Anna Siukola, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), PL 100, Tampereen yliopisto, ,
|
|
- Ville Oksanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmä: Ikä työn ja muun elämän rajankäynnissä Anna Siukola, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), PL 100, Tampereen yliopisto, , Kirsi Lumme-Sandt, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Jari Luomanen, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Pirjo Nikander, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Elisa Virkola, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Clas-Håkan Nygård, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto 50 vuotta täyttäneiden työssä koettu muutos ja sen yhteys työhön liittyviin asenteisiin, arvoihin ja motivaatioon Avainsanat: koettu muutos, työ, motivaatio, ikä 1. Johdanto 1.1 Hankkeen taustaa Tutkimus on osa Kohti Kaksitahti-Suomea -tutkimushanketta, jossa on tavoitteena tuottaa erityisesti työuran loppupäätä koskevaa tutkimustietoa. Tämä tieto on tärkeää varsinkin, kun työuria pyritään pidentämään. Hankkeessa tarkastellaan 50 vuotta täyttäneiden työhyvinvointia sekä heidän mahdollisuuksiaan ja motivaatiotaan jatkaa työuriaan. Hanke koostuu kolmesta eri osiosta. Yhdessä osiossa seurataan laadullisin menetelmin Postista yt-menettelyn kautta poistuneita henkilöitä. Toisessa osiossa tutkitaan, miten mediassa keskustellaan työurien pidentämisestä. Kolmannessa osiossa tehdään kyselytutkimus kaikille Postin yli 50-vuotiaille työntekijöille. Kyselytutkimus ajoittuu vuosille Sen avulla selvitetään mikä on yli 50-vuotiaiden työntekijöiden itse koettu terveys, työkyky ja hyvinvointi sekä miten he näkevät mahdollisuutensa jatkaa työuraansa. Lisäksi selvitetään, mitkä ovat tärkeimmät työssä pysymistä ja toisaalta eläkkeelle hakeutumista edistävät ja ehkäisevät seikat sekä miten nämä muuttuvat kahden vuoden seurannan aikana. Lopuksi vertaillaan, miten työssä jatkaneiden ja työttömäksi joutuneiden käsitykset eroavat edellä kuvatuissa asioissa toisistaan. Hankkeen sisältämää laadullista tutkimusta rahoittaa Koneen Säätiö ja kyselytutkimusta Työsuojelurahasto. Tutkimuksen toteuttajana on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. 1.2 Työssä koettu muutos ja asenneilmapiiri Työssä tapahtuvien muutosten kokemiseen vaikuttavat monet seikat. Ne voivat olla yksilöllisiä, psykologisiksi luokiteltavia tekijöitä, yhteisöllisiä (esim. ilmapiiri) ja/tai organisatorisia tekijöitä. Esimerkiksi muutosten johtaminen, työntekijöiden mahdollisuudet osallistua, tiedonkulku, työn hallinta ja oikeudenmukaisuus voivat vaikuttaa muutoskokemukseen (esim. de Jong ym. 2017, Wietzer ym 2011). Muutoksen tapahduttua ja ollessa meneillään voi muutoskokemus näkyä muun muassa työhön liittyvissä asenteissa, motivaatiossa ja vaikutusmahdollisuuksissa, jotka taas heijastuvat sillä hetkellä työn tekemiseen. Negatiivisella muutoskokemuksella on havaittu yhteys
2 hyvinvointiin (Wietzer ym 2011). Parasta olisi pystyä ennaltaehkäisemään negatiiviset muutoskokemukset, mutta jos sellaisia kuitenkin syntyy, olisi hyvä olla tietoinen niistä asioista, mihin ne ovat yhteydessä. Tätä kautta työelämässä voitaisiin kiinnittää niihin kohdennettua huomiota muutoksen keskelläkin ja näin ollen minimoida negatiivisten muutoskokemusten seuraamuksia. Asia on erityisen tärkeä senkin vuoksi, että organisatoristen muutosten ja työympäristön heikon sosiaalisen pääoman, heikon johtamisen ja epäoikeudenmukaisuuden on havaittu edistävän ennenaikaista eläköitymistä (Breinegaard ym. 2017). 2. Tutkimuskysymys Tämän osatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kolmen viime vuoden aikana muutosta työssään kokeneiden arviot eroavat työhön liittyvissä asenteissa, arvoissa ja motivaatiossa muutosta kokemattomien arvioista? Lisäksi tarkastellaan miten muutoksen myönteisesti tai kielteisesti kokeneiden arviot edellä mainituissa seikoissa eroavat toisistaan. 3.Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimuksen aineisto muodostuu kyselystä, joka toteutettiin Postin 50 vuotta täyttäneille työntekijöille syksyllä Kyseessä oli työhyvinvointia ja työuraa koskeva kysely, jonka vastausprosentti oli 48 % (N=2096). Tähän osatutkimukseen valitut kysymykset koskevat työhön liittyviä asenteita, arvoja ja motivaatiota. Tarkemmin ottaen kysymykset työssä kokemastaan arvostuksesta, luottamuksesta, oikeudenmukaisesta kohtelusta ja omasta sitoutumisesta ja työmotivaatiosta tuli vastaajan arvioida asteikolla 0 (erittäin huono) 10 (erittäin hyvä). Lisäksi tarkasteltiin työn merkitykselliseksi kokemista (useimmiten/joskus/vain harvoin/ei koskaan) ja työhön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia (uudelleenluokiteltuna: vähintään viikoittain/ harvemmin). Työn muutosta koskeva kysymys oli muotoiltu seuraavasti: Onko työpaikallasi viimeisen 3 vuoden aikana tapahtunut sellaisia muutoksia esimerkiksi tuotannossa, työmenetelmissä tai töiden järjestelyssä, jotka ovat muuttaneet sinun työtäsi, tehtäviäsi tai työmäärääsi (ei muutoksia/on muutoksia)? Lisäksi kysyttiin, että vaikuttivatko muutokset työtehtäviisi myönteisesti, kielteisesti tai ei lainkaan. Työhön liittyvien arvojen, asenteiden ja motivaation yhteyttä koettuun muutokseen työssä tutkittiin ei-parametrisin testein ja ristiintaulukoimalla. Myönteisesti ja kielteisesti muutoksen kokeneiden vastauksia tarkasteltiin vielä käyttämällä logistista regressiota. Tilastoanalyysit tehtiin käyttämällä IBM SPSS 23 -tilasto-ohjelmaa. 4.Tulokset Kyselyyn vastanneista 85 % (n=1763) ilmoitti kokeneensa viimeisen kolmen vuoden aikana muutosta työssään. Työssään muutoksia kokeneiden antamat arviot työpaikalla saadusta arvostuksesta, luottamuksesta työnantajaan, sitoutumisesta ja motivoituneisuudesta työhön ja oikeudenmukaisuudesta työpaikalla olivat huonommat keskiarvoilla (ka) mitattuna kuin niiden, jotka eivät olleet kokeneet työssään muutoksia kolmen viime vuoden aikana (Taulukko 1). Myös arviot mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä tai työoloihinsa ja kokea työnsä merkityksellisemmäksi olivat paremmat niillä, jotka eivät olleet kokeneet muutoksia työssään. Ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä.
3 Taulukko 1. Työhön liittyvien asenteiden, arvojen, motivaation kuvailua keskiarvon (ka) ja keskihajonnan (haj.) avulla sekä vaikutusmahdollisuuksien ja työn merkitykselliseksi kokemisen kuvailua prosentein (%). Työhön liittyvät asenteet, arvot ja motivaatio Kaikki N=2096 Ei muutoksia työssään kokeneet N=319 Muutoksia työssään kokeneet N=1763 ryhmien välinen ero ka haj. ka haj. ka haj. p-arvo* Arvostus <0.001 Luottamus <0.001 Sitoutuminen Motivoituneisuus <0.001 Oikeudenmukaisuus <0.001 Mahdollisuus vaikuttaa (useimmiten tai joskus) Työn merkitykselliseksi kokeminen (vähintään viikoittain) % % % <0.001 Suurin osa vastaajista ilmoitti muutoksia tapahtuneen (N=1763). Heistä 24 % (n=420) koki muutoksen myönteisenä, 5 % (n=89) neutraalina ja 70 % (n=1237) kielteisenä. Myönteisesti muutoksen kokeneiden arviot olivat kaikissa tarkastelluissa asioissa parempia kuin kielteisesti muutokset kokeneiden. Neutraalisti muutoksiin suhtautuneiden arviot olivat lähempänä muutokset myönteisinä kokeneiden arvioita kuin kielteisesti muutoksen kokeneiden. Kaikki tarkastellut työhön liittyviä asenteita, arvoja ja motivaatiota kuvaavat muuttujat erosivat näiden kolmen ryhmän välillä tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Kun verrattiin myönteisesti muutoksen kokeneiden arvioita kielteisesti muutoksen kokeneiden arvioihin, ilmeni että luottamus työnantajaan, motivoituneisuus työhön ja mahdollisuus vaikuttaa työhön olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä muutoksen kokemukseen (Taulukko 2). Työnantajaa kohtaan esitetty luottamus (OR 0.86 [95%CI )] sekä motivoituneisuus työhön (OR 0.78 [95%CI )] vähensivät riskiä kuulua kielteisesti muutokset kokeneisiin. Mitä heikommaksi arvioitiin mahdollisuudet vaikuttaa työhön tai työoloihin, sitä suurempi riski oli, että oli kokenut työssään tapahtuneet muutokset kielteisenä (OR [95%CI )]. Sen sijaan myönteisesti muutokset kokeneiden arviot eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi arvostuksen, sitoutumisen, oikeudenmukaisen kohtelun ja työn merkitykselliseksi kokemisen suhteen niiden arvioista, jotka kokivat muutokset kielteisinä.
