OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

2 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy Kari Kaikkonen, ins. Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET JA TARKKAILUVELVOITTEET TAAJAMAT JA ERILLISLAITOKSET VAALAN KUNTA Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Puhdistamolla syntyvän lietteen tarkkailu KALANKASVATUSLAITOKSET TMI MONTAN LOHI Normaalin käytön aikainen ja kasvatuskauden ulkopuolinen kuormitus Maa-altaiden huuhtelun ja pyöröaltaiden puhdistuksen aikainen kuormitus Lupaehtojen toteutuminen PETÄJÄKOSKEN KALA OULUJOEN LOHI OY KALANKASVATUSLAITOSTEN YHTEENLASKETTU KUORMITUS KAATOPAIKAT VAALAN KAATOPAIKKA UTAJÄRVEN KAATOPAIKKA MUHOKSEN KESTINKANKAAN KAATOPAIKKA MIEHONSUON TUHKANLÄJITYSALUE TURVETUOTANTO YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET... 23

3 1 1 JOHDANTO Oulujoen vesistöalueella velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1991 lähtien. Vuosille on tehty uusi tarkkailuohjelma (Ervasti & Pekkala 2005). Käsillä olevassa raportissa esitetään yhteenveto Oulujoen alaosan tarkkailuvelvollisten käyttö- ja päästötarkkailusta vuonna Tarkkailun toteuttamisesta vastasi Lapin Vesitutkimus Oy joka vaihtoi nimekseen alkaen Ahma ympäristö Oy. Oulujoen alaosalle kohdistuva yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus on vähentynyt siirtoviemärien rakentamisen myötä. Siirtoviemäri Muhokselta Ouluun valmistui vuoden 2002 aikana ja siirtoviemäri Utajärveltä Muhokselle vuoden 2004 lopulla. Jylhämän jätevedet ryhdyttiin johtamaan vuoden 2006 alusta lähtien Vaalan jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri Pyhäkoskelta Muhokselle valmistui myös vuoden 2006 lopulla ja Pyhäkosken puhdistamon toiminta lopetettiin Varsinaisen pistekuormituksen vähenemisen lisäksi ovat turvetuottajat vuoden 2004 aikana erkaantuneet yhteistarkkailusta esittäessään oman käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmansa vuosille Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kuitenkin päätöksessään (1195Y , ) vaatinut turvetuottajia osallistumaan myös Oulujoen alaosan yhteistarkkailuun. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoita Oulujoen alaosalla oli vuonna 2012 toiminnassa vain yksi (Vaala). Teollisuuslaitoksista Maxit Oy (entinen Optiroc Oy) irtautui yhteistarkkailusta vuoden 2010 alusta, koska tehtaan saniteettijätevesien lasku sakokaivokäsittelyn jälkeen Oulujokeen lopetettiin. Tarkkailuvelvollisia kalankasvatuslaitoksia Oulujoen alaosan alueella on kolme. Turvetuotannon ja kaatopaikkojen tarkkailusta laaditaan omat raporttinsa, joista yhteenveto on liitetty käsillä olevaan yhteistarkkailuraporttiin. 2 TARKKAILUVELVOLLISET JA TARKKAILUVELVOITTEET Tarkkailuvelvollisten yhteyshenkilönä toimii Esko Spets Utajärven kunnasta. Taulukossa 1 on esitetty Oulujoen vesistöalueen alaosan yhteistarkkailuvelvolliset taajamakuormittajat. Oulujoen alaosan alueella toimii kolme kalankasvatuslaitosta. Tarkkailun perusteena olevat lupapäätökset sekä sallitut kasvatus- ja rehunkäyttömäärät on esitetty taulukossa 2. Petäjäkosken Kala sijaitsee Kutujoen alaosalla, Oulujoen Lohi Kutujoen suulla ja Tmi Montan Lohi Oulujoen pääuomassa. Kuormittajien sijainti on esitetty liitteenä 1 olevalla kartalla.

4 2 Taulukko 1. Oulujoen alaosan tarkkailuvelvollisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon lupapäätökset ja keskeiset lupaehdot. Kuormittaja Lupapäätös Lupaehtojen raja-arvoja Lupa voimassa Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo KAI 1295Y , BOD 7ATU 20 mg/l ja teho 90 % Kok.P 0,8 mg/l ja teho 90 % Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina loppuun v alusta lisäksi: COD Cr 125 mg/l ja teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % PSAVI Nro 10/11/1, BOD 7ATU 20 mg/l ja teho 90 % COD Cr 125 mg/l ja teho 75 % Kok.P 0,8 mg/l ja teho 90 % Kiintoaine 35 mg/l ja teho 90 % Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina. Lisäksi VN asetuksen nro 888/2006 vaatimukset ja pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. KAI = Kainuun ympäristökeskus, PSAVI = Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Lupa voimassa toistaiseksi mennessä jätettävä lupaehtojen tarkistamishakemus Taulukko 2. Oulujoen alaosalla toimivien kalankasvatuslaitosten lupapäätökset sekä sallitut kasvatus- ja rehunkäyttömäärät ja muut mahdolliset rajoitukset. Kuormittaja Petäjäkosken Kala, Vaala Oulujoen Lohi Oy, Seppo Nuojua, Vaala Lupapäätös PSYLV 85/06/2, PSYLV 39/01/2, Kasvatusmäärä lisäkasvuna kg Rehun käyttö kg Rehun ravinnepitoisuus % n P 0, P 1,0 Raja-arvot kuormitukselle ja vedenotolle Lupa voimassa Kok.P 130 kg/a Veden otto 0, m 3 /s 1) Kok.P 105 kg/a Kok.N 660 kg/a PSAVI/216/ , P 0,9 N 6,5 Kok.P 110 kg/a Kok.N 850 kg/a Kok.P 240/280 Tmi Montan PSYLV 30/06/2, kg/a 2) P 1,0 Lohi, Muhos Veden otto 1, m 3 /s 1) Petäjäkosken virtaamaksi jäätävä kuitenkin 0,07 m 3 /s. Hellekauden uhatessa laitoksen toimintaa voidaan vedenottoa tilapäisesti lisätä 0,1 m 3 /s kuitenkin siten että voimalaitoksessa ja kalankasvatuslaitoksessa käytetty vesimäärä yhteensä saa olla enintään 0,65 m 3 /s ja Petäjäkosken virtaamaksi tulee jäädä vähintään 0,07 m 3 /s. 2) Ainetaselaskelmaan perustuen 280 kg/a ja päästötarkkailutulosten mukaan mitattu kuormitus 240 kg/a. Oulujoen alaosalla oli 22 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta vuonna Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja on kolme, joista Muhoksen ja Vaalan kaatopaikat on suljettu vuonna 2003 ja Utajärven kaatopaikka suljettiin vuoden 2004 lopussa. Lisäksi alueella sijaitsee Miehonsuon tuhkanläjitysalue.

