Varhaiskasvatuspalveluiden linjaukset sosiaalialan menestystekijä

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuspalveluiden linjaukset 2009 sosiaalialan menestystekijä

2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Määritelmiä 3 3. Ohjaavat periaatteet ja lainsäädäntö 5 4. Varhaiskasvatuspalvelut osana peruspalvelujen kokonaisuutta 6 5. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä ja palveluohjaus 8 6. Päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset 9 7. Henkilöstörakenne ja mitoitus Työhyvinvointi ja työolosuhteet Arviointi, tutkimus ja kehittäminen Talentian tärkeimmät linjaukset 17

3 1. JOHDANTO Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia edustaa asiantuntijaja ammattijärjestönä päivähoidon sosiaalialan ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon suorittaneita ammattilaisia, jotka työskentelevät päiväkodin johtajina, lastentarhanopettajina ja perhepäivähoidon ohjaajina sekä päivähoidon hallinto- ja suunnittelutehtävissä. Kesäkuussa 2009 Talentiassa oli yhteensä jäsentä, joista 160 työskenteli päiväkodin johtajana, 2070 lastentarhanopettajana ja 173 päivähoidon ohjaajana. Yhteensä päivähoidossa työskenteli 2403 jäsentä, joka on lähes 12 % koko jäsenmäärästä. Talentian aiempi päivähoitopoliittinen linjaus on vuodelta 1998 ja lasten päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen periaatteet ja tavoitteet on kirjattu vuonna Valtuuston hyväksymät uudet linjaukset on laadittu vuonna Vuonna 2009 Talentian työelämätoimikunnan alajaostona aloitti varhaiskasvatusjaosto, joka tuottaa ja valmistelee tietoa, kannanottoja, aloitteita ja esityksiä varhaiskasvatuspalveluista. Jaosto päivitti Talentian varhaiskasvatuspalveluiden linjaukset osana kehittämistyötään. Uusien linjausten laatiminen on tarpeen yleisen yhteiskunnallisen kehityksen, lainsäädäntöuudistusten ja perhepoliittisen keskustelun vuoksi. Keskusteluissa ja palvelujen kehittämisessä ovat nousseet esille lapsen oikeuksien korostaminen - lapsen osallisuus, mielipiteiden ilmaisu ja kuulluksi tuleminen itseä koskevissa asioissa, lasten ja lapsiperheiden palvelutarpeet, palvelujen laatu ja saatavuus sekä tuottamistapojen muutokset. Lisäksi taustalla vaikuttavat yhä niukkenevat resurssit ja väestön ikärakenteen muutosten vaikutukset tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuspalveluiden linjaukset kokoaa yhteen Talentialle keskeiset periaatteet ja suunnitelmat, joiden pohjalta ammattijärjestö ottaa kantaa päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskeviin esityksiin ja lainsäädännön muutoksiin sekä tekee omat esityksensä ja aloitteensa. Linjauksissa painotetaan sosiaalialan näkökulmaa ja huomioidaan erityisesti varhaiskasvatuspalveluissa työskentelevien sosionomi (AMK) ja (YAMK) sekä entisen sosiaalikasvattajan tai vastaavan tutkinnon suorittaneiden edunvalvonta. Talentian linjauksissa tarkoitetaan sosionomi (AMK) tutkinnolla myös mm. sosiaalikasvattaja- ja sosiaalialan ohjaajatutkintoja kelpoisuuslain 272/2005 siirtymäsäännösten mukaisesti. 2. MÄÄRITELMIÄ Varhaiskasvatus määritellään varhaiskasvatusta linjaavissa asiakirjoissa kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, joka tapahtuu lapsen eri elämänpiireissä ja joka edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Peruslähtökohtana on vanhempien ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu, jota täydentävät ja tukevat yhteiskunnan tarjoamat sekä kunnan että yksityisten palveluntuottajien järjestämät varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskunnan 3

