Osittain tai kokonaan ulkonevien parvekkeiden lasitus edellyttää aina toimenpidelupaa. Sama koskee myös kahdelta sivulta avoimia kulmaparvekkeita.

Transkriptio

1 RAKENNUSVALVONTAVIRASTO PARVEKELASITUS RAKENTAMISTAPAOHJE Heinäkuu 2002 Korvaa päivätyn ohjeen Nämä rakentamistapaohjeet on hyväksytty rakennuslautakunnassa Hyväksyntä perustuu Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen (1990) 2. luvun säännöksiin. Ohjetta on tarkistettu viimeksi heinäkuussa Näissä rakentamistapaohjeissa esitetään asuinhuoneistojen parvekkeiden lasituksen suunnitteluperiaatteet ja määritellään, milloin toimenpideluvan hakeminen on tarpeen. Parvekelasitusten luvanvaraisuus perustuu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin kohtaan 7, jonka mukaan rakennuksen julkisivun muuttamiseen on haettava toimenpidelupa. Parvekelasitusten vaikutusta rakennuksen ulkonäköön ja kaupunkikuvaan arvioidaan näiden rakentamistapaohjeiden perusteella. Toimenpidelupaa ei tarvita, mikäli parveke lasitetaan näissä rakentamistapaohjeissa esitettyjä periaatteita noudattaen. Suunnitelma kannattaa esitellä rakennusvalvontaviraston lupakäsittelijälle hyvissä ajoin ennen lasituksen tilaamista. Nämä rakentamistapaohjeet eivät koske uloskäytävänä toimivia luhtikäytäviä, kattoterasseja eikä maantasossa olevien huoneistojen yhteyteen muodostuvia katettuja piha-alueita tai terasseja. ASUINKERROSTALOT Olemassaolevat Kokonaan sisäänvedetyt parvekkeet (tyypilliset 1970-luvun elementtikerrostaloille), joissa on katto ja umpinaiset tai vain vähäisiä aukkoja sisältävät sivuseinät ja kaide, voidaan lasittaa ilman toimenpidelupaa laseilla, joissa ei ole pysty- tai vaakaprofiileja. Parvekelasitukselle on haettava toimenpidelupa, jos lasitettavassa parvekkeessa on jo ennestään kiinteitä lasirakenteita tai jos lasitusta halutaan täydentää erilaisilla rakenteilla kuten lipoilla, seinäkkeillä tms., tai kun lasitukseen halutaan pysty- tai vaakaprofiileja. Osittain tai kokonaan ulkonevien parvekkeiden lasitus edellyttää aina toimenpidelupaa. Sama koskee myös kahdelta sivulta avoimia kulmaparvekkeita. Lähes mahdotonta on lasittaa rakennuksen ylimpiä parvekkeita, ellei niillä ole kattoa tai kiinteää katosta. Mikäli löydetään rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin sopiva ratkaisu parvekkeiden kattamiseksi lasituksen yhteydessä, toimenpidelupa voidaan myöntää. Edellytyksenä on useimmiten kaikkien ko. rakenteiden toteuttaminen yhtäaikaisesti ennen lasitusta. Lasitus ei saa häiritsevästi muuttaa parvekkeen luomaa avonaisuus-, keveys- tai syvyysvaikutelmaa eikä olla vieras rakennuksen edustamalle aikakaudelle. Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten parvekkeiden lasittaminen on mahdollista vain poikkeustapauksissa.

