Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM)

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Pääaiheena kokouksessa on komission tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Neuvosto kuulee myös komission katsauksen maatalousmarkkinoista ja komission tilannekatsauksen kansainvälistä kauppaa koskevista maatalouskysymyksistä. Neuvosto keskustelee tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta puheenjohtajamaan esittämien kysymysten pohjalta. Suomi katsoo, että tiedonannossa kuvatut yhteisen maatalouspolitiikan päätavoitteet ovat kannatettavia. Uudistuksessa tulee pyrkiä sellaisiin painotuksiin, jotka tukevat kestävää ruuantuotantoa kaikilla yhteisön alueilla ja vahvistavat bio- ja kiertotaloutta. Toissijaisuusperiaatteen laajentaminen on Suomen näkökulmasta kannatettavaa. Suomi katsoo, että tiedonannossa kuvattu strategisempi taso jäsenvaltion ja komission välisessä tehtävänjaossa tukee yksinkertaistamistavoitteita. Neuvosto kuulee myös komission kertomuksen maatalouden markkinatilanteesta ja kansainvälisistä kauppaneuvotteluista. Suomi ottaa komission tilannekatsaukset tiedoksi. Suomi katsoo, että komission on tarpeen jatkaa eri tuotteiden markkinatilanteen kiinteää seuraamista, jotta tuleviin heilahduksiin osataan varautua ajoissa myös mahdollisten markkinatukitoimenpiteiden tasolla.

2 2(30) Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. Puheenjohtajavaltion työohjelma sivu 3 Puheenjohtajavaltio esittelee 4. Komission tiedonanto elintarvikkeiden ja maatalouden tulevaisuudesta sivu 6 Komission tiedotusasia Keskustelu 5. Markkinatilanne sivu 15 Komission tiedotusasia 6. Kauppaan liittyvät maatalouskysymykset sivu 18 Komission tiedotusasia 7. Muut asiat sivu 23 a) Sokerimarkkinoiden tilanne kiintiöjärjestelmästä luopumisen jälkeen Puolan valtuuskunnan tiedotusasia b) Sianlihamarkkinoiden tilanne Puolan valtuuskunnan tiedotusasia c) Xylella fastidiosaa käsitelleen ministerikokouksen päätelmät (Pariisi, 1. joulukuuta 2017) Ranskan valtuuskunnan ja komission tiedotusasia Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu Puheenjohtajavaltio kutsuu maatalousministerit lounaalle aamupäiväistunnon

3 päätteeksi. Keskustelun aiheena on: 3(30) "Mahdollinen EU:n koordinoitu linja FAO:n seuraavan pääjohtajan valinnassa".

4 4(30) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) Asia Puheenjohtajamaa Bulgarian työohjelma Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Bulgaria esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle puheenjohtajakautensa työohjelman. Suomi ottaa Bulgarian työohjelman esittelyn tiedoksi. Maatalous Bulgaria nostaa puheenjohtajakauden prioriteetiksi yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan kauden sekä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun. Bulgaria järjestää maatalous- ja kalastusneuvostojen yhteydessä teemakeskusteluja YMP:n tulevaisuudesta koko puheenjohtajakautensa ajan. YMP:n seuraava kausi on myös maatalousministerien epävirallisen kokouksen aiheena kesäkuussa Tavoitteena on edistää jäsenmaiden ja komission yhteisymmärrystä YMP:n lainsäädäntöehdotusten päätavoitteista ja kysymyksistä. Bulgarian painopisteenä on myös komission epäterveiden kauppatapojen vastaisia käytäntöjä käsittelevän lainsäädäntöehdotuksen neuvottelujen edistäminen neuvostossa. Komission odotetaan julkaisevan lainsäädäntöehdotuksen viimeistään maaliskuussa Edellä mainittujen lisäksi Bulgaria jatkaa töitä neuvoteltavana olevien kokonaisuuksien, kuten tislattujen alkoholijuomien asetuksen, loppuun saattamiseksi. Metsät

5 5(30) Bulgaria odottaa esittelevänsä jäsenmaille ehdotuksen neuvoston päätelmiksi osana EU:n valmistautumista YK:n metsäfoorumin UNFF:n 13. kokoukseen. Tavoitteena on etsiä keinoja aloittaa uudelleen keskustelut laillisesti sitovan metsäsopimuksen aikaansaamiseksi. Elintarviketurvallisuus, eläinlääkintä ja kasvinterveys Bulgaria painottaa kaudellaan kestävän eläinterveyden edistämistä keskittyen erityisesti villieläinten rooliin tautien hallinnassa. Maa järjestää aiheesta konferenssin Sofiassa maaliskuussa 2018 otsikolla Villieläinten rooli eläinterveyden kontekstissa. Lisäksi Bulgaria painottaa kaudellaan eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana ja järjestää tätä varten keskusteluja voimassa olevan lainsäädännön yhdenmukaisen täytäntöönpanon edistämisestä jäsenvaltioissa, ml. konferenssi aiheesta huhtikuussa Kasvinterveyden osalta Bulgarian tavoitteena on parantaa kansallisten viranomaisten hätävalmiutta vuosina hyväksytyn uuden EU-lainsäädännön puitteissa. Maa jatkaa myös aiempien puheenjohtajamaiden pyrkimyksiä edistää eläinlääkkeitä, lääkerehuja ja lannoitevalmisteita koskevien asetusten valmistumista. Kalastus Monivuotisten suunnitelmien osalta odotettavissa on neuvottelut komission ehdotuksista suunnitelmiksi Länsi-Atlantin ja läntisen Välimeren alueilla. Lisäksi neuvottelujen odotetaan jatkuvan Pohjanmeren ja Adrianmeren alueiden osalta. Trilogien osalta Bulgaria keskittyy neuvottelujen edistämiseen teknisten toimenpiteiden puiteasetuksen sekä SPRFMO-asetuksen osalta (Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastuksenhallintaorganisaation toimintaa, suojelua ja valvontaa koskeva asetus). Lisäksi maa pyrkii aloittamaan neuvostossa keskustelun valvonta-asetuksen muuttamisesta sekä huolehtimaan TAC- ja kiintiöasetukseen tehtävistä muutoksista. Yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisen ulottuvuuden puitteissa maa keskittyy kysymyksiin, jotka koskevat EU:n osallistumista kestävän kalastuksen yhteistyösopimuksiin sekä alueellisiin kalastuksenhallintaorganisaatioihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa

6 6(30) Bulgaria esitteli ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) , EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Bulgarian työohjelma: df Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh , Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, puh , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

