Ohjaus- ja valvontakäynnistä tehty muistio. Muistion mukaan mm:

Transkriptio

1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Oulun lääninhallituksen tarkastuskäynti PELA 3 Oulun lääninhallituksen sosiaalitarkastajat ovat suorittaneet ohjaus- ja valvontakäynnin Raahen sosiaalitoimeen. Ohjaus- ja valvontakäynnistä tehty muistio Liite 1/3. Muistion mukaan mm: Palvelukeskuksen johtaminen täyttää sosiaalihuollon ammatillisen hen kilöstön kelpoisuudesta annetun lain 3 ja 10 palvelukeskuksen johtajan ja hänen varahenkilönsä kohdalla Toimeentulotukiasiat hoidetaan lain säätämässä määräajassa Sosiaalipäivystys toimii keveällä organisaatiolla ja tähän toivotaan lisäresurssointia ja organisointia vankemmalle pohjalle Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut, mikä osaltaan johtunee uuden lastensuojelulain tuomista velvotteista ja tietoisuuden lisääntymisestä. Lain edellyttämä 3 kuukauden palvelutakuun noudattaminen hipoo rajoja Vanhus- ja vammaispalveluissa henkilöstöresurssit ovat vähäiset, yksikköjen henkilöstömitoitus vaihtelee Vanhus- ja vammaispalvelut ovat muodostaneet yhteisen tulosalueen vuoden 2007 alusta, molemmat toiminnot edellyttävät erityisosaamista minkä vuoksi niiden yhteensovittaminen samalla tulosalueella on haasteellista Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut toteutuvat lain edellyttämällä tavalla Uusi henkilökohtaisen avun lainsäädäntömuutos tuonee haasteita avustajapalvelun uudelleen organisoinnille Seuraavan viiden vuoden aikana nuorten kehitysvammaisten asu mispalvelujen tarve tulee lisääntymään Suoritetun ohjaus- ja valvontakäynnin perusteella lääninhallitus kiinnit tää Raahen kaupungin sosiaalitoimen huomiota seuraaviin asioihin ja pyytää näistä lisäselvitystä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon mennessä: 1. Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus Lääninhallituksen näkemyksen mukaan aikuissosiaalityötä, vanhusten huollon sekä vammaishuollon sosiaalityötä tulee vahvistaa sosiaa-

2 lityön osaamisella ja rekrytoida avoinna oleviin virkoihin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset täyttävät sosi aalityöntekijät. Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti yhdessä lääninhallitusten kanssa tarkemmin kuntien sosiaalityöntekijätilannetta maaliskuussa Kyselyyn vastasivat kaikki Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänin kunnat sekä Etelä-Suomen läänin kunnista 78 % ja Länsi-Suomen läänin kunnista 69 %, yhteensä 321 kuntaa. Kuntien sosiaalityöntekijöistä määräaikaisia oli 32,9 %. Kelpoisuusvaatimusta ei täyttänyt 26,6 % kuntien sosiaalityöntekijöistä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kesä kuussa 2007 sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen (STM:n julkaisuja 2007:14), jonka toimeenpanoa jatketaan KASTE-ohjelmassa. Suosituksella on selkiytetty sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien työnjakoa asiakasprosesseissa tarkoituksena muuttaa sosiaalialan tehtävärakennetta vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Sosiaalialan koulutuksen muutokset ja työelämä ovat kehittyneet eritahtisesti. Sosiaalialalla vallitsee useita erilaisia toimintakulttuureja ja rakenteita ja niistä vanh immat eivät ole vielä tunnistaneet sosiaalialan osaamisen tärkeyttä ja muuttuneiden koulutusjärjestelmien tuottamaa osaamista. Koulutuksen ja työelämän välinen jännite on myös siinä, että sosiaalialalla on pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalityön koulutuksen volyymi on pitkään ollut alimitoitettua työelämän tarpeisiin nähden. Koska koulutettuja sosiaalityöntekijöitä ei ole Raahen avoimiin sosiaalityöntekijöiden virkoihin hakenut, on virat muutettu sosiaaliohjaajien viroiksi. Määräaikaisissa sosiaalityöntekijöiden viroissa olleet sosionomit olivat useita vuosia sosiaalitoimiston työntekijöinä ja aloitti vat työn ohessa maisterin tutkinnon opiskelun. Jotta maisteriksi päte vöityvät, ammattitaitoiset työntekijät saatiin pysymään Raahessa, nähtiin tärkeänä virkojen muuttaminen vakituisiksi ohjaajan viroiksi huomioiden asiakasprosessin työnjako. Aikuissosiaalityössä sosiaalitoimistossa on kolme sosiaaliohjaajan virkaa, yksi sosiaalityöntekijän virka sekä lisäksi työvoiman palvelukeskuksessa kolme sosiaaliohjaajan virkaa. Sosiaaliohjaajista neljä opiskelee työn ohessa yhteiskuntatieteen maisterin tutkintoa pääaineena sosiaalityö. Jokainen edistyy opinnoissaan suunnitelmiensa mukaisesti. Työnantaja tukee opintoja mm. ylimääräisten opintovapaiden merkeissä. Vuoden 2010 alussa on saatu kahden osa-aikaeläköitymisen myötä uusi kokoaikainen sosiaalityöntekijän virka joka on täytetty muodollisesti pätevällä henkilöllä. Uusi viranhaltija tulee toimimaan myös johtavan viranhaltijan asemassa. Vammaispalveluissa työskentelee kolmen vammaispalveluohjaajan ja avohuollon työntekijän lisäksi myös sosiaalityöntekijä. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijän virka on ollut avoinna mutta yhtään muodollisesti pätevää hakijaa tähän ei ole ollut. Virkaa tekee sosionomi, joka on työskennellyt tässä tehtävässä useita vuosia. Myös hän on suorittamassa yhteiskuntatieteen maisterin tutkintoa pääaineena sosiaalityö ja opinnot ovat piakkoin pro gradu vaiheessa.

