Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
|
|
- Heikki Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet
2
3 Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella on vastuu - väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja seurannasta - väestön palvelutarpeen selvittämisestä - palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta - palveluiden saavutettavuudesta - tuotannon valvonnasta - sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveystoimi tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä ja ennakoiva toiminta sekä terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on suuren muutoksen kynnyksellä. Päivittäisen toiminnan rinnalla seudullinen sosiaali- ja terveystoimi valmistautuu uuden sote-järjestämislain mukaiseen palvelutuotanto-organisaation muodostamiseen yhdessä seudun muiden kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kaikessa kehittämisessä tavoitteena on luoda yhdestä organisaatiosta koostuva sote-tuotantoyksikkö. Tavoitteena on saada aikaan päätös palvelutuotantokuntayhtymästä vuoden 2015 aikana kaikissa seudun kunnissa. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi edistää digitaalisuutta ja ottaa käyttöön sähköisiä palveluja sairaanhoitopirin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Järjestämissuunnitelma Järjestäminen on kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaan ja Puumala) yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä. Palvelujen tuottamisesta vastaa neljän kunnan organisaatioissa olevat palvelutuotantoyksiköt (Mikkeli, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa). Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämis- ja järjestämissuunnitelma on laadittu vuonna Tämän lisäksi toimintaa ohjaa terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koko sairaanhoitopiirin alueella. Järjestämissuunnitelmat pohjautuvat seudun ja kuntien hyvinvointikertomuksiin. Palvelusuunnitelma Tavoitteena on yhtenäinen palvelutaso koko yhteistoiminta-alueella. Hyväksyttyjen talousarvioiden pohjalta on laadittu palvelusopimukset neljän palvelutuotantoyksikön kanssa. Perhe- ja sosiaali-, vammais-, terveys-, vanhus-, mielenterveys- ja päihde sekä taloudellisen tuen palveluiden toimintakäsikirjat ohjaavat seudullista toimintaa. Palvelutasoa eli hoito- ja hoivatakuun toteutumista seurataan säännöllisesti ja asiasta tiedotetaan väestölle. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertomuksesta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Ikäihmisten palvelurakenteen indikaattorit. Vanhusten palveluiden seudullinen työryhmä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet Seudullisen vanhusten palvelujen toimintaohjelman toimeenpano. Kunnissa noudatetaan valtuustoissa hyväksyttyä vanhuspalvelujen toimintaohjelman mukaisia palvelurakenteen tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä tehdään tarvittavat toimenpiteet.
4 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen Toteutuma ja hyvinvointi Ikäihmisten osallisuutta vahvistetaan toimimalla yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Palveluita kehitetään ennakoiviksi ja avopainotteisiksi yhteistyössä eritahojen kanssa. Ikääntyneiden osallisuuden lisääminen vanhusneuvostojen, kuntalaisfoorumien ja asiakasraatitoiminnan myötä. Asiakasmäärän kasvaessa työn kuormittavuus lisääntyy. Toimintatapojen ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa korostuu. Seudullisen esimiesverkoston luominen tukemaan esimiestyötä sekä työssä ja työympäristössä tapahtuvaa kehittämistä. (Mikkelin kehittämishankkeen laajentaminen seudulliseksi) Yhteistyötä on tehty 3.sektorin toiminnan kanssa, aloitettu Mikkelissä ikäihmisten ja omaishoitajien terveystarkastukset osana ennakoivaa toimintaa, palveluneuvo toimii matalan kynnykset palveluohjauspaikkana Verkostoyhteistyötä on tehty seudullisesti Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä koordinoimassa kotihoidon toimintaa sekä arvioimaan kotihoidon toimintaa ja lisäämään välitöntä työaikaa (asiakkaan luona tapahtuvaa työtä). Mikkelissä välittömän työajan toteumat ovat lähentyneet tavoitetasoja, mikä on lähihoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40%. Lähihoitajien keskiarvo on ollut noin 53 %, mutta usealla alueella on päästy 57 %:iin. Sairaanhoitajien keskiarvo on noussut 28 %:sta 35 %. Mikkelin kaupungin taajama-alueen kotihoito toimii tehokkaasti. Kehitettävää on edelleen alueiden välisessä työjaossa. Ympäristöseutujen välittömän työajan prosentit vaihtelevat %:n välillä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Vanhusten palveluissa tuotetaan palvelut valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja uuden vanhuslain mukaisesti noudattaen toimintakäsikirjassa hyväksyttyjä kriteereitä, jolloin avopainotteisuus ja ennakoiva työ vähentää kalliimpaa ympärivuorokautista hoivaa ja laitoshoitoa. Toiminnanohjauksella lisätään välitöntä työaikaa eli asiakkaiden luona tapahtuvaa työtä ja hillitään henkilötyövuosien lisääntyminen kotihoidossa asiakasmäärän kasvaessa vuosittain. Tavoite on lisätä välitöntä työaikaa nykyisestä prosenttia. Sähköinen SAS- työpöytä varmistaa asiakkaiden välittömän ja oikea-aikaisen sijoittelun ja lisää välitöntä työaikaa palveluohjaustyöntekijöille. Taloudellisia vaikutuksia selvitetään syksyn aikana, kun raportit valmistuvat. Mikkelissä välitön työaika on noussut. Vanhuspalveluita on toteutettu suosituksen mukaisesti ja palvelurakenne on tavoitteenmukainen. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertomuksesta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Päihteiden käytön haittavaikutusten vähenemistä seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: 1. PYLL (ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet) 2. Humalajuominen 3. Tupakointi 4. Päihdehuollon avo- ja laitospalveluiden asiakasmäärät 1000/asukas 5. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilla hoidettujen asiakkaiden määrä/1000 asukasta 6. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat/1000as 7. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatria/ v. 8. Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta Seudullisen alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimeenpano. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen. Sähköisen asioinnin lisääminen Mikkelin seudun ehkäisevän päihdetyön työryhmä, terveyden edistämisen koordinaattori, seudun hyvinvointikoordinaattori sekä mielenterveys- ja päihdetyön johtaja Mikkelin pty, seudullinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyöryhmä Yhteistyö ESSO- ja ESPERhankkeiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallin kehittäminen yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa on käynnistynyt Esso-hankkeessa ja etenee suunnitelman mukaisesti.
5 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen Toteutuma ja hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelujen saatavuus ja monipuolisuus paranee, asiakkaan asema itsenäisenä toimijana vahvistuu. Kansallisesti hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön. Ehkäiseviä ja matalankynnyksen palveluita kehitetään ottaen mallia seudulla jo hyvin toimivista yksiköistä. Sähköisen asioinnin lisääminen Hyvis-yhteistyössä Poikkitoimijaisuus ja tiivis yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa. Sosiaalitoimen ja terveystoimen henkilöstön yhdessä tekemistä edistetään palveluohjauksen myötä Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertomuksesta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Sairastavuusindeksi PYLL Vastaanottopalvelujen kehittäminen Seudun johtava ylilääkäri Tiimitoiminta on käynnistynyt osalla ja käynnistyy alueen kunnissa lopuilla kunnilla vuoden loppuun mennessä. Lääkärisijaisten saanti on ollut ajoittain vaikeaa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma Asiakkaat saavat vastaanotoilla tarpeen mukaista hoitoa oikea-aikaisesti. Päivystysprosessin kehittäminen sairaanhoitopiirin kanssa. Hoitajavastaanottojen kehittäminen. Lääkäreiden seudullinen tiimi auttaa lääkäreitä jaksamaan myös niissä toimipisteissä missä lääkäripulaa ESPER hankkeessa kehitetään alueen monitoimpäivystystä, hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen lisääminen Hyvis-alustalla Sähköisten palveluiden käyttöönoton laajentaminen sujuvoittamaan ja tehostamaan palveluita. Kuntalaisten systemaattista opastamista sähköisten palveluiden käyttöön ja palveluiden testaamiseen. Terveyskeskuksen vastaanotolle kuntalaiset ovat voineet varata sairaanhoitajille aikoja netin kautta esimerkiksi tikkien poistoihin tms. toimenpiteisiin ja vastaanottoihin, jotka eivät vaadi hoidon tarpeen arviointia. Vastaanotolla on otettu käyttöön myös Omahoito-sovellus. Siinä INR-poliklinikan asiakkaille lähtee tieto uudesta lääkeannostuksesta E-kirjeenä, tekstiviestinä tai asioimalla Hyviksen kautta. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Työpaikkakehitys Työomavaraisuusaste Mikkelin seudun imagokuvan kehitys Mikkelin seudun väkiluvun Etelä-Savon sotetuotantoalueen muodostaminen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä Kuntayhtymän perustamissopimus on kuntakierroksella ja päätöksiä kuntayhtymän perustamisesta saadaan syyskuun loppuun mennesä. kehitys Työttömyysaste Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma Sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan. Vaatii uusien palvelumallien luomista. Palvelusetelin käyttö laajenee. Väestön näkökulmasta hallinnolliset rajat sosiaali- ja terveystoimessa poistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto kootaan uuteen organisaatioon, joka tuottaa palvelut vähintään nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestöpohjalle Henkilöstöä siirtyy useasta erikokoisesta organisaatiosta uuteen yksikköön. Vaatii hyvää muutosjohtamista ja uuden organisaatiokulttuurin luomista. Organisaatiomallia on valmisteltu ja henkilöstömääriä eri palveluiden osalta on kartoitettu.