7 7(30) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Asia Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus - Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi tiedonannon yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta ja esitteli sen maatalouden erityiskomitealle Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli tiedonannosta kokouksessaan Maaseutukomiteassa tiedonanto käsiteltiin Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavasta kaudesta keskustellaan lisää Bulgarian puheenjohtajuuskauden aikana keväällä Bulgaria järjestää esittämänsä etenemissuunnitelman mukaisesti teemakeskusteluja toistuvasti kevään maatalouden erityiskomitean ja maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksien yhteydessä tammi-, helmi- ja maaliskuussa. Puheenjohtajamaan tarkoituksena on tehdä neuvoston päätelmät yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta maaliskuun kokoukseen. Jäsenmaat toimittivat komissiolle lisäkysymyksiä tiedonannosta kirjallisesti joihin komissio palaa tulevien maatalouden erityiskomitean (MEK) kokousten yhteydessä. Komissio julkaissee vaikutusanalyysin lainsäädäntöehdotusten taustaksi keväällä Tammikuun kokouksessa neuvosto käsittelee YMP:n EU lisäarvoa sekä subsidiariteetin hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Suomen kanta

8 8(30) Keskustelua jäsentääkseen pj-maa on toimittanut jäsenmaille taustaasiakirjan ja kaksi kysymyskokonaisuutta keskustelun jäsentämiseksi. 1. Miten voimme varmistaa sen, että YMP:n lisäarvo maanviljelijöille, maaseutuyhteisöille ja kansalaisille säilyy vuoden 2020 jälkeen, ja miten voimme parantaa sitä edelleen? Mitkä keskeiset tavoitteet EU:n tasolla olisi asetettava, jotta tämä päämäärä voitaisiin saavuttaa? Suomi katsoo, että YMP tuottaa lisäarvoa mm. takaamalla ruokaturvan EU:ssa, viljelijöiden kohtuullisen tulotason, kohtuulliset kuluttajahinnat sekä toimivat sisämarkkinat. EU:n yhteisin toimenpitein voidaan vastata rajat ylittäviin ympäristö- ja ilmastohaasteisiin sekä maaseutualueiden tasapainoiseen kehittämiseen. Suomi katsoo, että tiedonannossa kuvatut yhteisen maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet ovat kannatettavia. Suomi on samaa mieltä komission kanssa siitä, että suorat tuet ovat tärkeitä viljelijöiden tulojen vakauttamisen kannalta. Suomi pitää tärkeänä, että YMP vastaa ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Maatalous on osa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamista ja ratkaisua, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, vesien hyvän tilan ylläpitoa ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Uudistuksessa tulee pyrkiä sellaisiin painotuksiin, jotka tukevat kestävää ruuantuotantoa kaikilla yhteisön alueilla ja vahvistavat bio- ja kiertotaloutta. Suomi katsoo, että korkean elintarviketurvallisuuden ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin tason tavoittelu on oikea lähestymistapa eurooppalaisen maataloustuotannon tulevaisuuden kannalta. One health -lähestymistapa tukee Suomen tavoitteita vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä maataloudessa koko EU:n alueella. Suomi pitää tärkeänä, että sekä alallepääsyä että toisaalta luopumista tulee voida tukea YMP:n välinein. Tietotaidon sekä teknologian entistä vahvempi kehittäminen yhteisen maatalouspolitiikan välinein on tavoiteltavaa. YMP:n myös katsotaan edesauttavan EU:n energiaunionia edistämällä puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa. Suomi katsoo, että LEADER- toimintatapa on edelleen tehokkaaksi todettu keino maaseudun kehittämisessä. Suomi pitää tärkeänä, että markkinoiden vaihteluun varaudutaan myös tulevaisuudessa. Yhteisten maatalousmarkkinoiden sääntely ja markkinatoimenpiteet tulee olla edelleen yhteistä politiikkaa EU:n sisäisten markkinoiden tasapainon takaamiseksi. Toimivat maataloustuotteiden sisämarkkinat ovat merkittävä osa YMP:n lisäarvoa. Suomelle tärkeät erityissäädökset valtiontukiin liittyen ja jäsenvaltiokohtaiset erityisehdot tulisivat myös olla valmistelussa mukana.

9 9(30) Yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaa myös eurooppalaiseen ravitsemukseen ja on siten olennainen osa ruokapolitiikkaa. Vahvistuva terveysnäkökulma on toivottu lähestymistapa. 2. Missä määrin toissijaisuusperiaatteen soveltamista voitaisiin laajentaa eri välineiden (suorat maksut, markkinatoimenpiteet, ympäristöön liittyvät tekijät, maaseudun kehittäminen) osalta niin, että YMP:n yhteinen luonne säilyy samalla kun jäsenvaltioille annetaan joustovaraa? Onko ehdotettu strateginen suunnitelma asianmukainen väline toissijaisuuden lisäämiseksi ja mitkä ovat ne olennaiset parametrit, joiden ansiosta se voisi täyttää tämän tehtävän? Suomi pitää hyvänä, että jäsenmaille annettaisiin huomattavasti lisää valtaa päättää niiden alueella sovellettavien tukijärjestelmien sisällöstä, seurannasta, valvonnasta ja seuraamuksista. Suomi katsoo, että tiedonannossa kuvattu strategisempi taso jäsenvaltion ja komission välisessä tehtävänjaossa tukee yksinkertaistamistavoitteita. Uusi lähestymistapa olisi parannus nykyiseen yksityiskohtaiseen ja hallintoa sekä tuensaajia kuormittavaan tapaan, jolla komissio asettaa vaatimuksia ja määrittelee toimintatapoja ja tukijärjestelmien yksityiskohtia sekä valvontojen seuraamuksia. Suomi katsoo, että YMP:n strateginen suunnitelma olisi hyvä olla selkeämpi ja yksinkertaisempi kuin nykyiset moniportaiset menettelyt esimerkiksi maaseuturahaston osalta. Tulosten seurannan osalta Suomi katsoo, että toimenpiteiden toteuman tulisi muodostaa tulosten seurannan pohja, koska seurantatiedon tulee olla vuosittaista ja myös tuensaajan tulee voida vaikuttaa suoraan tulokseen. Suomi katsoo, että EU:n tulee varmistaa, että sillä on käytettävissään on riittävät voimavarat asianmukaisen seurantatiedon keräämiseen. Suomi pitää tärkeänä, että tavoitteellisista aikataulusuunnitelmista huolimatta olisi syytä varautua ajoissa siihen, että saumaton toimeenpano voidaan varmistaa myös mahdollisten viivästysten sattuessa. Suomi pitää myönteisenä, että monikerroksinen YMP:n ilmasto- ja ympäristöehtojen kokonaisuus (viherryttämistuki, täydentävät ehdot ja vapaaehtoiset maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimet) korvattaisiin kokonaisuudella, jossa olisivat vaatimukset tulotuille ja vapaaehtoisille lisätoimenpiteille ja joita valvottaisiin yhteneväisin ehdoin nykyisen mallin sijaan. Nykyiset maaseudun kehittämisen tavoitteet ja välineet maaseutuohjelmissa ovat hyviksi havaittuja ja tarpeellisia myös jatkossa. Kuitenkin ohjelmatyön yksityiskohtaiset vaatimukset, tiukat