4 Taulukko 2. Työhön liittyvien asenteiden, arvojen ja motivaation arviot myönteisesti muutoksen työssään kokeneet vs. kielteisesti muutoksen kokeneet (ref.) p-arvo OR 95% CI Arvostus Luottamus < Sitoutuminen Motivoituneisuus < Oikeudenmukaisuus Heikko mahdollisuus vaikuttaa < työhön tai työoloihin Työn merkitykselliseksi kokeminen Jatkoanalyysit kertoivat vielä sen, että operatiivista työtä tekevillä luottamus, motivaatio, vaikutusmahdollisuudet ja työn merkityksellisyys olivat tilastollisesti merkitseviä ja hallinnollista työtä tekevillä luottamus ja vaikutusmahdollisuudet, kun niitä kummassakin ryhmässä verrattiin muutoskokemuksen laadun (myönteinen/kielteinen) perusteella. Merkitseväksi osoittautuneet tekijät pysyivät edelleen myös merkitsevinä, vaikka työkyky ja terveys sisällytettiin analyysiin. Nämä tulokset kertovat siis, että luottamus ja vaikutusmahdollisuudet ovat molemmilla ryhmillä tärkeät näkökulmat muutoskokemuksen tarkastelussa. Niiden lisäksi motivaatio ja työn merkitykselliseksi kokeminen ovat yhteydessä muutoskokemukseen operatiivista työtä tekevillä. 5.Pohdinta Tämän osatutkimuksen mukaan myönteinen muutoskokemus työssä merkitsee sitä, että työntekijä kokee mitä todennäköisemmin luottamusta työnantajaa kohtaan ja on motivoitunut työhönsä muutoksen tapahduttua. Lisäksi myönteisesti muutoksen kokeneet arvioivat vaikutusmahdollisuutensa työssään paremmiksi. Tämän tutkimuksen perusteella ei ole mahdollista selvittää, ovatko muutoksen myönteiseksi kokeneet olleet motivoituneita ja luottavaisia työnantajaa kohtaan jo ennen muutosten tapahtumista. Wietzer ym. (2011) totesivat tutkimuksessaan, että ikääntyneemmät työntekijät ja ne, jotka eivät ole työllistymisen suhteen niin vahvassa asemassa, ovat kokeneet muutoksen kielteisemmin. Tässä tutkimuksessa kaikki olivat 50 vuotta täyttäneitä, joten ikä saattanee selittää suurta kielteisen muutoskokemuksen määrää. Tutkittavat työskentelivät yrityksessä (Postissa), joka on työn murroksen myötä sopeuttanut ja uudistanut toimintaansa. On mahdollista, että pitkän työuran jo tehneille viimeaikaiset uudistukset ovat luoneet epävarmuutta. Lisäksi jos he ovat kokeneet etujen ja työolosuhteiden heikentyneen ajansaatossa, on se saattanut johdattaa kielteiseen muutoskokemukseen. Tiedetään myös, että kun organisaatiossa tapahtuu irtisanomisia, sinne jäävillä ei välttämättä ole kovin helppoa. Tämän on todettu heijastuvan heidän terveyteensä ja sairauspoissaoloihin (Bamberger ym. 2012, Ferrie ym. 1998, Vahtera ym. 2004). Tämän tutkimuksen mukaan työkyvyn ja terveyden arviot eivät kuitenkaan vaikuttaneet muutoksen kokemuksen ja tarkasteltujen asioiden yhteyteen. Työssä tapahtuvien muutosten aikana työnantajan tulisi tukea ja huomioida työntekijän kokemus asiasta. Jos muutos koetaan kielteisenä, sillä on yhteytensä työntekijän heikoksi kokemaan asenneilmapiiriin, motivaatioon, vaikutusmahdollisuuksiin ja työn merkityksellisyyteen. Jos työntekijä ei voi vaikuttaa itse muutokseen, olisi muilla keinoin luotava keinoja, joilla työntekijä voi vaikuttaa työhönsä ja kokea työtänsä arvostettavan.
5 Lähteet Bamberger, S. G., Vinding, A. L., Larsen, A., Nielsen, P., Fonager, K., Nielsen, R,... & Omland, Ø. (2012). Impact of organisational change on mental health: a systematic review. Occupational Environmental Medicine, 69, Retrieved from: Breinegaard, N., Jensen, J. & Bonde, J. (2017). Organizational change, psychosocial work environment, and non-disability early retirement: a prospective study among senior public employees. Scandinavian Journal of Work Environment Health 43 (3), De Jong, T., Wiezer, N., Weerda, M., Nielsen, K., Mattila-Holappa, P. & Mocallo, Z. (2016). The impact of restructuring on employee well-being: a systematic review of longitudinal studies. Work and Stress 30 (1), Ferrie, J., Shipley, M., Marmot, M., Stansfeld, S. & Smith, G. (1998). The health effects of major organizational change and job insecurity. Social Science & Medicine 46 (2), Vahtera, J., Kivimäki, M., Pentti, J., Linna, A., Virtanen, M., Virtanen, P., Ferrie, J.E (2004). Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 10-town prospective cohort study. BMJ;328:555 Wiezer, N., Nielsen, K., Pahkin, K., Widerszal- Bazyl, M., de Jong, T., Mattila- Halappa, P & Mockatto, Z. (2011). Exploring the link between restructuring and employee wellbeing. Warsaw: Central Institute for Labour Protection.
Työn muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Organisaatiomuutos uhka vai mahdollisuus henkilöstön hyvinvoinnille? Krista Pahkin Sisältö Miksi kiinnittää huomiota organisaatiomuutoksiin?
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotMillaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT
Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotSotelainen - miten pärjätä muutoksessa?
Sotelainen - miten pärjätä muutoksessa? Marjukka Laine marjukka.laine@ttl.fi Muutoksen perussääntöjä Muutos on monimutkaisempi kuin uskotaan: voi saada ennakoimattomia seurauksia myös alkuperäiset tavoitteet
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotVoiko työssä voida hyvin?
Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin
LisätiedotTeknologiateollisuuden työhyvinvointihanke
Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä
LisätiedotKaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö
Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes
LisätiedotSAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotLähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotMITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti
MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten
LisätiedotTyöhyvinvointikärjellä liikkeelle. Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti
Työhyvinvointikärjellä liikkeelle Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi Miten kestävä liikkuminen liittyy työhyvinvointiin? Motiva
LisätiedotMitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta
Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52
LisätiedotHR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy
HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä
LisätiedotNaisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä
Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)
LisätiedotTyöturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta
Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTyöpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät
Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotHyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotTyöurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotTyöhyvinvoinnin taloudellinen näkökulma
Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät SAKU r.y. 1-2-12.2010 Vierumäki Työhyvinvoinnin taloudellinen näkökulma Guy Ahonen tutkimusprofessori Työtapaturman kustannukset 1 4 Välittömät henkilökulut Välilliset
LisätiedotSimo_suun_terveydenhuolto
Kemin kaupunki (c) 2013 TT-Teamex Oy Simo_suun_terveydenhuolto Oliko ajansaanti mielestäsi helppoa? Vastauksia: 44 10% 20% 30% 40% 50% 60% erittäin tyytymätön 6.82% tyytymätön neutraali 6.82% tyytyväinen
LisätiedotTyöolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004
Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotHyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013
Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä
LisätiedotMitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?
Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista? Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Nuutinen, S., Laitinen, J., Heikkilä-Tammi, K. & Oksanen, T. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, JKK, TAY & Työterveyslaitos jaana-piia.makiniemi@uta.fi
LisätiedotKaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina
Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotKätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna
Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava
LisätiedotHuipulla tuulee? Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista ja sen muutoksesta
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11. Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Pauli Forma Keva pauli.forma@keva.fi Toni Pekka Keva toni.pekka@keva.fi Huipulla tuulee? Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotTyöyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys
Työyhteisö Hyvä kysymys Viisas vastaus? Työyhteisöllisyys Hyvä työyhteisö Hyvän työyhteisön rakentaminen on esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, johon liittyvät työn ulkopuoliset yhteistyötahot
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotOpiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa
Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotY-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto
Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus
LisätiedotOnko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija
Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija Onko työyhteisöllä merkitystä? Kyllä on Ehkä on - ehkä ei ole Ei ole Työn organisointi Perhepäivähoitaja
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotTyöelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä
Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotTyöllistymistä y edistävä toiminta
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 0 Työllistymistä y edistävä toiminta Setlementti Louhela ry Päätavoite. LOUHELA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu osatavoitteeseen 0. Osatavoite: Työntekijöiden
LisätiedotKirkon työolobarometri 2011
Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotKehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?
Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotLÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU
LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU Suomen Yleislääkärit ry, kevätpäivä 25.5.18 Kristina Kunttu, LT, nuorisolääketieteen erityispätevyys senioritutkija, YTHS Esitys perustuu VUODEN 16 VALTAKUNNALLISEEN
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotTyöympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin
Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna
Lisätiedot