2 Uudisrakennukset Uudisrakennuksessa parvekkeiden mahdollinen myöhempi lasitus ja lasituksen todennäköinen toteutustapa olisi hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin rakennuksen pääpiirustuksiin voidaan merkitä, mitkä parvekkeista on suunniteltu lasitettaviksi ja missä lasitusmahdollisuutta ei ole haluttu järjestää. PIENTALOT Omakoti- ja rivitalojen parvekkeiden lasitus on mahdollista samojen periaatteiden mukaan ja samoin rajoituksin kuin asuinkerrostalojen parvekkeiden lasittaminen. Huoneenomaisiksi tiloiksi lasitettavat terassit luetaan kuuluviksi rakennuksen kerrosalaan. Tontin sallittu kerrosala on määritelty asemakaavassa. Erikoistapauksissa (esim. oleskelualueen suojaaminen tuulelta) terassien osittainen lasitus on mahdollinen. Uudisrakennuksissa parvekkeiden lasitusmahdollisuutta suositellaan harkittavaksi jo suunnitteluvaiheessa. SUUNNITTELU Päätös parvekkeiden lasituksesta tehdään aina yhtiökokouksen yhteydessä. On hyvä huomioida, että yksittäisenkin parvekkeen lasitukseen on oltava taloyhtiön suostumus. Lasitukset tulee suunnitella kunkin talon yksilölliset lähtökohdat huomioon ottaen. Valittua lasitusjärjestelmää suositellaan käytettäväksi johdonmukaisesti taloyhtiön kaikissa lasitettavissa parvekkeissa. Rakennuksen alkuperäisen suunnittelijan kuuleminen koko taloyhtiötä koskevaa suunnitelmaa laadittaessa on suositeltavaa, jotta päädyttäisiin ilmeeltään yhtenäiseen ja kaupunkikuvalliset vaatimukset täyttävään ratkaisuun. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää mm. käytettävien materiaalien väritykseen, lasituksen tukirakenteita täydentäviin rakenteisiin (esim. katokset ja seinäkkeet) sekä detaljitason suunnitteluun, jolla on ratkaiseva merkitys hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Rakennusvalvontavirastoon on hyvä ottaa yhteyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa. Rakenne Käytettävien materiaalien ja rakenteiden lujuus ja turvallisuus on otettava huomioon. Lasien tulee ensisijaisesti olla kokonaan sivuun siirrettävissä ja molemmin puolin helposti pestävissä. Suunnitteluvaiheessa on myös hyvä varmistaa lasien mahdollinen kesävarastointi sivuseinää vasten. Ulkonäkö Lasit kiinnitys- ja tukirakenteineen tulee sijoittaa kaiteen linjan sisäpuolelle. Profiilien ja mahdollisen vesipellin värin tulee sulautua rakennuksen värimaailmaan. Mikäli rakenteita ei saada täysin piiloon, on lasitusrakenteiden korkeusmittoihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Tällöin esim. parvekkeen kattoon kiinnitettävän yläprofiilin tulisi olla mahdollisimman matala, jotta vältyttäisiin liian raskaalta vaikutelmalta. Pysty- tai vaakarakenteet ja -jaot lasituksessa vaativat aina toimenpideluvan. Valaistusolosuhteet Parvekkeen takana olevien huonetilojen valaistusolosuhteiden pitäisi säilyä mahdollisimman pitkälle aiempaa vastaavina. Lasituksessa tulee käyttää kirkasta lasia. Ilmanvaihto Parvekkeen takana olevan huonetilan tuuletuksen on oltava järjestettävissä lasiseinää avaamalla. Lasituksen tulee olla niin väljä, että korvausilmaa saadaan riittävästi myös parvekelasien ollessa suljettuina. Jos huoneen ilmanvaihto on järjestetty muulla hyväksyttävällä tavalla, tämä ei ole tarpeen. Parvekkeiden väliseinien tiiviydestä tulee huolehtia siten, ettei esimerkiksi tupakansavu lasituksen takia siirry parvekkeelta toiselle.

