 Toimialoittainen kehitys Toimialoittainen ammattirakenteen kehitys ammattilohkoittain ja ammattiryhmittäin on esitetty liitteissä 2-8. Laskelmat on tehty myös opetushallituksen käyttämällä 23-luokkaisella toimialajaolla, mutta niitä ei esitetä tässä yhteydessä. Toimialoittaisia megatrendejä ja kehittämisalueita on tarkasteltu asiantuntijatyöryhmien esitysten pohjalta vuoden 2002 ennusteessa. Tätä tarkastelua ei ole nyt päivitetty. Joillakin toimialoilla on tapahtunut merkittäviäkin muutoksia, mutta niihin on tarpeen palata jatkossa lähemmin. Kasvuennusteen mukaisissa toimialoittaisissa luvuissa teollisen työn luvut ovat selvästi suurempia kuin vuoden 2002 toimialoittaisessa tarkastelussa. Elinkeinorakenteen yhteydessä esitetyt palvelualojen kasvutavoitteet heijastuvat myös ammattirakenteeseen, jossa useiden ammattiryhmien kasvuluvut ovat suurempia kuin aiemmassa ennusteessa. Ennusteita ei kuitenkaan verrata lähemmin eikä analysoida muutosten perusteluja. 4 MÄÄRÄLLINEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 4.1 Uuden työvoiman tarve Koulutettujen tarve perustuu uuden työvoiman ammattikohtaiseen tarpeeseen, jonka taustalla on elinkeino- ja ammattirakenteen muutos, eläköityminen ja muu pysyvä poistuma työvoimasta. Poistuman merkitys tulee jatkossa olemaan merkittävä, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä. Suurten ikäluokkien koosta saa käsityksen tarkastelemalla ikäkortteja (luku 5). Uuden työvoiman tarve ammattilohkoittain on esitetty taulukossa 4. Ammattirakenteen muutos on esitetty vain kasvuennusteen mukaan, mutta uuden työvoiman tarve on esitetty sekä perusennusteen että kasvuennusteen mukaan. Uuden työvoiman vuotuinen tarve vuosina on perusennusteen mukaan noin henkeä ja kasvuennusteen mukaan noin henkeä. Vuoden 2002 ennusteessa perusuran mukainen tarve oli selvästi pienempi kuin nyt tehtävän päivityksen perusennusteessa, joka on suunnilleen samansuuruinen kuin vuoden 2002 laskelman teknologiaskenaariossa. Kasvuennusteen kokonaisluku on selvästi suurempi kuin vuoden 2002 laskelman hyvinvointiskenaariossa. Uuden työvoiman tarpeesta poistuman korvaaminen tekee laskennallisesti 2800 henkeä ja loppuosa johtuu työpaikkojen määrän kasvusta. Käytännössä kaikkia poistumia ei tulla korvaamaan, mikä on otettu huomioon kunkin elinkeinon työpaikkaennusteessa. Poistumalaskelma perustuu MITENNA:ssa laadittuihin arvioihin. Ikärakenteen perusteella tehdyt arviot antavat tulokseksi jonkin verran pienemmät luvut. Uuden työvoiman tarpeen suuria ammattilohkoja ovat teollinen työ, palvelutyö ja hoitotyö. Näiden jälkeen tulevat tekninen asiantuntijatyö, johto- ja asiantuntijatyö sekä sivistystyö. Kasvuennusteen mukaan ammattirakenteen muutoksesta aiheutuva uuden työvoiman tarve on suurin hoitotyössä ja seuraavina tulevat palvelutyö, johto- ja asiantuntijatyö sekä tekninen asiantuntijatyö. Maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä tapahtuu vähennystä. 12
