Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Transkriptio

1 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

2 Sisällys 1 Johdanto Toteutusohjelman laadinta Taustaa luonnonhoidolle Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet Vahvuudet ja puutteet Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Luonnonhoidon lähtötilanne Keski-Suomessa Rahoitus ja henkilöresurssit Ympäristötuet Kemeran luonnonhoitohankkeet Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta toimenpiteiksi Kemera-rahoitus ja valtionapu Muu rahoitus Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Vesiensuojelun suunnitelma Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Viestintä ja koulutus Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi

3 1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukihankkeiden elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOn toteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sekä hyödynnetään mm. Zonation-analyysin tuloksia. Yhteistyö metsäneuvoston ja METSO-yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. Tämä Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma on pilotoitu valtakunnallisessa luonnonhoidon kehittämishankkeessa Kasvua ja vaikuttavuutta METSO-luonnonhoitoon. Hanketta vetävät Suomen metsäkeskus ja Tapio. Talousmetsänhoidossa otetaan luonnonhoito huomioon osana jokapäiväistä toimintaa. Tämä toteutusohjelma keskittyy luonnonhoidon rahoituksen suuntaamiseen, jolloin siinä ei näy erityisesti ne panostukset, joita maanomistajat tekevät arkimetsätaloudessa metsissään. 3

4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuuden liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia ja strategioita. Seuraavassa tärkeimpiä, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen metsästrategia monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, joita metsät tuottavat. Keski-Suomen alueellinen metsäohjelma (AMO) tunnistaa metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. 4

5 Pienvesien kunnostusstrategia tavoitteena on luoda välineitä, että jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan sekä arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan. Vesiensuojelun toteuttamisohjelma valtioneuvoston hyväksymä toteuttamisohjelma. EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet. Valtakunnalliset ja maakunnalliset maisemaselvitykset suuntaa maisema- ja matkailuhankkeita. Lakisäädökset: Metsälaki ja Kemera ja luonnonsuojelulaki erityisen tärkeät elinympäristöt, tukimuodot, uhanalaiset lajit. Talousmetsien metsänhoitosuositukset ja metsäsertifiointi turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja elinympäristöt. Suomen metsäkeskuksen ohje elinympäristöjen priorisoinnista priorisoi ja suuntaa hankkeita. 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet 2.1 Vahvuudet ja puutteet Keski-Suomen metsät ovat luonnonoloiltaan vaihtelevia ja monipuolisia. Rehevimmät metsät ja pääosa lehdoista sijaitsevat maakunnan etelä- ja keskiosissa. Karuimmat metsät ja suot ovat pohjoisessa ja luoteessa Suomenselän alueella. 5

6 Keski-Suomessa on maaston vaihtelevan topografian ansiosta merkittävässä määrin pienvesiä eli lampia, puroja ja lähteitä. Pienvedet ja niiden välittömät lähiympäristöt ovatkin tärkeitä monimuotoisuuden keskittymiä koko maakunnan alueella. Täysin luonnontilaisia pienvesiä on kuitenkin vähän. Suuret järvialtaat ja runsaat vesireitit ovat yksi merkittävä piirre Keski-Suomessa. Rantametsien lehtipuuvaltaisuus lisää monimuotoisuutta. Toisaalta rantakalliot tuovat paahteisen osuuden metsäluontoomme. Vesistöjen suojavyöhykkeet lisäävät kytkeytyneisyyttä. Soita on ojitettu Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa. Nykyisin noin 84 prosenttia soista on ojitettu tai raivattu pelloksi. Ojitus on hävittänyt etenkin reheviä soita, joita on luontaisestikin vähän. Intensiivisen metsätalouden ja aikaisemman ojitustoiminnan vuoksi vesiensuojelulla on merkittävä rooli Keski-Suomessa. Kallioperä on pääosin hapanta ja vähäravinteista. Suurin osa maaperästä on jääkauden muovaamaa moreenia. Maakuntaa halkovat lukuisat pitkittäisharjut ja eteläosissa on poikittaisia reunamuodostumia. Järvet ovat uurtuneet jäätikön vetäytymissuuntaan. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys, vanhojen metsien ja erityisesti paljon lahopuuta sisältävien vanhojen lehtimetsien vähyys, metsien yksipuolinen puulajikoostumus sekä luonnontilaisten pienvesien ja luonnontilaisten rehevien soiden vähäisyys. 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Keski-Suomessa on noin metsänomistajaa ja tilojen keskikoko on 35 ha. Metsät kattavat 80 % maakunnan pinta-alasta. Yksityismetsien osuus on 70 % metsämaan alasta. Keski-Suomessa on suuria mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden yrityksiä. Metsien käyttöaste on korkea ja lisääntyy edelleen suurien tehdasinvestointien myötä. Metsät ja metsien käyttö ovat olennainen osa 6