5 3 3 TAAJAMAT JA ERILLISLAITOKSET 3.1 Vaalan kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Vaalan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailusta vuonna 2012 on laadittu erillinen raportti (Ervasti 2013). Vaalan kunnan asukasluku vuonna 2012 oli 3260 asukasta. Viemäröinnin piirissä oli 843 taloutta, Vaalan juustola ja kaksi huoltoasemaa. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 140 km, josta pääosa on muoviputkea. Jätevedenpumppaamoita oli 11 kpl. Vuoden 2006 alusta alkaen otettiin käyttöön siirtoviemäri Jylhämästä Vaalaan. Jätevedet käsitellään vuonna 1994 valmistuneessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk m 3 /d AVL q mit 80 m 3 /h BOD kg/d Kok.P 8,2 kg/d Ilmastus: Tilavuus 360 m 3 Jälkiselkeytys: Pinta-ala 100 m 2 Pintakuorma 0,8 m/h Syntynyt liete sakeutetaan tiivistämössä ja kuivataan ruuvikuivaimella. Puhdistetut jätevedet johdetaan virtausmittauksen kautta purkuputkea pitkin Oulujokeen noin kilometri Oulujärven luusuan alapuolelle Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä olennaisista asioista. Tietoja Vaalan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3.

6 4 Vaalan viemäriverkosto Yleistiedot: Verkoston pituus 140 km (betoniputkea 10 %, muoviputkea 90 %, jätevedenpumppaamoita 11 kpl) Vuoden 2012 tietoja: Verkoston keskivirtaama m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 /ATU 98 %, jäännöspitoisuus 8,0 mg/l Puhdistusteho kok.p 97 %, jäännöspitoisuus 0,4 mg/l VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,90 n max = = 2,58 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 37 % keskivirtaamalla 70 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 95 % Ohitus Käsitelty m3/vko Kuva 1. Vaalan jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamakuvaaja, vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja tietoja verkostosta vuodelta 2012.

7 5 Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli m 3 /a. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Verkoston keskimääräinen jätevesivirtaama 942 m 3 /d on 89 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesilietettä kompostoitiin 345 m 3. Sakokaivolietettä laitoksella vastaanotettiin m 3 /a. Lietteen kunnostamiseen käytettiin Polymeeriä 500 kg (taulukko 3). Taulukko 3. Vaalan jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailutietoja vuodelta Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo- Poistettu Q ko k. Ohitus MQ HQ NQ Fe SO 4 Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk kg/kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yht Puhdistamon teho ja kuormitus Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2012 yhteensä 6 kertaa. Päästötarkkailun raportti on liitteenä 2. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 4. Kuvassa 2 on havainnollistettu kuormituksen kehitystä. Puhdistamon tulokuormitus pieneni edellisvuoden korkeista kuormituksista selvästi kaikkien kuormitteiden osalta, mutta ylitti edelleen mitoituskuormituksen sekä BOD:n että kokonaisfosforin osalta. Pidempää jaksoa tarkasteltaessa tulokuormituksessa on havaittavissa kasvava suuntaus vuoteen 2012 tultaessa (taulukko 4 ja kuva 2).

8 6 Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2012 vastasi kuormitteesta riippuen noin ihmisen jätevesikuormitusta. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus vuonna 2012 kasvoi kokonaistypen osalta mutta pieneni muiden kuormitteiden suhteen edellisvuoteen verrattuna. Vesistöön johdettu BOD 7 -, kiintoaine- ja fosforikuormitus vastasi noin 100 ihmisen ja typpikuormitus n ihmisen käsittelemättömien jätevesien kuormitusta. Taulukko 4. Vaalan jätevedenpuhdistamolle tuleva ja sieltä lähtevä kuormitus (vuosikeskiarvo) sekä puhdistusteho vuosina tarkk. BOD7 Kok.P Kok.N Kiintoaine COD(Cr) vuosi kg/d Teho kg/d Teho kg/d Teho kg/d Teho kg/d Teho Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % ,9 1, ,7 0, ,7 1, ,6 0, ,3 1, ,7 97 6,3 0, ,9 0, , ,3 1, , , ,2 93 6,1 0, , ,6 95 5,2 0, , ,9 97 6,3 0, ,4 96 9,6 1, ,2 95 8,4 0, , , , ,6 1, , , , mitoitus 300 8,2 AVL Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon toiminta täytti BOD 7 :n osalta asetetut lupaehdot molemmilla vuosipuoliskoilla. Lähtevän veden BOD 7 /ATU arvo oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 8 mg/l (poistuma 98 %) ja toisella jaksolla 7 mg/l (poistuma 97 %), kun rajaarvot ovat 20 mg/l ja 90 %. Kokonaisfosforin osalta lupaehtoihin yllettiin myös molemmilla vuosipuoliskoilla. Fosforin jäännöspitoisuus oli alkuvuoden osalta 0,20 mg/l (poistuma 99 %) ja toisella 0,26 mg/l (poistuma 97 %), kun asetetut raja-arvot ovat 0,8 mg/l ja 90 %. COD Cr :n osalta vuoden 2006 alusta voimaan tulleet raja-arvot pystyttiin täyttämään puolivuosikeskiarvoina laskien. Lähtevän veden COD Cr -arvo oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 40 mg/l (poistuma 97 %) ja toisella puoliskolla 44mg/l (poistuma 93 %), kun raja-arvot ovat 125 mg/l ja 75 %. Myös kiintoaineelle tuli voimaan raja-arvoja (35 mg/ tai 90 %) vuoden 2006 alusta lähtien, jotka vuonna 2012 pystyttiin täyttämään molemmilla jaksoilla. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 10 mg/l ja poistuma 99 %. Toisella vuosipuoliskolla jäännöspitoisuus oli 12 mg/l ja poistuma 97 %.

9 7 kg/d BOD Tuleva Lähtevä Lin. (Tuleva) Lin. (Lähtevä) 30,0 Kokonaisfosfori 25,0 20,0 kg/d 15,0 10,0 5,0 0, Tuleva Lähtevä Lin. (Tuleva) Lin. (Lähtevä) 120 Kokonaistyppi kg/d Tuleva Lähtevä Lin. (Tuleva) Lin. (Lähtevä) Kuva 2. Vaalan jätevedenpuhdistamon kuormituksen kehitys vuosina