6 Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Vaatii tiivistä yhteistyötä Lupaus 2016 ohjelman ja sairaanhoitopiirin ICT-kehittämisyksikön välillä laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti Kartoitustyö on aloitettu ja yhteisistä ohjelmista on keskusteltu, mutta päätöksiä asiasta ei voida tehdä ennen kuin tiedetään mitkä kunnat ja missä laajuudessa ovat mukana perustettavassa kuntayhtymässä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Pidemmällä aikavälillä tavoitellaan 5 prosentin tuottavuuden parannusta. Tuottavuutta ei voida vielä mitata ennen kuin päätökset kuntayhtymän perustamisesta on saatu sekä toiminta organisoitu. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Pätevän henkilöstön rekrytoinnin onnistuminen Seudullinen sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä Seudullista vetovoimaa rakennetaan seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kautta, jossa on hyvin toimivat palvelut. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hoito- ja hoivatakuu toteutuu kaikissa kunnissa Toimivat seudulliset tarpeen mukaiset työryhmät. Edistetään henkilöstön liikkumista henkilöstön tarpeista lähtöisin. Erityisosaajille mahdollisuus tuottaa palveluita seudullisesti Seudulliset johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja yhteiset seutusoten rekrytointiohjeet on hyväksytty. Nykyinen seudullinen kehittämisyhteistyö odottaa päätöksiä kuntayhtymän perustamisesta. Toteutuma Toteutuu hoito- ja hoivatakuu
7 SEUDULLINEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUTUMINEN KS 2015 Tot. Tot. Tot. Tot-% Jäljellä Tot-% TP 2014 TP 2014 Seudull. sosiaali- ja terveystoimi TOIMINTATUOTOT , ,8 Yhteensä HENKILÖSTÖKULUT , ,8 PALVELUJEN OSTOT , ,7 AINEET, TARVIKKEET , ,7 MUUT TOIMINTAKULUT , ,7 TOIMINTAKULUT , ,4 TOIMINTAKATE , ,7 Lautakunta HENKILÖSTÖKULUT , ,5 PALVELUJEN OSTOT , ,6 AINEET, TARVIKKEET , ,7 MUUT TOIMINTAKULUT , ,1 TOIMINTAKULUT , ,2 TOIMINTAKATE , ,2 Sosiaali- ja potilasasiamies TOIMINTATUOTOT , ,0 HENKILÖSTÖKULUT , ,4 PALVELUJEN OSTOT , ,2 AINEET, TARVIKKEET , ,0 MUUT TOIMINTAKULUT , ,5 TOIMINTAKULUT , ,6 TOIMINTAKATE , ,4 Yhteistoiminnan maksut Muut yht.toim.korv , ,4 TOIMINTAKATE Projektit TOIMINTATUOTOT 0 HENKILÖSTÖKULUT 0 PALVELUJEN OSTOT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE
8
9 Sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomus 2014 MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKKÖ Vanhus- ja vammaispalvelujen toimenpide-ehdotukset Vammaispalvelua koskevien yhteydenottojen määrä oli edeltävän vuoden tasolla. Yhteydenotoista suurin osa (36 %) koski asiakkaan saamaa kielteistä päätöstä. Nämä päätökset koskivat yhtä lukuun ottamatta vaikeavammaisen kuljetuspäätöstä. - Päätöksen perustelut kirjataan nykyistä selvemmin päätökseen Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ltä kysyttiin, näyttäytyykö omaishoidon tuen tilanne heille yhtä hyvänä. Heidän mukaansa useilta erityislasten vanhemmilta on tullut tieto, että omaishoitajan vapaat jäävät pitämättä, koska perhe ei ole onnistunut löytämään hoitajaa lapselle. Yhdistyksen toiveena olisi, että hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehtäisiin tarkemmat kirjaukset vapaapäivien järjestämisestä, kriisitilanteiden hoidosta ja koko perheen kokonaistilanteesta. Myös henkilökohtaisen avustajan saamiseen kaivattaisiin tukea. Lisäksi olisi tärkeää, että