Estetiikka ja taiteen tulkinnan perusteet

Transkriptio

1 Estetiikka ja taiteen tulkinnan perusteet Kalle Puolakka Nuorten Akatemiaklubi KSEI/ Kalle Puolakka / Estetiikka ja taiteen tulkinnan perusteet

2 Kuka? -Maisteriksi 2004 HY:n taiteiden tutkimuksen laitokselta (estetiikka). - Tohtoriksi 2009 HY:n taiteiden tutkimuksen laitokselta. - Väitöskirja: Reconsidering Relativism and Intentionalism in Interpretation. Donald Davidson, Hermeneutics, and Pragmatism. -Postdoc-vaihe: -Koneen Säätiö Relativism and Intentionalism in Interpretation. Davidson, Hermeneutics, and Pragmatism (Lexington Books, 2011). - Tutkijatohtori , Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI), Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (Lahti)

3 Estetiikka? -Filosofian osa-alue. Vrt. tieto-oppi, kielifilosofia, mielen filosofia, etiikka etc. - Aiemmin samaistettu vahvasti taidefilosofiaan, mutta vähitellen varsinkin ympäristöön liittyvät esteettiset kysymykset nousseet yhä ajankohtaisemmiksi. - Varsinkin Suomessa ympäristöestetiikan tutkimus ollut vahvaa. - Taidefilosofia: toisaalta yleisiä kysymyksiä esimerkiksi esteettisten ominaisuuksien perustasta, toisaalta eri taiteen lajien synnyttämiä erityiskysymyksiä. Musiikin filosofia, kirjallisuuden filosofia, kuvataiteen filosofia, elokuvan filosofia etc

4 Estetiikan historiaa -Alexander Baumgarten: Aesthetica (1750). - Estetiikka aistillisen tiedon tieteenä (scientia cognitionis sensitivae). Mutta jo paljon aikaisemmin: -Platon: Valtio X kirjassa esittää pitkän analyysin tietynlaisen taiteen rappiollisesta vaikutuksesta. - Aristoteles: Runousopissa esitetty ajatus tragediasta tunteiden puhdistamisena (katharsis). -Hume: Maun standardista (1757): Mihin esteettiset arvostelmat perustuvat? Ajatus mausta esteettisten ominaisuuksien havaitsemisen ehtona. -Kant: Arvostelukyvyn kritiikki (1790). -Hegel: Estetiikan luennot (1835)

5 Estetiikan akateemistuminen -Varsinkin anglosaksisessa maailmassa estetiikkaa ei oikein pidetty filosofian todellisena osa-alueena. Subjektiivista, tunteisiin ja kokemukseen liittyvää, ei tarjonnut mielekkäitä filosofisen analyysin kohteita etc. -Monroe Beardsley Aesthetics. Problems in the Philosophy of Criticism (1958): Estetiikan ongelmia, siinä merkityksessä kuin haluan niistä puhua, ei olisi olemassa, ellei kukaan koskaan puhuisi taideteoksista. Niin kauan kuin nautimme elokuvasta, tarinasta tai laulusta kaikessa hiljaisuudessa filosofialle ei ole tarvetta. Mutta heti kun esitämme jonkinlaisen väitteen teoksesta, kaikenlaisia kysymyksiä nousee esiin. (1) -Estetiikka keskittyy analysoimaan taidepuheessa käytettyjä käsitteitä. Mistä oikein puhutaan? -Nykyiset taidefilosofian tutkijat keskittyvät joukkoon erityiskysymyksiä pikemmin kuin yritykseen luoda jonkinlainen kaiken kattava teoria taiteesta ja esteettisistä ilmiöistä. Nykyisiä taidefilosofian tutkijoita onkin kutsuttu ketuiksi

6 Yleisiä kysymyksiä -Mitä on taide? -Minkälainen esine taideteos on? Miten se poikkeaa muista ympärillämme olevista esineistä? -Mitä esteettinen arvo? Onko esteettinen arvo jotain subjektiivista vai objektiivista? Ovatko esteettiset ominaisuudet samassa mielessä todellisia ominaisuuksia kuin asioiden paino, pituus ja muut vastaavat ominaisuudet? Onko kauneus katsojan silmässä? - Miten esteettinen arvo liittyy muihin arvoihin, ennen kaikkea moraalisiin ja eettisiin arvoihin?

7 Kirjallisuuden filosofia - Aiemmin ehkä vahvin taidefilosofian osa-alue -Fiktion ongelma - Mihin fiktiiviset nimet viittaavat? - Voivatko fiktiiviset lauseet olla totta? - Miksi fiktio voi liikuttaa meitä, vaikka tiedämme sen olevan fiktiota? - Ovatko fiktion synnyttämät tunteet todellisia? - Miten fiktiivinen teos voi olla tiedollisesti arvokas?

8 Musiikin filosofia -Millainen olio musiikkiteos on? - Löydetäänkö vai luodaanko musiikkiteokset? - Miten sävellyskonteksti liittyy teoksen identiteettiin? -Miten musiikkiteoksen esityksellinen tulkinta poikkeaa muista tulkinnan lajeista? - Autenttisen esityksen ongelma - Miten musiikki kykenee ilmaisemaan tunteita? - Voiko musiikki kuvata tai viitata ulkomusiikillisiin tapahtumiin ja asioihin?