4 järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen vallitsevin toimintamuoto on lasten päivähoito, joka muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Päivähoitoa järjestetään päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatussuunnitelmassa (VASU) määritellään puitteet erilaisissa palveluissa toteutettavalle varhaiskasvatukselle. Tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuutta koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) avointen varhaiskasvatuspalvelujen valtakunnallinen selvitysryhmä on ehdottanut avoimen varhaiskasvatuksen määrittelyn seuraavasti: Avoin varhaiskasvatus on lapsi- ja perhepalveluiden toimintamuoto, joka täydentää muuta päivähoito- ja varhaiskasvatustoimintaa. Toiminta tarjoaa ohjattua ja valvottua, säännöllistä, suunnitelmallista, tavoitteellista ja monimuotoista varhaiskasvatusta lapsille, jotka eivät ole muun päivähoidon parissa. Avoin varhaiskasvatus tarjoaa sosiaalisia kontakteja, kohtaamispaikkoja ja tukea myös pienten lasten vanhemmille ja muille lasta hoitaville aikuisille. Toimintamuodoiksi on esitetty toimintaa, jossa huoltajat ovat lapsen mukana, eli avoin päiväkotitoiminta, varhaiskasvatuskerhotoiminta, jossa lapset ovat ilman vanhempia, varhaiskasvatuksen puistotoiminta sekä muu avoin varhaiskasvatus. Sosiaalipedagogiikka on kokonaisvaltainen varhaiskasvatuksen viitekehys. Varhaiskasvatuksella on sekä sosiaalinen että pedagoginen tehtävä ja ne ovat vuorovaikutteisessa suhteessa toisiinsa. Lapsi on yksilö, joka on syvästi riippuvainen perheestään, lähiyhteisöstään ja kasvuympäristöstään. Lähiyhteisön muutokset, turvattomuus ja ongelmat näkyvät lapsen persoonallisessa ja sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kehityksessä. Nämä saattavat vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen, mikäli lapsi jää ilman aikuisten tukea. Päivähoidon ammatillisen henkilöstön osaamisen kulmakiviä on tunnistaa lapsen tarpeet ja puuttua tarpeen mukaan varhaisessa vaiheessa havaittuihin ongelmiin, mutta myös kyky nostaa esiin ja tukea onnistumisen kokemuksia niin lapsen kuin perheen toiminnassa. Vanhempien tukeminen vaatii perheen sisäisen ja ulkoisen sosiaalisen tilanteen ja resurssien ymmärtämistä. Lisäksi päivähoidon sosiaalisena tehtävänä on kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kasvatuskumppanuus on työntekijän, lapsen ja vanhempien keskinäisen kohtaamisen kokemus, jossa yhdessä rakennetaan ymmärrystä lasta koskevissa arjen asioissa. Kasvatuskumppanuuden toteuttamisessa eritoten hyvät vuorovaikutustaidot, kyky vanhempien ja lapsen kohtaamiseen ja ymmärrys ja tieto lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä perheiden asemasta yhteiskunnassa yhdistyvät. 4

5 3. OHJAAVAT PERIAATTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Varhaiskasvatuksen ohjaavat periaatteet tulevat mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta, muista kansainvälisistä sopimuksista, Suomen perustuslaista (1995/365), sosiaalihuoltolaista (1982/710), kuntalaista (1995/365), asiakaspalvelulaista (2000/812) sekä päivähoitolaista ja asetuksesta (L 1973/36, A 1973/239). Päivähoitolaki luo edellytykset lasten päivähoidolle ja sen piirissä annettavalle varhaiskasvatukselle. Laki on vuodelta 1973, joten se on jäänyt jälkeen yhteiskunnan kehityksestä ja on siten kokonaisuudistuksen tarpeessa. Päivähoidon hallintokokeilu oli käynnissä ajalla määräaikaisella lakimuutoksella sosiaalihuoltolain 6 :ään ja lain muutos tuli voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2004 alussa, joka mahdollistaa kunnille vaihtoehtoisen tavan tuottaa varhaiskasvatuspalveluja. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) on astunut voimaan samoin kuin sitä tarkentava asetus (608/2005). Uusi lastensuojelulaki (417/2007) tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Lain mukaan ehkäisevää lastensuojelua on mm. päivähoidossa. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta luvulla valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksensä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM 2002:9) ja valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita on jo ehditty kertaalleen tarkistaa (VASU, Stakes, Oppaita 56:2003, 2005 julkaistu 2. tarkistettu painos). Valtioneuvoston päätöksellä hyväksyttävä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma laaditaan neljän vuoden välein. Se sisältää valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Lisäksi kunnilla on omia lapsi- ja perhepoliittisia strategioita, joihin on kirjattu mm. varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistavoitteita ja suunnitelmia voimavarojen kohdentamisesta. Talentia esittää o Päivähoitolainsäädäntö tulee arvioida ja uudistaa kokonaisuudessaan laiksi alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista Toimenpiteet o Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jäsenenä vaikutetaan lainsäädännön uudistamiseen linjausten mukaisesti 5

6 4. VARHAISKASVATUSPALVELUT OSANA PERUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA Varhaiskasvatusta toteutetaan laajassa lasta ja perhettä palvelevassa verkostossa. Yhteistyössä ovat osallisina kuntien sosiaali- terveys- ja sivistystoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. On tärkeätä saada lasten ja lapsiperheiden tukevat, ehkäisevät ja korjaavat palvelut nivottua yhdeksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuspalvelut turvaavat lapsen kasvatuksen ja huolenpidon, yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet sekä lapsen ja perheiden ongelmien ehkäisyn. Laadukas suomalainen varhaiskasvatuspalvelu on rakennettu EduCare mallilla, jossa yhdistyvät lapsen hoito, kasvatus ja opetus. Mallin mukaan lasta tuetaan kokonaisvaltaisesti, ja toiminta on samalla yhteiskunnan palvelumuoto perheille. Varhaiskasvatuspalvelut tukevat perhettä kasvatustehtävässä ja mahdollistavat vanhempien työssäkäynnin. Lasten kehitykseen liittyvät erityisen tuen tarpeet ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet. Lapset ovat enenevässä määrin eri kieli- ja kulttuuritaustoista. Lisäksi perheet ovat monimuotoistuneet ja perheiden ongelmat lisääntyneet. Maahanmuutto, työttömyys, syrjäytyminen, lapsiperheiden köyhtyminen ja muut yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset heijastuvat varhaiskasvatuspalveluihin. Lapsen ja perheen tuen tarpeisiin vastaaminen mahdollisimman varhain ehkäisee ongelmien syvenemistä ja samalla luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Pienen lapsen elämä on kokonaisuus, josta ei voi eriyttää oppimista erilliseksi osa-alueeksi. Suomalaisesta varhaiskasvatusmallista voisi käyttää nimitystä EduSocialCare -malli. Yksi kehitettävä toimintamuoto varhaiskasvatuspalveluihin on jalkautettu perhetyö, joka on kaikkien perheiden käytössä oleva tukipalvelu. Nykyisen lainsäädännön mukaan vastuu sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä voidaan jakaa kunnissa yhdelle tai useammalle kunnan toimielimelle. Tämä mahdollistaa uudenlaisten hallintomallien toteuttamisen kunnissa. Kunnilla on mahdollisuus käyttää vapaasti mitä tahansa lautakuntajakoa päivähoidon hoitamisessa. Lait eivät velvoita kuntia muuttamaan nykyistä toimielinjakoa ja vuoden 2009 alussa päivähoidon hallinto oli 179 kunnassa (54 %) sosiaali- ja terveysalalla, 133 kunnassa (40 %) sivistysalalla ja 21 kunnassa (6 %) muulla tavoin organisoituna. Päivähoidon tulee hallintokunnasta riippumatta vastata lisääntyviin erityistuen tarpeisiin. Organisaatiomuutokselle tarvitaan perusteita, jotka osoittavat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuvan paremmin muussa organisaatiossa kuin sosiaalitoimessa. Organisaatiomuutoksessa on tärkeätä huomioida varhaiskasvatuspalveluiden säilyttäminen kokonaisuutena. 6