potilastietojärjestelmissä tieto omaishoitajuudesta näkyisi kriittisissä tiedoissa sekä hoidettavalla että hoitavalla. - hoito- ja palvelusuunnitelmien kirjaamisissa kiinnitetään huomiota konkreettisiin tapoihin järjestää hoitoa loma ja muina aikoina - Vaikeudet löytää sopivaa lomitushoitopaikkaa on tiedossa, joten pelkkä suunnitelman kirjaaminen ei ratkaise asiaa - Tulevaisuudessa voitaisiin kehittää vastaavaa koordinoitua järjestelmää kuin lastensuojelussa Pessi: etsittäisiin aktiivisesti perhehoitajia omaishoidettavien tarpeisiin, koulutettaisiin heitä ja tuettaisiin heitä vaativassa tehtävässä - sama malli voisi tuoda uuttaa myös hk-avun osalta, työ aloitetaan syksyllä lisätään efficaan tieto omaishoitajuudesta! Sosiaalihuoltolakiin perustuva kotipalvelu on yhdistetty terveydenhuoltolakiin perustuvan kotisairaanhoidon kanssa kotihoidoksi. Valtaosa kotihoitoa koskevista yhteydenotoista koski kotisairaanhoitoa (mm. lääkkeiden jakoa). Kotipalvelua koskevien yhteydenottojen määrä (v kpl) on laskenut merkittävästi viime vuosista. Kotihoitoa koskevista yhteydenotoista valtaosa (56 %) koski lääkkeiden jakoa tai niiden määräämistä koskevia epäkohtia. Lääkkeiden jaossa tapahtuneista virheistä otettiin kesäaikaan eniten yhteyttä ja yhteydenottajat arvelivat ongelmien johtuvan kokemattomista sijaisista tai liian vähästä miehityksestä loma-aikana. Lääkkeiden määräämisestä ei tullut lukumääräisesti montaa yhteydenottoa, mutta huonoksi koettiin se, että potilasta näkemättä oli muutettu lääkitystä. Lisäksi toivottiin, että kokonaislääkitys olisi yhden lääkärin hallussa.
10 - lääkkeiden tarkkaan jakamiseen kiinnitetään edelleen työntekijöiden huomiota, huolehditaan asianmukaiset koulutukset sekä uusien työntekijöiden riittävä perehdyttäminen - riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen myös loma-aikana - tehdään selvitys syksyllä 2016 koneellisen lääkkeenjaon mahdollisuudesta uudelleen ja huomioidaan TA 2016, koneellisen lääkkeenjaon on todettu vähentävän virheitä lääkkeenjaossa ja tuo lisäaikaa hoitajille muuhun asiakastyöhön. - kotihoidon työnjaon kehittäminen kokonaisuutena huomioiden kaikki ammattiryhmät (lähihoitaja-sairaanhoitaja-lääkäri) Terveyspalvelujen vastineet Ensineuvon toimintaan liittyvät palautteet ja yhteydenotot vähentyivät huomattavasti, vaikka toiminnan sisällössä tehtiin muutoksia (rajattiin vastausaikaa). Terveyspalveluissa esimieskokouksissa ja työkokouksissa on pidetty esillä jatkuvasti asiakaspalvelun tärkeyttä sekä vuorovaikutuksen merkitystä asiakkaan/ potilaan kohtaamisessa. Sosiaalipalveluiden vastineet Toimeentulotukihakemusten käsittelyyn ottoajat ja mahdollisten lisäselvitysten pyytäminen Mikkelin kaupunki on aiemmin keväällä sekä syksyllä 2014 antanut selvityksen toimeentulotuen määräajoista Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Käsittelyajat vuonna 2014 olivat kevään jälkeen useiden tehtyjen toimien ansiosta lainmukaisia melkein koko loppuvuoden. Loppuvuonna 2014 ja keväällä 2015 lainmukaisissa käsittelyyn ottoajoissa ei pysytty. Toimeentulotuen ratkaisutyön resursointiin ja toimintakäytäntöihin kiinnitettiin huomiota, jotta lain velvoittamassa käsittelyajassa pysytään ja alkaen ollaan oltu lainmukaisessa käsittelyyn ottoajassa. (21.7. yksittäinen poikkeus 8 arkipäivää. ) Asiakkaalta pyydetään tarvittaessa lisäselvityksiä. Asiakkaalta pyydetään vain tarvittavia liitteitä. Liitteiden pyytämiseksi