10 8 Lisäksi lupaehtojen mukaan on tavoitteena, että vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuus laskee tasolle 0,5 mg/l ja BOD 7 -arvo tasolle 15 mg/l vuosikeskiarvona laskettuna. Vuosikeskiarvoina Vaalan puhdistamolta vesistöön lähteneessä jätevedessä oli 0,4 mg/l fosforia ja biologinen hapenkulutus oli 8 mg/l O 2. Tavoitearvoihin vuonna 2012 päästiin siis molemmilta osin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaan jätevedenpuhdistamolla, josta otetaan vuosittain 4-7 näytesarjaa, saa olla enintään yksi näyte vuodessa, joka ei täytä samassa asetuksessa annettuja vähimmäispuhdistusvaatimuksia. Vuonna 2012 Vaalan jätevedenpuhdistamolla yllettiin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin kaikilla tarkkailukerroilla Puhdistamolla syntyvän lietteen tarkkailu Puhdistamolla syntyvän lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 mainitut raja-arvot eivät ylittyneet. 4 KALANKASVATUSLAITOKSET Oulujoen alaosan yhteistarkkailussa mukana olevista kalankasvatuslaitoksista kahdella suoritetaan kuormitustarkkailua ja yhdellä kuormitus arvioidaan laitoksen käyttö- ja hoitotarkkailutietojen perusteella. Vuosikuormitus (kg/a) arvioitiin kaikilla laitoksilla rehunkulutuksen ja lisäkasvun perusteella. Rehun ravinnepitoisuuksina käytettiin laitosten ilmoittamia pitoisuuksia tai niiden puuttuessa fosforipitoisuutta 1 % ja typpipitoisuutta 7,5 %. Kalaan oletettiin sitoutuvan fosforina 0,4 % ja typpenä 2,75 % lisäkasvumääristä. Kesällä (122 d) rehusta oletettiin kuluvan 80 %. Lietteenpoiston vaikutusta kuormituksiin ei ole laskelmissa arvioitu vuoden 2006 jälkeen. Oulujoen alaosan kalankasvatuslaitoksilla kalan lisäkasvu oli vuonna 2012 yhteensä kg ja rehua käytettiin kg, joten rehukertoimeksi muodostui keskimäärin 0, Tmi Montan Lohi Normaalin käytön aikainen ja kasvatuskauden ulkopuolinen kuormitus Montan kalanviljelylaitoksessa kasvatetaan kalanpoikasia Oulujoen velvoiteistutuksiin. Laitos sijaitsee Muhoksen kunnassa Montan voimalan läheisyydessä. Kasvatukseen käytettävä vesi otetaan voimalaitoksen yläpuolisesta altaasta ja palautetaan kolmen eri purkupaikan kautta voimalaitoksen alapuolelle. Normaalin käytön aikaista kuormitusta seurataan kasvatuskaudella touko-syyskuussa kerran kuukaudessa otettavin näyttein. Tulevasta vedestä otetaan kertanäytteet ja lähtevästä vedestä neljästä pisteestä 8 tunnin kokoomanäytteet. Kasvatuskauden ulkopuoliset näytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa. Analyysitulokset ovat liitteessä 3.

11 9 Laitoksella käytettiin vuonna 2012 kaikkiaan kg rehua ja kalan lisäkasvu oli kg (rehukerroin 0,85). Ainetaseeseen perustuva laskennallinen fosforikuormitus oli siten noin 145 kg/a ja typpikuormitus noin kg/a. Normaalista käytöstä aiheutunut kuormitus oli kasvatuskaudella vesinäytteiden perusteella laskien keskimäärin 0,42 kg/d fosforia ja 5,44 kg/d typpeä (taulukko 6). Vuositasolle (365 d) laskettuna kuormitus oli noin 76 kg/a fosforia (0,21 kg/d) ja noin kg/a typpeä (2,83 kg/d). Vuoteen 2005 saakka näytteistä oli kokonaistyppipitoisuuden sijaan määritetty kiintoainepitoisuus. Muutos on määrätty laitoksen saamassa ympäristö- ja vesitalousluvassa (PSY nro. 30/06/2). Taulukko 5. Montan Lohen laitoksen normaalista käytöstä aiheutunut ja kasvatuskauden ulkopuolinen kuormitus vesistöön vv (Kesä=kasvatuskausi touko-syyskuu, 153 d. Kasvatuskauden ulkopuolinen aika=tammi-huhtikuu ja loka-joulukuu, 212 d (kku).) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Vuosi kesä kku 1) vuosi kesä kku 1) vuosi kesä kku 1) vuosi kg/a kg/a kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/a ,51 0,10 0, ,5 13, ,65 0,17 0, ,6-5, ,39 0,17 0, ,4 5,2 6, ,45 0,56 0, ,2 18,4 14, ,43 0,13 0, ,8 1,0 6, ,63 0,12 0, ,0 8,2 9, ,51 0,41 0, ,2 18,0 14, ,43 0,11 0, ,8 2,8 6, ,60 0,15 0, ,1 1,5 10, ,28 0,12 0, ,5 6,9 10, ,34 0,14 0, ,5 14,7 14, ,42 0,29 0, ,33 0,88 2, ,35 0,19 0, ,19 1,37 2, ,39 0,10 0, ,25 0,57 1, ,25 0,04 0, ,24 1,33 2, ,22 0,12 0, ,46 1,28 2, ,20 0,20 0, ,69 0,81 2, ,42 0,05 0, ,44 0,95 2, ) kku = kasvatuskauden ulkopuolinen Maa-altaiden huuhtelun ja pyöröaltaiden puhdistuksen aikainen kuormitus T:mi Montan Lohen saaman uuden ympäristö- ja vesitalousluvan (PSY 30/06/2) lupamääräyksissä maa-altaiden huuhtelun ja pyöröaltaiden puhdistuksen aikaista kuormitusta määrättiin tarkkailtavaksi kahdesti lupakaudella ( ) aiemman vuosittaisen tarkkailun sijaan. Tarkkailuja ei toteutettu vuosina , mutta taulukossa 6 on esitetty maa-altaiden huuhtomisesta aiheutunut keskimääräinen kuormitus vuosina ja taulukossa 7 pyöröaltaiden puhdistuksesta aiheutunut vastaava kuormitus.

12 10 Taulukko 6. Tmi Montan Lohen kalanviljelylaitoksen maa-altaiden huuhtomisesta aiheutunut kuormitus vesistöön vuosina Vuosi Kok.P Kiintoaine kg kg , , , , , , , , , , , keskiarvo 1, Taulukko 7. Montan Lohen kalanviljelylaitoksen pyöröaltaiden puhdistuksesta aiheutunut kuormitus vuosina Vuosi Kok.P Kiintoaine kg kg , ,27 24, ,45 54, , , ,20 12, ,97 61, ,18 15, ,47 18, ,68 20,3 keskiarvo 0, Lupaehtojen toteutuminen T:mi Montan Lohen saaman uuden ympäristö- ja vesitalousluvan (PSY 30/06/2) lupamääräyksissä laitokselle sallitaan vuosittain käytettäväksi enimmäisrehumääräksi kg. Vuonna 2012 laitoksella käytettiin rehua kg eli jonkin verran yli puolet sallitusta enimmäismäärästä. Laitokselle saadaan johtaa vettä Montan voimalaitoksen yläaltaasta enintään l/s. Vuonna 2012 kuukausikohtainen keskimääräinen vedenkäyttö oli korkeimmillaan syyskuussa (385 l/s), eikä maksimivirtaamaa ylitetty.