7 Joillakin paikkakunnilla toimii perhekeskuksia, joiden toiminnalla tuetaan koko perheen hyvinvointia. Perhekeskus kokoaa alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi. Verkostoon kuuluvia palveluja tarjoavat mm. äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, sosiaalityö, terveydenhuolto, koulu, oppilashuolto sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut. Toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Perhekeskustoiminta on paikkakuntakohtaista. Se voi olla fyysinen tila tai toimijoiden verkosto, jossa yhteistyölle on luotu vakiintuneet käytännöt. Perhekeskustoimintaa tulee laajentaa kattamaan kaikki seutukunnat. Valtionhallinnossa varhaiskasvatuspalvelujen lainsäädännön valmistelu, suunnittelu, ohjaus ja valvonta tulee säilyttää sosiaali- ja terveysministeriössä sekä lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastossa. Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolle tulee kuulua varhaiskasvatuspalvelujen valvonta lain edellyttämiltä osin. Valvontalain uudistamisen yhteydessä kaikki varhaiskasvatuspalvelut, mukaan lukien avoimet varhaiskasvatuspalvelut, tulee huomioida. Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti ja se kuuluu opetusministeriön alaisuuteen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Monissa kunnissa esiopetusta järjestetään sosiaali- ja opetustoimen yhteistyönä sekä päivähoitopaikoissa että kouluissa. Esiopetus on maksutonta. Talentia esittää o Hallinnollisesti päivähoito tulee säilyttää kokonaisuutena ja siitä ei saa eriyttää osia eri hallintokunnille o Varhaiskasvatuspalvelut tulee nähdä osana peruspalvelujen kokonaisuutta, jonka tehtävänä on kasvatustyön lisäksi turvata lapsen ja perheen tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut o Varhaiskasvatuspalveluissa tulee huomioida varhainen puuttuminen, joka edellyttää läheistä yhteistyötä sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen kanssa o Perhekeskustoiminta tulee laajentaa valtakunnalliseksi tukimuodoksi apua tarvitseville perheille o Perhetyö tulee saada yhdeksi palvelumuodoksi varhaiskasvatukseen Toimenpiteet o Päivähoidon sosiaalisesta ulottuvuudesta laaditaan tiedotteita ja esitteitä o Nostetaan esille tiedotteissa ja asiantuntijatoiminnassa eri hallintokuntien yhteistyön merkitystä varhaiskasvatuspalvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä o Vaikutetaan siihen, että uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan säädös perhetyöstä 7