ei ole koskaan tarkoitus juoksuttaa asiakasta, vaan saada tarvittava tieto lainmukaisten päätösten tekemisen pohjaksi. Esimerkiksi asiakkaalta pyydetään toimittamaan tiliote ei tilitapahtumia, koska niillä on olennainen ero. Tiliote on yksi yhtenäinen tiedosto, josta näkyy, monestako sivusta se koostuu ja sivut on numeroitu. Näin tiliotteen alku- ja loppusaldot näkyvät. Tilitapahtumat/tilitapahtumaluettelot ovat irrallisia yhden sivun tulosteita ilman sivunumerointia. Uuden asiakkaan ollessa kyseessä, tilitapahtumat hyväksytään kerran ja joskus muutamankin kerran, mutta tiliotteita pyydetään aina alusta alkaen seuraavan hakemuksen liitteeksi. Jos asiakas ei tätä pyyntöä noudata seuraavissa hakemuksissa, tehdään tällöin lisäselvityspyyntö kirjallisena. Toimeentulotukilain 14 :ssä sanotaan; Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä
11 arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella päätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennen määräajan päättymistä. Yhteydensaanti Sosiaalikeskuksen neuvonta on auki ma 9-15 ja ti - pe klo Lisäksi virka-ajan sosiaalipäivystys toimii ma pe klo 8-16, puh ; hoidetaan akuutit virka-ajan sosiaalipäivystysasiat. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys 112. Lisäksi tiedoksi, että Mikkelissä on käytössä sosiaalipäivystyksessä Virve, viranomaisradioverkko 24 / 7. Lisäksi käynnistyneen varhaisen tuen tiimin toimintana käynnistyy syyskuun alussa PerheNeuvo, jonka puhelinajat ovat ma ja ke klo ja pe klo Syksyllä kerätään kokemuksia ja palautetta PerheNeuvo puhelimen toiminnasta ja puhelinaikoja tarkistetaan tarvittaessa. Lastensuojelu ja perheoikeudelliset palvelut Lastensuojelun yhteydenotoista paljon oli työntekijöiden yhteydenottoja liittyen konsultointiin lakiasioihin liittyen. Perheasioiden sovittelua on kehitetty ja kehitetään edelleen lastenvalvojien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. MÄNTYHARJUN PALVELUTUOTANTOYKSIKKÖ Sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomuksessa vuodelta 2014 ei ole Mäntyharjun palvelutuotantoyksikön kohdalla huomautettavaa KANGASNIEMEN PALVELUTUOTANTOYKSIKKÖ Kangasniemen kunnassa on perustettu lasten ja perheiden palveluohjauksen työryhmä asioiden kehittämiseksi ja suunnittelemiseksi. Tämä on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja eri tahot ovat laajasti edustettuina. Yhtenä seikkana työryhmä esittää, että perheohjaajan työsopimus täytetään pikaisesti uudelleen sivistystoimen alaisuuteen edellisen työsuhteen päätyttyä. Lisäksi on perustettu nuorten monialainen palveluverkosto. Tämä työryhmä suunnittelee ja kehittää nuorten palvelujen yhteensovittamista ja matalan kynnyksen toimintaa. Tätä kautta saadaan laajasti uutta näkökulmaa tämän päivän tarpeisiin. Nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta esim viranomaisten kanssa tahdotaan lisätä yhteisillä menettelytavoilla. Vanhemmuuden tukeminen ja oikea-aikainen perheiden tukeminen nähdään tärkeänä ennaltaehkäisevänä periaatteena. Ennaltaehkäisevänä asiana nähdään perusturvapalvelut kokonaisuutena ja eri tahojen yhteistyö. Kangasniemen kunnassa onkin hyvä tilanne, koska kaikki sosiaalityöntekijöiden virat ovat täytettyinä pätevillä sosiaalityöntekijöillä. Työmenetelmiä on kehitelty ja tiivistetty entisestään mm. mielenterveyspalvelujen kanssa. Pitkäaikaistyöttömien osalta työstetään koko ajan vaikuttavuustekijöitä.
