1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS TULOKSET YHTEENVETO BAROMETRIN PÄÄTULOKSET...32
|
|
- Heli Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS TULOKSET Oma asuinseutu Turvallisuus Toimeentulo Opiskelu ja työ Huolet, tyytyväisyys ja elämänarvot Vapaa aika Tiedotusvälineiden käyttö Osallistuminen ja vaikuttaminen Tulevaisuus YHTEENVETO BAROMETRIN PÄÄTULOKSET...32 Lähteet...34 LIITTEET
3 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Nuorisobarometrin toteutuksen suunnittelu aloitettiin Kotkan kaupungin nuorisotoimessa Nupit Kaakkoon! hankkeen käynnistyessä syksyllä Hankkeen ensimmäisen vaiheen painopisteenä oli juuri barometrin toteuttaminen seutukunnan kaikissa kunnissa. Syyskuussa hankkeessa aloitti osa aikainen projektisihteeri, jonka tehtävänä oli barometrin toteutuksen suunnittelu ja koordinointi yhteistyössä kuntien nuorisotoimista vastaavien kanssa. Kyselyt päätettiin toteuttaa Kotka Haminan seutukunnassa kahdessa eri vaiheessa; ensimmäisenä Kotkassa ja toisena seutukunnan muissa kunnissa. Syksyn aikana Kotkan nuorisotoimessa valmisteltiin Kotkan barometria, luotiin kontakteja yhteistyökumppaneihin ja laadittiin sekä paperinen että sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen tekoon osallistuivat Kotkan nuorisotoimen henkilöstö ja seutukunnan muiden kuntien nuorisotoimesta vastaavat henkilöt. Kyselylomake luotiin sekä seutukunnan kuntien aiempien nuorisokyselyiden että valtakunnallisten nuorisobarometrien ja nuorten elinoloselvitysten pohjalta. Kyselylomaketta testattiin syksyn aikana eri ikäisillä nuorilla sekä Vessun nuorisotalolla Karhulassa että nuorisonohjaajien omissa verkostoissa. Nuorisobarometrilla haluttiin selvittää mitä vuotiaat nuoret ajattelevat omasta asuinkunnastaan, toimeentulostaan, elämänarvoistaan, vapaa ajanvietostaan, osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksistaan, omasta tulevaisuudestaan sekä tiedotusvälineistä. Sähköinen kyselylomake työstettiin yhteistyössä Kotkan kaupungin internetsuunnittelijan ja ATK keskuksen kanssa. Kotkan osalta lomake tehtiin FrontPage ohjelmalla ja kysely vietiin Kotkan verkkopalvelimelle tiedonkeruuviikkojen ajaksi. Lähtökohtana nuorisobarometrin teolle oli, että se työstetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita haettiin syksyn 2007 aikana Kotkasta. Yhteistyökumppaneina nuorisobarometrin teossa toimivat Kotkan alueen peruskoulut ja lukiot, Etelä Kymenlaakson ammattiopisto (mukaan lukien Nuorten työpajat ja Oppisopimustoimisto), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan linnake, Kotkan alueen neuvolat, Kotkan Haminan seudun työvoimatoimisto, Työvoiman palvelukeskus Väylä, Osuuskauppa Ympyrä, Sulzer Pumps Finland Oy, Stora Enso Kotka, Pop Liikuntastudiot Oy ja Steveco Oy. Nuorisobarometri toteutettiin Kotkassa ajalla Viiden viikon aikana vastauksia saatiin yhteensä 1099 kappaletta. Kotkalaisnuoria vastasi kyselyyn yhteensä 813. Lisäksi vastauksia saatiin jo tässä vaiheessa seutukunnan muiden kuntien osalta. Haminalaisia nuoria vastasi 170, miehikkäläläisiä 8, pyhtääläisiä 65 ja virolahtelaisia 11. Lisäksi kyselyyn vastasi 28 nuorta, jotka asuivat muilla paikkakunnilla. Yksi vastaus oli puhdas pilavastaus, jonka vastaaja ei ilmoittanut asuinpaikkaansa ja kolmessa vastauksessa ei ollut mainittu kotipaikkaa. Kotkassa toteutetun barometrin perusjoukkona olivat kaikki vuotiaat Kotkassa asuvat nuoret. Kotkan kaupungin Tilastoja 2006 (2007) mukaan Kotkassa asui 2006 vuoden lopussa vuotiaita nuoria Heistä 3640 (52,4 %) oli miehiä ja 3306 (47,6 %) naisia. Otoksen määrittelemiseksi lähdettiin selvittämään missä suhteessa ikäryhmään kuuluvat nuoret olivat työelämässä, työttömänä, opiskelijana tai muunlaisessa elämäntilanteessa. Tällaiset tiedot kerätään Kotkassa kymmenen vuoden välein ja tuorein saatavilla oleva tieto oli vuodelta
4 Lukumäärä % Työelämässä ,0 Työttömänä 576 9,0 Koululainen/ ,0 Opiskelija Eläkkeellä 64 1,0 Varus tai 197 3,0 siviilipalvelus Muut 455 7,0 Yhteensä Taulukko vuotiaiden kotkalaisten jakautuminen Yllä olevat tiedot ovat vanhoja ja niitä käytettiin siksi vain suuntaa antavina prosentuaalisia vastaajamääriä arvioitaessa. Tuoreempia tietoja yritettiin saada olemalla yhteyksissä eri organisaatioihin. Taulukossa 2 on esitettynä vuotiaiden kotkalaisnuorten sijoittuminen eri ryhmiin. Lukumäärät perustuvat suurilta osin arvioon, mutta niitä käytettiin nuorisobarometrin toteutuksen suunnittelussa apuna. Lukumäärä Tieto saatu 9.luokkalaiset 583 Oppilaitoksista Lukiolaiset 1080 Oppilaitoksista Ammatillinen 1146 Oppilaitoksesta oppilaitos Oppisopimuskoulutus 40 Oppilaitoksesta Ammatillinen n. 80 Oppilaitoksesta aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulu 595 Oppilaitoksesta Työpajat 30 Rannikkopajoilta Työvoimatoimisto keskus.fi ( ) Varusmiespalvelu n. 150 Kymen Sotilasläänin Esikunta Siviilipalvelus n. 10 Sivarikeskus Työssä olevat 1960 Arvio vuoden 2000 perusteella Muut 169 Arvio vuoden 2000 perusteella Yhteensä 6177 Taulukko vuotiaiden jakautuminen syksyllä Tiedonkeruumenetelmästä johtuen kaikkien lähes 7000 kotkalaisnuoren ryhmittely yllä oleviin kategorioihin osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Nähtävissä on, että työttömien määrä on laskenut 5,2 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 tilastoista. Työssä olevien ajankohtaista määrää oli taas hankala selvittää. Koska työttömien määrä on laskenut, oletettavaa on, että työssä olevien, opiskelijoiden ja ryhmässä muut olevien määrät ovat kasvaneet. Koska koululaisten ja opiskelijoiden määrät saatiin suoraan oppilaitoksista, työssä olevien ja kategoriaan muut kuuluvien määrää kasvatettiin samassa suhteessa kuin työttömien määrää oli vähentynyt. Huomioitavaa tietenkin on, että kotkalaisnuoria opiskelee myös muilla paikkakunnilla kuin Kotkassa. Näiden tavoitteleminen oli tällä menetelmällä hankalaa. Kohtaan muut jäi vajaa kaksisataa nuorta, jotka eivät kuuluneet mihinkään taulukossa olevaan luokkaan. Tätä tutkimusta varten ryhmään muut oli lisätty myös eläkkeellä olevat ryhmän pienuuden ja hankalastitavoitettavuuden takia. Ryhmään muut kuuluu todennäköisesti 4