10 10(30) valvonnat ja raskas hallinnointi ovat saavuttaneet tason, jossa saavutettu hyöty heikkenee ja menettelyt toimivat vastoin tavoitteita. Suomi voi tukea komission lähestymistapaa riskienhallintakokonaisuudessa. Tavoitteiden mukaista viljelyolosuhteiden ja riskien erilaisuutta eri alueilla on lähestytty oikealla tavalla korostamalla ennaltaehkäisyä ja riskinhallinnan parantamista esimerkiksi neuvonnan avulla. Suomi katsoo, että erityisesti markkinakelpoisten riskien hallintaa on syytä tarkastella yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tuensaajanäkökulmasta myös maaseudun kehittämisen instrumenttien yhteensopivuutta muiden EU-ohjelmien ja -rahastojen kanssa tulee kehittää, edellyttäen että nykyinen II pilarin laaja toimenpidevalikoima ei sen seurauksena supistu. Eri EU-rahoitusinstrumentit täydentävät toisiaan eri vaiheessa olevien maaseutuyritysten kasvupotentiaalin edistämisessä. Suomi voi tukea yhteisen maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuuden jatkamista, kunhan olosuhdehaitat esimerkiksi lyhyemmän kasvukauden ja siten korkeampien kustannusten osalta kompensoidaan riittävällä tavalla maatalouden jatkuvuuden varmistamiseksi. Suomi katsoo, että arvonlisän tulee jakautua tasaisemmin läpi elintarvikeketjun ja maataloustuottajien on saatava oikeudenmukainen osa siitä. Suomi katsoo, että kuluttajien valintojen tueksi tarvitaan myös entistä läpinäkyvämpi tuotantoketju. Suomi pitää valvonnan yksinkertaistamistavoitetta tärkeänä. Suomi kannattaa tiedonannon mukaista jäsenvaltion liikkumavaraa, joka voisi vähentää hallinnollista taakkaa. Suomen näkökulmasta tiedonannossa epäselvää on uuden hallintomallin valvontaan ja seurantaan liittyvät näkökohdat. Tulosperusteinen arviointi voi aiheuttaa epävarmuutta ja saattaa lisätä mahdollisia seurauksia ja riskejä hallinnolle ja tuensaajille. Riskit, jotka johtuvat esimerkiksi maatalouden sääriippuvuudesta ja muista ulkoisista tekijöistä voivat olla ongelmallisia politiikan toimeenpanossa. Suomi kritisoi sitä, että todellisiin hallinnollisen taakan juurisyihin ei tiedonannossa puututa riittävästi. Hallintoa helpottavia ja hallinnollista taakkaa vähentäviä käytänteitä ei tiedonannossa mainita. Suomi katsoo, että esim. tuplamaksun estäminen eli se, että samasta toimenpiteestä ei makseta kahteen kertaan, olisi riittävä keino erottaa perustaso vapaaehtoisista toimista hankalan valvontamenettelyn sijaan. Komission ei ole syytä puuttua yksityiskohtiin toimenpiteiden valmistelussa tai valvonnassa. Suomi katsoo, että tulevassa maatalouspolitiikassa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon mm. luonnonhaitan tasaaminen ja korkeiden kustannusten tasaamiseen tähtäävät tuotantoon sidotut tuet. Niiden nykyisenkaltaiset käyttömahdollisuudet tulisivat olla lähtökohtana

11 11(30) jäsenmaille tasapuolisen politiikan toteutumiseksi. Suomi ei yhdy siihen, että kaikki EU:n viljelijät kohtaisivat samoja haasteita. Tukien tasaamisessa tulisi ottaa huomioon myös maataloustuotannon kustannustaso. Suomi katsoo, että EU-rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen tulee pitää niille asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tasolla. Suomi tavoittelee yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisuuden osalta mahdollisimman korkeaa saantoa, sillä luonnonolosuhteet maatalouden harjoittamiselle ovat Suomessa epäedulliset verrattuna muihin jäsenmaihin. Yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin rahoituksella on huomattava merkitys maaseutualueiden tasapainoiselle kehittämiselle erityisesti Suomessa, joten sen rahoitus on turvattava, I pilarin rahoituksen ohella. On tärkeää, että toimintaedellytysten niin vaatiessa maataloutta on jatkossakin mahdollista tukea myös kansallisesti. Pääasiallinen sisältö Pj-maan tausta-asiakirjassa 5241/18 tiivistetään tiedonannossa julkistettuja tavoitteita seuraavalle YMP:n kaudelle. Samalla taustaasiakirjassa tuodaan esille YMP:n uudistuksesta käydystä keskustelusta tärkeimpiä huomioita. Maatalous- ja kalastusneuvostossa tiedonannon ensimmäisen käsittelyn yhteydessä vaadittiin laajasti riittävää rahoitusta tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio on vaatinut jäsenmailta vasta-argumentteja julkisessa keskustelussa esitettyyn YMP:tä koskevaan kritiikkiin, erityisesti maanviljelijöille myönnetyn tuen suuruuden, liiallisen byrokratian, suurille maatiloille myönnetyn tuen, maataloustuotannon kestävyyden, eläinten hyvinvoinnin ja maatalouden ja kehityspolitiikan välisen suhteen osalta. Vasta-argumenttien pitäisi myös vahvistaa YMP:n lisäarvoa, erityisesti suhteessa muihin politiikan aloihin. Tämän seurauksena maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelun tavoitteeksi on annettu löytää YMP:n tuoma lisäarvo ja miten sen saavuttaminen onnistuisi parhaiten. EU-lisäarvolla yleisesti tarkoitetaan koko EU:n alueella toteutettavaa politiikkaa ja sen tuloksia, joita ei saavutettaisi kunkin jäsenmaan erikseen toteuttamalla politiikalla tai sellaista politiikkaa, joka hyödyttää koko aluetta enemmän kuin sen suorat tai epäsuorat kustannukset ovat. EU-lisäarvoa, yleisesti ottaen, voidaan löytää helpoiten sellaisesta yhteisestä politiikasta, jolla korjataan yhteismarkkinoilla markkinoiden epäonnistumista, rajat ylittävien ongelmien ratkomisesta tai esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen liittyvissä asioissa. Uudella YMP:n kaudella myös suorien tukien, maaseuturahoituksen ja markkinatoimenpiteiden osalta valmistelussa tulee perusteltavaksi yhteisen politiikan tuoma lisäarvo. Komission julkaisema tiedonanto pohjustaa komission ajatuksia koskien seuraavaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta ja sen