8 5. VARHAISKASVATUKSEN PALVELUJÄRJESTELMÄ JA PALVELUOHJAUS Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia riittävästä, monipuolisesta ja laadullisesti hyvästä päivähoidosta. Tämä edellyttää, että on tarjolla erilaisia varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaista, kokopäiväistä, tilapäistä ja ympärivuorokautista, päiväkodissa, perhepäivähoidossa, asukaspuistossa, avoimessa päiväkodissa sekä erilaiseen toimintaan profiloituneita yksityisiä ja julkisia palveluja. Perheiden saatavilla tulee olla nykyistä enemmän osa-aikaisia, avoimia ja kerhotyyppisiä varhaiskasvatuspalveluja kokopäiväisen päivähoidon vaihtoehtona. Perheillä tulee olla mahdollisuus käyttää joustavasti päivähoitopalveluja koko työssäkäyntialueella. Monipuolinen palvelutarjonta edellyttää monipuolisia palvelujen tuotantotapoja. Lisääntyneen kysynnän, perheiden valintamahdollisuuksien sekä monipuolisemman palvelutarjonnan turvaamiseksi monessa kunnassa on yksityisiä päivähoitopalvelujen tuottajia, jotka täydentävät julkisia palveluja. Yksityinen päivähoito voi olla kunnan ostamaa tai tukemaa päivähoitoa. Ostopalvelupäivähoidossa kunta ostaa hoitopaikan yksityiseltä palveluntuottajalta, jolloin hoito ja hoitomaksut on verrattavissa kunnan järjestämään hoitoon. Tuetussa päivähoidossa perhe sopii päivähoitopalvelusta palvelun tuottajan kanssa ja tuottaja määrää palvelun hinnan. Perhe voi hakea päivähoitomaksuun sosiaalietuna yksityisen hoidon tukea Kelalta. Kunta voi maksaa lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisää. Samassa päiväkodissa voi olla päivähoitoa tuettuna palveluna ja ostopalveluna. Lisäksi palvelusetelin käyttö tarjoaa kunnille vaihtoehtoisen tavan päivähoitopalvelujen tuottamiseen, vaikka niiden käyttö on vielä hyvin vähäistä. Yksityisten päiväkotien tuottamat palvelut ovat tarpeellinen osa lakisääteisiä päivähoitopalveluja. Yksityisen toiminnan laajuus, laatu, tavoitteet ja kustannukset osana koko palvelujärjestelmää tulee selvittää ja arvioida sekä tarvittaessa laatia ohjeistukset toiminnalle. Varhaiskasvatuksen palveluntuottajan ja/tai palveluista vastaavan henkilön tulee olla alalle koulutettu. Tämä turvaa varhaiskasvatuksen laadun ja lasten turvalliset kasvuja oppimisolosuhteet. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päivähoitoon. Päivähoidon muoto tulee määräytyä lapsen tarpeen ja edun mukaan. Eri tahot esittävät vaatimuksia rajoittaa päivähoidon subjektiivista oikeutta. Erityisesti halutaan rajoittaa vanhempainlomalla olevien, opiskelijoiden, työttömien ja muusta syystä kotona olevien vanhempien lasten päivähoito-oikeutta. Vanhemmat tekevät myös enenevässä määrin mm. etä- ja projektitöitä, jolloin työajat ja työn määrät vaihtelevat. Kotona tehtävä työ ei kuitenkaan mahdollista lasten kotihoitoa. Vanhempien kasvatustyön tukeminen erityisesti riskitilanteissa on erittäin tärkeää lasten tasapainoisen ja muiden kanssa tasa-arvoisen elämän turvaamiseksi. Varhainen tuki on ennaltaehkäisevää työtä, joka ohjaa tarvittaessa perheitä erityispalveluiden piiriin (lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, kotipalvelu, perhetyö, päihde- ja mielenterveyspalvelu, erityispäivähoito ym.). Päivähoito on lapsen oikeus, joka ei saa olla riippuvainen vanhempien elämäntilanteesta eikä lapsen erityistarpeista. 8

9 Käyttäessään päivähoidon subjektiivista oikeutta vanhemmilla tulee olla riittävästi tietoa paikkakunnan erilaisista varhaiskasvatuspalveluista sekä mahdollisuus selvittää ammattihenkilön kanssa millainen varhaiskasvatuspalvelu on lapsen ja perheen tarpeiden mukainen. Palveluohjauksen avulla kunta saa myös tarvittavaa ennakkotietoa kuntalaisten varhaiskasvatuspalvelujen tarpeista. Varhaiskasvatuspalveluihin tulee kehittää palveluohjauksen muoto, jossa vanhemmat voivat miettiä lapsen ja perheen tarpeita yhdessä palveluohjaajan kanssa. Palveluohjausneuvottelu tulee järjestää aina perhetilanteen muuttuessa ja se perustuu avoimeen keskusteluun, kasvatuskumppanuuteen. Kun lastenneuvolan palveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet, palveluohjauksen voisi toteuttaa yhteistyössä neuvolan kanssa varhaiskasvatuspalveluiden ammattilaisen toteuttamana. Annettavaan neuvontaan ja ohjaukseen tulee varata riittävät henkilö- ja aikaresurssit. Valtakunnallisen ja kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman avulla yhtenäistetään varhaiskasvatuksen toteuttamista koko maassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tulee laatia kaikille päivähoidossa oleville lapsille. Talentia esittää o Julkisten ja yksityistyen palveluntuottajien varhaiskasvatuspalvelujen moninaisuutta ja joustavuutta tulee lisätä o Yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin tulee laatia yhtenevät ohjaus- ja valvontamenetelmät o Lapsilla tulee olla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen o Kunnissa tulee olla riittävät resurssit varhaiskasvatuspalvelujen palveluohjaukseen Toimenpiteet o Seurataan varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistä ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista o Vaikutetaan siihen, että uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan säädös palveluohjauksesta o Osallistutaan eri yhteistyökumppaneiden ylläpitämiin varhaiskasvatuksen työryhmiin 6. PÄIVÄHOIDON HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET voimaan tullut laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L272/2005, A608/2005) määrittelee lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuudeksi (L7 ) vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon sisältyvät yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot (A 1 ). Lasten päivähoidon ammatilliset johtotehtävät (L10 3mom) edellyttävät edellä mainitun 9