13 11 Vesistöön joutuva laskennallinen ainetaseeseen perustuva fosforikuormitus saa olla enintään 280 kg vuodessa ja päästötarkkailutulosten mukaan mitattu fosforikuormitus 240 kg vuodessa. Vuoden 2012 ainetaselaskelman mukainen fosforikuormitus oli noin 145 kg ja päästötarkkailunäytteiden analyysitulosten perusteella arvioitu vastaava kuormitus noin 76 kg. Laitoksen toiminta oli kaikilta osin lupaehtojen mukaista. 4.2 Petäjäkosken Kala Petäjäkosken Kalan kalankasvatuslaitos sijaitsee Vaalan kunnassa Kutujoen varrella, Niskanselän ja Yläjärven välisellä jokiosuudella. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen ( , nro. 85/06/2) mukaan laitokselle saadaan johtaa Kutujoen vettä enintään 250 l/s. Petäjäkosken virtaamaksi täytyy kuitenkin jäädä vähintään 70 l/s. Rehua laitos saa käyttää kg/a ja vesistöön joutuva ainetaseeseen perustuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 130 kg/a. Vuonna 2012 kuormitustarkkailunäytteitä otettiin laitoksen henkilökunnan toimesta neljä kertaa kesä-syyskuussa. Näytteet kerättiin lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäytteinä ja tulevasta vedestä kertanäytteinä. Analyysitulokset ovat liitteenä 4. Vuonna 2012 laitoksella käytettiin rehua kg ja kalan lisäkasvu oli kg. Rehukertoimeksi muodostui siten 1,00. Petäjäkosken Kalan fosforikuormitus kasvatuskaudella kesä-syyskuussa 2012 oli keskimäärin 0,10 kg/d. Näytteenottohetkillä fosforikuormitukset olivat analyysitulosten mukaan taulukon 8 kaltaisia. Taulukko 8. Petäjäkosken Kalan kuukausittaiset fosforikuormitukset vuonna Kuukausi Kok.P kg/d , , , ,007 Keskiarvo 0,096 Vuosikuormituksen (kg/d) voidaan arvioida olevan noin 0,42 kesän kuormitus. Petäjäkosken Kalan fosforikuormitus oli mittaustulosten perusteella vuositasolla noin 0,04 kg/d (kesä 0,10 kg/d) eli noin 15 kg/a. Kuormituksen lupaehdot alitettiin selvästi. Rehunkäytön ja kalan lisäkasvun perusteella arvioituna vuosikuormitukseksi saadaan noin 57 kg fosforia ja noin 462 kg typpeä. Laskelmassa on oletettu kalojen lisäkasvusta 0,4 % muodostuvan rehun fosforista ja 2,75 % rehun typestä. Rehun ravinnepitoisuuksina käytettiin laitoksen ilmoittamia pitoisuuksia (P: n. 0,86 %, N: n. 6,50 %). Ainetaseeseen perustuva kuormitus ei ota huomioon esimerkiksi lietteenpoiston ja muiden kuormitusta vähentävien mekanismien vaikutusta. Myös tuotantotietojen perusteella arvioitu fosforikuormitus täytti lupaehdot.

14 Oulujoen Lohi Oy Oulujoen Lohi Oy:n verkkokasvatusaltaat sijaitsevat Jylhämän voimalaitoksen alapuolella. Laitoksen kuormitusta ei mitata, vaan se arvioidaan käytetyn rehumäärän ja lisäkasvun perusteella. Laitoksella käytettiin vuonna 2012 rehua yhteensä kg ja kalan lisäkasvu oli noin kg. Rehukertoimeksi muodostui siten n. 1,03. Tuotantotietojen perusteella arvioituna laitoksen fosforikuormitus vuonna 2012 oli n. 64 kg ja typpikuormitus noin 549 kg, eli alle lupaehdoissa määrättyjen raja-arvojen. Laskelmassa on oletettu kalojen lisäkasvusta 0,4 % muodostuvan rehun fosforista ja 2,75 % rehun typestä. Rehun ravinnepitoisuuksina käytettiin laitoksen ilmoittamia pitoisuuksia (P: n. 0,84 %, N: n. 6,55 %). Vuoteen 2005 saakka laskelmassa on arvioitu lietteenpoistolla saatavan talteen noin 13 % rehun sisältämistä ravinteista. 4.4 Kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu kuormitus Taulukossa 9 on esitetty Oulujoen vesistöalueen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten aiheuttama vesistökuormitus vuosina mittaustulosten ja tuotantotietojen perusteella arvioituna. Laitosten rehunkulutuksen ja lisäkasvun perusteella arvioitu kuormitus oli kesällä yhteensä noin 2,19 kg/d kok.p (n. 266 kg/a) ja 17,87 kg/d kok.n (n kg/a). Kalankasvatuslaitosten tuotantomäärät ja kuormitus ovat pysytelleet viime vuosina jokseenkin ennallaan.

15 13 Taulukko 9. Oulujoen kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus vuosina Laitos T:mi Montan Lohi Petäjäkosken Kala Oulujoen Lohi Oy Yhteensä 2012 Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Kok.P Kok.N kg/d kg/d mitattu arvioitu arvioitu kesä 0,42 1,19 9,58 vuosi 0,21 0,40 3,20 kesä 0,10 0,47 3,79 vuosi 0,04 0,16 1,27 kesä - 0,53 4,50 vuosi - 0,18 1,50 kesä 0,53 2,19 17,87 vuosi 0,25 0,74 5,97 kesä 0,31 2,17 17,71 vuosi 0,26 0,73 5,92 kesä 0,33 2,14 17,06 vuosi 0,20 0,72 5,70 kesä 0,48 2,11 16,41 vuosi 0,23 0,71 5,49 kesä 0,54 2,88 22,74 vuosi 0,29 0,96 7,58 kesä 0,46 0,75 7,28 vuosi 0,32 0,94 6,52 kesä 0,55 2,1 16,9 vuosi 0,42 1,05 8,2 kesä 0,47 1,7 15,0 vuosi 0,29 0,86 7,28 kesä 0,63 1,7 15 vuosi 0,27 0,87 7,3 kesä 0,81 1,8 16 vuosi 0,45 0,9 7,5 kesä 0,80 1,9 17 vuosi 0,43 1,0 8,2 kesä 0,70 1,9 18 vuosi 0,55 1,0 8,9 kesä 0,75 2,0 18 vuosi 0,39 1,1 8,9 kesä 0,65 2,4 20 vuosi 0,36 1,2 9,4