13 Taulukko 4 Uuden työvoiman vuotuinen tarve Ammattirakenteen muutos Poistuma Tarve Henkeä vuodessa (henkeä) (henkeä) Muutos Perus- Kasvu- Ammattilohkot ennuste ennuste 1 Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Koulutustarve ja aloituspaikat Uuden työvoiman tarve on kohdennettu koulutuksiin ammatti-koulutus -avaimella. Avaimessa on käytetty opetushallinnon uutta koulutusluokitusta. Se ei ole suoraan vertailukelpoinen vuonna 2002 käytettyyn avaimeen. Vanhan luokituksen mukaiset tulokset esitetään erikseen liitteessä 10. Nyt esittävä ammattikoulutus-avain (taulukko 5) perustuu Kanta-Hämeen MARE-prosessin yhteydessä laadittuun avaimeen. Työelämän tarve on muunnettu aloittajatarpeeksi käyttäen opintojen keskeytymiseen, opintojen jatkamiseen ja muuhun moninkertaiseen koulutukseen sekä tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteen vaikuttavia kertoimia. Kertoimet on kuvattu koulutuksen tulosmallissa (taulukko 6), jossa on laskettu ammatillisen koulutuksen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen tuotos työelämään vuoden 2003 aloituspaikkamäärillä (liite 9). Kertoimet ovat lähtökohdiltaan peräisin Koulutuksen tarjonta hankkeesta. Koulutustarpeen yhteenvetotaulukkoon 8 on koottu sekä perusennusteen että kasvuennusteen tuottamat tarveluvut sekä vuoden 2003 aloituspaikat toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen osalta. Nuorten vuosien 2002 ja 2003 aloituspaikat on koottu koulutusaloittain ja opintolinjoittain uuden koulutusluokittelun mukaan liitteeseen 9. Aloittajatarve- ja aloituspaikkalukuja vertailtaessa on muistettava, että tarve kuvaa maakunnan tarvetta, mutta aloituspaikkoihin sisältyy valtakunnallisia tarpeita palvelevaa koulutusta joillakin koulutusaloilla hyvinkin merkittävästi. Koulutuspoliittisesti ja koulutuksen laadun turvaamisen kannalta on tarpeen kehittääkin koulutuslinjoja valtakunnalliset ja kansainväliset tarpeet ja näköalat huomioon ottaen. 13
14 Taulukko 5 Ammatti-koulutus -avain (Opetushallinnon uusi koulutusluokitus) Prosenttiosuus Rekrytointitavoite koulutuksista 1 9 ammattilohkoihin 1 12 Maat. Teoll. Raken. Liiken. Posti Tekn.as. Palv. Toim. Johtot. Hoito. Kultt. Suojelu Koulutusalat ja -tyypit Humanistinen ja kasvatusala Toinen aste 1 Ammattikorkeakoulu 5 Yliopisto Kulttuuriala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja liiketalouden ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnontieteiden ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu 13 2 Yliopisto Tekniikan ja liikenteen ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnonvara- ja ympäristöala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toinen aste 40 Ammattikorkeakoulu 40 2 Yliopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toinen aste Ammattikorkeakoulu 13 Yliopisto Muu koulutus 9 Muu koulutus (turva-ala) Toinen aste 50 Ammattikorkeakoulu 30 Yliopisto 10 Muu koulutus Yhteensä
15 Taulukko 6 Koulutuksen tulosmallin kertoimet ALPAT Läpäisy TUTKINNOT Jatkoon TUTK.NETTO Työllisyysaste Tuotto TARVE Koulutusalat ja -tyypit 2003 prosenttia henkeä prosenttia henkeä prosenttia työhön (MARE) 1 Humanistinen ja kasvatusala 184 Toinen aste 58 0, , , Ammattikorkeakoulu 46 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Kulttuuriala 118 Toinen aste 122 0, , , Ammattikorkeakoulu 99 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Yhteiskuntatieteiden ja liiketalouden ala 689 Toinen aste 288 0, , , Ammattikorkeakoulu 208 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Luonnontieteiden ala 177 Toinen aste 132 0, , , Ammattikorkeakoulu 49 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Tekniikan ja liikenteen ala 1152 Toinen aste , , , Ammattikorkeakoulu 390 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Luonnonvara- ja ympäristöala 173 Toinen aste 145 0, , , Ammattikorkeakoulu 35 0, , , Yliopisto 0 0,90 0 0,03 0 0, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 