5 perhevapaalla olevia, nuoria, jotka ovat laitoksissa taikka työttömiä, jotka eivät ole työvoimahallinnon palveluiden piirissä. Näiden nuorten tavoittelu tällä menetelmällä osoittautui hankalaksi jo suunnitteluvaiheessa. Nuorisobarometrin otokseen tavoittelimme noin 30 % kohderyhmään kuuluvista siten, että otoksessa oli mukana oikeassa suhteessa opiskelijoita, työssä käyviä ja työttömiä nuoria, jotka asuvat eri puolella Kotkaa. Otoksen määrä oli noin määrä, jolla pyrimme varmistamaan, että pienemmistä ryhmistä saatiin tarvittava määrä vastauksia siten, että joiltain kohdin pyrimme suurempaankin otokseen. Edellinen nuorisokysely toteutettiin Kotkassa vuonna Silloin otantamenetelmänä käytettiin ryväsotantaa, jota päätettiin hyödyntää myös tässä kyselyssä. Ryväsotannassa perusjoukko koostuu luonnollisista ryhmistä, esimerkiksi koululuokista ja työpaikoista, joista valitaan satunnaisesti mukaan tulevat ja ne tutkitaan kokonaan. Otokseen pyrittiin saamaan nuoria taulukon 3 mukaisesti: Ikä Lukumäärä Otos 30 % 9.luokkalaiset Lukiolaiset Ammatillinen oppilaitos Oppisopimuskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulu Työpajat Työvoimatoimisto Varusmiespalvelu /arvio Siviilipalvelus /arvio 5 5 Työssä olevat /tieto vuodelta Muut Taulukko 3. Nuorisobarometri Kotkassa 2008, otos Ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten kohdalla pyrimme myös saamaan otokseen suhteessa oikean määrän eri koulutusaloilla opiskelevia oppilaitoksista saatujen tietojen perusteella. Etelä Kymenlaakson ammattiopiston kohdalla tietoa kohderyhmäämme kuuluvista nuorista ei ollut suoraan saatavilla koulutusaloittain, mutta suuntaaantavia lukuja saimme koko oppilaitoksen koulutusalojen opiskelijamääristä. Näiden oppilaitosten kohdalla tavoittelimme jo tässä vaiheessa koko seutukunnan nuoria, sillä oppilaitoksissa opiskelee nuoria ympäri seutukuntaa emmekä halunneet rasittaa oppilaitoksia useammilla tiedonkeruilla. Nuorisobarometri toteutettiin yhteistyössä peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen opinto ohjaajien kanssa siten, että kohderyhmään kuuluvat täyttivät kyselyn valvotusti luokkatilanteessa. Lukioiden kohdalla esitimme koulujen yhteys henkilöille toiveen, että Karhulan lukiosta osallistuisi yksi ensimmäisen vuoden ryhmä sekä kaksi toisen ja kolmannen vuoden ryhmää, Kotkan Lyseon lukiosta kaksi ensimmäisen ja kolmannen vuoden ryhmää sekä yksi toisen vuoden ryhmä sekä Langinkosken lukiosta kaksi ensimmäisen ja toisen sekä yksi kolmannen vuoden ryhmä. Kotka Svenska Samskolanista pyrimme tavoittamaan kaikki ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaat. Etelä Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkan ja Haminan toimipisteessä toimi yhteyshenkilönä kaksi opinto ohjaajaa. Heille toimitettiin tavoitevastaajamäärät ja he hoitivat oppilaitoksessa tiedonkeruun sähköisesti opiskelijoilta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kohdalla 5
6 tavoitevastaajamäärät toimitettiin heidän opintoasiainhallinnon opiskelijajärjestelmän haltijalle, joka lähetti opiskelijoille vastauslinkin kyselylomakkeeseen sähköpostitse toivomusten mukaisesti. Työssä olevia nuoria tavoiteltiin Kotkan kaupungin, Sulzer Pumps Finland Oy:n, Stora Enso Kotkan, OK Ympyrän, Steveco Oy:n ja Pop Liikuntastudiot Oy:n kautta. Kaupungin kohderyhmään kuuluville työntekijöille lähetettiin vastauslinkki sähköpostitse. Sulzer Pumps Finland Oy:hyn toimitettiin paperisia kyselylomakkeita sekä vastauslinkki sähköiseen kyselylomakkeeseen henkilöstöpäällikölle, joka toimitti ne eteenpäin henkilöstölle. Stora Enso Kotkaan ja Pop Liikuntastudiot Oy:hyn toimitettiin vastauslinkki henkilöstöpäälliköille, jotka lähettivät ne edelleen työntekijöille. OK Ympyrän osalta paperisia kyselylomakkeita toimitettiin Prismaan ja Hesburgerin toimipisteisiin sekä hallintojohtaja laittoi maininnan kyselystä henkilökuntatiedotteeseen. Steveco Oy:hyn toimitettiin paperisia kyselylomakkeita henkilöstön kehittämispäällikölle, jonka toimesta lomakkeet postitettiin työntekijöille kotiin. Työttömiä nuoria tavoittelimme Kotka Haminan seudun työvoimatoimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen Väylän kautta. Anoimme työvoimatoimiston johtajalta tutkimuslupaa työvoimatoimiston nuorten palveluiden asiakkaiden haastattelua varten. Työvoimatoimiston johtaja Jari Saarinen myönsi luvan tutkimuksen tekoa varten Tiedonkeruuviikkojen aikana joko projektin työntekijä tai nuorisotoimessa harjoittelua suorittanut sosionomi opiskelija päivysti iltapäivisin nuorten palveluiden aulassa yrittäen saada heidän asiakkaitaan vastaamaan kyselyyn. Työ voiman