10 lastentarhanopettajan kelpoisuuden lisäksi riittävää johtamistaitoa. Myös aikaisemman lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottaneen tutkinnon suorittaneet; sosiaalikasvattajat, sosiaalialan ohjaajat ja varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit (AMK) ovat edelleen kelpoisia lastentarhanopettajan tehtäviin lain siirtymäsäännöksen mukaan (15 ). Aiemmin (ennen ) tutkintonsa suorittaneet ovat törmänneet siihen, että työnantaja vaatii myös heiltä 60 opintopisteen (eli 40 opintoviikon) laajuisia sosiaalipedagogiikan ja varhaiskasvatuksen opintoja. Ennen elokuuta 2005 valmistuneiden kohdalla noudatetaan aiempaa asetusta, jossa mainittiin lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisiksi soveltuvan tutkinnon suorittaneet. Soveltuvuuden määrittelee työnantaja. Kelpoisuuslain mukaan varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot tulee sisältyä lastentarhanopettajan kelpoisuuden antaviin opintoihin. STM:n soveltamisohjeiden mukaan lastentarhanopettajaksi on mahdollista pätevöityä myös sisällyttämällä riittävät opinnot ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Tämä tuo lastentarhanopettajan tehtäviin pätevöitymismahdollisuuden niille sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneille, joilta puuttuu vaadittavat opintopisteet lastentarhanopettajan kelpoisuuden saamiseksi. Sosionomitutkinnon lisäksi suoritetut erilliset opinnot eivät tuota lastentarhanopettajan kelpoisuutta. Varhaiskasvatuksen johto- ja esimiestyössä tarvittavaa sosiaalista asiantuntijuutta tulee vahvistaa. Päiväkodin johtajan työssä tarvitaan laajaa ja syvällistä sosiaalihuollon osaamista. Esimiestehtävässä johtajalta vaaditaan kykyä eri ammattikuntien väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Yhteistyö erilaisten perheiden kanssa vaatii johtajalta kykyä kohtaamiseen ja tarvittaessa vaikeiden asioiden esiin nostamiseen. Johtajalla tulee olla tietoa monikulttuurisuudesta ja syrjäytymisestä sekä muista yhteiskunnallisista ja globaaleista muutoksista. Sosiaalialan korkeakoulutetuilla nämä koulutuksen tuottamat sosiaalipedagogiset taidot ovat vahvuutena muihin ammattiryhmiin verrattuna. Kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon johtajan tehtäviin tulee jatkossakin olla lastentarhanopettajan kelpoisuus ja riittävä johtamistaito. Esiopetuksella tarkoitetaan suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, jota lapsille tarjotaan ennen oppivelvollisuuteen kuuluvan opetuksen antamista joko päivähoidossa tai peruskoulussa. Kelpoisuus esiopettajan tehtäviin määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A327/2000) mukaan. Asetuksen 7 määritellään esiopettajan kelpoisuus ryhmässä, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita. Esiopetusta on kelpoinen antamaan kasvatustieteen alan kandidaatin tutkinnon tai lastentarhanopettajan tutkinnon suorittanut. Samassa pykälässä asetetaan lastentarhanopettajan työtä tekeville sosiaalikasvattaja tai sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneille 15 opintoviikon jatkokoulutusmahdollisuus vuoteen 2004 alkuun saakka. Tämän jälkeen edellä mainitun tutkinnon suorittaneet eivät ole enää voineet saada esiopetuskelpoisuutta. Käytännössä sosiaalikasvattajat ja sosionomit (AMK) törmäävät 0-5 vuotiaiden lastentarhanopettajan paikkaa hakiessa siihen, että he eivät ole työnantajan 10

11 mielestä varteen otettavia hakijoita tehtävään, koska heillä ei ole esiopetuspätevyyttä. Esiopetus on vain päivähoidon yksi osa-alue, joka koskee vain pientä osaa päivähoidossa olevista lapsista, joten se ei saa määrittää koko henkilöstön kelpoisuutta. Kelpoisuus on aina tehtäväkohtainen. Työyhteisön työntekijöiden kierrättäminen ei voi johtaa siihen, että työnantaja vaatii kaikilta lastentarhanopettajilta esiopetuspätevyyttä. On kuitenkin tärkeätä saada jatkossa sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille koulutusväylä esiopetuspätevyyden saamiseksi hyödyntäen aiempia opintoja. Laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L272/2005, A608/2005) määrittää myös erityislastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimukset. Lain 9 mukaan kelpoisuusvaatimuksena erityistyöntekijän tehtäviin on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja sen lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Erikoistumiskoulutus voidaan sisällyttää tutkintoon, mutta myös erillinen tutkinnon lisäksi suoritettu erikoistumiskoulutus tuottaa kelpoisuuden erityislastentarhanopettajan tehtäviin. Asetuksen 2 mukaan erityislastentarhanopettajan erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto on a) yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 19 1 mom. 3 kohdan mukaiset opinnot tai aiemmin suoritetut b) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 14 2 mom. mukaiset erityisopettajan opinnot tai c) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) 35 mukaiset erilliset erityisopettajan opinnot. Erityislastentarhanopettajan pätevyys riippuu ensisijaisesti siitä, millaisesta lapsiryhmästä on kulloinkin kysymys. Sosiaalialan tutkinto, jossa suuntautumisena on vammaisala, perhetyö tai muu ryhmään soveltuva suuntaus, on perusteltua hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Varhaiskasvatuksen ammattinimikkeet tulee päivittää ajanmukaisiksi. Päiväkotitoiminta tulee tulevaisuudessa kattamaan vain osan koko varhaiskasvatustoiminnasta avoimien varhaiskasvatuspalvelujen lisääntyessä. Korkeakoulututkinto tuottaa aina laaja-alaista osaamista, joka ei suoraan valmista mihinkään ammattiin pelkästään, vaan eri viitekehyksillä ja vahvuuksilla voidaan tehdä samaa perustehtävää tai toimia monenlaisissa tehtävissä. Siten varhaiskasvatuspalveluiden korkeasti kolutettujen ammattinimike tulee edelleen olla yhtenevä eri koulutusväylistä valmistuneilla. Talentia esittää o Nykyisen lainsäädännön mukaan sosionomi (AMK) tutkinto on täysin rinnasteinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon kanssa ja kelpoisuutta määriteltäessä tulee huomioida kelpoisuuslain 272/2005 siirtymäsäännökset o Johto- ja esimiestehtävissä tulee vahvistaa varhaiskasvatuksen sosiaalista asiantuntijuutta o Lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisilla sosiaalialan koulutuksen suorittaneilla tulee olla mahdollisuus suorittaa esiopettajan pätevyys 11