3 Jokaisessa vanhuspalvelun yksikössä vastaavana hoitajana on kelpoi suusehdot täyttävät sosionomi/sosiaaliohjaaja/sairaanhoitaja. Heistä kaksi suorittaa sosiaalityön opintoja työn ohessa. Lisäksi vanhuspalveluissa on yksi 50 % sosiaalityöntekijän virka. Vanhus- ja vammaispalvelujohtajalla on yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto ja sosiaalityön osaaminen. 2. Päätösten teko vanhustenhuollossa Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 :n mukaan palvelun saaminen perustuu asiakkaalle tehtyyn päätökseen. Myös silloin, kun asiakkaalle ei voida myöntää asumispalvelupaikkaa tai muita palveluja siitä tulee tehdä päätös, johon asiakas voi halutessaan hakea muutosta siten kuin sosiaalihuoltolain 7. luvussa säädetään. Palveluasumis- ja laitoshoitopaikkoihin asiakkaat siirtyvät SAS-ryhmän kautta. Ryhmän käsiteltäväksi asiakkaat tulevat vanhuspalveluohjaajien kautta. Kirjallisesti palveluasumispaikkaa Raahesta ei ole voinut hakea. Tilanne on muutettu lääninhallituksen ohjauskäynnin ja -keskustelun jälkeen. Kirjallinen hakemus palveluasumisja laitoshoitopaikkaan löytyy Raahen kaupungin nettisivuilta senioripalvelut palveluasuminen. Kirjallinen päätös tehdään nykyään aina. 3. Kehitysvammaisten asumispalvelut Lääninhallitus suosittelee Raahen kaupunkia ottamaan kehitysvammaisten asumispalvelujen suunnittelutyössä huomioon valtakunnalliset linjaukset. Linjausten mukaan laitoshoitoa ja laitosmaista asumista tulee vähentää ja rakentaa kodinomaisia asumisyksikköjä, joissa kehitysvammaiset voivat asua erilaisen tuen ja huolenpidon turvin. Raahessa ollaan suunnittelemassa uutta kehitysvammaisten asumispalveluyksikköä. Yksikköön on suunniteltu neljä erikokoista solua. Yksikkö olisi 25-paikkainen ja tulisi samaan talorakennelmaan. Alustava päätös rakentamisesta on tehty valtuustotasolla mikäli valtion rahoitus hankkeelle saadaan. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen (2007:73) mukaan tulisi pidättäytyä rakentamasta samalle tontille tai samaan kortteliin yli 15 asukkaan ryhmäkoteja tai asuntoryhmiä. Tällöinkin ryhmäkodit tulee jakaa 3-5 pienempään ryhmään, joissa kussakin asuu 2-5 henkilöä. Selvityksessä todetaan myös, että kehitysvammaisten henkilöiden asumisen järjestäminen suunnitellaan huolellisesti ja asumisen ja tuen tarpeet selvitetään pitkäjänteisesti. Kehitysvammaisten asumisen tavoitteena on että kehitysvammaiset henkilöt asuvat tulevaisuudessa samoin kuin muut kansalaiset. Ympäristöministeriö on laatinut ehdotuksen (2009:16) kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asunto-ohjelmaksi vuosille Ehdotuksen mukaan mm. integroidut ratkaisut, joissa kehitysvammaisten asunnot sijaitsevat esimerkiksi tavallisessa