palvelukeskus Väylässä työskentelee yksi nuorisotoimen työntekijä, joka koordinoi nuorisobarometrin toteutusta heidän organisaatiossaan. Varusmiesten kohdalla Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan linnakkeella työskentelevät varusmieskouluttajat koordinoivat barometrin toteutuksen heidän varuskunnassaan niin, että kaikki Kotka Haminan seutukunnassa asuvat varusmiehet täyttivät kyselyn valvotusti. Siviilipalvelusta suorittavia nuoria tavoiteltiin Kotkan kaupungin eri yksiköistä sekä kotkalaisista yhdistyksistä, joissa tiedettiin olevan siviilipalvelustaan suorittavia. Nuorten työpajojen kohdalla sähköinen vastauslinkki toimitettiin työpajojen työnohjaajille, jotka toimittivat linkin edelleen työpajoissa toimiville nuorille. Nuoret saivat itse valita vastasivatko kyselyyn. Oppisopimustoimistosta vastauslinkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse heidän opiskelijoilleen. Otokseen valikoitui opiskelijoita, joiden sähköpostiosoite oli oppisopimustoimiston tiedossa. Kohdassa muut olevia nuoria yritimme tavoitella neuvoloiden kautta toimittamalla sinne paperisia kyselylomakkeita. Taulukossa 5 on esitettynä lopulliset vastausmäärät. Vastausmäärä Prosenttia (%) koko ryhmästä Prosenttia (%) otostavoitteesta Peruskoulussa (9 luokka) ,0 100 Lukiossa ,5 58,3 Ammatillisessa oppilaitoksessa ,0 60,1 Ammattikorkeakoulussa 74 12,4 41,3 Yliopistossa Muualla, missä? 3 9,7 9,7 oppisopimuskoulutuksessa Työssä (sis. pätkätyö) 44 2,2 22,4 Työttömänä (harjoittelija/ 64 24,2 80 työvoimapol. koulutus) Varusmiespalveluksessa ,3 Siviilipalveluksessa Muut: äitiys ja perhevapaa 1 0,6 2,0 Taulukko 4. Nuorisobarometriin vastanneet kotkalaisnuoret 6
7 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS IKÄ JA SUKUPUOLI Yhteensä 792 vastaajaa ilmoitti ikänsä, heistä miehiä on 53 prosenttia (N 417) ja naisia 47 prosenttia (N 375). Miehiä vastaajissa oli 42 enemmän kuin naisia. Suurimmat vastaajaryhmät olivat iältään 15, 16 ja 17 vuotiaat. Olen v 26 v 24 v 22 v 20 v 18 v 16 v 14 v Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma. Kaikki vastaajat, lukuina. Ikäjakauma miehet 20 v 8 % 21 v 3 % 22 v 4 % 23 v 3 % 25 v 2 % 24 v 2 % 14 v 0 % 15 v 16 % Miesvastaajista vuotiaita on 78 prosenttia ja yli 20 vuotiaita on 22 prosenttia. Vastaajaryhmistä suurin on 16 vuotiaat. 19 v 12 % 16 v 22 % Kuvio 2. Miesten ikäjakauma 21 v 7 % 18 v 12 % Ikäjakauma naiset 22 v 5 % 23 v 6 % 25 v 2 % 24 v 4 % 26 v 0 % 27 v 0 % 33 v 0 % 13 v 1 % 14 v 1 % 17 v 16 % 15 v 22 % Naisvastaajista vuotiaita on 69 prosenttia ja yli 20 vuotiaita on 29 prosenttia. Naisissa suurin vastaajaryhmä on 15 vuotiaat. 20 v 5 % 19 v 4 % 18 v 10 % 17 v 17 % 16 v 16 % Kuvio 3. Naisten ikäjakauma 7
8 ELÄMÄNTILANNE JA ASUMINEN Siviilisäädyltään ylivoimaisesti suurin vastaajaryhmä ovat naimattomat (98 %). Koska vastaajista suurin osa on alle 18 vuotiaita ja muutkin vastaajat varsin nuoria, ei tämä ole yllättävää. Vastaajista yksi ilmoitti siviilisäädykseen avioliiton ja 11 avoliiton. Elämäntilanteiltaan vastaajat jakautuivat karkeasti ottaen neljään ryhmään. Suurin vastaajien ryhmä oli opiskelijat ammatillisessa oppilaitoksessa (26 %) ja seuraavaksi suurimpana ryhmänä olivat lukiolaiset (24 %). Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset muodostivat kolmanneksi suurimman vastaajaryhmän (22 %) ja muut ryhmät muodostavat yhdessä kolmannen neljänneksen (28 %). Olen... Siviilipalveluksessa 0 % Varusmiespalveluksessa 6 % Työssä 5 % Työtön 7 % Äitiys tai perhevapaalla 0 % Harjoittelija (esim. työmarkkinatuella) 0 % Lukiolainen tai ammattilukiolainen 24 % Muualla 0 % Peruskoululainen 22 % Opiskelija yliopistossa 1 % Opiskelija muualla 0 % Opiskelija ammattikorkeakoulussa 9 % Opiskelija ammatillisessa oppilaitoksessa 26 % Kuvio 4. Vastaajien elämäntilanne. Kaikki vastaajat, prosentteina. Asumisen muodoissa vanhempien kanssa asuminen on yleisintä (70 %). Yksin asuminen sekä kumppanin kanssa asuminen ovat melkein yhtä yleisiä asumisen muotoja. Yksin asuu 13 prosenttia vastaajista ja kumppanin kanssa 12 prosenttia. Yhteisasuminen tai viikot opiskelupaikkakunnalla asumisen muotona ovat harvinaisia. Asun... Kavereiden kanssa yhteisasunnossa Viikonloput vanhempieni luona ja viikot opiskelupaikkakunnalla Yksin lasten kanssa Lasten ja kumppanin kanssa Jotenkin muuten Kumppanin kanssa kahdestaan Yksin Vanhempieni kanssa 541 Kuvio 5. Asumisen muoto. Kaikki vastaajat, lukuina. 8
9 3. TULOKSET 3.1. Oma asuinseutu KOTKASSA VIIHTYMINEN Mielestäni parasta asuinkunnassani on... Muu; 177 Ei mikään; 31 Rauhallisuus; 77 Muut ihmiset; 86 Palvelut; 176 Miljöö; 145 Meri ja luonto; 125 Parasta Kotkassa. Kaikki vastaajat, avoimien vastausten ryhmittelyä. Kuvio 6. Avoimet vastaukset paljastavat nuorten olevan varsin tyytyväisiä Kotkan palveluihin, joista eniten mainintoja saivat hyvät liikenneyhteydet. Palveluiden kohdalla ei ole havaittavissa eroja alle ja yli 18 vuotiaiden keskuudessa. Alle 18 vuotiaiden mielestä Kotka on rauhallisempi ja turvallisempi kaupunki kuin vanhempien nuorten mielestä, kun taas yli 18 vuotiaat arvostavat merta ja luontoa nuorempia enemmän. Muut vastaukset ovat yksittäisiä mainintoja parhaista asioista Kotkassa. Ne koskivat esimerkiksi Meripäiviä, urheiluun liittyviä asioita tai vaikkapa Mussalon Pizzeriaa. Parasta Kotkassa mies mies nainen nainen alle 18 yli 18 alle 18 yli 18 Meri ja luonto Miljöö Palvelut Muut ihmiset Rauhallisuus/ turvallisuus Muu Ei mikään EOS Taulukko 5. Mielestäni parasta asuinkunnassani on Eroteltuina alle ja yli 18 vuotiaat sekä naiset ja miehet, avoimien vastausten ryhmittelyä. 9