7 Keski-Suomea, joten luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin tähän maakuntaan. Maatalouden murroksen myötä maisemat umpeutuvat ja kylien kehittämishankkeet ovat tärkeitä. Kansallispuistojen (Pyhä-Häkin, Salamajärven, Konneveden ja Leivonmäen) läheisyyteen sekä laskettelukeskuksiin on kehittynyt luontomatkailuyrityksiä. Maatilamatkailun ja luontomatkailun sekä ekosysteemipalvelujen kehittämisessä on mahdollisuuksia. Keski-Suomessa on toimijaluettelon mukaan noin 50 toimijaa, jotka voisivat olla kiinnostuneita hankehausta. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Keski-Suomessa 1. Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 2. METSO- toimintaohjelman aktiivinen toteuttaminen 3. Vesienhoidon toteuttamisohjelman toteutus 4. Neuvonnan ja koulutuksen korkea taso 5. Metsien monikäytön ja luontomatkailun edistäminen 6. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 7. Vaikuttavat hankkeet ja osaavat toteuttajat 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Keski-Suomessa 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen, tällä momentilla voidaan rahoittaa ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemera-varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO -ohjelmaa. Maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita monimuotoisuuden vaalimisesta ja Keski-Suomessa rahoitus käytetty joka vuosi täysimääräisesti. 7

8 Metsänomistajat ovat saaneet ympäristötukikorvauksia vuosittain n (taulukko 1). Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain noin edestä. Metsäkeskuksessa Keski-Suomen alueella on käytetty vuosittain noin 3,5 henkilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin 1,5 henkilötyövuotta on rahoitettu valtionavulla. Valtionapuna tehtävään työhön kuuluvat mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, hankesuunnittelu- ja haku, koulutus ja neuvonta. Myös METSO-tarjousten valmistelu on tehty valtionavulla. Valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu rahoitusta MMM rahoittamien valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden ja yhteistoimintaverkostojen sekä EU Life ja Interreg -hankkeiden kautta. Kansainvälinen kiinnostus metsiämme kohtaan on lisääntynyt EUn liittymisen myötä. 3.2 Ympäristötuet METSO-kaudella eli vuosina ympäristötukisopimuksia on tehty 1570 hehtaarille (taulukko 2). Maanomistajille on maksettu korvauksia lähes 6 miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, suoelinympäristöihin ja lehtoihin. Ympäristötukisopimuksiin on sisältynyt luonnonhoitoa noin 65 hehtaarin alueella. Tämä luonnonhoito on kohdistunut pääosin lehtoihin ja korpiin. Ympäristötukien kohdentamisessa on otettu huomioon METSO - toteuttamisohjelman tavoitteet. Maakunnassa yli kolmannes metsälain elinympäristöistä on pienvesiä ja ne ovat runsain elinympäristötyyppi. METSO-ohjelman tavoitteet ovat näissä elinympäristöissä korkealla ja tavoitteista on saavutettu vasta viidennes. Kuitenkin pinta-alallisesti 500 hehtaarin raja lähestyy. Kallioita ja vähäpuustoisia soita on ympäristötuissa mukana, mikäli ne lisäävät kytkeytyvyyttä. 8

9 Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö Taulukko 2. Ympäristötuelle METSO-ohjelmassa asetetut elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteuma Keski-Suomessa. 9