12 12(30) arkkitehtuuria. Komission tiedonanto listaa kolme päätavoitetta tulevalle yhteiselle maatalouspolitiikalle: Älykkäämmän ja kriisinkestävämmän maataloussektorin kehittäminen EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistävien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden vahvistaminen Maaseudun sosioekonomisen tilan vahvistaminen Lisäksi tiedonanto listaa tavoitteina, että eurooppalaisilla olisi saatavilla korkealaatuista, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa, johon olisi varaa. Ruoan tulisi olla tuotettu ja markkinoitu kansalaisten odotusten mukaisesti, huomioon ottaen erityisesti ruoan vaikutukset terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon. YMP:n tulisi säilyttää markkinasuuntautuneisuus ja tuki perheviljelmämallille kaikilla EU:n alueilla. Lisäksi YMP:n täytyy tukea ja olla yhteensopiva politiikkoihin, joilla EU:hun kohdistuvan muuttoliikkeen juurisyihin puututaan. Tiedonanto viittaa komission pohdintapaperiin EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, jossa todetaan, että suorat tuet osittain pienentävät maataloustulon ja muiden talouden sektorien tulon välistä eroa. Ne tarjoavat tärkeän turvaverkon, joka takaa maatalouden harjoittamisen jatkumisen kaikilla unionin alueilla mukaan lukien epäsuotuisat alueet, jotka kuitenkin tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia hyötyjä, kuten julkishyödykkeitä. Tiedonannossa katsotaan, että tasapainoisempaa tukien jakoa pitäisi edistää. Suorat tuet saavuttaisivat tehokkaammin tavoitteensa, mikäli niitä yksinkertaistetaan ja kohdennetaan paremmin häiritsemättä kuitenkaan sisämarkkinoita. Tiedonanto nostaa esille neljä mahdollista kohdentamisen vaihtoehtoa, joita pitäisi tarkastella lähemmin: Pakollinen suorien tukien enimmäismäärä, jonka määrittelyssä huomioitaisiin työntekijöiden lukumäärä Degressiiviset (asteittain laskevat) tuet keinona vähentää tukea suuremmilta tiloilta Tehostettu tukien painotus pienille ja keskikokoisille tiloille Tuen kohdentaminen aktiiviviljelijöille, jotka viljelevät ansaitakseen siitä elantonsa Samaan aikaan YMP:n täytyisi jatkaa eri jäsenmaiden välisten keskimääräisten tukitasojen erojen pienentämistä. Tiedonannossa painotetaan, että maanviljelijöiden asema ruokaketjussa on tärkeä asia, ja siihen on tulossa erillinen ehdotus komissiolta keväällä Lisäksi tiedonannossa muistutetaan, että nykyinen maatalouden investointivaje tulee huomioida ja kasvattaa investointeja mm. käyttämällä enemmän innovatiivisia rahoitusinstrumentteja.

13 Tiedonanto ei keskity rahoituskehyskeskusteluun. 13(30) YMP:n toimeenpano Tiedonannossa ehdotetaan, että EU-tasolla asetettaisiin pohjana olevat politiikkaparametrit, kuten YMP:n tavoitteet, laajat interventiotyypit sekä perusvaatimukset. EU-tason tavoitteissa otettaisiin huomioon perussopimusten vaatimukset, Pariisin ilmastotavoitteet, biodiversiteetti sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Jäsenmailla olisi puolestaan suurempi vastuu siitä, miten he saavuttaisivat nämä yhdessä sovitut tavoitteet. Tämä laajempi subsidiariteetti tekisi mahdolliseksi ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja tavoitteet ja räätälöidä tukitoimenpiteet soveltuvasti. Tiedonannossa todetaan, yksinkertaistamispyrkimyksistä huolimatta, että nykyiset hallintorakenteet säilyisivät tavoitteiden toteutumisen todentamista varten. Jäsenmailla olisi kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa suunnitella valvontajärjestelmän toimeenpanoa. Jäsenmaiden olisi joka tapauksessa raportoitava valvonnoista ja seuraamuksistaan komissiolle. Tiedonannossa ei ole mainintaa komission aiemmin edistämästä ns. single audit -mallista. Lisäksi uudessa toteutusjärjestelmässä jäsenmaat tekisivät molemmat pilarit kattavan strategisen suunnitelman, jonka komissio arvioisi ja hyväksyisi. Suunnitteluprosessin periaate olisi yksinkertaisempi kuin nykyisen maaseudun kehittämisohjelman laatiminen. Uuden YMP:n toteutusjärjestelmän pitäisi olla tulospohjainen, kasvattaa subsidiariteettia, tavoitella realistisia ja riittäviä tavoitteita, sekä vähentää EU:n hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi maaseudulla toimivien pk-yritysten tukitoimenpiteiden osalta on ollut haastavaa yhteen sovittaa EU:n maaseutuasetuksen investointeja koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä valtiontukisääntöihin (yleinen ryhmäpoikkeusasetus GBER), joiden sisältö on yksikertaisempi ja mahdollistavampi. Riskienhallinta Tiedonannossa todetaan, että riskinhallinnan tavoitteena tulee olla kehittää riskinsietokykyä sekä tarjota kannustimia markkinaehtoisten riskinhallintatoimenpiteiden osalta. Riskinhallintaa tulisi tehostaa koulutuksen, tiedonjakamisen ja maatalouden neuvontajärjestelmän avulla. Lyhyellä aikavälillä perustetaan pysyvä EU-tason riskinhallinta-foorumi maatalouden harjoittajien, julkishallinnon sekä sidosryhmien edustajille. Tiedonannossa katsotaan, että myös jäsenmaakohtaisille, valtiontuen ehdot täyttäville keinoille voi olla edelleen tarvetta. Ilmasto ja ympäristö