10 Kouluarvosana % N arvosana 4 1,6 12 arvosana 5 3,3 25 arvosana 6 8,5 65 arvosana 7 25,5 196 arvosana 8 43,3 333 arvosana arvosana 3, keskiarvo 7,65 yht. 769 Kouluarvosanalla mitattuna Kotka sai nuorilta keskiarvokseen 7,65 ja lähes puolet nuorista antoi arvosanaksi kahdeksan. Yleensä ottaen nuoret siis arvostavat kotipaikkakuntaansa. Taulukko 6. Minkä kouluarvosanan 4 10 antaisit kotiseudullesi ikäistesi asuinpaikkana? Kaikki vastaajat. Barometrissa kysyttiin Kotkassa viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja pyydettiin arvioimaan ensin väitteiden tärkeyttä itselle ja sitten väitteiden toteutumista asuinseudulla. Alle 18 vuotiaiden keskuudessa hyvät kaverit ja hyvät kulkuyhteydet ovat tärkeimpiä viihtymisen tekijöitä ja niiden arvioidaan toteutuvankin hyvin. Vähiten tärkeitä asioita heille ovat vilkas nuorisotoiminta ja kulttuuritarjonnan runsaus. Nuorisotoiminta arvioitiin huonoimmin toteutuvaksi kaikkien kymmenen väitteen joukosta. Mitkä seikat vaikuttavat eniten paikkakunnalla viihtymiseen? Alle 18 v Toteutuminen; asteikko 1 4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1 3, ka 3,53 3,13 2,92 2,95 2,87 2,6 2,6 2,7 2,55 2,51 2,5 2,43 2,7 2,81 2,5 2,19 2,14 2,09 2,64 1,86 Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Perhe on lähellä Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Kuvio 7. Alle 18 vuotiaiden viihtyminen Kotkassa. Keskiarvot. Yli 18 vuotiaiden joukossa tärkein viihtymiseen vaikuttava tekijä on mahdollisuus saada työtä, mutta hyvät kaverit ovat myös heille tärkeitä. Työnsaantimahdollisuuksien tärkeyden ja toteutumisen vertailussa toteutuminen jää keskiarvossaan pienemmäksi kuin tärkeyden keskiarvo. Koko aineistossa tämä on ainoa arvo, jossa näin tapahtuu. On vielä huomioitava, että toteutumisen arvioinnin asteikko yltää lukuun neljä (4) ja tärkeyden lukuun kolme (3). Yli 18 vuotiaat siis kokevat voimakkaasti, että työnsaanti mahdollisuudet Kotkassa eivät ole hyvät. Nuorisotoiminta ja kulttuuritarjonta jäävät myös yli 18 vuotiaiden arviossa viimeiseksi sekä tärkeydessä että toteutumisessa. Parhaiten molempien ikäryhmien vastausten mukaan toteutuu, kuten luonnollista onkin, perheen lähellä olo. 10
11 Mitkä seikat vaikuttavat eniten paikkakunnalla viihtymiseen? Yli 18 v Toteutuminen; asteikko 1 4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1 3, ka 3,15 2,58 3,42 2,69 2,4 2,39 2,67 2,51 2,68 2,14 2,86 2,54 2,47 1,98 2,85 2,35 2,6 1,87 2,85 1,99 Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita Perhe on lähellä Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Kuvio 8. Yli 18 vuotiaiden viihtyminen Kotkassa. Keskiarvot. TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN Seuraavaksi kysyttiin tyytyväisyyttä palveluihin asteikolla 1 5. Asteikolla pienin arvo ilmaisee erinomaista tyytyväisyyttä ja arvo neljä (4) kertoo vastaajan olevan erittäin tyytymätön. Viides (5) arvo oli valittava, mikäli ei ollut käyttänyt palvelua. Kuviossa 9 on palvelut järjestetty keskiarvon mukaan tyytyväisyysjärjestykseen, mutta ilman arvoa viisi. Kuviossa on huomioitu siis vain palvelua käyttäneiden arviointi. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat liikenneyhteyksiin, joiden jälkeen tasaväkisiä ovat ravintola ja kahvilapalvelut, liikunta ja urheilupaikat, harrastusmahdollisuudet sekä kirjastot ja koulut. Tyytymättömimpiä ollaan nuorisotiloihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Miten tyytyväinen olet seuraaviin palveluihin asuinkunnassasi? Liikenneyhteydet Ravintola ja kahvilapalvelut Liikunta ja urheilupaikat Harrastusmahdollisuudet Kirjastot Koulut Kunnallinen asuntotarjonta Puistot ja ulkoilualueet Lasten leikkikentät Kaupat ja ostosmahdollisuudet Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalvelut Nuorisotilat Kevyen liikenteen väylät 1,95 2,05 2,06 2,08 2,09 2,09 2,12 2,13 2,18 2,2 2,26 2,27 2,4 2,41 Kuvio 9. Tyytyväisyys palveluihin. Kaikki vastaajat, keskiarvo. Vain palvelua käyttäneet. 11
12 Kuviossa 10. tyytyväisyyttä palveluihin kuvataan lukuina, jolloin nähdään, että erittäin tyytyväisiä ollaan kauppoihin sekä ostosmahdollisuuksiin. Ravintola ja kahvilapalvelut tulevat tässä vertailussa toiseksi ja myös puistoihin sekä ulkoilualueisiin ollaan erittäin tyytyväisiä. Koulujen kohdalla huomataan, että nuoret eivät ole koulupalveluihin erittäin tyytyväisiä, mutta niihin ollaan yleensä ottaen tyytyväisiä, sillä koulut saivat selkeästi eniten mainintoja tyytyväinen kohtaan. Nuorten parissa eniten tyytymättömyyttä herättävät terveyspalvelut, tosin terveyspalvelujen kohdalla myös ilmoitetaan, ettei niitä ole käytetty. Tämä voi viitata siihen, ettei esimerkiksi kouluterveydenhuollon ajatella kuuluvan terveyspalveluihin lainkaan. En ole käyttänyt palvelua kohdassa maahanmuuttajapalvelut saavat mainintoja runsaimmin. Tätä palvelua on varmastikin hankala arvioida, mikäli ei ole sen piirissä. Myöskin nuorisotilat ovat ei käytettyjen palveluiden piirissä. Tyytyväisyys palveluihin Maahanmuuttajapalvelut Nuorisotilat Kunnallinen asuntotarjonta Lasten leikkikentät Terveyspalvelut Liikenneyhteydet Liikunta ja urheilupaikat Harrastusmahdollisuudet Ravintola ja kahvilapalvelut Kaupat ja ostosmahdollisuudet Puistot ja ulkoilualueet Kevyen liikenteen väylät Koulut Kirjastot Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Tyytymätön Erittäin tyytymätön En ole käyttänyt palvelua Kuvio 10. Tyytyväisyys palveluihin. Kaikki vastaajat, lukuina. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin mainitsemaan 1 3 tärkeintä palvelua, joita tulisi Kotkassa kehittää. Kuvio 11 osoittaa tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nuorisotilat ja toiminnan sekä erilaiset harrastus ja liikuntamahdollisuudet. Vastausten ryhmittelyssä ensin mainittuun ryhmään kuuluvat myös toiveet esimerkiksi erilaisista tapahtumista tai laneista. Useimmin mainitaan toive nuorille tarkoitetuista paikoista, joissa saisi oleilla. Osa tämäntyyppisistä toiveista liittyy suoraan kahviloihin ja toiveeseen saada oleskella niissä rauhassa. Harrastus ja liikuntamahdollisuuksien ryhmä käsittää mm. liikuntapaikkoja tai niiden kuntoa koskevat toiveet, kirjasto ja kulttuuripalvelut sekä nuorten musiikkitapahtumiin ja harrastamiseen liittyvät toiveet. Julkinen liikenne herättää myös paljon kehittämisajatuksia. Paikallisliikenteeseen toivotaan useampia vuoroja etenkin harvaanasutummalle seudulle sekä vuoroja myöhemmin kulkeviksi, bussilippujen hintoja moititaan kalliiksi. Junayhteyksiä pitäisi myös kehittää, etenkin Helsingin suuntaan. Ostospalveluiden kohdalla toivotaan eniten ostosmahdollisuuksien paranemista, mutta myös parempaa asiakaspalvelua ja laajempia aukioloaikoja. Asiakaspalveluun kohdistuvat toiveet korostuivat kahviloiden sekä terveyspalvelujen kohdalla. Terveyspalveluissa moititaan erityisesti hoitoon pääsyn vaikeutta ja ammattitaitoa. Peruskoulun jälkeisen opiskelutarjonnan puute saa aineistossa paljon mainintoja. Valinnanmahdollisuuksia toivotaan löytyvän kotipaikkakunnalta. Liikenneväylien (lähinnä kevyenliikenteen) kunto saa nuorilta moitetta. Kehittämiskohteeksi nousee myös työllistyminen kotipaikkakunnalla: Kotkasta halutaan löytää niin pysyvämpää työtä kuin 12
13 kesätyötäkin. Ryhmästä muut useampia mainintoja löytyy mm. vanhusten ja maahanmuuttajien palveluiden kehittämisestä sekä sosiaalipalveluiden alalta. Mitä palveluita asuinkunnassasi pitäisi mielestäsi kehittää? Muut Nuorisotilat ja toiminta Harrastus ja liikuntamahdollisuudet Julkinen liikenne ja kulkuyhteydet Terveyspalvelut Ostospalvelut Kahvila ja ravintolapalvelut Puistot ja leikkikentät Peruskoulut Opiskelumahdollisuudet Asuminen Liikenneväylät Työmahdollisuudet Poliisi ja turvallisuus Kuvio 11. Palveluiden kehittäminen. Kaikki vastaajat, avoimet vastaukset.(1 3 tärkeintä; N 1375). MUUTTOAIKEET Kotkasta muuttamista vastaajista suunnittelee noin puolet vastaajista. Seuraavan vuoden aikana muuttoa suunnittelee vajaa kymmenen prosenttia nuorista. Alle 18 vuotiailla muuttoaikeita (64 %) on enemmän kuin vanhemmilla nuorilla (36 %), mutta ne ovat kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Seuraavan vuoden aikana muuttosuunnitelmien suhde yli ja alle 18 vuotialla on 73 / 27 % eli täysiikäisten muuttoaikeet lähitulevaisuudessa ovat suuremmat kuin nuorempien. Onko sinulla suunnitelmissa muuttaa pois nykyisestä asuinkunnastasi? En ole suunnitellut muuttoa 44,9 Aion muuttaa seuraavan vuoden aikana 9,6 Aion muuttaa myöhemmin 45,5 Kuvio 12. Muuttoaikeet. Kaikki vastaajat, prosentteina. (N 804) 13
14 Kuinka paljon seuraavat tekijät voisivat vaikuttaa muuttoosi? Paremmat työllistymismahdollisuudet Paremmat opiskelumahdollisuudet Miellyttävämpi asuinympäristö Paremmat kulkuyhteydet Paremmat harrastusmahdollisuudet Turvallisempi asuinympäristö Halvemmat asumiskustannukset Paremmat kunnalliset palvelut Halvemmat tontit Kunnan huokuttimet Halu seurata pois muuttaneita ystäviä Kuvio 13. Muuttoon vaikuttavat tekijät. Kaikki vastaajat, lukuina. erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän ei lainkaan Kysymykseen muuttoon vaikuttavista tekijöistä vastasivat vain muuttoa suunnitelleet nuoret. Heille tärkeimmät vaikuttavat seikat ovat paremmat työllistymis ja opiskelumahdollisuudet. Melko paljon muuttohalukkuuteen vaikuttavat miellyttävä asuinympäristö sekä paremmat kunnalliset palvelut. Erilaiset kuntien houkuttimet, kuten halvat tontit tai lapsiperheiden tuet eivät nuoria houkuttele eikä myöskään ystävien seuraaminen uudelle paikkakunnalle. Paluumuuton todennäköisyys Erittäin todennäköisenä 12 % En osaa sanoa 24 % Melko todennäköisenä 28 % Melko epätodennäköisenä 21 % Erittäin epätodennäköisenä 15 % Kuvio 14. Jos suunnittelet muuttoa pois asuinseudultasi, kuinka todennäköisenä pidät, että palaat takaisin jossakin elämänvaiheessa? (N 463). 14