10 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 40 kpl (taulukko 3). Hankkeet ovat jakautuneet lähes tasan vesiensuojelu- ja monimuotoisuushankkeiden kesken. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet pääosin metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita. Osassa hankkeista on yhdistetty vesiensuojelu ja monimuotoisuus. Ne ovat keskittyneet Suomenselän suovaltaisille ojitettujen soiden alueille. Vesipuitedirektiivi ja pienvesistrategia velvoittavat parantamaan vesistöjen tilaa. Varsinkin Saarijärven vesireitin tila on huono ja reitin vesiensuojeluun kohdistuu maakunnallisia paineita. Monimuotoisuushankkeet ovat olleet pääosin elinympäristöjen kunnostuksia mm. lehtojen hoitoa, lähteiden kunnostusta ja korpien ennallistamista. Lisäksi on toteutettu pienvesiympäristöjen kytkeytyneisyyttä edistäviä hankkeita. Hankesuunnittelussa on viime vuosina käytetty Zonationanalyysiä. Elinympäristöjen kunnostuksessa tarpeet ovat tulleet METSO-ohjelman elinympäristöjen ja uhanalaisten luontotyyppien selvitysten perusteella. Luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2014 lähtien Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun ja hakee hankkeelle ulkopuolisen toteuttajan hankehakumenettelyllä. Vuonna 2014 hankehaussa on ollut kaksi elinympäristöjen hoitohanketta ja yksi vesiensuojeluhanke. 10

11 Taulukko 3. Toteutuneet luonnonhoidon toimet Kpl Vaikutushehtaar it Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset LH-hankkeet, EU-rahoitus, Muu rahoitus Yhteensä, Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt Tärkeiden elinympäristöjen kartoitus 0 Maisemanhoidon kannalta merkittävät kunnostustyöt Vesistöhaittojen estäminen Ojitusalueen ennallistaminen Metsäluonnonhoitoa ja monikäyttöä ym.korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita Yhteensä Ympäristötuki luonnonhoitoa: lehto 35 rehevät korvet 25 perinnebiotoopit 5 METSO-ohjelma 0 koulutus, edistäminen, maanomistajat välityssopimukset Yhteensä Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Metsäkeskus on ollut mukana useissa valtakunnallisissa hankkeissa. Männikkömetsät ja rantojen raidat -yhteistoimintaverkostossa kunnostettiin lehtoja ja kehitettiin talousmetsien rakennepiirteitä. Askel riistametsään -hanke jalkauttaa riistapainotteista metsänkäsittelyä toimijoille. Vaikuttavuutta METSO-luonnonhoito -hankkeessa Keski-Suomi laatii yhdessä Kainuun alueen kanssa luonnonhoidon toteutusohjelman pilotin ja kouluttaa mallin muille alueille. 11

12 TASO-vesiensuojeluhankkeessa kunnostettiin Saarijärven reitillä virtavesiä ja kehitettiin vesiensuojelun seurantamenetelmiä. Laajoissa EU-Life- ja Interreg-hankkeissa on ennallistettu lehtija rantametsiä. SuoLife-hankkeessa ennallistettiin Natura-alueiden viereisiä yksityismaita. Hankkeissa ovat olleet vastuu- tai yhteistyötahoina mm. Metsähallitus, ELY -keskus, JAMK, firmat, MTK ja ProAgria. Keski-Suomen ELY -keskus on tehnyt vuosina METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia yhteensä n hehtaarille. Tähän on käytetty vuosittain n. 2 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuksista on toteutettu yksityisinä suojelualueina (YSA). Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, toiseksi eniten puustoisia soita ja pienvesiä lähiympäristöineen. Osalla YSA-alueista tehdään hoitosuunnitelman mukaisia hoitotöitä, joiden toteuttamisesta vastaa pääasiassa Metsähallitus. Taulukko 4. Ely-keskuksen METSO-ohjelmaan tehtyjen suojelusopimusten elinympäristöt hehtaaria % tavoitteesta Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Puustoiset suot Kalliot Pienvesien lähimetsät Lehdot Metsäluhdat, tulvametsät Harjupaahdeympäristöt Puustoiset perinnebiotoopit Muut 340 Suojeluun varatuilla valtion mailla Keski-Suomessa on Metsähallitus ennallistanut 1600 hehtaaria soita, 190 ha perinnebiotooppeja ja 1700 ha metsiä, joista noin 400 ha on ollut pienaukotusta, 350 ha lahopuun tuottamista ja 90 ha polttoalueita. Lisäksi on tehty luonnonhoitoa noin 860 hehtaarilla lehdoissa, valkoselkätikkametsissä ja puustoisilla perinnebiotoopeilla. Keski-Suomen suojelualueverkon ennallistamis- ja hoitotarpeesta on toteutettu vuoteen 2014 mennessä puolet. 12