12 o Lastentarhanopettajina toimivat sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneet tulee huomioida tasavertaisina hakijoina erityislastentarhanopettajan koulutukseen Toimenpiteet o Opetusministeriön henkilöstön tapaaminen o Yhteistyön jatkaminen AMK -varhaiskasvatusverkoston kanssa o Tiedotteet sosiaalialan koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien kelpoisuudesta 7. HENKILÖSTÖRAKENNE JA MITOITUS Voimassaolevassa päivähoitoasetuksessa määritellään, että päiväkodissa tulee olla hoito- ja kasvatustehtävissä vähintään yksi ammattihenkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden ja enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden. Vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla tulee olla lastentarhanopettajan kelpoisuus ja muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla lasten / lähihoitajan kelpoisuus. Henkilöstön mitoitus on siis säädetty suhdeluvulla ja ryhmäkokoa ei ole määritelty erikseen. Kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta, mutta lapsia ei saa olla hoidossa jatkuvasti yhtäaikaisesti enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Lasten läsnäolosta aiheutuva tilapäinen syy oikeuttaa mitoituksen ylityksiin, mutta henkilöstön poissaolo ei oikeuta mitoituksen ylitykseen. Tätä lain kohtaa rikotaan useissa kunnissa, kun henkilökunnan poissaoloihin ei ole mahdollista hankkia tai saada sijaista. Henkilöstömitoituksia ja lasten määrää koskevia ohjeita tulee tarkistaa niin, että terveellinen, rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö on taattu. Tämä mahdollistaa lapsille jatkuvat ja lämpimät vuorovaikutussuhteet. Tulevaisuudessa päiväkodin henkilöstön suhdelukua tulee pienentää niin, että ryhmässä on enintään kuusi yli kolmevuotiasta ja kolme alle kolmevuotiasta lasta yhtä hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa kohden. Yhden ryhmän koko ei saa ylittää 18 lapsen määrää isojen ryhmässä ja 9 lapsen määrää alle kolmivuotiaiden ryhmässä. Lisäksi päiväkodissa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä avustavissa eli ns. laitoshuoltajan tehtävissä. Tämä mahdollistaa kasvatushenkilöstön keskittymisen perustehtävään. Jotta sosiaalipedagoginen osaaminen voidaan turvata jokaisessa ryhmässä, koulutuspohjan monipuolisuutta tulee lisätä niin, että yhdellä on sosionomi (AMK) tai (ylempi AMK) tutkinto, yhdellä kasvatustieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinto ja yhdellä lastenhoitajan kelpoisuus. Lisäksi tulee arvioida henkilöstömitoituksen erilaista tarvetta järjestettäessä varhaiskasvatusta iltaisin, öisin ja viikonloppuisin eli ns. vuorohoitopäiväkodissa. Avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa henkilöstönimikkeet, kelpoisuusvaatimukset, mitoitus ja palkkaus tulee olla yhdenvertaisia päiväkodin kanssa. Erilaisissa kerhoissa ja leikkipuistoissa tapahtuva toiminta on osa varhaiskasvatuspalveluja, jossa henkilöstöllä on myös kasvatus-, hoito- ja 12