15 3.2. Turvallisuus Turvattomuuden tunnetta aiheuttavia asioita kysyttiin asteikolla 1 4 jossa luku yksi ilmaisee suurta turvattomuuden tunnetta ja luku neljä arvoa ei lainkaan. Näin ollen pienempi keskiarvo ilmaisee asian aiheuttavan enemmän turvattomuutta kuin suurempi keskiarvo. Keskiarvolla mitattuna eniten turvattomuutta aiheuttavat huumeiden käyttäjät, ryöstöt ja murrot sekä järjestäytynyt rikollisuus. Taulukosta 7. on nähtävissä, että verkossa tapahtuva kiusaaminen ei ole vastaajille erityinen huolen aihe, kuten ei myöskään kaupunkiliikenne. Kotiväkivalta ei keskiarvoltaan nouse aiheuttamaan erityistä turvattomuutta, mutta absoluuttisista luvuista nähdään sen aiheuttavan paljon turvattomuutta kohtuullisen suurelle joukolle nuoria. Kotiväkivallan kohdalla on havaittavissa ääripäiden (paljon ei lainkaan) korostuminen. Paljon turvattomuuden tunnetta Kotkassa aiheuttaa myös seksuaalinen häirintä ja ahdistelu. Merkittävää on myös suuri luku maailman tilanteen jonkin verran arvon kohdalla. Nähtävästi maailman tilanne ei ole nuorilla suurena huolenaiheena, mutta se vaikuttaa taustalla. Samantyyppinen asetelma on havaittavissa myös ympäristökatastrofin kohdalla. Taulukko 7. Turvallisuuden tunne. Kaikki vastaajat, lukuina. Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa Paljon Jonkin Ei Ei lainkaan Yht. Ka verran mainittavasti Verkossa tapahtuva kiusaaminen ,38 Kaupunkiliikenne ,14 Kotiväkivalta Rasismi ,95 Rekkajonot ,94 Koulukiusaaminen ,94 Jengit ,89 Ympäristökatastrofin mahdollisuus ,85 Maailman tilanne ,77 Alkoholin käyttäjät ,72 Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu ,7 Oma tulevaisuus ,68 Pimeät puistot ja kadut ,67 Järjestäytynyt rikollisuus ,63 Ryöstöt ja murrot ,62 Huumeiden käyttäjät ,16 15
16 Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa... alle 18 v Huumeiden käyttäjät Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu Järjestäytynyt rikollisuus Kotiväkivalta Ryöstöt ja murrot Oma tulevaisuus Pimeät puistot ja kadut Jengit Ympäristökatasrofin mahdollisuus Maailmantilanne Koulukiusaaminen Rasismi Alkoholin käyttäjät Rekkajonot Verkossa tapahtuva kiusaaminen Kaupunkiliikenne Kuvio 15. Turvattomuuden tunne. Alle 18 vuotiaat, lukuina. Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan Kuvio 15 kuvaa turvattomuuden tekijöitä alle 18 vuotiaiden keskuudessa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 16) nähdään tilanne yli 18 vuotiaiden kohdalla. Näistä molemmista kuvioista käy ilmi huumeiden käyttäjien aikaansaama turvattomuus sekä se, ettei kaupunkiliikenne tai verkossa tapahtuva kiusaaminen ole suuria huolenaiheita. Seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun pelko on suurempi alle 18 vuotiaiden parissa kuin vanhempien nuorten kohdalla, samoin on kotiväkivallan tuottaman turvattomuuden tunteen laita. Vanhemmille vastaajille rekkajonot ovat suurempi huoli kuin nuoremmilleen. Tämä johtunee siitä, että he jo autoilevat itse. Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa... yli 18 v Huumeiden käyttäjät Järjestäytynyt rikollisuus Ryöstöt ja murrot Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu Pimeät puistot ja kadut Oma tulevaisuus Kotiväkivalta Jengit Rekkajonot Koulukiusaaminen Ympärisätökatastrofin mahdollisuus Alkoholin käyttäjät Maailmantilanne Rasismi Verkossa tapahtuva kiusaaminen Kaupunkiliikenne Kuvio 16. Turvattomuuden tunne. Yli 18 vuotiaat, lukuina. Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan 16
17 3.3. Toimeentulo Koen, että taloudellinen tilanteeni on tällä hetkellä... % N Erittäin huono 5,1 40 Melko huono Keskinkertainen 38,2 299 Hyvä Erittäin hyvä 9,6 75 yht Taloudellisen tilanteensa vastaajat kokevat keskinkertaisena tai hyvänä. Naisten ja miesten välillä on pieniä eroja, etenkin ääripäiden välillä. Naisista useampi kokee taloudellisen tilanteensa melko huonoksi miehiin verrattuna, kun taas useampi mies kokee taloudellisen tilanteensa erittäin hyvänä naisiin verrattuna. Taulukko 8. Taloudellisen tilanteen kokeminen. Kaikki vastaajat. Ikäryhmien välillä useampi alle 18 vuotias katsoi taloudellisen tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi vanhempiin vastaajiin verrattuna ja puolestaan huonona tai erittäin huonona tilanteen näki useampi yli 18 vuotias kuin alle 18 vuotias. Rahan kulutusta erilaisiin menoihin arvioitiin viikkotasolla. Huomioon pyydettiin ottamaan vain henkilökohtaiset menot ilman välttämättömiä vuokra, ruoka tai muita laskuja. Melkein puolet vastaajista käyttää rahaa enintään 20 euroa viikossa ja noin 2/3 nuorista kuluttaa rahaa enintään 40 euroa viikossa. Toisaalta noin 13 % nuorista sijoittuu eniten kuluttavien joukkoon, jossa menot viikossa ovat kahdeksastakymmenestä yli kahteensataan euroa. Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin... 2,1 % 2,1 % 2,9 % 2,7 % 18 % 6,2 % 18,4 % 23,6 % 24 % 0 10 euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa enemmän kuin 200 euroa Kuvio 17. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Kaikki vastaajat, prosentteina. 17
18 Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin N alle 18 yli euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa enemmän kuin euroa yht ka euroa 44,2 27,4 63,1 Taulukko 9. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Eroteltuina alle ja yli 18 vuotiaat, lukuina. Ikäryhmittäinen vertailu paljastaa, kuten olettaa saattaa, suurempien rahasummien kuluvan yli 18 vuotialla. He käyttävät rahaa useammin yli kaksikymmentä euroa tai enemmän. Suurin osa yli 18 vuotiaiden ryhmästä käyttää rahaa menoihinsa euroa, kun taas nuoremmista enemmistö kuluttaa enintään kymmenen euroa. Vanhemmista vastaajista merkittävä joukko ilmoitti rahaa kuluvan euroon. Seuraavaksi pyydettiin arvioimaan menojen kohteita ja valitsemaan kolme tuoteryhmää, jotka aiheuttavat suurimmat menot. Kuvissa 19 ja 20 on eroteltu alle ja yli 18 vuotiaiden menoerät sukupuolen mukaan. Alle 18 vuotiaat käyttävät rahansa suurimmaksi osaksi vaatteisiin, kahviloihin ja ravintoloihin. Harrastuksiin, hygieniatarvikkeisiin ja alkoholiin rahaa kuluu rahaa melko samanlaiset määrät. Nuorten naisten rahankulutus vaatteisiin ja hygieniatarvikkeisiin on miehiä suurempi. Nuorilla miehillä naisia suuremmat menot aiheutuvat harrastuksista, matkustamisesta, musiikista sekä videoista ja elokuvista. Kahviloihin ja ravintoloihin, tupakkaan ja alkoholiin sekä kännykkälaskuihin miehet sekä naiset käyttävät rahaa melko lailla yhtä paljon. Kuvio 18. Rahan kulutus. Alle 18 vuotiaat, eroteltuina naiset ja miehet. (Lintunen & al., 2008, s. 25) 18