13 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta toimenpiteiksi 4.1 Kemera-rahoitus ja valtionapu Keski-Suomessa Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut vuosittain käytettävissä noin Budjettikaavailujen mukaan tuo summa pienenee. Valtaosa vuosittaisista luonnonhoitovaroista käytetään jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen, ja luonnonhoitohankkeiden vaikuttavuuteen panostetaan. METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen on erittäin vaikeaa ja suorastaan mahdotonta nykyisillä budjettikaavailuilla. Rahoitus vähenee sekä maa- ja metsätalousministeriön Kemera-rahoituksessa, jota Metsäkeskus hallinnoi että ympäristöministeriön rahoituksessa, jota Ely-keskus hallinnoi. Taulukko 5. MMM ja YM METSO ohjelman budjettirahoitus vuosittain miljoonaa euroa Vuosi MMM YM , esitys , esitys

14 Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus edistää, rahoittaa ja suunnittelee Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Priorisoinnin pohjalta tehdään luonnonhoidon tarkempi alueellinen suunnittelu ja avataan hankehaku Metsäkeskuksen nettisivuilla. Hankehaun voittanut toteuttaja hakee Kemera-rahoituksen. Metsäkeskus ohjaa ja valvoo hankkeen edistymistä. Luonnonhoidon suunnitteluun liittyy kiinteästi maanomistajien luonnonhoidollinen neuvonta. Suunnitelma vuosien luonnonhoitohankkeista ja niiden budjetista sekä rahoituslähteistä on esitetty taulukossa 6. Suunnitelmassa otetaan huomioon MMM ja metsäkeskuksen toimintaohjeet. Ympäristötuki Metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Ympäristötukia voivat laatia kaikki toimijat. Ympäristötukien elinympäristökohtaisissa painotuksissa tarvitaan asiantuntemusta. Ympäristötukia kohdennetaan pääosin pienvesielinympäristöihin sekä korpiin ja lehtoihin. Vähäpuustoiset kohteet sekä kalliometsät eivät ole ensisijaisia kohteita. Ympäristötukikohteissa tullaan tekemään nykyistä enemmän luonnonhoitoa, ja se kohdistetaan lähinnä lehtoihin, korpiin ja puustoisiin perinnebiotooppeihin. 4.2 Muu rahoitus Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia, kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa luonnonhoidon edistämisessä. Laajat, yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat EU:n Life-hankkeet, antavat lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään esim. Sisävesi Life -hanketta valmistellaan parhaillaan. Luonnonhoitoon liittyvillä hankkeilla voidaan toteuttaa mm. Keski-Suomen alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa , jonka yhtenä pääteemana on Metsästä on moneksi ja Keski- 14

15 Suomen maakuntaohjelmaa , joka nostaa biotalouden aluetalouden veturiksi. Maakuntaohjelman mukaan metsät ja kestävä metsänhoito ovat biotalouden merkittävin mahdollisuus. Maakuntaohjelmassa tavoitellaan myös puhdasta ja terveellistä ympäristöä. Tavoitteeseen sisältyy vesienhoidon päivitetty toimenpideohjelma, jonka toteutusta voidaan tukea esimerkiksi hankkeilla, joissa kehitetään vesiensuojelutoimenpiteitä tai koulutetaan toimijoita. Maaseudun kehittämisohjelmaa ja maakuntaohjelmaa tukeviin hankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta mm. Euroopan maaseuturahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta. Näihin liittyviä hankkeita voivat olla esimerkiksi kylien kehittämishankkeet sekä neuvontahankkeet. Taulukossa 4 on arvioitu rahoitustarve toteutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnissa on käytetty apuna aiemmin toteutuneiden rahoitusten määrää sekä tiedossa olevien hankkeiden suunnitelmia. Taulukossa esitetyt lukemat ovat kokonaiskustannuksia, jotka kohdentuvat eri toimijoiden kautta Totelma-alueelle. Mukana on käytännön toteuttamisen lisäksi myös luonnonhoitoon liittyvää kehittämistyötä. 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Keski-Suomessa. Tavoite perustuu laajempiin strategioihin ja ohjelmiin ja tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii resursseja. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että metsäisissä luontotyypeissä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät ja karukkokankaat ovat uhanalaistuneet. Soista rehevät, korpiset ja lähteiset suotyypit ovat uhanalaistuneet sekä soiden reunaosien rämeet. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Taulukko on esimerkinomainen ja sitä voi käyttää, mikäli haluaa suunnitella yksityiskohtaisemmin ympäristötukien kohdentamista. Elinympäristöjen priorisoinnissa on hyödynnetty Zonation analyysiä. 15