14 14(30) Nykyinen YMP:n vihreä rakenne, eli täydentävät ehdot, viherryttämistuki sekä maatalouden vapaaehtoiset ympäristötoimenpiteet ja ilmastotoimenpiteet, korvataan tiedonannon mukaan uudella integroidulla tukimuodolla. Siinä uuden YMP:n interventiologiikan mukaan EU-tasolla asetettaisiin tavoitteet ja jäsenmaat laatisivat näiden saavuttamiseksi tarkemmat pakolliset ja vapaaehtoiset keinot, jotka olisivat mitattavia. Tulotuen myöntämisen ehtona olisi sitoutuminen perustason ympäristö- ja ilmastotoimiin. Tämä toimisi pohjana perustasoa vaativammille vapaaehtoisille toimille. Jäsenmaiden strategisissa suunnitelmissa tulisi olla sisällytettynä myös muut EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädännöt ja - politiikat. Uutta mallia tiedonanto pitää yksinkertaisempana, sillä se sisältää vain yhden kerroksen vaatimuksia suorille tuille. Toisaalta tiedonannosta ei selviä, miten ensimmäisen tason päälle rakennettavat politiikkatoimet voitaisiin toteuttaa nykyistä yksinkertaisemmin. Maaseutu Monet EU:n maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puuttumisesta, investointien vähäisyydestä esim. peruspalveluissa sekä nuorten poismuuttamisesta. Tässä YMP:llä on tiedonannon mukaan tärkeä rooli työpaikkojen ja kasvun kehittämisessä sekä ympäristön laadun säilyttämisessä maaseutualueilla. Biotalouden kasvusta pitäisikin tulla prioriteetti YMP:n strategisissa suunnitelmissa. YMP:n myös katsotaan edesauttavan EU:n energiaunionia edistämällä puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa. Tiedonannossa mainitaan, että Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden rahoitusinstrumenttien kautta olisi hyvä tarjota matalan kustannuksen ja pidemmän laina-ajan lainoja yrittäjille, jotka haluavat investoida maaseutualueille. Tiedonannossa ehdotetaan Smart Village -konseptin kehittämistä. Se mahdollistaisi, että paikalliset yhteisöt voisivat puuttua heille tärkeisiin kehityskohteisiin selkeällä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Lisäksi paikallisesti johdettu LEADER on todettu tehokkaaksi keinoksi. Nuoret viljelijät ja teknologia Tiedonannon mukaan sukupolvenvaihdoksista pitäisi tulla prioriteetti uudessa politiikassa. Tämän varmistamiseksi tarvittaisiin parempi johdonmukaisuus EU-tason ja kansallisten toimenpiteiden välillä. Maanviljelyn aloittaminen sisältää usein korkeita riskejä esimerkiksi suuren pääomatarpeen takia. YMP:n tulisi auttaa vähentämään tätä riskiä ensimmäisinä vuosina tarjoamalla EU-laajuisen järjestelmän uusien, aloittavien toimijoiden tukemiseksi. Lisäksi nuorten mahdollisuuksia käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja pitäisi kehittää.

15 15(30) Nuorten alalle auttamisen lisäksi on tärkeää auttaa vanhemman sukupolven pääsyä pois maataloudesta. Tiedonanto korostaa, että uusien teknologioiden käyttöönotto maataloudessa on jäänyt alle odotusten sekä on lisäksi epätasaisesti jakautunut EU:n alueella. Myös uuden ja relevantin tiedon saanti on epätasaista. Tiedonannon mukaan neuvonnan roolia tulisi kasvattaa lisäämällä neuvontapalvelut YMP:n strategisten suunnitelmien hyväksynnän ehdoksi. Tiedonannossa painotetaan, että kansalaiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneita ruoasta, jolla on vielä laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten elintarvikkeet joilla on maantieteellisiä merkintöjä ja innovatiiviset elintarvikkeet. YMP:n olisi vastattava tähän muun muassa tekemällä maantieteellisistä merkinnöistä houkuttelevampia sekä maanviljelijöille että kuluttajille. YMP:n pitäisi erityisesti ottaa huomioon antimikrobiresistenssi, joka syntyy antibioottien epäasiallisella käytöllä. One Health -konseptin eli ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden mukaisesti YMP:n pitäisi edistää uusien teknologioiden, tutkimuksen ja innovaatioiden käyttöä vähentääkseen riskejä kansanterveydelle. Vastaavasti tiedonannossa katsotaan, että YMP:n tulisi vauhdittaa eläinten hyvinvoinnin EUsääntöjen soveltamista parantaakseen standardeja vapaaehtoisten aloitteiden ja eläinten hyvinvoinnin markkina-arvon edistämisen kautta niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolella. YMP voisi myös edistää terveempää ravitsemusta esimerkiksi kouluohjelmien ja YMP:n menekinedistämistoimissa. YMP:n tärkein tehtävä tällä saralla on auttaa maanviljelijöitä varautumaan ja sopeutumaan kulutustottumusten muutoksista johtuvaan tuotannon muuttumiseen. Lisäksi YMP voi auttaa ruokahävikin vähentämisessä kannustamalla parempiin tuotanto- ja prosessointikeinoihin ja tukemalla kiertotalousaloitteita. Kansainvälinen kauppa ja muuttoliike Kansainvälisen kaupan osalta tiedonanto toteaa, että EU on maailman suurin maatalouselintarvikkeiden viejä. Markkina-orientoitumisen säilyttäminen sekä YMP:n keinojen yhteensopivuuden varmistaminen kansainvälisen kauppaoikeuden kanssa auttaisi EU:ta säilyttämään sen johtavan roolin kansainvälisissä elimissä, kuten WTO:ssa, jossa se voi edistää vapaata kauppaa ja puolustaa rajoituksia markkinoita vääristäville tuille. Herkät tuotteet on jatkossakin huomioitava kauppaneuvotteluissa. Tiedonannossa muistutetaan, että EU kohtaa perusteettomia vientirajoituksia terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien esteiden (SPS) takia monilla tärkeillä maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla. Lisäksi EU:n täytyisi yhteistyö- ja teknisten apukeinojen kautta auttaa kumppanimaita ja alueita parantamaan heidän SPS-standardejaan.