16 14 5 KAATOPAIKAT Oulujoen alaosalla sijaitsee kolme tarkkailuvelvollista suljettua kaatopaikkaa ja yksi tuhkanläjitysalue. Vaalan suljetun kaatopaikan tarkkailusta vuonna 2012 vastasi Lapin Vesitutkimus Oy. Tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti (Maikkula 2013) josta kohdassa 5.1. on esitetty lyhyt yhteenveto päästöjen osalta. Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikan jälkitarkkailusta ja Utajärven kaatopaikkojen sekä Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailusta vuonna 2012 vastasi Pöyry Finland Oy (Ervasti 2013, Ervasti 2013a ja Nikula 2013). 5.1 Vaalan kaatopaikka Vaalan kaatopaikka sijaitsee noin 4 km keskustaajamasta itään/koilliseen, Oulu-Kajaani valtatien pohjoispuolella. Kainuun ympäristökeskus on myöntänyt kaatopaikalle ympäristöluvan kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitotöitä vaativille toimenpiteille. Luvassa kaatopaikan sulkemistyöt oli määrätty tehtäväksi valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Kainuun ympäristökeskus jatkoi sulkemistöiden lupa-aikaa päätöksellään vuoden 2010 loppuun saakka. Vaalan kaatopaikan mittapadolta oli virtausta vesistöön vain yhdellä kertaa kolmesta tarkkailukierroksesta. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen kunnan toimesta ei virtaamia ja sähkönjohtavuuksia ole enää mitattu. Taulukossa 10 on esitetty kaatopaikalta alapuoliseen vesistöön johdettu kuormitus vuosina Taulukko 10. Vaalan kaatopaikan kuormitukset v Q COD Cr Kok.P Kok.N NH 4-N Cl Kiintoaine Pvm. m 3 /d kg/d Vaamp ,0 0,007 0,19 0,03 0,50 0,17 Vaamp ,6 43,7 0,01 0,52 0,04 1,07 0,3 Vaamp Vaamp Vaamp ,26 1,31 0,0009 0,03 0,015 0,22 0,02 Vaamp ,54 0,60 0,0005 0,03 0,02 0,19 0,01 Vaamp ,30 0,25 0,0002 0,01 0,005 0,08 0,01 Keskiarvo v (n=1) Vaamp1 7,26 1,3 0,001 0,05 0,02 0,5 0,05 Vaamp2 108,9 10,3 0,007 0,29 0,12 1,7 0,28 keskiarvo vuonna 2004 (n=4) Vaamp1 2,42 0,51 0,00 0,02 0,01 0,19 0,01 Vaamp2 205,7 19,7 0,01 0,5 0,1 2,3 0,4

17 Utajärven kaatopaikka Utajärven kunnan jätteenkäsittelyalue suljettiin , jonka jälkeen jätteet on toimitettu Oulun Ruskon kaatopaikalle. Utajärven kunnan kaatopaikka sijaitsee noin 5 km kunnan keskustaajamasta koilliseen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt kaatopaikan jatkotoimintaa ja toiminnan jälkeistä sulkemista koskevan ympäristöluvan. Sulkemissuunnitelman mukaiset sulkemis- ja kunnostustoimenpiteet on tehty valmiiksi vuonna Alueen kaatopaikkavesien, kaatopaikan ylä- ja alapuolisten pintavesien ja pohjavesien laatua on tarkkailtu lupapäätöksessä ( ) olleen jälkitarkkailuohjelman mukaisesti syyskuussa Kaatopaikka-alueen valuma- ja suotovedet imeytyvät maaperään sekä jätetäytön pohjoisella ja koillisella reunalla oleviin ojiin. Koska kaatopaikalla ei ole tasausallasta eikä mittapatoa, kaatopaikkaveden laadun tarkkailuun käytetään ympärys- ja metsäojia. Kaatopaikan vaikutukset vedenlaatuun olivat selvästi nähtävissä alueen ympärillä sijaitsevissa ojissa korkeina ravinnepitoisuuksina sekä sähkönjohtavuusarvona. Alueen länsipuolen ojan hygieeninen laatu oli tyydyttävä ja pohjois- ja itäpuolella erinomainen. 5.3 Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikka Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikka sijaitsee noin 7 km kunnan keskustaajamasta etelään maantien nro 8250 länsipuolella. Kaatopaikka on suljettu Kaatopaikan sulkemista koskeva Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös on annettu Sulkemissuunnitelman mukaisista töistä jätetäytön tiivistys ja esipeitto on tehty vuoden 2005 aikana ja varsinainen peitto on tehty vuonna Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut (Dnro PPO-2005-Y ) ja (Dnro PPO-2005-Y ) lupapäätökset Kestinkankaan kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristöluvan muuttamisesta työn toteutusaikataulun ja pintarakenteiden toteuttamisratkaisun osalta. Lupapäätöksen mukaan jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2012 loppuun mennessä. Maisemointityöt olivat vielä kesken maaliskuussa 2013, mutta ne on tarkoitus saada päätökseen kesän aikana. Kestinkankaan kaatopaikalla ei ole tasausallasta eikä suoraa purkua pintavesiin, vaan kaatopaikka-alueen valumavedet imeytyvät maaperään. Kaatopaikalle ei näin ollen ole voitu rakentaa mittapatoa eikä kaatopaikalta lähtevän kuormituksen määrää voida suoraan määrittää. Kaatopaikalta lähtevän veden laatua ja pintakuormitusta tarkkailtiin vuonna 2012 kesä- ja syyskuussa kaatopaikka-alueen alapuolisella ojapisteellä, kaatopaikan yläpuolisesta ojasta ja alapuolisesta ojasta. Kaatopaikka-alueen alapuolisella pisteellä kaatopaikkavesien vaikutusta ilmentävät sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet olivat molemmilla havaintokerroilla

