CPAP-POTILAIDEN ETÄSEURANTA. Sairaanhoitaja Minna Tanskanen Sairaanhoitaja Hanna-Kaisa Suikkari Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "CPAP-POTILAIDEN ETÄSEURANTA. Sairaanhoitaja Minna Tanskanen Sairaanhoitaja Hanna-Kaisa Suikkari Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote"

Hilkka Karjalainen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 CPAP-POTILAIDEN ETÄSEURANTA Sairaanhoitaja Minna Tanskanen Sairaanhoitaja Hanna-Kaisa Suikkari Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote

2 Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote Uniapneapotilaat hoidetaan keuhkosairauksien poliklinikan sairaanhoitajan vastaanotolla arkisin. Hoitajia vastaanotolla on 2-3 päivästä riippuen. Sairaanhoitajan vastaanotto jaettu kahteen osaan: Vastaanotto 1: unitutkimukset (3-4/pvä), CPAP-hoidon aloitukset (1-3/pvä), etäseurantapotilaat (1-8/pvä) Vastaanotto 2. Puhelin aika klo 7:30-15:30, lääkityspotilaat, tarvikkeiden haku maanantaisin ja torstaisin, kiire-ajat, laitteiden ja maskien vaihdot ym. ylimääräiset toimenpiteet. Vuonna 2017 Unitutkimuksia: 659 CPAP-hoidon aloituksia: 265

3 Uniapneapotilaiden hoito CPAP-hoitojen aloitus tapahtuu keuhkosairauksien poliklinikan kautta. Osa CPAP-kontrolleista on siirretty terveyskeskuksiin. Joensuun lähialueella on 13 terveyskeskusta, joista löytyy koulutettu CPAP-hoitaja joka hoitaa kontrolleja. Suurin alue, Joensuun kaupunki ei ole ottanut CPAP-potilaita vielä kontrolleihin terveyskeskuksiin. N. 800 pitkäaikaista CPAP-kontrollipotilasta käy vielä erikoissairaanhoidossa kontrolleissa. Kontrollit toteuttaa 1-2 vuoden välein keuhkosairauksien poliklinikan kuntoutusohjaaja/sairaanhoitaja. Jos potilas kuuluu CPAP-kontrolleja hoitajan terveyskeskuksen piiriin, siirtyy hänen kontrollit terveyskeskukseen 1 vuoden kontrollin jälkeen. CPAP-laitehoidossa käytetään Resmedin AirSense10 Autoset ja Autoset For her-laitteita. Laitehoidon aloituksessa laitteen mukaan annetaan automaattisesti kostutin ja lämmitettävä letku ClimateLineAir.

4 Tehtävänsiirto vuonna 2016 Vuonna 2016 tapahtui muutos, jossa tehtävänsiirrolla CPAP-potilaiden lääkärikäyntejä vähennettiin, ja suurin osa potilaista käy nykyisin pelkästään sairaanhoitajan luona. Lääkäri diagnosoi potilaalle uniapnean unitutkimuksen perusteella, ja vaikeusasteen ja oireiden perusteellä potilas ohjataan joko lääkärille tai suoraan sairaanhoitajalle. Lievää uniapneaa sairastavat potilaat ja ammattikuljettajat käyvät lääkärin vo:lla, jossa käydään potilaan kanssa läpi uniapnean hoitomuodot uniapneaan: painon pudotus, asentohoitovyö, uniapneakisko tai CPAP-hoito. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavat potilaat tulevat suoraan sairaanhoitajan luo CPAP-hoidon aloitukseen. Hoidon edetessä konsultoidaan tarvittaessa lääkäriä, esim. jos potilaalla on: Nenän tukkoisuutta, rakenteellisia tai purentaan liittyvät ongelmia Sentraalisia hengityskatkoja CPAP-hoito ei onnistu Asentoriippuvaista uniapneaa sairastavat potilaat saavat sairaanhoitajan vastaanotolta asentohoitovyön, ja tulevat tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Jos asentohoito onnistuu, uusitaan potilaille unitutkimus hoidon onnistumisen varmistamiseksi. Hoidon seurantaa ei ole.