4 uudes sa vuokra-asuntokohteessa, ovat suunta normaaliin asumiseen myös kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla. Vuokra -asuntokohteeseen voidaan luoda erilaisia asumisratkaisuja kuten ryhmäasuntoja, joihin on toteutettu ryhmämuotoista asumista. Kullakin asukkaalla on oma asuintila ja niiden lisäksi asumisyksikköön kuuluvat asukkaiden arkea tukevat yhteiset tilat. Henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden. Samaan vuokra-asuntokohteeseen voidaan liittää asuntoryhmiä joka käsitetään muutaman asunnon, kuten yksiöiden tai kaksioiden ryhmäksi jolla on yhteistilat välittömässä läheisyydessään. Asukkailla on omat asuntonsa mutta ryhmään kuuluvat myös yhteiset tilat. Henkilökunta on paikalla päivisin tai ympärivuorokauden. Lisäksi vuokra-asuntokohteessa voi olla erillisia asuntoja, jotka sijaitsevat tavallisen asutuksen lomassa. Asumiseen ei kuu lu henkilökuntaa, mutta asukkaalla voi olla henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö, tai tukipalvelut asunnon ulkopuolella. Raahelaisten kehitysvammaisten asumistarpeesta on laadittu tarveselvitys. Selvityksen mukaan eritasoisia asuntoja tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Kehitysvammaisten asumispalvelujen suunnittelua jatketaan lääninhallituksen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Ympäristöministeriön suositusten mukaisesti. 4. Lapsiperheiden kotipalvelu Lääninhallitus pitää tärkeänä, että lapsiperheiden kotipalvelua lisätään ja sen merkitys ehkäisevänä universaalina sosiaalipalveluna tunnis tetaan. Tämän johdosta on perusteltua, että esitetyt virkalisäykset voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelee kaksi perhetyöntekijää. Tarvittaessa on palkattu lisähenkilöstöä hoitamaan akuutit tarpeet. Ennaltaehkäisevän kotipalvelun/perhetyön avulla on voitu välttää kiireel lisen sijoituksen tarve. Pidetään edelleen tärkeänä kotipalveluhenkilöstön lisäämistä lapsiperheisiin ja selvitetään vanhuspalvelujen kotipalveluhenkilöstön kanssa vaihtoehtoisia ratkaisumuotoja avun saamiseksi tarvittaessa myös lapsiperheille. Lisäksi voidaan todeta, että sosiaalipäivystyksen organisointi hoidettavaksi muulla tavoin on aloitettu ja selvitystyö on vielä kesken. Lastensuojelun sosiaalityöhön on palkattu kaksi uutta määräaikaista työntekijää sekä yksi vakituinen virahaltija jotta lain velvoittamassa palvelutakuuajassa pysyttäisiin paremmin. Vanhuspalveluissa henkilöstömitoitus on tehostetussa palveluasumisessa ollut 0,45 työntekijää/asiakas, dementiakodissa 0,5 työntekijää/asiakas ja laitoshoidossa 0,62 työntekijää/asiakas. Henkilöstömitoitus tullaan yhdenmukaistamaan kaikissa vanhuspalvelujen yksiköissä hyvinvointikuntayhtymään siirtymisvaiheessa. Vanhus- ja vammaispalvelut tullaan myös eriyttämään vuonna 2011 erillisiksi tulosalueiksi hyvinvointikuntayhtymään siirtymisen myötä Valmistelija: vt. perusturvajohtaja Kirsti Isokoski.

5 Päätösesitys (vt. perusturvajohtaja): perusturvalautakunta päättää antaa ylläolevan lisäselvityksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle Perusturvalautakunta: Hyväksyi esityksen.