12
13 Asia: Sotealuevalmistelu Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Arja Väänänen, Riitta Manninen, Seutusoten johtoryhmien työpajatyöskentely, seudullinen johtoryhmä Päivämäärä: Yhteinen organisaatio: Yhtenäiset toimintamallit, keskitetty johtamismalli ja toimeenpanojärjestelmä. Resurssien kohdentaminen ja hyödyntäminen tarkoituksenmukaisempaa. Eri ENNAKKOARVIOINTI Vaikutukset Nykytila: Seutusote shp:ä pienempi alue shp:n kokoinen alue maakunnan kokoinen alue Kuntalainen Peruspalvelut pääosin omassa kunnassa. Meidän kunta. Erityisryhmien palvelut toteutuvat vaihtelevasti. Ei juuri muutoksia nykytilaan palveluihin. Meidän kunta. Peruspalvelut pääosin omassa kunnassa, osa mahdollisesti lähialueilla. Joku sote. Päätöksenteko: Alueen yhteinen lautakunta. Päätöksenteko lähellä: oma perusturvalautakunta ja seudullinen lautakunta. Kuntalaisten osallistaminen ja palautteiden hyödyntäminen vaihtelevaa. Erityisryhmien palvelut kehittyneempiä, mutta edelleen rajoituksia. Päätöksenteko kauempana: Alueen yhteinen lautakunta. Kuntalaisten osallistaminen ja palautteiden hyödyntäminen vaihtelevaa. Erityisryhmien palvelut mahdollistuvat paremmin. Palautejärjestelmä ja kuntalaisten osallistaminen edellyttää uudenlaisia toimintamalleja. Tiedottaminen, viestintä ja palveluohjaus on oltava ajantasaista. Palveluohjauksen merkitys korostuu. Peruspalvelut pääosin omassa kunnassa, osa mahdollisesti lähialueilla. Joku sote, jossakin. Päätöksenteko: Alueen yhteinen lautakunta. Erityisryhmien palvelut mahdollistuvat parhaiten. Palautejärjestelmä ja kuntalaisten osallistaminen edellyttää uudenlaisia toimintamalleja. Tiedottaminen, viestintä ja palveluohjaus on oltava ajantasaista. Palveluohjauksen merkitys korostuu entisestään. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Yhtenäisiä toimintamalleja käytössä. Johtaminen hajautunut, eriytynyt toimeenpano. Ei kehittämisresursseja. Asiakasvastuu on perustasolla, mutta siirtyy ja jää Yhteinen organisaatio: Yhtenäiset toimintamallit, tiivistyneempi johtamismalli ja toimeenpanojärjestelmä. Yhteinen kehittämisresurssi. Useampi erillinen palvelutaso Yhteinen organisaatio: Yhtenäiset toimintamallit, keskitetty johtamismalli ja toimeenpanojärjestelmä mahdollistuvat. Resurssien kohdentuminen selkiytyy.
14 yksiköiden välinen yhteistyö ja työnjako. Yhteinen kehittämisyksikkö ja laajemmat kehittämisresurssit. Palvelumuodot ja -määrittelyt moninaistuvat ja palveluiden uudelleen määrittely. Laajempi toimintakäytäntöjen kehittäminen. Yksi työnantaja, yhteinen henkilöstö, yhteiset tieto- ja henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti alueella. Osaamisen johtaminen, työkierto, urakehitys paremmat. Palkkaharmonisointi. Yksilölliset ratkaisut vaikeita tasapäisyys. Työskentely-alueet voivat suurentua merkittävästi. Erikoisalojen keskittämisellä, työnjaolla ja tehostamisella voidaan saada kustannustehokkuutta. erikoissairaanhoitoon helposti. Palvelumuodot ja määrittelyt entisellään.. Henkilöstö Jokaisella kunnalla oma henkilöstöjohto, henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Yhteistä koulutusta, ei systemaattista osaamisen johtamista. Erityisosaamisen hyödyntäminen. ja toimintaprosessi. Palvelumuodot osittain entisellään ja osittain muuttuneet. Asiakasvastuuprosesseihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksi työnantaja, yhteinen henkilöstö, yhteiset tieto- ja henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Osaamisen johtaminen, työkierto, urakehitys paranee ja tietyiltä osin rajoittunutta. Erityisosaamisen hyödyntäminen osittain rajoitettua. Palkkaharmonisointi. Yksilölliset ratkaisut vaikeita tasapäisyys Sairaanhoitopiirien välisen työnjaon kehittäminen vailinnaista. Yhteinen kehittämisyksikkö ja laajemmat kehittämisresurssit. Palvelumuodot ja -määrittelyt moninaistuvat ja palveluiden uudelleen määrittely. Yksi työnantaja, yhteinen henkilöstö, yhteiset tieto- ja henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti alueella. Osaamisen johtaminen, työkierto, urakehitys paremmat. Palkkaharmonisointi. Yksilölliset ratkaisut vaikeita tasapäisyys. Talous Hajanainen omistajaohjaus erikoissairaanhoidossa Omistajaohjaus haasteellinen Yhteinen tuotteistus ja yhtenevät vaikuttavuusmittarit. Yhteinen tuotteistus ja yhtenevät vaikuttavuusmittarit.