16 16(30) Muuttoliikkeestä Eurooppaan tiedonanto toteaa, että CAP:ssa tulee kiinnittää huomio juurisyihin, joihin politiikalla tulisi vaikuttaa. Maataloudella on merkittävä osa maastamuuttohalukkuuteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelu komission tiedonannosta. Käsittely Euroopan parlamentissa Tiedonanto esiteltiin Euroopan parlamentille Parlamentin AGRI-valiokunta laatii asiasta oma-aloitemietinnön. AGRI keskusteli asiasta kokouksessaan. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) , , ja EU-ministerivaliokunta ja , Asiasta on annettu E-kirje Suuri valiokunta ja (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Tausta-asiakirja 5241/18 Komission tiedonanto COM(2017) 713 final The Future of Food and Farming

17 17(30) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, , Neuvotteleva virkamies Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, , EUTORI-tunnus EU/2017/1713 Liitteet Viite

18 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Virolainen Jukka (30) Asia Maatalouden markkinatilanne - tammikuun 2018 katsaus Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antaa maatalous- ja kalastusneuvostolle katsauksen maataloustuotteiden markkinatilanteesta ja neuvosto keskustelee asiasta. Markkinatilannetta käsiteltiin edellisen kerran maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa lokakuussa Komissio antoi markkinakatsauksen myös maatalouden erityiskomitealle Suomen kanta Suomi ottaa komission kertomuksen maatalouden markkinatilanteesta tiedoksi. Komission on tarpeen jatkaa eri tuotteiden markkinatilanteen kiinteää seuraamista, jotta tuleviin heilahduksiin osataan varautua ajoissa myös mahdollisten markkinatukitoimenpiteiden tasolla. Pääasiallinen sisältö Komission kertomuksessa on huomioitava, että se kuvailee keskimääräistä EU:n markkinakehitystä. Siinä ei avata tarkemmin eri jäsenvaltioiden markkinatilannetta, jotka voivat vaihdella suurestikin. Tällä kertaa komissio on keskittynyt kertomuksessaan vain kolmeen maataloustuotteeseen: sokeriin, maitoon ja sianlihaan. Komission kertomuksessa ei luoda linjauksia esimerkiksi interventiovarastoissa olevan rasvattoman maitojauheen suhteen tai arvioida markkinavaikutuksia siitä, että sianlihan vienti EU:sta Kiinaan on selvästi vähentynyt. Sokeri

19 19(30) Sokerilla hintaero EU:n ja maailmanmarkkinahintojen välillä on kaventunut. Oletettavaa on, että hintojen lähentyessä myös EU:n hintojen volatiliteetti lisääntyy nyt kun kiintiöjärjestelmä on päättynyt. Sokerin EU:n keskimääräinen kuukausihinta oli marraskuussa /tonni. Hinta oli peräti 81 /tonni alhaisempi kuin noin kuukautta aiemmin syyskuussa. Komission mukaan hinnan alennus vastaa suuruudeltaan sitä, mitä kiintiöiden poiston arvioitiin aiheuttavan. Tällä kaudella (2017/18) EU:n sokerin tuotannon arvioidaan suurentuvan 20,5 milj. tonniin, kun viime kaudella tuotanto oli 16,8 milj. tonnia. Sokerin tuonnin EU:hun arvioidaan vähentyvän selvästi, koska kiintiöjärjestelmän lakattua sokerin hinta EU:ssa on lähestynyt maailmanmarkkinatasoa. Toisaalta sokerin vientimäärän arvioidaan suurentuvan, koska sen määrälliset WTO-rajoitteet poistuivat kiintiöiden myötä. Maito Komission mukaan maidontuotanto lisääntyi EU:ssa viime vuonna (tammi-lokakuu) 0,8 prosenttia. Eri maitotuotteista tuotanto lisääntyi maitojauheella, kermalla, juustolla ja useimmilla tuoremaitotuotteilla. Sen sijaan rasvattoman maitojauheen, voin ja kulutusmaidon tuotantomäärät alenivat. Raakamaidon keskimääräinen hinta EU:ssa on komission mukaan suhteellisen korkealla, noin 37 /100kg. Sen sijaan maitotuotteiden hinnat ovat asteittain alentuneet viime kesän historiallisen korkealta tasolta. Niin on käynyt erityisesti voilla. Komission näkemyksen mukaan maitotuotteiden hinnat ovat edelleen tyydyttävällä tasolla kaikilla muilla paitsi rasvattomalla maitojauheella, jonka hinta on tällä hetkellä alle interventiohinnan. Maitotuotteiden vientimäärät pääosin suurenivat viime vuonna (tammi-lokakuu). Määrällisesti kasvu oli 7 prosenttia ja arvollisesti kasvua oli 20 prosenttia. Rasvattoman maitojauheen vientimäärä kohosi jopa 37 prosenttia. Sen sijaan voin ja voiöljyn vientimäärät alenivat. Sianliha Sianlihan keskimääräinen hinta viime vuonna aleni EU:ssa 5,3 prosenttia verrattuna vuoden 2016 tilanteeseen. Komission mukaan hinnan aleneminen vastasi tuotantomäärien kasvua. Sianlihan kaupassa kolmansiin maihin (tammi - lokakuu 2017) tapahtui vähenemistä 9,5 prosenttia verrattuna vuoden 2016 tilanteeseen. Vastaavasti samalla ajanjaksolla sianlihan tuonti on kasvanut 10 prosenttia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

20 20(30) Kyseessä on komission tilannetiedotus. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä on komission tilannetiedotus. Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) , EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 5402/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Maatalousylitarkastaja Jukka Virolainen, MMM/RO/MARY, jukka.virolainen@mmm.fi, puh Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, MMM/RO/MARY, pekka.sandholm@mmm.fi, puh Liitteet Viite

21 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Schulman Markus (30) Asia Kansainväliseen kauppaan liittyvät maatalouskysymykset Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee komission tilannekatsauksen kansainvälistä kauppaa koskevista maatalouskysymyksistä. Suomi ottaa komission tilannekatsauksen tiedoksi. Pääasiallinen sisältö WTO:n ministerikokous MC11 Buenos Airesissa WTO:n ministerikokouksen tulokset jäivät laihoiksi niin maatalouden kuin muidenkin neuvotteluaiheiden osalta. Ministerikokousjulkilausumaa ei lopulta saatu edes neuvottelujen jatkotyöstä. Tulokset rajoittuivat puheenjohtajan yhteenvetoon, jossa todetaan neuvottelujen jatkuvan kaikista maatalouskokonaisuuden kolmesta pilarista: kotimainen tuki, markkinoillepääsy ja vientikilpailu. Ministerikokouksen valmistelussa keskeisin aihealue oli maatalouden kotimainen tuki. Osapuolten välisiä näkemyseroja ei kuitenkaan saatu kurottua umpeen ja valmistelutyön pohjalta pidettiin mahdollisena vain neuvottelujen jatkoa ohjaavia päätöksiä. Valmistelutyön pohjalta edellytyksiä uskottiin olevan päätöksille kehitysmaiden varastointiohjelmista ruokaturvan tarpeisiin (PSH) ja vientirajoitusten transparenssin parantamiseksi sekä mahdollisesti päätöksille puuvillaa tuottavien kehitysmaiden tilanteen parantamiseksi. Neuvottelutilannetta ovat leimanneet erityisesti näkemyserot sellaisten nousevien kehitysmaiden välillä (erityisesti Intia ja Kiina), jotka vaativat ns. AMS-tuen käyttöoikeuden ensisijaista poistamista ja