13 ohjausvastuu lapsista. Henkilöstön riittävällä osaamisella varmistetaan avoimien varhaiskasvatuspalvelujen laatu. Päivähoitoyksikön johtaminen on tärkeä koko toiminnan laadun kannalta. Päivähoidon johtajalla tulee olla kohtuulliset ja toimivat työkokonaisuudet. Perhepäivähoidon ohjaus voi kuulua perhepäivähoidonohjaajalle tai päivähoitoyksikön johtajalle riippuen tehtävien laajuudesta. Päiväkotiyksiköiden hallinnollisessa yhdistämisessä tulee ottaa huomioon työmäärän kohtuullisuus. Jokaisessa päiväkodissa tulee olla lähiesimies ja hänen toimenkuvassa ja työajassa on huomioitava lähiesimiehen tehtävät. Johtajalla tulee olla nimettynä varajohtaja ja lähiesimiehellä varalähiesimies. Heidän tehtäväkuvassaan tulee huomioida varamiesjärjestelmästä johtuvat työtehtävät. Sosionomi (AMK) koulutus antaa hyvän perustan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toiminnalliseen ja hallinnolliseen johtamiseen sekä päiväkodissa että perhepäivähoidossa. Sosionomi (AMK) koulutus sisältää johtamisen opintoja, kuten mm. henkilöstöjohtamista, tiimityön johtamista, moniammatillisen yhteistyön johtamista, yhteiskunnallista osaamista sekä opintoja kasvatuskumppanuudesta. Työyhteisön henkilöstön tulee työskennellä yhteistyössä tuoden kukin oman erityisen ammattiosaamisensa lapsen ja perheen käyttöön. Kaikkien päivähoidossa työskentelevien tulee olla tasa-arvoisia riippumatta koulutuksesta ja asemasta. Yhteistyöosaaminen tulee olla osa ammattitaitoa, joka näkyy toisen työn arvostamisena ja tunnustamisena. Talentia esittää o Varhaiskasvatuksen perustehtävään tulee sisällyttää sosiaalipedagogiikan viitekehys ja sosiaalipedagoginen osaaminen tulee turvata kaikissa lapsiryhmissä o Päiväkodin henkilöstön koulutustasoa tulee nostaa niin, että yhdessä ryhmässä on hoito- ja kasvatustehtävissä kaksi lastentarhanopettajaa, joista yksi on sosionomi (AMK) tai (ylempi AMK) ja yksi kasvatustieteen kandidaatti tai maisteri o Yhdessä lapsiryhmässä tulee olla korkeintaan 18 lasta, jossa työskentelee 3 ammattihenkilöä hoito- ja kasvatustehtävissä eli suhdeluku on 1/ 6 yli kolmevuotiaiden ryhmässä ja alle kolmevuotiaiden ryhmäkoko on 9 lasta eli suhdeluku 1/3. o Avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa tulee noudattaa samoja nimikkeitä, kelpoisuusvaatimuksia, mitoitusta ja palkkausta kuin päiväkotitoiminnassa Toimenpiteet o Vahvistetaan oman jäsenistön sosiaalipedagogisen osaamisen tiedostamista ja tunnetuksi tekemistä o Vaikutetaan siihen, että uudessa päivähoitolaissa määritellään lasten enimmäismäärä ryhmässä ja henkilöstön koulutus ja mitoitus 13

14 o Seurataan tehtävärakennepilotointia ja vaikutetaan suosituksiin pilotoinnin jälkeen 8. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖOLOSUHTEET Lasten kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevan henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen heijastuvat välittömästi lasten hyvinvointiin. Henkilökunnan pysyvyys mahdollistaa lasten turvalliset aikuissuhteet. Henkilöstön työhön sitoutumisen ja pysyvyyden varmistamiseksi edellytetään mm. hyviä työolosuhteita, hyvää johtamista ja johdon sitoutumista, henkilöstön riittäviä tukitoimia, moniammatillista työryhmää jossa on selkeä tehtävärakenne, ennalta suunniteltua sijaisjärjestelyä sekä sopivaa henkilöstömitoitusta. Työn kehittämisen ja työntekijöiden jaksamisen kannalta on tärkeää, että henkilöstö osallistuu säännöllisesti alan täydennyskoulutuksiin ja että sillä on mahdollisuus työnohjaukseen. Tällä hetkellä asian järjestämisessä on suuria yksikkö- ja kuntakohtaisia eroja. Henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus kouluttautua työuran eri vaiheissa ja täydennyskoulutusta tulisi enemmän painottaa koko työyhteisön kehittämiseen. Uusia toimintatapoja tarvitaan eri varhaiskasvatuspalvelujen sekä sosiaali-, terveys- ja opetustoimen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Päivittäinen oman työn ja varhaiskasvatuksen suunnittelu tukee toiminnan laatua ja työhyvinvointia. Nämä kaikki edellyttävät sijaisten riittävyydestä ja sijaisjärjestelyjen toimivuudesta huolehtimista. Jokaisessa toimintayksikössä tulee olla tarvetta vastaava koulutettu varahenkilöstö. Hyvä johtajuus on työhyvinvoinnin edellytys. Henkilöstö tarvitsee johdon tuen päivittäisessä toiminnassa, suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Johtajalla tulee olla keinovalikoima käytettävissään aktiiviseen puuttumiseen eli ennalta suunniteltu aktiivisen välittämisen malli. Työntekijöillä on myös vastuu omasta ja koko työyhteisön työhyvinvoinnista. Työyhteisötaitoja tulee jatkuvasti kehittää. Turvattomuus ja eriasteinen häirintä sekä suoranainen väkivallan uhka voi olla todellisuutta tämän päivän varhaiskasvatushenkilöstölle. Työsuojelutoiminta tukee henkilöstöä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kaikilla varhaiskasvatuspalveluja tuottavilla työpaikoilla tulee olla nimettynä työsuojeluvaltuutettu, jonka puoleen voi kääntyä erilaisissa työhyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Alueellisesta edunvalvonnasta huolehtivilla luottamusmiehillä tulee olla tietoa varhaiskasvatuspalvelujen erityispiirteistä. Varhaiskasvatuspalveluissa työskentelevien kannustamista luottamusmiehiksi ja työsuojeluvaltuutetuiksi tulee lisätä. Työympäristön suunnittelussa tulee huomioida lasten turvallisuuden lisäksi henkilöstön turvalliset, ergonomiset ja työhyvinvointia tukevat työolosuhteet. 14