624 Toinen aste 444 0, , , Ammattikorkeakoulu 230 0, , , Yliopisto 0 0,97 0 0,03 0 0, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 327 Toinen aste 438 0, , , Ammattikorkeakoulu 129 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Muu koulutus (turva-ala) 74 Toinen aste 0 0,90 0 0,23 0 0, Ammattikorkeakoulu 0 0,90 0 0,05 0 0, Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Yhteensä (2.aste ja AMK) Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto 680 ml. yliopistot (tarve)
16 Taulukko 7 Työelämän tarve ja siitä johtuva aloittajatarve sekä aloituspaikat 2003 Tarve työelämään Aloittajatarve Aloituspaikat 2003 Uusi koulutusluokitus Perus- Kasvu- Perus- Kasvu- Toinen aste ja AMK Koulutusalat ja asteet ennuste ennuste ennuste ennuste (nuorten koulutus) 1 Humanistinen ja kasvatusala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Kulttuuriala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnontieteiden ala Toinen aste (TKO) Ammattikorkeakoulu (TKO) Yliopisto Tekniikan ja liikenteen ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnovara- ja ympäristöala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Muu koulutus (turva-ala) Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteensä Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Toinen aste + Ammattikorkeakoulu
17 Koulutuksen aloittajatarve- aloituspaikkalukuja verrattaessa voidaan todeta, että perusennusteen mukaan toisen asteen koulutuksen aloituspaikat riittäisivät tyydyttämään maakunnan tarpeen. Aloituspaikkoja tarvittaisiin lisää tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle. Uusi koulutusluokittelu antaisi aiheen selvittää viimeksi mainitun alan koulutustarvetta nyt esitettyä yksityiskohtaisemmin. Aikuiskoulutuksen kautta tulee kaupan ja hallinnon aloille sekä sosiaali- ja terveysalalle runsaasti tutkinnon suorittaneita joka vuosi. Oppisopimuskoulutuksen kautta tullaan myös työelämään ja oppisopimuskoulutuksen merkitys on kasvava. Aloituspaikkoja olisi perusennusteen aloittajatarpeeseen verrattuna melko runsaasti toisella asteella sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Kasvuennusteessa aloittajatarve ja aloituspaikat olisivat näillä aloilla suurin piirtein tasapainossa. Kulttuurialalla aloituspaikkoja on suhteellisen runsaasti aloittajatarpeeseen nähden. Kulttuurialan koulutuspaikat tyydyttävät huomattavalta osin valtakunnalista tarvetta. Ammattikorkeakoulun aloituspaikat eivät kokonaisuudessaan riittäisi tyydyttämään perusennusteenkaan mukaista aloittajatarvetta. Kasvuennusteen mukaan aloituspaikkoja tarvittaisiin selvimmin lisää yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Tekniikan ja liikenteen alalla aloittajatarve on kasvuennusteessa myös suurempi kuin aloituspaikkojen määrä. Luokitusten muutoksista ja monista koulutusvalintoihin ja koulutuspolitiikkaan liittyvistä tekijöistä johtuen laskennallisten koulutustarvearvioiden tulkinnassa on oltava varovainen. Tulokset voidaan ymmärtää vain suuntaa antaviksi ja laskelmien lisäksi tarvitaan muuta tietoa koulutuspoliittisten päätösten ja koulutuksen järjestäjien ratkaisujen tueksi. Koulutuksen markkinat eivät ole vain maakunnallisia, vaan yhä enemmän kansallisia ja kansainvälisiä. Maakunnan nuorisolle on taattava keskimääräistä paremmat koulutusmahdollisuudet omassa maakunnassa. Maakunnan nuoret hakeutuvat koulutukseen myös maakunnan ulkopuolelle ja Keski-Suomeen hakeutuu osaavia ja taitavia nuoria muualta. Mitä laadukkaampaa ja vetovoimaisempaa maakunnan koulutus on, sitä enemmän siihen hakeudutaan. Koulutustuotokseen vaikuttavat ratkaisevasti opintojen läpäisy, opintojen jatkaminen ja myös työllistymisaste. Tämän johdosta koulutuksen tulosohjaukseen tulee sisällyttää näitä koskevat tulostavoitteet ja tavoitteiden seuranta. 17