9 Ympäristöestetiikka - Suhteellisen nuori estetiikan alue. -Ronald Hepburn: Nykyajan estetiikka ja luonnonkauneuden laiminlyönti (1966). -Keskeinen kiista: Miten pitkälle luonnontieteellinen tieto on tärkeää luonnon esteettiselle arvottamiselle? - tietoperustainen vs. ei-tietoperustainen malli Muita keskeisiä kysymyksiä: -Minkälainen rooli esteettisellä arvoilla voi olla ympäristön suojelussa? Voiko luonnon esteettinen arvo olla peruste jonkin luontoalueen säilyttämiselle? -Ympäristön esteettiset arvot ja ihmisen hyvinvointi

10 Estetiikka ja empiiriset tieteet - Evoluutiobiologiasta innoitusta saanut tutkimusote estetiikan kysymyksiin on viime aikoina saanut jalansijaa. - Esteettiset ilmiöt eivät ole kulttuurisia pohjiaan myöten, vaan ne liittyvät ihmislajin evolutiiviseen kehitykseen. - Ellen Dissayanake Homo Aestheticus (1992) - Denis Dutton The Art Instinct (2009)

11 Mitä tulkinta on? - Ohjaaja Vilppu Kiljunen Wagnerin Tannhäuserista: Tannhäuser on eräänlainen modernin ihmisen kärsimysnäytelmä. Sen näkökulma on yksilössä, siinä, joka syntyi 1800-luvun teollistumisen myrskyissä, kun arkaaiset myytit alkoivat olla eilispäivää Tannhäuser onkin tulkittava juuri tätä kautta: kapinallisena, ehdottoman kykenevä rakastamaan, kaksinaismoraalin hengettömyyttä vihaavana

12 Mitä tulkinta on? Harri Salminen Hannu Salaman romaanissa Minä, Olli ja Orvokki: Se nauratti molempia kovasti, minä tilasin lisää ja hän meni vessaan Yritin pari kertaa oikaista hänen käsitystään, mutta hän ei innostunut näkemykseen, että Kravun kääntöpiiri oli ennen kaikkea yhteiskunnallinen protesti, puritaanisen kasvatuksen ja kapitalistisen moraalin välisen ristiriidan julkituonti, tai jotakin sinne päin (278)

13 Tulkinnan filosofian päälinjoja: Relativismi Keskeisiä perusteita relativismille: 1) Tulkinnan historiallisuuden korostaminen. Tulkinta ei ala tyhjästä, vaan aina jonkinlaisen tradition luomaa taustaa vasten. Tulkinnalla on historialliset ennakkoehdot, mitkä vaikuttavat siihen, miten teos tulkitaan. Koska nämä ennakkoehdot muuttuvat, myös tulkinnat muuttuvat eikä historian luomien kerrostumien alta voida kuoria jotain prinsiippiä, jolle oikean tulkinnan määrittäminen voitaisiin perustaa. 2) Kulttuurin muuttuvuus. Kulttuurisilla olioilla ei ole pysyviä ominaisuuksia, vaan ne saavat uusia ominaisuuksia eri konteksteissa ja historiallisten muutosten seurauksena. Koska kulttuuristen olioiden ominaisuudet muuttuvat tällä tavoin, tulkintojen hyväksyttävyyden arvioinnille ei voida luoda mitään ehdotonta perustaa

14 Tulkinnan filosofian päälinjoja: Intentionalismi - Intentionalismi: Tekijän tarkoitusperät (intention) antavat mittapuun tulkinnalle ja rajoittavat hyväksyttäviä tulkintoja. Keskeisiä perusteita: 1) Teokset eivät tupsahda maailmaan tyhjästä, vaan jonkinlaisen toiminnan tuloksena. Merkitys on tietoisuuden asia, ei sanojen (Eric D. Hirsch 1967) 2) Tulkinnan älyllisen uskottavuuden takaaminen. Tulkinnallisia kiistoja esiintyy usein. Näissä kiistoissa ei vaikuttaisi olevan kovin paljon mieltä, jos ei olisi olemassa välineitä eri tulkintojen hyväksyttävyyden arvioimiseksi ja tulkinnallisten kiistojen ratkaisemiseksi. Tekijän intentio tarjoaa vakaan mittapuun molemmille seikoille

15 Ongelmia relativismille -Tulkinnan historiallisuuden ylikorostaminen. Ovatko tulkinnat todella niin historian ehdollistamia kuin relativismissa oletetaan? Miten esimerkiksi tulkinnallisia kiistoja voisi edes esiintyä, jos historialla olisi ylitsepääsemätön vaikutus tulkitsijaan? -Taiteen tulkinnan ja kokemisen sotkeminen toisiinsa. - Kulttuuriset oliot eivät välttämättä ole huokoisia tai läpäiseviä relativismin olettamalla tavalla. Kulttuuriset ja esteettiset ominaisuudet tuntuisivat perustuvan olioiden ei-esteettisille/kulttuurisille ominaisuuksille. Kulttuuriset ominaisuudet eivät tässä suhteessa ole mielivaltaisia

16 Ongelmia intentionalismille - Missä menevät tarkoittamisen rajat? Voiko tekijä tarkoittaa teoksellaan mitä vain haluaa? Ns. Tyyris Tylleröongelma. - Maltilliset intentionalistit (moderate actual intentionalism) ovat yrittäneet rakentaa kantansa sisään erilaisia ehtoja, joiden on täytyttävä jotta teos tosiasiassa merkitsee, mitä tekijä tarkoitti. - Miten tekijän intentioon päästään käsiksi? - Taideteoksissa tuntuisi myös voivan olla sellaisia ominaisuuksia, joilla ei ole yksiselitteistä suhdetta tekijän todellisiin tarkoitusperiin. - Voiko taideteoksella olla samalla tavalla merkitys kuin kielellisillä ilmaisuilla?