15 Talouden ja ohjauksen kytkeminen kuntapäätöksentekoon. Palveluiden keskittäminen, liikkuminen lisääntyy asiakkaat tai asiantuntijat liikkuvat - sähköisen asioinnin hyödyntäminen - yksinkulkeminen /yhteiskyydit (kuten KELAkyydit) Hankintojen keskittäminen logistiikka Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Kiinteistömassa vähenee, hallinnon keskittyessä. Tarkoituksenmukaiset tilat säilytetään. Vaikutukset maankäyttöön, kaavoitukseen, rakentamiseen ja tilojen käyttöön. Kuntakohtaiset mallit Alue ei riittävän suuri kustannusten hillitsemiseen ja toiminnan tehostamiseen. Talouden ja ohjauksen kytkeminen kuntapäätöksentekoon. Alue ei riittävän suuri erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseen ja toiminnan tehostamiseen. Talouden ja ohjauksen kytkeminen kuntapäätöksentekoon. Ympäristö Asiointimatkat ovat lyhyempiä. Hankinnat pääosin omissa palvelutuotantoyksiköissä. Jokaisella kunnalla oma kiinteistömassa ja vastuu niiden ylläpidosta. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Asiointimatkoihin ei oleellisia muutoksia. Hankinnat keskitetymmin, mutta pienimuotoisempaa kuin isommalla alueella. Kiinteistömassa vähenee, hallinnon keskittyessä. Tarkoituksenmukaiset tilat säilytetään. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Palveluiden keskittäminen, liikkuminen lisääntyy, joko asiakkaat tai asiantuntijat liikkuvat - sähköisen asioinnin hyödyntäminen Hankintojen keskittäminen logistiikka. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Kiinteistömassa vähenee, hallinnon keskittyessä. Tarkoituksenmukaiset tilat säilytetään. Vaikutukset maankäyttöön kaavoitukseen rakentamiseen ja tilojen käyttöön.
16 Yritysvaikutukset (yrva: erillinen lomake) Johtopäätökset Erillinen yhteenveto Erillinen yhteenveto Erillinen yhteenveto Erillinen yhteenveto YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Valmisteltava asia: Täsmennykset 1. Vaikuttaako päätös yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin, kasvuun ja kehittymiseen? ++ kilpailutustoimintatapoja; laatu/sisältö sekä yksilöllisyys/talous - kilpailutuksessa riski, jääkö pienet sivuun, voidaan muuttaa - voi sopia sekä isoille että pienille yrityksille - erilaiset palveluiden järjestämisentavat - yritysten yhteistoiminta- ja kehittymismahdollisuudet voivat lisääntyvät, - yritysimu, uuden organisaation vakiintuessa 2. Vaikuttaako päätös työpaikkojen määrään? + - uudenlaiset liiketoimintamahdollisuudet - ei varsinaisesti vaikuta työpaikkojen määrän 3. Tukeeko päätös strategisten linjausten toteutumista (moderneimmat yrityspalvelut, notkea kaavoitus, kärkialoistaan tunnettu, kiinnostava keskusta, palvelukulttuuri ja luonto vetovoiman lähteenä)? Mitä linjausta päätös tukee? ++ Mitä linjausta tukee? - tukee kaikkia strategisia linjauksia - näkyy palvelusetelin käytön lisääntymisenä - yritysten palvelutuotannon kehittymisenä 4. Tukeeko päätös osaamiskärkien kehittymistä (digitaalisuus, bioenergia, ympäristöturvallisuus, palvelut, matkailu)? Mitä osaamisen kärkeä/kärkiä päätös tukee? ++ Mitä osaamiskärkeä tukee? - on jo nostettu esiin, digitaalisuus, bioenergia - sote-ratkasu voi tuoda uusia os.kärkiä ja entisten kirkastamista - iso alue antaa mahdollisuuksia - uudet palvelutarpeet yrityksille; luonto, hoiva, mökkikunnat - hv-teknologia, vaatii volyymia
17 Päätösten vaikutusten seurannasta päättäminen. Päätöksenteko menee kauemmas. Palvelukokemus voi parantua, asiantuntemuksen jalkautumisen mahdollistuessa. Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien systemaattisuus tulee tärkeämmäksi alueen suurentuessa. Sairaanhoitopiirin kokoinen alue ei mahdollista vielä laajempien työnjako- ja toimintaprosessien kehittämistä. Sairaanhoitopiiriä pienemmällä alueella kehittäminen valinnaista, väestöpohja liian pieni toiminnan kehittämiseen. Sairaanhoitopiirin ja maakunnan kokoinen alue mahdollistavat palveluiden kehittämisen ja resurssien hyödyntämisen tarkoituksenmukaisemmin. Suuremman alueen organisaatiossa paremmat mahdollisuudet henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen, urakehitykseen ja työkiertoon. Työalue voi suurentua huomattavasti. Yksilölliset ratkaisut vaikeita. Maakunnan kokoisella alueella erikoisalojen keskittämisellä, työnjaolla ja tehostamisella voidaan saada kustannustehokkuutta. Ympäristövaikutukset ovat tärkeä huomioida, mm. liikkumisen ja kuljetusten osalta. Palveluiden keskittäminen pidentää kuntalaisten matkoja, toisaalta mahdollista asiantuntijoiden liikkuminen sekä sähköisen asioinnin ja etäpalveluiden hyödyntäminen. JOHTOPÄÄTÖKSET KUNTALAISVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEEN JA TUOTTAMISEEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN TALOUSVAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET YRITYSVAIKUTUKSET Maakunnan kokoisen organisaation nähdään tuovan positiivisia yritysvaikutuksia muita vaihtoehtoja enemmän.