16 Metsälakikohteiden suhteellinen osuus on suurin maakunnan eteläosissa ja ympäristötukisopimuksia on siten tällä alueella enemmän kuin pohjoisessa. Jatkossa haasteena onkin tehdä ympäristötukisopimuksia tasaisemmin koko maakuntaan. Lehdot Lehtoja on Keski-Suomessa alun perinkin vähän, mutta etenkin peltojen raivaaminen on vähentänyt luonnontilaisten lehtojen määrää. Lehtojen monimuotoisuutta ylläpidetään turvaamalla arvokkaimmat kohteet ympäristötukisopimuksilla ja lisäämällä muuttuneiden talousmetsälehtojen monimuotoisuuspiirteitä luonnonhoidolla. Esimerkin omaisesti: Ympäristötukisopimukset lehtoja pyritään saamaan ympäristötukisopimuksiin ympäristötukisopimuksiin liittyvää lehtojen luonnonhoitoa Luonnonhoitohankkeet tehdään lehtojen luonnonhoitoon, luonnonhoitohanketyyppiin 1, metsäelinympäristöjen hoitaminen, liittyen kaksi hanketta toteuttamisohjelmakaudella Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen painottuu enemmän ELY-keskuksen kuin Metsäkeskuksen toimenpiteisiin. Runsaspustoiset kohteet voivat olla maisema- ja matkailuhankkeissa tarkeänä osana. välitetään ELY-keskukselle n. 20 METSO-tarjousta vuosittain Esimerkin omaisesti: Luonnonhoitohankkeet lisätään palaneen puun ja lahopuun määrää suunnittelemalla yksi luonnonhoidollisen kulotuksen hanke ohjelmakaudella, hanketyyppi 3 16

17 Pienvesien lähimetsät Keski-Suomessa monimuotoisuus keskittyy pienvesien lähistöihin. Pienvesielinympäristöihin panostamalla turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Pienvesielinympäristöjä on kattavasti yli maakunnan, joten niiden luonnonhoidolla vaikutetaan tasapuolisesti koko maakunnan metsäluontoon. Esimerkin omaisesti: Ympäristötukisopimukset METSO-ohjelmassa asetettua tavoitetta pienvesiympäristöjen määräksi on toteutumatta vielä 1800 hehtaaria. ympäristötukisopimusten vuosittaista määrä pienvesielinympäristöissä pyritään nostamaan nykyisestä ympäristötukisopimusten yhteydessä tehdään pienvesien luonnonhoitoa Luonnonhoitohankkeet Pienvesien tila on huono maakunnassa ja tämän vuoksi pienvesien kunnostustyöt ja niihin liittyvät vesiensuojelutyöt ovat tärkeässä asemassa. viedään hankehakuun kaksi pienvesielinympäristöjen kunnostukseen liittyvää luonnonhoitohanketta, hanketyyppiin 1 metsäelinympäristöjen hoitotyöt Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Suoluonnon ja suokokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää, koska soita on ojitettu Keski- Suomessa hyvin voimakkaasti. Erityisen arvokkaita ovat letot ja kaikki korpityypit. Ympäristötukisopimukset korpia pyritään saamaan ympäristötuen piiriin vähän muuttuneita suokohteita pyritään ennallistamaan muutama hehtaari vuosittain ympäristötukihankkeiden yhteydessä 17

18 Taulukko 6. Vuosien luonnonhoidon suunnitelma ja budjetti. kpl Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset LHhankkeet,yhteistomintaverkosto EUrahoitus, Muu rahoit us, Yhteensä, 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 0 5.Muihin 1-4 kohdassa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkitysarvoja korostaviin hankkeisiin Yhteensä luonnonhoitohankkeet Ympäristötukien laadinta Kpl/kausi METSO-ohjelma, koulutus, neuvonta Koulutustilaisuuksia kpl/kausi Ulkopuoliset aloitteet 3 Yhteensä