18 5 SEUDULLINEN KOULUTUSTARPEEN ENNAKOINTI Työvoima- ja koulutustarpeita on tarpeen selvittää myös seudullisesti ja paikallisesti. Ennakoinnin tilastopohja ei kuitenkaan anna mahdollisuutta seudullisesti yhtä tarkkoihin analyyseihin kuin maakunnallisessa tai valtakunnallisessa ennakoinnissa. Ammattien ikärakenne tarjoaa yhden tilastollisen pohjan suuntaa antaville tarkasteluille. Seudullista tarkastelua on tarpeen täydentää muiden tilastojen ja yrityskohtaisten tietojen perusteella. Ikäkorteista voidaan tehdä päätelmiä uuden työvoiman tarpeesta. On arvioitava seudun työllisen työvoiman lisääntyminen tai väheneminen, minkä kohdentamisessa ammatteihin voidaan käyttää taulukossa 3 kuvattua koko maakunnan ammattirakenteen muutosennustetta. Poistuma-arvio saadaan edellä mainitulla tavalla suoraan ikäkortista käyttäen esimerkiksi ikäryhmää vuotiaat. Laskemalla yhteen ammattirakenteen muutos ja poistuma saadaan arvio uuden työvoiman tarpeesta. Tämä on kohdennettavissa koulutusaloihin ja asteisiin käyttäen ammatti-koulutus-avainta (taulukko 5). 18 Seudullisen ennakoinnin käyttöön laadittiin päivityksen yhteydessä niin sanotut ikäkortit, jotka kuvaavat ammattien ikärakenteen ja ikäryhmien ammattirakenteen (liite 11). Ikäkorteissa lähtökohtana on alueella asuva työllinen työvoima, mihin sisältyy pendelöinti muille alueille. Aiemmin kuvattuihin työpaikkaennusteisiin sisältyy pendelöinti muista maakunnista. Ikäkortista voidaan päätellä odotettavissa oleva eläköityminen ja muu pysyvä poistuma työvoimasta. Pidemmän aikajänteen poistumasta saadaan karkea kuva jakamalla ikäryhmä vuotiaat luvulla 10. Käytännössä eläköityvistä pääosa on vuotiaita. Koska eläköityminen on huomattavaa jo 55-ikävuoden jälkeen, poistuman laskeminen vuotiaista antaisi liian pieniä lukuja. Suuret ikäluokat eli syntyneet poistuvat pääosin työelämästä suunnilleen vuosina Viitteellisesti voidaan laskea ammateissa toiminnan ajaksi suunnilleen 40 vuotta, jolloin suurten ikäluokkien määrä on tästä 15 prosenttia. Mikäli suurten ikäluokkien osuus jossain ammatissa ylittää selvästi 15 prosenttia, työvoimaa voi luonnehti ikääntyneeksi ja määrällisesti huomattavia poistumia on odotettavissa. Mikäli suurten ikäluokkien osuus on alle 15 prosenttia, suurten ikäluokkien eläköitymisellä ei ole todennäköisesti mitään poikkeuksellista vaikutusta. Yksittäisiä ammatteja arvioitaessa on otettava huomioon myös eläköitymiskäytäntö. Keski-Suomen maakunnan ammattien keskimääräiset ikäprofiilit (taulukko 8) on tulkittavissa siten, että työvoima on melko ikääntynyttä useimmissa ammattilohkoissa. Etenkin maaseutuvaltaisilla seuduilla (liite 11) ikäprofiilit antavat kuvan huomattavasta työllisten ikääntymisestä. Pohdittavaksi tulee kysymys, mikä osuus esimerkiksi toimistotyön poistumasta korvataan uudella työvoimalla ja mikä osuus hoituu tuotanto- ja palvelurakenteiden muutoksilla kuten tehostumisella ja toimintojen siirtymisellä muualle. Jyväskylän seudun ikärakenne näyttää teollista työtä lukuunottamatta tasapainoisemmalta kuin muiden seutukuntien.