18 16 alhaisia. Tosin sähkönjohtavuudet olivat hieman koholla kaatopaikan yläpuoliseen pisteeseen verrattuna. Ravinnepitoisuudet olivat hieman koholla (Kok.N μg/l ja Kok.P μg/l), syyskuun havaintokerralla pitoisuudet olivat korkeampia kuin kesäkuussa. Syyskuun havaintokerralla vesi oli hyvin tummaa, kiintoainepitoista ja lievästi sameaa. Kesäkuussa arvot olivat selvästi pienempiä, vesi oli kuitenkin tummaa, mutta kiintoainepitoisuus oli pieni ja vesi kirkasta. Vesi oli hyvin hapanta molemmilla havaintokerroilla (ph 3,7 3,9) ja veden hygieeninen laatu oli moitteeton. 5.4 Miehonsuon tuhkanläjitysalue Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailusta on laadittu erillinen raportti (Nikula 2013) josta seuraavaan on poimittu tietoja päästötarkkailun osalta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Oulun Energialle ympäristöluvan (Dnro PPO-2004-Y ) koskien tuhkan läjitystä Miehonsuolle. Ympäristöluvassa on muutamin lisäyksin hyväksytty ohjelma tuhkanläjityksen vesistövaikutusten tarkkailemiseksi (Geopudas Oy ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut Oulun Energialle läjitystoiminnan laajentamista ja toiminnan loputtua alueiden maisemointia koskevan uuden ympäristöluvan (Dnro PPO Y ), minkä perusteella velvoitetarkkailua jatketaan toistaiseksi nykyisellä ohjelmalla. Läjitysalueen laajentuessa tarkkailuohjelmaa tarkistetaan. Miehonsuo sijaitsee Oulun kaupungille kuuluvalla alueella Sanginjoella. Vedet laskevat Miehonsuolta Miehonojaa ja Pilpaojaa pitkin edelleen Sanginjokeen. Oulun Energian tuhkanläjitysalueen vieressä Miehonsuolla sijaitsee Turveruukki Oy:n turvetuotantoalue Miehonsuo I, jossa vuonna 2012 oli tuotannossa 90,3 ha, tuotannosta poistunut 6,7 ha ja jälkikäytössä 11,2 ha. Tuhkanläjitysalueelle tuodaan Oulun Energian Toppilan voimalaitoksilla syntyvää kostutettua tuhkaa, Oulun Energian Kiimingin biolämpökeskuksen lentotuhkaa sekä Laanilan Voima Oy:n lentotuhkaa. Vuoteen 2002 asti käytössä oli noin 3,5 ha kokoinen läjitysalue, joka on suljettu vuonna Vuodesta 2003 lähtien tuhka on läjitetty alueen toiselle osalle (10 ha). Uuden ympäristöluvan ( ) mukaan läjitysaluetta tullaan jatkossa laajentamaan ja tuhkaa ja OPA-sakkaa saa läjittää II-V vaiheen läjitysalueille yhteensä tonnia vuodessa ja kaikkiaan noin 5 milj. tonnia vuoteen 2050 saakka. Laajennustöitä ei aloitettu vielä vuonna Vuonna 2012 alueelle läjitettiin Toppilan voimalaitoksen lentotuhkaa yhteensä tonnia ja Laanilan Voima Oy:n lentotuhkaa tonnia. Tuhkanläjitysalueelle tuotuja tuhkia on levitetty ja tiivistetty ohjeen mukaisesti keskimäärin kerran viikossa. Tavallisesta toiminnasta poikkeavia tapahtumia ei alueella esiintynyt vuonna Koko tuhkanläjitysalueen valumavedet käsitellään laskeutusaltaassa. Altaasta vedet johdetaan mittapadon kautta purkuojaan. Valumavesien purkuojana käytetään turvetuotantoalueen eristysojaa, johon kerääntyy myös läjitysalueen ulkopuolisia vesiä 34 ha alueelta.

19 17 Miehonsuon tuhkanläjitysalueen kuormitusnäytteet otetaan läjitysalueen laskeutusaltaan mittapadolta. Tarkkailuohjelman mukaan näytteitä otetaan huhti-joulukuussa joka toinen kuukausi vesien ollessa sulia. Vuonna 2012 näytteet otettiin touko-, kesä-, heinä-, syys-, loka- ja marraskuussa. Tuhkanläjitysalueen kuormitus laskettiin näytteenottohetken virtaaman ja vedenlaadun perusteella. Avovesikauden keskimääräinen kuormitus laskettiin yksittäisistä kuormitushavainnoista painottamalla koko vuoden keskivirtaamalla. Keskivirtaamaa laskettaessa korvattiin puuttuvien vuorokausien virtaamatiedot edellisen ja seuraavan virtaamahavainnon keskiarvolla. Mittapadon virtaamia havainnoitiin Oulun Energian toimesta kerran viikossa avovesikaudella. Tulva-aikana ei suoritettu tihennettyä virtaamien tarkkailua. Tuhkanläjitysalueen bruttokuormitus on esitetty taulukossa 11. Läjitysalueen vuosikuormitus oli virtaamien tavoin vuonna 2012 suurimmalta osin pienempää kuin edellisinä vuosina, ollen yleisesti ottaen vuoden 2009 luokkaa. Koko vuoden keskivirtaamalla painotettuna happea kuluttavan aineksen (CODMn) kuormitus oli keskimäärin 0,15 kg/d, typen kuormitus 0,02 kg/d, kiintoainekuormitus 0,09 kg/d ja sulfaatin kuormitus 3,5 kg/d. Taulukko 11. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen bruttovuosikuormitus vuosina Q COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Mn Kiintoaine Cl SO 4 vuosi m3/d kg/d ,1 0,15 0,000 0,000 0,02 0,000 0,02 0,10 0,005 0,09 1,08 3, ,24 0,001 0,001 0,02 0,000 0,02 0,20 0,006 0,32 0,78 2, ,39 0,001 0,001 0,04 0,000 0,03 0,24 0,015 0,38 1,64 6, ,8 0,14 0,000 0,000 0,03 0,000 0,02 0,13 0,007 0,08 0,61 3, ,29 0,001 0,001 0,02 0,000 0,01 0,38 0,008 0,32 0,48 3, ,29 0,002 0,001 0,03 0,005 0,02 0,15 0,009 0,15 0,29 4, ,3 0,12 0,001 0,000 0,03 0,005 0,02 0,05 0,003 0,09 0,37 2, ,19 0,001 0,001 0,02 0,001 0,01 0,02 0,005 0,06 0,08 1,3

20 18 6 TURVETUOTANTO Oulujoen alueen turvetuotantosoiden tarkkailua vuonna 2012 on raportoitu Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun vuosiraportissa (Nikula 2013). Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 1990 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Oulujoen vesistöalueella oli vuonna 2012 kaikkiaan 22 tarkkailuvelvollista turvetuotantosuota. Turvetuotantopinta-alaa vesistöalueella oli yhteensä 1993 ha, josta tuotannossa oli 1635 ha, kunnostusvaiheessa 129 ha ja tuotannosta poistunut 228 ha. Valmistelematonta pinta-alaa oli yhdellä suolla yhteensä 26 ha. Jälkikäyttöön siirtynyttä pinta-alaa oli 19 suolla yhteensä 435 ha. Vuonna 2012 Oulujoen alaosan turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin jollain tasolla kaikilla alueen soilla. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Taustahuuhtouma laskettiin yleisesti käytössä olevilla ns. taustapitoisuuksilla (kiintoaine 2 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannon bruttokuormitus vuonna 2012 oli yhteensä kg/a orgaanista ainesta (COD Mn ), 928 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/d kiintoainetta. Nettokuormitus oli 676 kg/a fosforia, kg/d typpeä sekä kg/d kiintoainetta. Nettokuormitus vuonna 2012 kasvoi kuormitteesta riippuen 8-63 % edellisvuoteen verrattuna (taulukko 12). Taulukko 12. Turvetuotantoalueiden vuosikuormitus (kg/a) Oulujoen vesistöalueella vuosina Suo kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus panossa nossa kunnossa tuot. yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoa. kok.p kok.n kiintoa. ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Tuotantosuot Kuntoonpanosuot Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v

21 19 7 YHTEENVETO Oulujoen vesistöalueella velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1991 lähtien. Vuosille on tehty uusi tarkkailuohjelma (Ervasti & Pekkala 2005). Käsillä olevassa raportissa esitetään yhteenveto Oulujoen alaosan tarkkailuvelvollisten käyttö- ja päästötarkkailusta vuonna Tarkkailun toteuttamisesta vastasi Lapin Vesitutkimus Oy joka vaihtoi alkaen nimekseen Ahma ympäristö Oy. Oulujoen alaosalle kohdistuva yhdyskuntien jätevesien kuormitus on vähentynyt siirtoviemärien rakentamisen myötä. Siirtoviemäri Muhokselta Ouluun valmistui vuoden 2002 aikana ja siirtoviemäri Utajärveltä Muhokselle vuoden 2004 lopulla. Jylhämän jätevedet ryhdyttiin johtamaan vuoden 2006 alusta lähtien Vaalan jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri Pyhäkoskelta Muhokselle valmistui myös vuoden 2006 lopulla ja Pyhäkosken puhdistamon toiminta lopetettiin Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoita Oulujoen alaosalla oli vuonna 2011 toiminnassa vain yksi (Vaala). Teollisuuslaitoksista Maxit Oy (entinen Optiroc Oy) irtautui yhteistarkkailusta vuoden 2010 alusta, koska tehtaan saniteettijätevesien lasku sakokaivokäsittelyn jälkeen Oulujokeen lopetettiin. Tarkkailuvelvollisia kalankasvatuslaitoksia Oulujoen alaosan alueella on kolme. Turvetuotannon ja kaatopaikkojen tarkkailusta laaditaan omat raporttinsa, joista yhteenveto on liitetty käsillä olevaan yhteistarkkailuraporttiin. Varsinaisen pistekuormituksen vähenemisen lisäksi ovat turvetuottajat vuoden 2004 aikana erkaantuneet yhteistarkkailusta esittäessään oman käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmansa vuosille Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kuitenkin päätöksessään (1195Y , ) vaatinut turvetuottajia osallistumaan myös Oulujoen alaosan yhteistarkkailuun. Oulujoen alaosalla oli 22 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta vuonna Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja on kolme, joista Muhoksen ja Vaalan kaatopaikat on suljettu vuonna 2003 ja Utajärven kaatopaikka suljettiin vuoden 2004 lopussa. Lisäksi alueella sijaitsee Miehonsuon tuhkanläjitysalue. Vaalan jätevedenpuhdistamon tulokuormitus pieneni edellisvuoden korkeista kuormituksista selvästi kaikkien kuormitteiden osalta, mutta ylitti edelleen mitoituskuormituksen sekä BOD:n että kokonaisfosforin osalta. Pidempää jaksoa tarkasteltaessa tulokuormituksessa on havaittavissa kasvava suuntaus vuoteen 2012 tultaessa. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2012 vastasi kuormitteesta riippuen noin ihmisen jätevesikuormitusta. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus vuonna 2012 kasvoi kokonaistypen osalta mutta pieneni muiden kuormitteiden suhteen edellisvuoteen verrattuna. Vesistöön johdettu BOD 7 -, kiintoaine- ja fosforikuormitus vastasi noin 100 ihmisen ja typpikuormitus n ihmisen käsittelemättömien jätevesien kuormitusta. (Taulukko 13).

22 20 Taulukko 13. Oulujoen yhteistarkkailussa mukana olevien jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitosten kuormitus (ohitukset huomioiden) vuosina Virtaama Tulokuormitus Vesistökuormitus Kuormittaja Q BOD 7 kok.p kok.n Kiintoaine COD Cr BOD 7 kok.p kok.n Kiintoaine COD Cr m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Vaala ,0 0, Yhteensä ,0 0, v ,9 0, v , v ,9 0, v , ,5 0, v , , v , ,8 0, v ,5 31 7,4 0,71 20 v ,5 37 v , ,93 24 v ,2 63 v ,2 64 v ,8 56 v ,3 69 AVL ) Muhoksen jvp jäi pois käytöstä v. 2002, Utajärven jvp v lopulla, Jylhämän jvp v lopulla ja Pyhäkosken jvp v lopulla Maxit Oy jäi pois tarkkailusta v jälkeen. 1) laskentaperusteet BOD 7 70 g/as/d, fosfori 4 g/as/d, typpi 15 g/as/d ja kiintoaine 105 g/as/d Oulujoen alaosan yhteistarkkailussa mukana olevista kalankasvatuslaitoksista kahdella suoritettiin kuormitustarkkailua ja yhdellä kuormitus arvioitiin laitoksen käyttö- ja hoitotarkkailun perusteella. Montan ja Petäjäkosken laitoksilla voimassa olevat kuormituksen lupaehdot alitettiin kaikilta osin. Tarkkailuvelvollisten kalankasvatuslaitosten rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvun perusteella arvioitu fosforikuormitus oli vuositasolla yhteensä 0,74 kgp/d ja 6,0 kgn/d. Oulujoen vesistöalueella oli vuonna 2012 kaikkiaan 22 tarkkailuvelvollista turvetuotantosuota. Turvetuotantopinta-alaa vesistöalueella oli yhteensä 1993 ha, josta tuotannossa oli 1635 ha, kunnostusvaiheessa 129 ha ja tuotannosta poistunut 228 ha. Valmistelematonta pinta-alaa oli yhdellä suolla yhteensä 26 ha. Jälkikäyttöön siirtynyttä pinta-alaa oli 19 suolla yhteensä 435 ha. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannon bruttokuormitus vuonna 2012 oli yhteensä kg/a orgaanista ainesta (COD Mn ), 928 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/d kiintoainetta. Nettokuormitus oli 676 kg/a fosforia, kg/d typpeä sekä kg/d kiintoainetta. Nettokuormitus vuonna 2012 kasvoi kuormitteesta riippuen 8-63 % edellisvuoteen verrattuna. Turvetuotannon nettokuormitus vastaa yhdyskuntajätevesien kuormitukselle käytettyjen laskentaperusteiden (fosfori 4 g/as/d, typpi 15 g/as/d ja kiintoaine 105 g/as/d) mukaan kokonaisfosforin osalta 462 hengen, kokonaistypen osalta 2420 ja kiintoaineen osalta 1784 hengen puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta. Oulujoen vesistöalueen alaosalla taajamien, teollisuuden, kalankasvatuslaitosten ja turvetuotannon yhteenlaskettu vesistökuormitus vuonna 2012 oli keskimäärin 3,0 kg/d fosforia ja 58 kg/d typpeä, kun kalankasvatuslaitosten osalta käytetään tuotantotietojen perusteella arvioitua ympärivuotista kuormitusta. Vuoden 2012 ravinnekuormitus vastaa

23 21 asukasvastinelukuina ilmaistuna 750 (fosfori) ja 3867 (typpi) hengen puhdistamattomia saniteettijätevesiä. Taulukossa 14 ja kuvassa 3 on esitetty Oulujoen alaosan yhteistarkkailun pistekuormittajien aiheuttaman kuormituksen kehitystä vuosina Pistekuormittajien aiheuttama ravinnekuormitus vuonna 2012 oli hieman suurempi kuin edellisvuosina. Vuonna 2012 turvetuotannon aiheuttama ravinnekuormitus (fosfori ja typpi) oli noin 62 % pistekuormituksesta. Kalankasvatuksen osuus oli % ja käsiteltyjen jätevesien % kokonaiskuormituksesta. Taulukko 14. Oulujoen yhteistarkkailussa mukana olevien pistekuormittajien kuormituksen kehitys vuosina jätevesi + teollisuus kok.p (kg/d) YHT. jätevesi + teollisuus kok.n (kg/d) kalankasvatus turvetuotanto kalankasvatus turvetuotanto ,30 1,20 0,48 3,0 69 9, ,80 1,10 0,14 3,0 56 8, ,20 1,00 0,70 3,9 64 8, ,20 1,00 0,60 3,8 63 8, ,93 0,90 0,15 2,0 24 7, ,50 0,87 1,50 4,9 37 7, ,71 0,86 1,10 2,7 20 7, ,76 1,05 0,88 2,7 22 8, ,10 0,94 0,95 3,0 24 6, ,41 0,96 1,50 2,9 17 7, ,49 0,71 1,47 2,9 21 5, ,10 0,72 0,89 2,7 20 5, ,43 0,73 1,10 2,3 11 5, ,39 0,74 1,85 3,0 16 6, ) Turvetuotannon kuormitukset v saakka tuotanto-ja kuntoonpanosoiden kesän keskiarvoja. v alkaen vrk-kuormitus saatu raporteissa esitetyistä vuosikuormituksista. 2) Kalankasvatuksen kuormitus laskettu rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvun perusteella. YHT.

24 Kokonaisfosfori kg/d jätevesi + teollisuus kalan-kasvatus turve-tuotanto Kokonaistyppi kg/d jätevesi + teollisuus kalan-kasvatus turve-tuotanto Kuva 3. Oulujoen pistekuormituksen kehitys vuosina

25 23 VIITTEET Ervasti, V Muhoksen kunta. Kestinkankaan kaatopaikan jälkitarkkailu v Oulu. Ervasti, V. 2013a. Utajärven kunta. Utajärven kaatopaikan tarkkailu vuonna Oulu. Ervasti, V. & Pekkala, M Oulujoen yhteistarkkailuohjelma v PSV-Maa ja Vesi Oy. Oulu. Maikkula, P Vaalan kunta. Vaalan kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta Ahma ympäristö Oy. Nikula, A Oulun Energia. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v Pöyry Finland Oy. Nikula, A. 2013a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Pöyry Finland Oy. LIITTEET 1. Kuormittajien sijainti, kartta 2. Vaalan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun raportti v Tmi Montan Lohi, päästötarkkailun tulokset 4. Petäjäkosken Kala, päästötarkkailun tulokset

26 Liite 1

27 Liite 2 VAALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU WWE VAALAN KUNTA VAALAN JÄTEVEDENPUHDISTMON KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKILU 2012

28

29 1 Vaalan kunta Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailu 2012 Sisältö 1 JOHDANTO VESIHUOLTO, VIEMÄRÖINTI JA PUHDISTAMO KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Tarkkailun suorittaminen Tarkkailun suorittaminen VIITTEET... 7 Liitteet Liite 1 Liite 2 Vaalan jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v Vaalan jätevesitarkkailun tulokset v Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins.(AMK) Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

30

31 1 1 JOHDANTO Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamolla on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa Dnro PSAVI/38/04.08/2010. Luvassa on sanottu seuraavaa: Jätevedet on käsiteltävä ennen vesistöön johtamista hakemuksen mukaisesti biologiskemiallisesti rinnakkaissaostuslaitoksessa tai vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja johtamisesta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehon on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset: BOD7ATU enintään 20 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90 %. CODCr enintään 125 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 75 %. Kokonaisfosfori enintään 0,8 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 %. Kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja puhdistusteho vähintään 90 %. Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohi-juoksutukset ja poikkeukselliset tilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 vaatimukset sen mukaisesti tarkkailtuna. Puhdistamon käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typenpoistoon. Puhdistetut jäteveden johdetaan virtausmittauksen kautta purkuputkea pitkin Oulujokeen noin kilometrin Oulujärven luusuan alapuolella. 2 VESIHUOLTO, VIEMÄRÖINTI JA PUHDISTAMO Vaalan kunnan asukasluku oli vuonna asukasta. Viemäröinnin piirissä oli 843 taloutta, Vaalan juustola ja kaksi huoltoasemaa. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 140 km, josta pääosa on muoviputkea. Jätevedenpumppaamoita oli 11 kpl. Vuoden 2006 alusta alkaen on käyttöön otettu siirtoviemäri Jylhämästä Vaalaan. Jätevedet puhdistetaan vuonna 1994 valmistuneessa biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Jätevesi johdetaan porrasvälpän ja hiekanerotuksen kautta ilmastusaltaaseen, jossa fosforin poistoa tehostetaan ferrosulfaatilla. Ilmastuksesta vesi johdetaan jälkiselkeyttimeen. Jätevedet ovat pääasiassa yhdyskuntajätevettä. Juustolasta johdetaan puhdistamolle jätevedet, mutta ei enää heraa. Puhdistamolla on suoritettu useita kunnostus- ja muutostöitä toiminnan parantamiseksi. Puhdistamon esikäsittelyn rumpusiivilä on muutettu porras-välpäksi, lietteen kuivatus on muutettu ruuvikuivaimelle ja laitoksen automatisointia on uudistettu. Puhdistetut jätevedet johdetaan virtausmittauksen kautta purkuputkea pitkin Oulujokeen noin kilometri Oulujärven luusuan alapuolella. Copyright Pöyry Finland Oy

32 Puhdistamon mitoitusarvot ovat: 2 Q kesk q mit m3/vrk 80 m3/h BOD kg/vrk Kok. P 8,2 kg/vrk AVL Ilmastus: Tilavuus 360 m 3 Jälkiselkeytys: Pinta-ala 100 m 2 Pintakuorma 0,8 m/h Liete kuivataan ruuvikuivaimella ja kuivauksen tehostamiseksi lietteeseen sekoitetaan polymeeria. 3 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET 3.1 Tarkkailun suorittaminen Puhdistamonhoitaja suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon oleellisesti liittyvistä asioista. Tietoja viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 1. Copyright Pöyry Finland Oy