5 Etäseurantaan siirtyminen CPAP-hoidon etäseuranta otettiin käyttöön syksyllä 2015 Resmedin AirSense10-laitteisiin siirtymisen yhteydessä. Etäseurantaohjelmana toimii Resmedin AirView-ohjelma. Ennen potilaat kävivät hoidon aloituksesta 3 kuukauden kuluttua ensimmäisessä kontrollissa sairaanhoitajan vastaanotolla. Potilasmäärän räjähdysmäinen nousu aiheutti sen, että kontrollit viivästyivät ja potilaiden yhteydenotot lisääntyivät. Etäseurannan pääasiallinen tarkoitus oli siis alun pitäen korvata 3 kuukauden kontrollit, joiden toteuttamiseen ei ollut enää resursseja. Potilaat ovat suhtautuneet myönteisesti etäseurantaan. Etäseurannan toteuttamisen vaatimuksena oli, ettei etäseurannasta saa koitua potilaalle lisätyötä ja sen toteuttaminen ei saa vaatia mitään erityisiä olosuhteita.

6 Etäseurannan toteutus Sairaanhoitajat toteuttavat potilaan etäseurannan alusta loppuun. Vain tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Etäseurannassa on käytössä: 30 päivä, 3 kuukauden ja 1 vuoden seurantajaksot. Eri pituisia seurantajaksoja hyödynnetään eri potilasryhmillä ja eri tilanteissa. Etäseurannoille on hoitajan vastaanottokirjaan varattu omat ETÄ-ajat, ja ne ovat käyntejä ilman potilasta. CPAP-hoidon aloituksen yhteydessä potilaan laitteesta otetaan ylös sarjanumero ja laitenumero. Niiden avulla potilaan tiedot viedään etäseurantaohjelmaan. Potilaalta etäseuranta ei vaadi muuta, kuin laitteen käyttöä. Jokaista uutta CPAP-potilasta seurataan vähintään 3 kuukauden ajan.

7 Etäseurannan toteutus Aluksi käytäntönä oli, että etäseuranta tarkistettiin 3 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Pian huomattiin kuitenkin, että aikaisempi tarkastus olisi potilaan hoidon kannalta hyödyllinen. Näin saatiin ongelmapotilaat, joiden hoito ei suju, mahdollisimman nopeasti kiinni. Nyt käytännöksi on vakiintunut, että ensimmäisen kerran etäseuranta tarkistetaan hoidon aloituksen jälkeen 2-4 viikon kuluttua. Jos hoito sujuu, ei potilaaseen oteta erikseen yhteyttä. Jos etäseurannasta huomataan ettei potilas käytä laitetta, laitteen käytössä on ongelmia tai esim. maskivuotoa on liikaa, soitetaan potilaalle. Korostetaan, että potilaan tulee ottaa yhteyttä poliklinikalle mikäli hoidon suhteen ilmenee ongelmia tai kysyttävää.

8 Etäseurannan toteutus 3 kuukautta hoidon aloituksen jälkeen, potilaan etäseurannasta puretaan raportti, ja hoitoa tarkastellaan laajemmin. Etäseurantaraportista tarkkaillaan seuraavia asioita Käytön säännöllisyyttä: käyttääkö joka yö, paljon käyttötunteja on kertynyt, paljon käyttöä/yö. Keskimääräinen hoitopaine Maskivuoto: Maskivuoto pitää olla alle 24 litraa/min, maskivuoto <-> AHI AHI: Paljon AHI verrattuna unitutkimuslöydökseen, onko jäännös AHI millainen, mahdolliset sentraaliset apneat Cheyne-Stokes hengitys Onnistuneesta CPAP-hoidosta potilaalle lähetetään hoitajan teksti, jossa CPAP-hoidon etäseuranta raportti on avattu tekstin muotoon. Lisäksi tekstissä selviää jatkosuunnitelma ja tarvittaessa siihen liitetään yhteydenottopyyntö. Jos potilaan CPAP-hoidossa on ongelmia, otetaan potilaaseen yhteys ja sovitaan jatkotoimista CPAP-hoidon suhteen. Tarvittaessa etäseurantaa jatketaan.

12 Etäseurannan hyödyt Etäseurantaa hyödynnetään potilaan CPAP-hoidon toteuttamisessa joka päivä. Etäseurannan avulla on potilaan hoitoon on voitu panostaa enemmän, ja heti alkuvaiheessa maskivuotoon, paineen säätelyyn ja laitehoidon toteuttamiseen on voitu puuttua tehokkaasti. Etäseuranta on vähentänyt merkittävästi potilaskäyntejä vastaanotolla, ja säästänyt sitä kautta aikaa. Ongelmatapaukset saadaan poimittua tehokkaasti, ja turhat käynnit vähenevät. Etäseuranta ohjelma on helppokäyttöinen, ja raportti selkeä. Sen kautta saa ajantasaista tietoa potilaan hoidon onnistumisesta. Lisäksi etäseuranta ei vaadi potilaalta mitään lisätyötä tai toimenpiteitä, vain ja ainoastaan laitteen käyttöä. Potilaita etäseuranta on motivoinut, sillä he tietävät että ovat seurannassa ja hoitaja pystyy tarvittaessa tekemään laitteeseen tiettyjä säätöjä, ilman että käyntiä vastaanotolla tarvitaan.

13 Etäseurannan hyödyt Univaikeuksista kärsivien potilaiden hoitotiedot ovat ajantasaisia, ja niistä saadaan nopeasti hoidon onnistumisesta tiedot esim. työterveyshuoltoon. Työterveyshuollot ovat esimerkiksi tarvinneet kannanottoa ammattikuskien CPAP-hoidon sujumisesta.

14 Etäseurannan hyödyntäminen erikoistilanteissa 2017 kaksoispaineventilaattori Lumis otettiin keuhkosairauksien poliklinikalla käyttöön. Myös Lumiksen käyttäjät ovat etäseurannassa. Saturaatioseuranta CPAP-laitteen tai Lumiksen kautta on mahdollista laitteeseen kytkettävän anturin avulla, ja tiedot tallentuvat potilaalla voimassa olevaan etäseurantaan. Ammattikuljettajat ovat etäseurannassa 1 vuoden jaksolla, ja etäseuranta tarkastetaan 3 kuukauden välein. Tarvittaessa potilaan hoidosta saadaan ajantasaista tietoa, esim. lausuntoa varten. CS-laitteita käyttävät potilaat ovat myös 1 vuoden etäseurannassa.

15 Etäseuranta tulevaisuudessa Action Group-ryhmät: Ei ole vielä otettu käyttöön, lähinnä käytäntöjen muokkaamisongelmien takia. Vähentäisi turhaa työtä entisestään, sillä ongelmapotilaat saataisiin napattua helpommin ryhmien ansiosta. CS- ja LUMIS-laitteet voisi jaotella omiksi ryhmiksi, jolloin heidän hoitoa voisi seurata erikseen. MyAir-palvelu potilaille on koettu hyödylliseksi. Potilaat motivoituneita seuraamaan omaa hoitoa. Ohjaa myös hyvällä tavalla potilasta ottamaan vastuuta omasta hoidosta, ja antaa ajantasaista palautetta hoidon sujumisesta.

16 Mitä etäseuranta vaati rantautuakseen meille käytäntöön? Käytäntöjen tarkistelua, ja pohdintaa missä ja miten meillä etäseurantaa voidaan hyödyntää. Kuinka se järkevästi sulautuisi osaksi työpäivää. Henkilökunnan koulutus ja perehdytys ohjelman käyttöön. Huomioita etäseurantakäytännön edetessä seuraavista asioista: Ajansäästö potilaan hoidon arvioinnissa ja esimerkiksi asetuksien säätämisessä Potilaan motivoinnissa Hoitajan ajankäytön hallinnassa Ylimääräisten potilaiden tulvan hallinnassa Ja ennen kaikkea pientä jääräpäisyyttä vanhojen toimintamallien korvaamisessa!

AHI on matala, laitteen paine on siedettävä, maskivuotoa ei ole.

17 Mitä potilaat luulevat hoitajien tekevän joka yö etäseurannan kautta Täydellistä unta Eskoseni! AHI on matala, laitteen paine on siedettävä, maskivuotoa ei ole. Uni vaikuttaa levolliselta Ensi yönä uusi tarkistus! Mitä me hoitajat TODELLISUUDESSA teemme öisin Onkohan tuo uniapnea tarttuvaa

Samankaltaiset tiedostot

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA Sh Susanna Aalto TYKS/KEU1 VSSHP Vastuualueella on kaksi osastoa ja yksi poliklinikka. Sairaansijoja on yhteensä vastuualueellamme 41, joista