19 Taulukko 8 Keski-Suomen maakunnan ikäkortti 2000 OPM:n ammattiluokitus 10-vuotisikäryhmittäin, työlliset ikäryhmittäin Työllisiä Työlliset Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä OPM:n ammattiluokitus - 10-vuotisikäryhmittäin, ammattien ikäprofiilit Riviprosentit Työlliset Yht Maa- ja metsätaloustyö % 7 % 22 % 32 % 31 % 6 % 100 % 23 % 2 Teollinen työ % 22 % 25 % 28 % 20 % 1 % 100 % 18 % 3 Rakennustyö % 18 % 24 % 30 % 21 % 2 % 100 % 18 % 4 Liikennetyö % 17 % 27 % 29 % 23 % 3 % 100 % 18 % 5 Postityö % 27 % 19 % 15 % 14 % 2 % 100 % 10 % 6 Tekninen asiantuntijatyö % 18 % 29 % 29 % 21 % 2 % 100 % 17 % 7 Palvelutyö % 24 % 21 % 24 % 22 % 3 % 100 % 17 % 8 Toimistotyö % 14 % 24 % 33 % 25 % 2 % 100 % 20 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö % 11 % 26 % 33 % 26 % 3 % 100 % 20 % 10 Hoitotyö % 13 % 24 % 33 % 24 % 4 % 100 % 19 % 11 Sivistystyö % 15 % 29 % 29 % 23 % 3 % 100 % 16 % 12 Suojelutyö % 18 % 29 % 30 % 18 % 1 % 100 % 15 % 00 Tuntematon % 26 % 20 % 20 % 17 % 4 % 100 % 13 % Yhteensä % 17 % 25 % 29 % 23 % 3 % 100 % 18 % OPM:n ammattiluokitus - 10-vuotisikäryhmittäin, ikäluokkien sijoittuminen Työlliset Maa- ja metsätaloustyö 5 % 2 % 2 % 5 % 6 % 7 % 12 % 7 % 2 Teollinen työ 18 % 24 % 23 % 18 % 17 % 16 % 9 % 18 % 3 Rakennustyö 5 % 6 % 5 % 5 % 5 % 4 % 3 % 5 % 4 Liikennetyö 5 % 2 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 Postityö 0 % 4 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 9 % 1 % 9 % 10 % 9 % 8 % 6 % 8 % 7 Palvelutyö 15 % 27 % 20 % 13 % 12 % 14 % 14 % 14 % 8 Toimistotyö 7 % 4 % 5 % 7 % 8 % 7 % 5 % 8 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 12 % 2 % 8 % 13 % 14 % 14 % 14 % 14 % 10 Hoitotyö 12 % 4 % 9 % 11 % 13 % 12 % 17 % 12 % 11 Sivistystyö 7 % 3 % 6 % 8 % 7 % 7 % 8 % 6 % 12 Suojelutyö 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 1 % 2 % 00 Tuntematon 4 % 19 % 6 % 3 % 3 % 3 % 5 % 3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 19
20 20
21 LIITTEET 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 3 Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 4 Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 5 Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 6 Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 7 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 8 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 9 Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat 2000 ja Koulutustarve-ennuste vanhalla koulutusluokituksella 11 Keski-Suomen seutukuntien ikäkortit
22 Liite 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin Ammattilohkot ja -ryhmät Maa- ja metsätaloustyö Maataloustyö Puutarhatyö Luontaistyö Metsätyö Teollinen työ Elintarviketyö Tevatyö Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähköasennustyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Rakennustyö Talonrakennustyö Putkityö Maalaustyö Muu rakennustyö Liikennetyö Maaliikennetyö Vesiliikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Alkutuotannon johtotyö Insinöörityö Työnjohtotyö Liikenteen johtotyö Palvelutyö Kiinteistötyö Siivoustyö Kotitalouspalvelutyö Myyntityö Ravintolatyö Matkailutyö Toimistotyö Toimistotyö Taloustyö Johto- ja asiantuntijatyö Johtamistyö Rahoitustyö Lakityö Luonnontieteellinen työ Muu asiantuntijatyö Hoitotyö Lääkärityö Sairaanhoitotyö Muu terveystyö Sosiaalityö Sivistystyö Opetustyö Viestintätyö Käsityö Taidetyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä
23 Liite 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia Ammattilohkot ja -ryhmät Maa- ja metsätaloustyö 8,1 % 5,7 % 5,1 % 4,6 % 4,3 % 4,1 % 1.1 Maataloustyö 7,1 % 4,9 % 4,3 % 3,8 % 3,6 % 3,5 % 1.2 Puutarhatyö 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1.3 Luontaistyö 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1.4 Metsätyö 1,0 % 0,9 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 2 Teollinen työ 19,2 % 19,8 % 19,4 % 19,1 % 19,1 % 18,8 % 2.1 Elintarviketyö 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.2 Tevatyö 0,8 % 0,5 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 2.3 Metallityö 3,3 % 3,8 % 4,0 % 3,8 % 3,8 % 3,6 % 2.4 Asennustyö 2,6 % 2,6 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2.5 Koneenkäyttötyö 1,3 % 1,1 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.6 Puutyö 1,8 % 2,3 % 2,2 % 2,2 % 2,3 % 2,4 % 2.7 Prosessityö 2,8 % 2,7 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % 3,0 % 2.8 Sähköasennustyö 1,8 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 2.9 Graafinen työ 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.10 Varastotyö 1,1 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 2.11 Muu teollinen työ 1,9 % 2,1 % 1,9 % 1,7 % 1,7 % 1,6 % 3 Rakennustyö 3,5 % 3,9 % 3,8 % 3,8 % 3,7 % 3,6 % 3.1 Talonrakennustyö 1,6 % 1,7 % 1,8 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 3.2 Putkityö 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 3.3 Maalaustyö 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 3.4 Muu rakennustyö 0,9 % 1,3 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 