19 Yli 18 vuotiailla suurimmat menoerät muodostuvat kahviloista ja ravintoloista, vaatteista ja alkoholista. Alle 18 vuotiaisiin verrattuna vaatteisiin kuluu heillä huomattavasti vähemmän rahaa, kun taas kahviloiden ja ravintoloiden sekä alkoholin osuus korostuvat. Sukupuolten välillä tässä ikäryhmässä erot ovat pienimmät kännykkälaskuissa sekä matkustamisessa. Naisilla miehiä enemmän rahaa kuluu, kuten nuoremmillaankin, vaatteisiin ja hygieniatarvikkeisiin. Ikäryhmän miehet puolestaan käyttävät rahaa naisia enemmän melkein kaikissa muissa tuoteryhmissä. Kuvio 19. Rahan kulutus. Yli 18 vuotiaat, eroteltuina naiset ja miehet. (Lintunen & al., 2008, s. 25) Kysymyksessä tärkeimmästä rahanlähteestä pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista yksi. Rahaa vastaajat saavat selkeästi suurimmassa määrin vanhemmilta tai sukulaisilta. Käyttövarojen lähteistä toiseksi suurin on opintotuki ja seuraavina tulevat tilapäiset työt tai säännölliset palkkatulot. Tärkein lähde, josta saan käyttövarani on... Vanhemmat tai sukulaiset; 333 Laina; 5 Lapsilisä; 16 Työttömyysturva; 17 Toimeentulotuki; 33 Jokin muu; 55 Säännöllinen palkkatyö; 88 Opintotuki; 107 Tilapäistyö; 99 Kuvio 20. Tärkein rahanlähde. Kaikki vastaajat, lukuina. Luottojen kohdalla vastaajat saivat valita useamman annetuista vaihtoehdoista. Eniten lainoja nuorilla on vanhemmilta tai sukulaisilta, sitten tulevat asuntolainat, luottokorttivelat ja osamaksuvelat. 19
20 Asuntolainojen osuutta kasvattavat yli 18 vuotiaat nuoret, joilla asuntovelkaa on selkeästi useammin kuin nuoremmillaan. Yleensäkin luottoa on useammalla täysi ikäisellä kuin alaikäisellä, joiden lainat ovat enimmäkseen vanhemmilta saatuja. Jonkin verran alle 18 vuotiailla on myös luottokortilla ostettuja tavaroita tai palveluita. Kaiken kaikkiaan alle 18 vuotiasta nuorista luottoa oman ilmoituksen mukaan on 148 nuorella 434:stä nuoresta (34 %). Täysi ikäisillä lainaa on 318:sta vastaajalla 364:stä (87 %). Minulla on yksin tai kumppanin kanssa... Lainoja vanhemmilta tai sukulaisilta Asuntolainaa Luottokortilla ostettuja tavaroita tai palveluita Osamaksulla ostettuja tavaroita tai palveluita Pankin kulutusluottoa Pikaluottoa Lainoja kavereilta Alle 18 Yli 18 Yht. Kuvio 21. Luotot. Kaikki vastaajat, eroteltuna alle ja yli 18 vuotiaat, lukuina Opiskelu ja työ Nykyisen elämäntilanteen jälkeisiä tulevaisuudensuunnitelmia kysyttiin kysymyksellä tämän hetkisen tilanteeni (opiskelu, työ tms.) jälkeen aion... Tulevaisuuden suunnitelmiin ikä vaikuttaa merkittävästi. Yli 18 vuotiaista suurin joukko aikoo hakea töitä. Seuraavaksi suosituinta on pyrkiä ammattikorkeakouluun, suorittaa varusmiespalvelus, pyrkiä yliopistoon tai jatkaa nykyisessä työssä. Nuorempien joukossa suosituimmat vaihtoehdot ovat ammatillinen koulutus, lukio tai ammattilukio. Vanhemmista vastaajista puolestaan kukaan ei aio lukioon tai ammattilukioon opiskelemaan. Huomionarvoista on, että alle 18 vuotiaista yli yhdellätoista prosentilla ei ole tietoa tulevaisuuden suunnitelmistaan. Vähiten tulevaisuudessa aiotaan mennä nuorten työpajoille, suorittaa siviilipalvelusta tai hakeutua oppisopimuskoulutukseen. 20
Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden nuorisobarometri 2009. Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti
Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden nuorisobarometri 2009 Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 3 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS... 10 3. TULOKSET... 12 3.1. Oma
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotYLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu
Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotHyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta
Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 86 MIES 24% NAINEN 76% Kyyjärven hyvinvointikyselyn tulokset 2. Ikä 0% 50% 100% Vastaajien määrä: 86 ALLE 18-VUOTIAS 2% 18-29 VUOTTA
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotYleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013
Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa
LisätiedotMusiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012
1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotYLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu
Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö
Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Laatinut: Q-Tutkimus / Jonna Kirjavainen Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena selvittää opiskelijoiden rahantuloa,
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 83,8 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotMediakysely melulaisille
Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa
LisätiedotTutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.
Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin
LisätiedotKansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki
Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.
LisätiedotSOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA
0 SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN 5.-9. LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE 24.10-10.11.2017 TIIVISTELMÄ RAPORTISTA SOFIA AHONEN, KULTTUURITOIMEN HARJOITTELIJA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI 1 1
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotValmistu töihin! Turku 2.5.2012
Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu
LisätiedotFonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi
Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotNuorten seksuaaliterveyskartoitus
Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotQ1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.
Q1 Olen Answered: 2,264 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 15.55% 352 84.45% 1,912 Total 2,264 1 / 47 Q2 Ikäni on Answered: 2,264 Skipped: 0 15 17 vuotta 18 20 vuotta 21 25 vuotta 26 30 vuotta yli 31 vuotta
LisätiedotHelsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella
Helsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella 2016 2018 5.1.2019 Tutkimukseen osallistuminen Tutkimukseen osallistuneet (prosenttia) Ei vastannut puhelimeen (n=1513) 49,2 Vastasi, ei osallistunut
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotKOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ
KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden
LisätiedotRaahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset
Raahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset Raahen kaupunginhallitus 7.11.2016 Vastaus valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloitteeseen Kv 21.3.2016 41 / väkiluvun laskun aiheuttamat toimenpiteet
LisätiedotNUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017
1 NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017 Vastausprosentti 80,9 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tilannettasi opintojen päättyessä?
LisätiedotNuorisobarometri 2016 on KATSE TULEVAISUUDESSA. Julkistustilaisuus Nuoret ja tulevaisuus -seminaari Musiikkitalo, Helsinki Sami Myllyniemi
Nuorisobarometri on KATSE TULEVAISUUDESSA Julkistustilaisuus Nuoret ja tulevaisuus -seminaari 7.3.2017 Musiikkitalo, Helsinki Sami Myllyniemi TAUSTAA Nuorisobarometri: Nuoran vuosittainen kyselytutkimus
LisätiedotDatatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake
Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta
LisätiedotKysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen
Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson
LisätiedotKUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ
KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2530 Nuorisobarometri 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotSUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50
SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotTYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI
TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016
Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,
LisätiedotTOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset
TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012
Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö
LisätiedotKYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl)
KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Tutkimuksen avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2017 näyttelyn kävijärakennetta sekä kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä. Tutkimuksen
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
LisätiedotKaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013
Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotPyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.
Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotPodcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta
Podcast, podcast Tutkimus podcastien kuuntelusta Podcast, podcast RadioMedia selvitti syksyllä 2018 podcastien kuuntelua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon podcasteja kuunnellaan, ketkä
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotMiten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen Vierailukeskus Joki
Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen 30.8.2018 Vierailukeskus Joki Mistä on kyse? Pysyvä toimintamalli Turun kaupungin, korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016
Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotNuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa
Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016
Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotLukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotAttitude 2012. Pirkanmaan tulokset
Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.
LisätiedotLapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn
LisätiedotNuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotTampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely
Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla
LisätiedotYksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin
LisätiedotHenkilökohtaisen avun keskus HENKKA
Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2017 Taustatietoa Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille toteutettiin Webropolkyselynä marraskuussa
Lisätiedot