3 Mikäli parvekkeen takana olevan huoneen tai huoneiston ilmanvaihto on järjestetty parvekkeen takaseinässä olevan venttiilin kautta, tulee ilmanotto lasituksen yhteydessä järjestää tarvittaessa lasituksen ulkopuolelta esimerkiksi erillisellä kanavalla. ENNAKKOESITTELY Ottamalla yhteyttä lupakäsittelijöihin varmistetaan, että lasitussuunnitelma on näiden määräysten mukainen. Selkeän kokonaiskuvan saamiseksi olisi rakennuksesta ja sen eri parveketyypeistä hyvä olla valokuvia; lasitettavat parvekkeet valokuvattuina kyllin läheltä ja sellaisesta kulmasta, että niiden kaide- yms. rakenteet näkyvät. Lasitusvalmistajan esitteestä tai vastaavasta selviävät kehysprofiilien mitat, kiinnitystapa ympäröiviin rakenteisiin sekä pintakäsittely. TOIMENPIDELUVAN HAKEMINEN Mikäli toimenpidelupa on tarpeen, sitä haetaan rakennuspaikkakohtaisesti rakennusvalvontaviraston hakemuslomakkeella, jota saa virastosta sekä viraston internetsivuilta Luvan käsittelystä peritään voimassaolevan rakennusvalvontataksan mukainen maksu. Lupahakemukseen liitettävien piirustusten tulee olla ammattitaitoisen suunnittelijan laatimia ja niiden tulee olla arkisto- ja mikrokuvauskelpoisia. Hakemukseen tarvitaan asemapiirros, josta näkyy lasitettavien parvekkeiden sijainti sekä parvekkeet, joita ei kaupunkikuvallisista ym. syistä lasiteta sekä detaljipiirustus, josta selviävät lasituksen rakenteet, kiinnittyminen ympäröiviin rakenteisiin ja kaikkien käytettävien materiaalien värit sekä tarvittaessa ilmanvaihdon järjestely. Pohja- ja julkisivupiirustuksia tarvitaan, mikäli parvekkeille rakennetaan uusia katoksia, seinäkkeitä tms. Piirustusten lisäksi tulee esittää valokuvia rakennuksesta ja sen eri parveketyypeistä (riittävän läheltä). Valokuvat liimataan A4-kokoisille nimiöin ja seläkkein varustetuille paperiarkeille ja liitetään piirustussarjoihin (yhteen sarjaan alkuperäiset valokuvat ja toiseen valokopiot niistä). LUVATTA LASITETUT PARVEKKEET Lasitus voidaan määrätä poistettavaksi, jos se on näiden rakentamistapamääräysten tai myönnetyn toimenpideluvan vastainen.

4 kuva 1 Aina ei varsinkaan lasituksen yläprofiilia voida sijoittaa yläpuolisen parvekkeen kaiderakenteen taakse näkymättömiin. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota valittavan lasitusjärjestelmän yläprofiilin kokoon; sen pitäisi olla mahdollisimman matala, jotta vältyttäisiin raskaalta, palkkimaiselta vaikutelmalta. Koska sivuprofiilit eivät rakenteellisesti ole tarpeellisia, niiden käyttöä tulee välttää. Valitaan lasitustyyppi, jossa ei tarvita sivuprofiileja. (Vertaa kuvan 1 vasemman- ja oikeanpuoleisen parvekkeen lasitusta.) Profiilien ja mahdollisten pellitysten väri tulisi valita huolella niin, että se sulautuu rakennuksen väritykseen. Yleensä valmistajilla on tarjolla lukuisia värivaihtoehtoja vakiovärien lisäksi.

5 kuva 2 Kahdelta sivulta avointen parvekkeiden lasitus edellyttää toimenpidelupaa. Lasit kiinnitys- ja tukirakenteineen tulee sijoittaa kaidelinjan sisäpuolelle, jotta parvekejulkisivuun jäisi pieniä sisäänvetoja eikä parvekkeiden luoma syvyysvaikutelma kokonaan häviäisi. Varsinkin kulmaparvekkeiden kohdalla on tärkeätä selvittää lasien varastointimahdollisuus sivuseinää vasten. (kuva 2) Markkinoilla on sekä kulman ympäri liukuvia että ainoastaan sivusuunnassa liukuvia malleja.

6 kuva 3 Osittain tai kokonaan ulkonevien parvekkeiden lasitus edellyttää aina toimenpidelupaa. Sitä ei voida myöntää, jos lasitus muuttaa häiritsevästi parvekkeen luomaa avonaisuus-, keveys- tai syvyysvaikutelmaa (vrt. kuva 3). Lähes mahdotonta on lasittaa rakennuksen ylimpiä parvekkeita, ellei niillä ole kattoa tai kiinteää katosta. LISÄTIETOJA Lisätietoja saa rakennusvalvontaviraston lupaneuvonnasta ti-to kello 10-12, puh ja lupakäsittelijöiltä kello 9-10, puh LÄHTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), Helsinki Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA), Helsinki Asunto-osakeyhtiölaki ja -asetus Helsingin kaupungin rakennusjärjestys. (HKRJ), Helsinki RT- kortiston säännös-, ohje- ja tarviketiedosto, Rakennustietosäätiö. HITAS- ohje: Vapaarahoitteisten asuntojen suunnittelu, Helsingin kaupunki. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto/kehittämistoimisto, Helsinki Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti arvokkaista rakennuksista saa tietoja asemakaavan lisäksi Helsingin kaupunginmuseosta.