4 Liikennetyö 3,7 % 3,3 % 3,3 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % 4.1 Maaliikennetyö 3,7 % 3,3 % 3,2 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 4.2 Vesiliikennetyö 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 5 Postityö 1,1 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 8,1 % 7,9 % 8,3 % 8,8 % 8,7 % 8,6 % 6.1 Alkutuotannon johtotyö 0,5 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 6.2 Insinöörityö 3,4 % 4,0 % 4,5 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 6.3 Työnjohtotyö 4,0 % 3,6 % 3,4 % 3,3 % 3,2 % 3,1 % 6.4 Liikenteen johtotyö 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 7 Palvelutyö 15,9 % 17,3 % 17,7 % 17,9 % 17,9 % 18,0 % 7.1 Kiinteistyö 1,4 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 7.2 Siivoustyö 2,8 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 7.3 Kotitalouspalvelutyö 0,3 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,7 % 7.4 Myyntityö 7,0 % 7,4 % 7,6 % 7,4 % 7,3 % 7,2 % 7.5 Ravintolatyö 4,1 % 3,9 % 3,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 7.6 Matkailutyö 0,3 % 0,4 % 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 8 Toimistotyö 9,4 % 8,1 % 7,2 % 7,2 % 6,8 % 6,4 % 8.1 Toimistotyö 6,7 % 6,1 % 5,3 % 5,2 % 4,9 % 4,6 % 8.2 Taloustyö 2,7 % 2,1 % 1,9 % 2,0 % 1,9 % 1,7 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 5,6 % 5,9 % 6,8 % 7,1 % 7,4 % 7,6 % 9.1 Johtamistyö 2,1 % 1,9 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 9.2 Rahoitustyö 0,6 % 1,0 % 1,3 % 1,4 % 1,4 % 1,5 % 9.3 Lakityö 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,5 % 9.4 Luonnontieteellinen työ 0,8 % 0,5 % 0,6 % 0,8 % 0,9 % 1,0 % 9.5 Muu asiantuntijatyö 1,8 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 10 Hoitotyö 14,0 % 13,9 % 14,8 % 15,0 % 15,2 % 15,5 % 10.1 Lääkärityö 0,9 % 0,8 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 10.2 Sairaanhoitotyö 3,6 % 3,6 % 3,9 % 3,9 % 4,1 % 4,2 % 10.3 Muu terveystyö 3,4 % 3,0 % 3,3 % 3,6 % 3,6 % 3,7 % 10.4 Sosiaalityö 6,2 % 6,5 % 6,7 % 6,6 % 6,6 % 6,7 % 11 Sivistystyö 7,6 % 7,3 % 7,6 % 7,7 % 7,9 % 8,2 % 11.1 Opetustyö 6,8 % 6,5 % 6,6 % 6,6 % 6,6 % 6,7 % 11.2 Viestintätyö 0,4 % 0,4 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 11.3 Käsityö 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 11.4 Taidetyö 0,4 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,5 % 12 Suojelutyö 1,8 % 1,8 % 1,9 % 1,9 % 2,0 % 2,1 % 00 Tuntematon 2,0 % 3,8 % 3,1 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 23
24 Liite 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin Ammattilohkot ja -ryhmät Maa- ja metsätaloustyö Maataloustyö Puutarhatyö 1.3 Luontaistyö 1.4 Metsätyö Teollinen työ Elintarviketyö Tevatyö Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähköasennustyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Rakennustyö Talonrakennustyö Putkityö Maalaustyö Muu rakennustyö Liikennetyö Maaliikennetyö Vesiliikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Alkutuotannon johtotyö Insinöörityö Työnjohtotyö Liikenteen johtotyö Palvelutyö Kiinteistötyö Siivoustyö Kotitalouspalvelutyö Myyntityö Ravintolatyö Matkailutyö Toimistotyö Toimistotyö Taloustyö Johto- ja asiantuntijatyö Johtamistyö Rahoitustyö Lakityö Luonnontieteellinen työ Muu asiantuntijatyö Hoitotyö Lääkärityö Sairaanhoitotyö Muu terveystyö Sosiaalityö Sivistystyö Opetustyö Viestintätyö Käsityö Taidetyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä
NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA
NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotMUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006
MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.
LisätiedotTyövoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto
Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus
LisätiedotAvautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )
KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme
LisätiedotTyövoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi
Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi
LisätiedotAvautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )
KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.
LisätiedotKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotPirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008
Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka
LisätiedotLAPLAND Above Ordinary
LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotAIKO-foorumi. Marko Koskinen,
AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen
LisätiedotHämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia 1 ISBN 952-9802-64-1 ISSN 1237-2161 Hämeen liiton julkaisu V:72 Hämeenlinna 2004 2 ESIPUHE Yhteiskunnan kehitys on johtanut
LisätiedotEnnakointi ammatillisessa koulutuksessa
Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotTiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.
Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotTyöpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011
Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura
LisätiedotLiiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet
Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla
Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki
LisätiedotEnnakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa
Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden
LisätiedotVieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin
ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotPäijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR / JM
Päijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR 7.10.2013 / JM Viitekehys Päijät-Hämeen liitto Keskeisimmät osallistuvat tahot Valtakunnallisesti TEM VATT OKM OPH Maakuntien liitot Maakunnallisesti Maakuntien
LisätiedotAmmattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia
Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotAlueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014
Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotMISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas
MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys,
LisätiedotEnnakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,
Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,
LisätiedotTyömarkkinoiden kehityskuvia
Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan
LisätiedotKeski-Suomen liitto Julkaisu B 114 Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010 Keijo Mäkelä Mikko Kankainen Jyväskylä 2002 Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotENNAKOINTI
ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotNuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta
Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014
NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotOlli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto
Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotToimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla
Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)
LisätiedotUUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN
UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,
LisätiedotTyöttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)
Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen
LisätiedotViite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011)
1 (5) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Esitys Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto neuvotteleva virkamies Ville Heinonen PL 29 23 Valtioneuvosto Viite: Alueellisessa ennakoinnissa
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotRakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012
Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3
LisätiedotMAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET
11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTyövoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotNuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016
Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala
LisätiedotOPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus
2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2013
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 Toukokuun työllikatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Talven ja kevään aiempien kuukausien mukainen työttömyyden kasvuvauhti
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotVinoutuneet koulutustarve-ennusteet
Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Olli Poropudas 1 Työvoimamenetelmässä koulutustarve arvioidaan kaavalla: koulutustarve = poistuma + työpaikkojen muutos. Toisin sanoen työvoimaa on koulutettava niin
LisätiedotMAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET
5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:
LisätiedotTAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä
LisätiedotTyövoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus
Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2013
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114
LisätiedotTyöllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
LisätiedotOKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2010
Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna
LisätiedotOSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI
OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä
LisätiedotToimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
LisätiedotKOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI
Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen
LisätiedotForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi
ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson
LisätiedotHÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN
HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %
1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotKuntien työvoimatarve 2010-2025
Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan
LisätiedotOSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma
OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
Lisätiedot