19 Luonnonhoitohankkeet Jäljellä olevan suoluonnon turvaaminen on tärkeää ja luonnonhoitoa tulee kohdistaa rehevien kohteiden lisäksi myös vähäravinteisempiin korpimuuttumiin ja -ojikoihin. Suomenselän ja Läntisen mäkiseudun alue painottuu suoluonnonhoidossa. toteuttamisohjelmajaksolla pyritään viemään hankehakuun yksi suoelinympäristöjen luonnonhoitoon liittyvä laajempi luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 metsä- ja suoelinympäristöjen hoitotyöt Laajojen vesitaloudellisesti yhtenäisten suokokonaisuuksien luominen luonnonhoidon keinoin on mahdollista erityisesti silloin, jos Metsähallituksen ennallistamisalueisiin voidaan liittää myös ympäröivien yksityismaiden ennallistamista. Suoluontokokonaisuuksien tarkastelussa tulee olla yhteydessä muihin toimijoihin ja pyrkiä mukaan laajoihin EU-hankkeisiin. Varsinkin Metsähallitus, ELY-keskus ja suuria metsäalueita omistavat metsäteollisuusyritykset ovat avainasemassa yhteistyökumppaneiksi. TOTELMA-jaksolla pyritään saamaan yksi laaja EU-hanke ja yksi valtakunnallinen luonnonhoitohanke. Luonnonhoitohankkeiden priorisoinnissa hyödynnetään Zonation analyysiä. 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita ja kehitetään valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelua edelleen. Vesiensuojelun alueellista suunnittelua keskitetään erityisesti vesimuodostumien valumaalueille, jotka on määritelty vesienhoidon suunnittelun painetarkastelussa metsätalouden painopistekohteeksi (kuva3). Metsäkeskuksen paikkatietoaineistot ja -sovellukset sekä niiden kehittäminen tarjoavat kustannustehokkaita keinoja vesiensuojelun tehostamiseen. Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Äänekosken uuden 19

20 biotuotetehtaan lisääntyvä puunkäyttö tuo haasteita myös vesiensuojelulle. Ilmastonmuutos tuo haasteita vesiensuojelulle, sillä tulvien ja rankkasateiden määrän ennakoidaan lisääntyvän. Vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohtien yhdistäminen on mahdollista ainakin soiden ennallistamistoimissa sekä pienvesien luonnonhoidossa. Vesiensuojelua edistetään toimijoiden ja maanomistajien koulutuksella ja neuvonnalla. Vuosina viedään hankehakuun ohjelmakaudella hankkeita, joka yhdistää vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohdat, hanketyyppi 1. Maaseudun kehittämisrahastoon on laitettu hankehakemus, jossa kiinnitetään huomiota vesiensuojeluun ja lisääntyvään puun käyttöön. Toteutusohjelmajaksolla viedään hankehakuun kolme hanketta, jotka kohdistuvat hanketyyppiin 2, metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen. Pyritään saamaan yksi valtakunnallinen luonnonhoitohanke aiheeseen liittyen 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Metsämaisemasta yli 95 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä ns. arkimetsänhoidossa. Luonnonhoidossa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Hyvin tärkeää on metsäammattilaisten ja metsänomistajien tietoisuus ja koulutus talousmetsien luonnonhoidon mahdollisuuksista. Säästöpuuryhmien laadulla, sijoittelulla ja määrällä voidaan vaikuttaa talousmetsien arvokkaisiin rakennepiirteisiin. Vesistöjen suojakaistoilla on merkitystä metsämaiseman kytkeytyvyydelle ja arvokkaisiin rakenne- ja ominaispiirteisiin, kuten laho- ja lehtipuumääriin ja varjostukseen. Lehtipuusekoituksen säästäminen metsätalouden toimenpiteissä lisää metsien monimuotoisuutta ja 20

21 lahopuustoa säästämällä voidaan turvata vaateliaiden lajien säilymistä. Maanomistajat säilyttävät metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja metsäsertifioinnin elinympäristöjen ominaispiirteet metsätalouden toimissa. Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä pyritäänkin lisäämään erityisesti matkailuyritysten lähellä. Yhtenä metsäluonnonhoidon ja monikäytön yhdistämisen painopistealueena ovat reunavyöhykkeet ja riista sekä riistaa huomioiva metsänhoito. Luonnonhoidon toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Talousmetsien luonnonhoito on jokapäiväistä luonnon huomioimista metsätalouden toimenpiteissä. Nämä maanomistajien ja metsätoimijoiden kustannuspanokset ja työmäärät eivät näy tässä ohjelmassa, koska ne perustuvat lakisääteisiin toimiin, sertifioinnin kriteereihin, suosituksiin tai vapaaehtoisiin metsänomistajien toimiin. Esimerkiksi hakkualueille jätettyjen säätöpuiden arvo on vuosittain 130 /uudistusalue. Tämä toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Alueellisessa metsäohjelmassa otetaan huomioon talousmetsien luonnonhoito kokonaisuudessaan. 4.6 Viestintä ja koulutus METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSO-ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista ja talousmetsien luonnonhoidosta on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään. Metsäammattilaisten tietotaitoa ja koulututa lisätään. Metsäammattilaisille ja maanomistajille 1 koulutustilaisuus vuosittain Maanomistajaretkeilyt tai koulutustilaisuudet 2/ TOTELMA jakso Kolme lehtijuttua vuosittain maakuntalehdissä ja yksi TV:ssä 21

22 Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat myös tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä ja erilaiset hanketyypit luovat pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Metsäkeskuksen nettisivuista tehdään interaktiiviset. Luonnonhoidon tutustumiskohteita tulee lähes jokaiseen maakuntaan, joita hyödynnetään koulutuksessa. Toimijoille ja koneenkuljettajille vuosittain koulutustilaisuus 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi Luonnonhoidonsuunnitelmat ja -toteutukset merkitään paikkatietoon LuontoAarniin. Luonnonhoidon tarpeista nousevat selvitysalueet merkitään LuontoAarniin. Selvitysalueilta nousevat esille hankealueet hankehakua varten. Hankealueille merkitään tehtävät vesien- ja luonnonhoidon toimenpiteet, jotka poimitaan hankehakua varten. Zonation analyysin tietoja hyödynnetään ja jalostetaan alueellisten painotusten määrittämisessä. Zonation analyysi on ohjelma, joka laskee monimuotoisuudelle painopisteen tietyllä suuralueella. Analyysistä löytyy tarkemmat ohjeet metsäkeskuksen luonnonhoidon ohjeissa. Analyysi antaa suuntaa monimuotoisuuden painotuksille, mutta ei ole yksiselitteinen totuus. Keski-Suomen alue on toteutusohjelmassa jaettu monimuotoisuudessa viiteen (kuva1) ja vesienhoidossa seitsemään (kuva2) seurattavaan raportointialueeseen Alueille asetettuja tavoitteita seurataan metsäkeskuksen raportointijärjestelmän avulla. Myös maanomistajien, sidosryhmien ja toimijoiden hanke-esitykset merkitään Aarniin. 22

23 Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Keski Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Keski-Suomen ekologiset pienalueet, metsätaloudelle esitetyt painopiste vesimuodostumat. jossa pohjana Zonation- analyysi. 23

24 Kuva5. Keski-Suomen luonnonhoidon toteutusohjelman painopistealueet. Sinisellä merkitty alueet, jossa tarkastelu tehdään pääosin vesiensuojelun ja vihreällä monimuotoisuuden lähtökohdista. 24

25 Taulukko 5. METSO-ohjelmaa on jatkettu v saakka ja myös taulukon tavoitteita. Liite: METSO tavoitteet Keski-Suomi MMM:n ja YM:n tavoitteet, ha Toteuttamisohjelma, ha Kemeran pysyvä Luontotyyppien määräaikainen ympäristötuki Luontotyyppien ennallistaminen Luontotyyppien keinot LSL keinot Yhteensä suojelu (LSL) suojelu (LSL) (Kemera) (Kemera) (MH) hoito (MH) YHTEENSÄ Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Korvet Letot ja lettorämeet Muut rämeet ja nevat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät YHTEENSÄ /ha ) Luonnonhoitokohteille pyritään maksamaan myös ympäristötukikorvaus, joten sarakkeen luvut sisältyvät ympäristötuen määrään. pysyvä määräaikaine n suojelu Rahoitustarve, euroa 1) luonnonhoito ympäristötuki luonnonhoito Luontotyyppien ennallistaminen suojelu (LSL) (LSL) (Kemera) (Kemera) (MH) hoito (MH) YHTEENSÄ Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Korvet Letot ja lettorämeet Muut rämeet ja nevat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet 0 Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 0 Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät YHTEENSÄ, euroa