15 Talentia esittää o Mitoituksessa ja sijaisjärjestelyissä tulee huomioida henkilöstön oikeus ja mahdollisuus suunnitteluun, täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen sekä työn kehittämiseen ja tutkimiseen o Jokaisessa toimintayksikössä tulee olla käytettävissä tarvetta vastaava koulutettu varahenkilöstö o Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön tulee olla myös henkilöstön työhyvinvointia tukeva Toimenpiteet o Edistetään jäsenistön työhyvinvointia neuvomalla, laatimalla tarvittavaa ohjeistusta sekä toimimalla tilanteen vaatimalla tavalla o Seurataan henkilöstön mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutuksiin, työnohjaukseen ym. 9. ARVIOINTI, TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatuspalveluilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä varhaiskasvatus luo pohjan lapsen myöhemmälle kehitykselle. Kansainvälisesti suomalaista päivähoitoa ja varhaiskasvatusta arvostetaan ja varhaiskasvatuspalveluihimme käydään tutustumassa monista eri maista. Kansallisesti varhaiskasvatuksen arvostus ei ole laatuun nähden yhtä korkealla. Päivähoidon ammattilaiset hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan usein mieluummin koulujen opetustyöhön kuin varhaiskasvatuspalveluihin. Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksella tulee olla oma itsenäinen asema, jota arvostetaan. Monipuolisten, joustavien, laadukkaiden ja arvostettujen varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen vaatii säännöllistä, jatkuvaa ja systemaattista arviointia ja seurantaa sekä arviointi- ja seurantajärjestelmien kehittämistä ja tutkimusta. Kehittämishaasteena on laajentaa näkökulmaa päivähoidosta varhaiskasvatuspalveluihin. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista esittää kehittämisen painopisteiksi pedagogiikan ja erityislasten varhaiskasvatuksen lisäksi monikulttuurista varhaiskasvatusta, vanhempien osallisuutta, perheen tukemista, moniammatillista yhteistyötä ja johtamista, toiminnan arviointia sekä laadunhallintaa. Laadun kehittäminen ja tasavertaisten palvelujen turvaaminen edellyttävät valvontaa. Valvonnan vastuut tulee määritellä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti ja valvontaan tulee luoda menetelmiä. Varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulee lisätä ja se tulee koordinoida valtakunnallisesti. Tutkittua tietoa tarvitaan lisää mm. sosiaalipedagogiikasta, kasvatuskumppanuudesta, johtamisesta, varhaiskasvatusjärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. 15

16 Varhaiskasvatuksessa tarvitaan laaja-alaista tietoa ja asiantuntemusta, jolloin tutkimuksenkin tulee olla moni- ja poikkitieteellistä. Lisäksi tulee aloittaa pienten lasten kasvun ja kehityksen ja heidän perheiden hyvinvoinnin tukemisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Uutta kehittämisosaamista tulee hyödyntää varhaiskasvatuksen työntekijöihin, jotka työn ohella suorittavat esimerkiksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Talentia esittää o Päivähoidon laatua ja moninaisuutta tulee arvioida säännöllisesti o Varhaiskasvatuksen ja varhaiskasvatuspalveluiden moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta ja kehittämistyötä tulee lisätä Toimenpiteet o Laaditaan kannanottoja ja lausuntoja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisestä 16

17 10. TALENTIAN TÄRKEIMMÄT LINJAUKSET 1. Päivähoitolainsäädäntö tulee arvioida ja uudistaa kokonaisuudessaan laiksi alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista 2. Varhaiskasvatuspalvelut tulee nähdä osana peruspalvelujen kokonaisuutta, jonka tehtävänä on kasvatustyön lisäksi turvata lapsen ja perheen tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Kunnissa tulee olla selkeä toimintamalli ja riittävät resurssit varhaiskasvatuspalvelujen palveluohjaukseen 4. Perhetyö tulee saada yhdeksi palvelumuodoksi varhaiskasvatukseen 5. Laadun takaamiseksi päiväkodin henkilöstön koulutustasoa tulee nostaa nykyisestä ja lapsiryhmän kokoa säädellä 6. Varhaiskasvatuksen perustehtävään tulee sisällyttää sosiaalipedagogiikan viitekehys ja sosiaalipedagoginen osaaminen tulee turvata kaikissa lapsiryhmissä 7. johto- ja esimiestehtävissä tulee vahvistaa varhaiskasvatuksen sosiaalista asiantuntijuutta 8. Avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa tulee noudattaa samoja nimikkeitä, kelpoisuusvaatimuksia, mitoitusta ja palkkausta kuin päiväkotitoiminnassa 9. Lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisilla sosiaalialan koulutuksen suorittaneilla tulee olla mahdollisuus suorittaa esiopettajan pätevyys 10. Lastentarhanopettajina toimivat sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneet tulee huomioida tasavertaisina hakijoina erityislastentarhanopettajan koulutukseen 11. Mitoituksessa ja sijaisjärjestelyissä tulee huomioida henkilöstön oikeus ja mahdollisuus suunnitteluun, täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen sekä työn kehittämiseen ja tutkimiseen 17