kunnassa, osa mahdollisesti Erityisryhmien palvelut Päätöksenteko: Alueen yhteinen lautakunta. Joku sote, jossakin. Peruspalvelut pääosin omassa
Asia: Sotealuevalmistelu Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Arja Väänänen, Riitta Manninen, 16.6.2015 Seutusoten johtoryhmien
LisätiedotKaupunginvaltuusto Liite 2
ENNAKKOARVIOINTI Kaupunginvaltuusto 28.9.2015 Liite 2 Asia: Sotealuevalmistelu Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Arja Väänänen,
LisätiedotSeudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto
Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella on vastuu - väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja seurannasta - väestön palvelutarpeen
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto
Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI
HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI 2.9.2015 Tervis - loppuseminaari Arja Väänänen, terveyden edistämisen koordinaattori Kuntakehittäjä, Tervis- hanke Mikkelin kaupunki Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa
LisätiedotYritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN
Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotPalvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotSeudullinen sosiaali ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 26.2.2015 1 Liite 1 Seudullinensosiaalijaterveyslautakunta Järjestäjähallinto Seudullisellasosiaalijaterveystoimellaonvastuu - väestönhyvinvoinninjaterveydenedistämisestäjaseurannasta
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotTOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN /
Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 / 27.2.2017 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotSOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET
SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotPerusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö
Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotToimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,
Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotNeuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015
Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotMikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 22.8.2013 Sosiaali- ja terveystoimi 2013 Järjestäjähallinto Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella on vastuu - väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotValtion ja kuntien hyvinvointityö
Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotYksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja
Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotMikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia
Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotHYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi
HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotMikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 28.2.2013 Sosiaali- ja terveystoimen järjestäjähallinnon toimintakertomus 2012 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotOulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014
10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotEVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa
EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotLEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010
LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-
Lisätiedotsuomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1
Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue
KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotLiikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen
Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotPalveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala
7.8.2017 Palveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala Palveluneuvon tavoite ja tarkoitus Tunnistetaan asiakkaan palvelun tarve yhdessä asiakkaan kanssa Palveluneuvossa
LisätiedotVanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019
Vanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019 Ikäihmisen palvelukokonaisuus Omaehtoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen Vapaaehtoiset arjen tukena, päivätoiminnan eri muodot
LisätiedotTalousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön
LisätiedotLasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen
Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa
LisätiedotHyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018
Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA
LisätiedotAlueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
Lisätiedot2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014
2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
Lisätiedot