22 22(30) sellaisten, jotka perustaisivat tukirajoitteet laajempaan kauppaa vääristävään kokonaistukeen. Yhdysvallat ei ole ollut valmis sitoutumaan esillä olleisiin sitoumusmalleihin. Se on korostanut nykyisten sitoumusten täyttämistä ja tuki-ilmoitusten saattamista ajan tasalle. Ministerikokouksessa USA katsoi, että edellytyksiä ministerikokousjulkilausumalle ei ollut. EU:n keskeisimmät ja ajankohtaisimmat voimassa tai neuvotteluvaiheessa olevat kauppasopimukset: EU/Japani Japanin kanssa EU on käynyt vapaakauppaneuvotteluja vuodesta Japani-neuvotteluissa EU on kiinnittänyt erityistä huomiota tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin. Japani on potentiaalisesti merkittävä markkina-alue EU:n maataloustuotteille erityisesti Yhdysvaltojen irrottauduttua Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta (TPP). Neuvottelut EU:n ja Japani välillä saatiin päätökseen joulukuussa 2017 ja sopimustekstin viimeistely on käynnissä. Voimaan tultuaan sopimus avaa merkittävästi Japanin maatalousmarkkinoita eurooppalaiselle viennille. EU/Mercosur vapaakauppaneuvottelut Mandaatti vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseksi Mercosur - ryhmän kanssa hyväksyttiin jo vuonna Neuvottelut olivat kuitenkin keskeytyneinä usean vuoden ajan toisistaan liiaksi poikkeavien tavoitteiden vuoksi. Osapuolet vaihtoivat uudistetut neuvottelutarjoukset keväällä EU ei kuitenkaan sisällyttänyt tarjoukseen Mercosurille tärkeitä naudanlihan ja etanolin tullikiintiötarjouksiaan. Komissio täydensi tarjoustaan naudanlihan ja etanolin osalta lokakuussa 2017 ja antoi parannetun tarjouksen saman vuoden marraskuussa. Eräät EU:n jäsenmaat ovat tuoneet esiin huolensa Mercosursopimuksen mahdollisista vaikutuksista erityisesti naudanliha-, etanoli-, siipikarjanliha ja sokerisektorilla. Maat ovat vastustaneet EU:n tarjouksen täydentämistä ja vaatineet suojalausekkeiden vahvistamista. Maataloustuotteiden markkinoillepääsyn parantaminen on Mercosurmaille keskeinen tavoite, ja mailla on kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut maataloussektori. Vaikeita kysymyksiä neuvotteluissa ovat myös mm. SPS-kysymykset sekä alkuperäsäännöt.

23 23(30) EU:n ja Mercosurin kesken käytiin keskusteluja myös joulukuussa järjestetyn WTO:n ministerikokouksen yhteydessä, mutta läpimurtoa ei vielä saavutettu. EU/USA vapaakauppaneuvottelut (TTIP) Neuvottelut EU:n ja USA:n välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta aloitettiin vuonna Neuvottelujen tavoitteena on WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä laaja-alainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen ja sääntely-yhteistyön syventäminen. Neuvotteluissa on käyty viisitoista neuvottelukierrosta. Neuvotteluita ei ole käyty USA:n presidentin vaalien jälkeen. EU/Kanada vapaakauppasopimus (CETA) Vuonna 2009 aloitetut neuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2014 elokuussa. Sopimus allekirjoitettiin , ja se tuli väliaikaisesti voimaan EU/Etelä-Korea vapaakauppasopimus EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus astui väliaikaisesti voimaan vuonna 2011 ja lopullisesti joulukuussa Sopimus oli silloin kattavin EU:n neuvottelema kahdenvälinen kauppasopimus, joka on muun muassa poistanut tullit maiden väliseltä kaupalta joitakin maataloustuotteita lukuun ottamatta. Sopimus on merkittävästi kasvattanut EU:n vientiä Etelä-Koreaan. EU/Meksiko vapaakauppasopimus EU:n ja Meksikon välisen uudistetun vapaakauppasopimuksen viides neuvottelukierros järjestettiin joulukuussa Neuvottelut jatkuvat vuonna 2018 ja Meksikon odotetaan parantavan markkinoillepääsytarjoustaan. Maataloustuotteissa joillakin jäsenmailla on herkkiä tuotteita. Potentiaalisena vientituotteena EU:sta Meksikoon on nostettu esiin mm. sianliha. Vaikeita kysymyksiä neuvotteluissa ovat mm. SPS-asiat ja maantieteelliset merkinnät. Neuvottelumandaatit sopimuksille Australian ja uuden Seelannin kanssa. Syyskuun 13. päivänä komissio antoi ehdotuksen neuvottelujen aloittamiseksi vapaakauppasopimuksesta Australian ja Uuden Seelannin kanssa sekä näitä koskevat ehdotukset neuvottelumandaateiksi. Sopimukset tullaan todennäköisesti tekemään unionisopimuksina ja sisältäisivät siten ainoastaan unionin

24 24(30) toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Maat ovat merkittäviä maataloustuotteiden viejiä. Muut sopimukset EU:lla on voimassa olevat kauppasopimukset myös esim. Chilen ja Etelä-Afrikan kanssa. EU on neuvotellut valmiiksi sopimukset myös Singaporen ja Vietnamin kanssa. EU neuvottelee sopimuksista Filippiinien, Indonesian, Intian, Malesian ja Thaimaan kanssa. Chilesopimuksen uudistaminen on käynnissä. Kauppa AKT-maiden (Afrikka, Karibia, Tyynimeri) kanssa perustuu EPAsopimuksiin ja markkinoillepääsyasetuksen antamiin kauppaetuihin. Kahdenvälisten kauppasopimusten kumulatiiviset vaikutukset EU:n maatalouteen Vapaakauppasopimukset avaavat markkinoita eurooppalaisen maatalous- ja elintarviketuotannon viennille. Avautuvat markkinat merkitsevät kuitenkin myös tuonnin helpottumista ja kilpailun kiristymistä EU:n alueella. Syksyllä 2016 komissio julkaisi usean jäsenmaan toivoman tutkimuksen vapaakauppasopimusten kumulatiiviosista vaikutuksista maataloussektorilla. Tutkimuksen mukaan erityisesti eurooppalaisella maitosektorilla ja sianlihalla on mahdollisuus hyötyä avautuvista markkinoista. Toisaalta analyysi paljastaa naudanlihan, riisin sekä joiltain osin siipikarjanlihan ja sokerin haavoittuvuuden kasvavan tuonnin edessä. Tutkimuksessa ei huomioitu sopimuksiin lähes säännönmukaisesti liittyneitä herkkien tuotteiden tullikiintiöitä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) , EU-ministerivaliokunta

25 Eduskuntakäsittely 25(30) Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /18 (komission tilannekatsaus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus MMM/RO/EUKA, ylitarkastaja Markus Schulman, puh , markus.schulman@mmm.fi Liitteet Viite

26 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (30) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa Puolan valtuuskunta kertoo sokerimarkkinoiden tilanteesta kiintiöjärjestelmästä luopumisen jälkeen sekä sianlihamarkkinoiden tilanteesta. Tämän lisäksi Ranskan valtuuskunta ja komissio kertovat päätelmät ministerikokouksesta, joka käsitteli Xylella fastidiosa - kasvitautia. Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. Pääasiallinen sisältö a) Sokerimarkkinoiden tilanne kiintiöjärjestelmästä luopumisen jälkeen (5340/18) Puolan valtuuskunnan tiedotusasia Puola on toimittanut asiasta tausta-asiakirjan 5340/18, jossa se kertoo huolestaan sokerimarkkinoiden alhaisista hinnoista ja hintakehityksestä. EU:n valkosokerin hinta laski lokakuussa kiintiöiden poistuttua lähelle viitehintaa eli 420 euroon/tn (viitehinta 404 euroa/tn) ja hinnan ennustetaan edelleen laskevan. Vuodentakaisesta hinta on laskenut yli 100 /tn. Hinnan laskua on ennustettu jo ennen sokerikiintiöiden poistoa. EU:n reuna-alueilla, kuten Suomessa, sokerin hinta on hieman korkeampi kuin EU:n tärkeimmillä sokerin tuotantoalueilla Keski- Euroopassa. Tausta-asiakirjassa kerrotaan Puolan sokerinhintojen laskeneen %. Puolan mukaan sokerin kiintiöjärjestelmän päättyminen on aiheuttanut hankaluuksia EU:n sisämarkkinoilla. Puola pyytääkin perusteellista analyysia sokerijuurikkaan markkinoiden kehityksestä ja maa pyytää

27 27(30) komissiota harkitsemaan mahdollisia markkinoiden tukitoimia. Puola korostaa myös, että sokerin markkinoita pitäisi käsitellä ns. herkkinä markkinoina kansainvälisessä kaupassa. Perinteiset sokeripuhdistamot Euroopassa (esim. UK, PT) ovat riippuvaisia ruokosokerin tuonnista ja ovat vaikeuksissa, koska ruokosokerin tuonti EU-alueelle on laskenut jo nelisen vuotta. Tariffikiintiöiden kasvattaminen ei auttaisi heidän tilannetta, jos niihin sisältyisi tulli. Ruokosokerin kilpailukyky onkin laskenut suhteessa sokerijuurikkaaseen. Tuonti ilman tullia AKT-maista ja vähiten kehittyneistä maista (LDC) saattaisi olla kannattavaa. Suomessa sijaitseva Kantvikin puhdistamon raaka-ainehuolto hoidetaan Nordzucker-konsernin sisällä. Puhdistamossa on siirrytty suurimmaksi osaksi käyttämään juurikassokeria, joko raaka- tai valkosokeria, joten Kantvikin kapasiteetin käyttöaste on jyrkästi pienentynyt. Sokeri tuodaan enimmäkseen muista Nordzucker-maista eli Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. b) Sianlihamarkkinoiden tilanne Puolan valtuuskunnan tiedotusasia Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee Puolan valtuuskunnan tiedotusasian koskien sianlihamarkkinoiden tilannetta. Puola ei ole toimittanut tausta-asiakirjaa. c) Xylella fastidiosaa käsitelleen ministerikokouksen päätelmät (Pariisi, 1. joulukuuta 2017) Ranskan valtuuskunnan ja komission tiedotusasia Ranskan valtuuskunta ja komissio kertovat Xylella fastidiosa -kasvitautia käsitelleen ministerikokouksen päätelmistä. Kokous järjestettiin Pariisissa 1. joulukuuta Kokoukseen osallistui Ranskan ja komission lisäksi jäsenmaista Kroatia, Kypros, Saksa, Italia, Malta, Portugal, Slovenia, Espanja ja Kreikka. Xylella fastidiosa (Xf) on bakteeri, jolla on useita alalajeja ja kantoja. Sille alttiita isäntäkasveja tunnetaan yli 300, joiden joukossa on merkittäviä puuvartisia viljelykasveja, koristekasveja sekä lehtipuita. Se leviää paikallisesti tehokkaasti kasvista toiseen johtosolukkoa imevien hyönteisten välityksellä sekä ihmisten toimesta saastuneita kasveja siirtämällä. Bakteeri tukkii lisääntyessään kasvin johtosolukon estäen nestevirtaukset ja aiheuttaen lakastumisen. Se on kotoperäinen Amerikoissa. Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestö EPPO on luokitellut Xf:n yhdeksi merkittävimmistä vastustettavista kasvintuhoojista huomioiden sen taloudelliset, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. EU:n alueella Xf löydettiin ensi kertaa Italiassa 2013, jossa se on aiheuttanut satoja vuosia vanhojen oliivilehtojen tuhoutumista. Osalla alueista tuhoojaa ei voida enää hävittää vaan toimitaan vain sen

28 28(30) leviämisen estämiseksi. Ranskassa tuhooja löytyi koristekasveilta 2015 ja Espanjasta mantelitarhalta 2017, molemmissa se on hävitystoimien kohteena. Suurimmassa vaarassa EU:n alueella ovat tuotannon arvolla mitattuna Välimeren maiden viiniviljelmät, oliivipuut, sitrukset, Prunus - sukuisten hedelmäpuiden tuotanto mukaan lukien mantelipuut. Muulla EU:n alueella alttiit isäntäkasvit ovat enimmäkseen koristekasveja tai luonnonvaraisia kasveja kuten marjakasveja ja lehtipuita. EU:ssa on ollut voimassa tuontirajoituksia Xf-tuhoojan suhteen jo luvulta, sekä hätätoimenpidepäätös vuodesta 2014, jota on tilanteen muuttuessa päivitetty, viimeksi EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /8 (kohta a) Ranskan toimittamat päätelmät ministerikokouksesta (kohta c) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

29 Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh , Maatalousylitarkastaja Leena Seppä, MMM/RO/MARY, puh , 29(30) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

30 30(30) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM