Sosiaalibarometri Mediainfo klo 9.00 Ravintola Lasipalatsin Palmuhuone

Transkriptio

1 Sosiaalibarometri 2012 Mediainfo klo 9.00 Ravintola Lasipalatsin Palmuhuone

2 SOSTE rakentaa hyvinvointia Uusi valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 170 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. Rakennamme sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva hyvinvointitalous, jossa investoinnit hyvinvointiin nähdään investointeina, ei kuluina. Hyvinvoinnin sydän on kansalaisjärjestötoiminnassa, jonka toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Toimimme alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

3 Sosiaalibarometrin vahvat juuret Ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta ja kehityssuunnista. Toteutettu vuosittain vuodesta 1991 alkaen. Vastaajina kuntien sosiaali- ja terveysjohto, sosiaalilautakuntien puheenjohtajat sekä Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johtajat. Sosiaalibarometrin toteuttaa nykyisin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, uusi valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä.

4 Sosiaalibarometrin toteutus Kysely tehtiin vuodenvaihteessa Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena Kaikille viidelle vastaajaryhmälle oli oma kyselylomake Vastausprosentti 45, n = 439

5 Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen uudistaminen

6 Arviot rakennelinjauksista Sos.- ja terv.huollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti Sos.- ja terv.huolto on järjestettävä yhtenä kokonaisuutena Sos.- ja terv.huollon on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa Järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava samassa organisaatiossa Sos.- ja terv.huolto on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla Sos.- ja terv.huollon tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet Erilaiset tuotantotavat on mahdollistettava Palvelujen jatkuva kehittäminen on osa järjestämisvastuuta ja sitä tulee tukea alueellisesti ja valtakunnallisesti Kansallisella ohjauksella on varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelun laatu 0% 20% 40% 60% 80% 100% kannattaa melko paljon tai paljon kannattaa vähän tai jonkin verran ei kannata lainkaan ei osaa sanoa

7 Arviot rahoituslinjauksista Sos.- ja terv.huollon rahoituksen on perustuttava pääosin verorahoitteiseen yhteisvastuuseen Asiakkaille aiheutuvat kustannukset eivät saa estää tarpeen mukaista palvelujen käyttöä tai toimeentuloa Rahoituksen on oltava läpinäkyvää väestölle, tuottajalle, järjestäjälle ja valtakunnalliselle ohjaukselle Rahoituksen on kannustettava vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen Rahoituksen ei tule mahdollistaa osaoptimointia 0% 20% 40% 60% 80% 100% kannattaa melko paljon tai paljon kannattaa vähän tai jonkin verran ei kannata lainkaan ei osaa sanoa

8 Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen ajankohta Kuntarakenteen muutokset Sosiaalijohto Lautakunnat Terveyskeskukset Palvelurakenteen muutokset Sosiaalijohto Lautakunnat Terveyskeskukset 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1-4v. sisällä 5-10v. sisällä yli 10v. kuluttua muutokset eivät ole lainkaan tarpeellisia tarvittavat muutokset on jo tehty Sosiaalibarometri 2012, kuvio 29.

9 Kuntarakenteen ja palvelurakenteen uudistamisen tarpeellisuus Tarpeettomana kuntauudistusta pitää joka neljäs terveyskeskusjohtaja ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja ja vain joka kymmenes sosiaalijohtaja Kaikki sosiaalijohtajat pitävät palvelurakenteen uudistusta tarpeellisena. Tarpeettomana sitä pitää vain 6 % lautakuntien puheenjohtajista ja 7 % terveyskeskusjohtajista. Muutoksia pidetään kiireellisempänä ja tarpeellisempana asukasmäärältään suurilla alueilla

10 Kuntauudistuksen vapaaehtoisuus Selvä enemmistö (69 75 %) kannattaa vapaaehtoisuutta kuntauudistuksen toteuttamisessa Kannatetaan etenkin asukasmäärältään pienillä alueilla Pakottamisen katsotaan tuovan ongelmia yhteistyöhön Vapaaehtoisuutta kannatetaan myös kuntien sitoutumisen ja motivaation takia Kuntien arvioidaan tietävän itse parhaiten itselleen sopivimmat ratkaisut Vapaaehtoisuutta vastustavien perustelu on useimmin se, että uudistus ei tule toteutumaan vapaaehtoisesti

11 Sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason väestöpohja Yleisin näkemys perustason palvelujen järjestämiseen sopivasta väestöpohjasta on hieman nykyistä suurempi eli asukasta Asukasmäärältään pienimmillä alueilla väestöpohjan tarve arvioidaan selvästi suppeammaksi kuin suuremmilla

12 Vaativan erityistason sosiaalipalvelujen väestöpohja Näkemys erityispalveluihin tarvittavasta väestöpohjasta vaihtelee Sosiaalijohtajat arvioivat keskimäärin sopivaksi väestöpohjaksi ja lautakuntien puheenjohtajat asukasta Asukasmäärältään suurilla alueilla erityistason sosiaalipalvelujen vaatima väestöpohja arvioidaan laajemmaksi kuin pienillä

13 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismallit Vastaajat näkevät kuntien roolin järjestämisessä keskeisenä Isojen kuntien ei uskota olevan toimiva ratkaisu koko maassa, yksitasoisen kuntamallin kannalla selvä vähemmistö Lautakuntien puheenjohtajat ja terveyskeskusten johtajat kannattavat yleisimmin kaksitasoista kunta- ja aluemallia Sosiaalijohto kannattaa useimmin kaksitasoista kuntamallia Erilaiset muut mallit esimerkiksi rahastomallit tulivat esiin vain yksittäisinä mainintoina

14 Johtopäätökset (1/2) Poliittinen linjaus välttämätön sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneratkaisu kiireellinen; lainsäädännön uudistamisen tarve Kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen uudistaminen on toteutettava rinnakkain Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen perustana oltava yhdenvertaisuus, eivät kuntarajat ja karttaharjoitukset Uudistamisen tulee tapahtua ihmislähtöisesti

15 Johtopäätökset (2/2) Palvelut on turvattava niin, että ne eivät karkaa käyttäjien ulottumattomiin Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen oltava saman tahon vastuulla Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen perustasoa on vahvistettava Tuottamiseen tarvitaan monituottajamallia, jossa järjestöillä rooli

16 Arvioita nuorten yhteiskuntatakuusta

17 Yhteiskuntatakuun toteuttaminen 87 % sosiaalitoimen, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johtajista näkee omalla organisaatiollaan roolin yhteiskuntatakuun toteuttamisessa Sosiaalijohto: sosiaalitoimen rooli yhteistyön tekijä, työpajapaikkojen ja työharjoittelupaikkojen järjestäjä sekä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaja tai etsijä Kelan toimistojen johtajat: Kelan rooli kuntoutuksen asiantuntemuksessa ja etuuksien maksamisessa TE-toimistot: perustehtävä, keskeinen toimija

18 Nuorten yhteiskuntatakuun ennakoitu toteutuminen Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Koulutuksen keskeyt. määrän väheneminen Vastavalmistuneiden työllistyminen Nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäisy Nuorten syrj.polkujen katkaisu kuntoutuksella Varh. puuttuminen nuorten syrj. työmarkkinoilta Työ/opiskelupaikan tarjoaminen jokaiselle nuorelle Eri toimijoiden laaja-alainen yhteistyö Nuorten koul. hakeutumisen lisääntyminen Nuorten ohjaaminen uravalinnoissa 0% 20% 40% 60% 80% 100% huonosti/melko huonosti kohtalaisesti melko hyvin/hyvin ei osaa sanoa Sosiaalibarometri 2012, kuvio 41.

19 Arviot nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi valituista keinoista Parann. yritysten mahd. palkata oppisopimuskoul. Tunnistetaan nuorten erilaiset tarpeet Riittävät opiskelupaikat eri koulutusasteille Parannetaan mahd. päästä oppisopimuskoulutukseen Parannetaan sos. ja amm. kuntoutuksen saatavuutta Toim. yhteistyötä lisää tarpeiden tunnistamiseksi Varmistetaan työpajojen riittävyys Laajennetaan etsivä nuorisotyö koko maahan Vaihtoehtoisten amm. koul. muotojen toteuttaminen Kannustetaan alueell. liikkuvuuteen työpaikan löyt Parannetaan ammatil. työvoimakoul. pääsyä Edistetään nuorten yrittäjyyttä Sosiaalibarometri 2012, kuvio TEHOTON % TEHOKAS

20 Etsivä nuorisotyö 85 % sosiaalijohtajista vastasi, että heidän alueellaan on käytössä etsivää nuorisotyötä Etsivää nuorisotyötä toteutetaan usein monitoimijaisesti Tyypillisimmin sitä toteutetaan nuorisotoimen, sosiaalija terveystoimen tai opetus- ja sivistystoimen toimesta tai näiden yhteistyönä

21 Yhteiskuntatakuun lisäksi tarvittavia keinoja Avovastauksissa nousivat esiin seuraavat lisäksi tarvittavat keinot: - Ennaltaehkäisevä työ - Perhetyö - Varhainen puuttuminen - Elämänhallintataitojen opettaminen - Työ-, työkokeilu- ja harjoittelupaikkojen luominen

22 Johtopäätökset Nuorten yhteiskuntatakuuta pidetään tärkeänä Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ollaan sitoutuneita Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteita ja keinoja arvioidaan hyvin positiivisesti, toteutuvuus käytännössä? Etsivä nuorisotyö on käytössä suuressa osassa maata Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot saatava toimimaan Nuorten yhteiskuntatakuu tärkeä, muttei riittävä keino nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi - Oleellista ongelmien ennaltaehkäisy

23 Sosiaali- ja terveyspalvelujen resursointi ja alibudjetointi

24 Arviot sosiaalitoimen ja terveyskeskusten taloudellisesta resursoinnista Sosiaalitoimet Tilannearvio 1/2007 Tilannearvio 1/2008 Tilannearvio 1/2009 Tilannearvio 1/2010 Tilannearvio 1/2011 Tilannearvio 1/2012 Tilanne 12 kk kuluttua (arvio) Terveyskeskukset Tilannearvio 1/2007 Tilannearvio 1/2008 Tilannearvio 1/2010 Tilannearvio 1/2011 Tilannearvio 1/2012 Tilanne 12 kk kuluttua (arvio) 0% 20% 40% 60% 80% 100% huono keskimääräinen hyvä

25 Alibudjetointi sosiaalitoimessa ja terveyspalveluissa Yleisempää terveyspalveluissa (28 % vastaajista) kuin sosiaalitoimessa (21 %) Sosiaalitoimessa hieman vähentynyt viime vuosina, terveyspalveluissa hieman lisääntynyt Sosiaalitoimessa vaikuttaa eniten lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja kehitysvammahuoltoon sekä toimeentulotukeen Terveyspalveluissa vaikuttaa eniten henkilöstön palkkaamiseen ja sijaisten hankkimiseen, erikoissairaanhoitoon sekä vastaanottotoimintaan

26 Muutokset sosiaalipalvelujen ja -etuuksien resursoinnissa Vanhusten palveluasuminen Lasten päivähoito Vanhusten kotipalvelut Lastensuojelutyö Tiedonvälitys internetissä Omaishoidon tuki Vammaisten asumispalvelut Lapsiperheiden kotipalvelut Palvelut internetissä Muu perhetyö Vammaisten kuljetuspalvelut Henkilökohtainen neuvonta Perustoimeentulotuki Sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Ehkäisevä toimeentulotuki A-klinikkapalvelut Kotouttamispalvelut Esiopetus Päihdehuollon asumispalvelut Kotihoidontuen kuntalisä Päihdehuollon laitoshoito Vanhusten laitospalvelut Velkaneuvonta Vammaisten laitoshoito Sosiaalibarometri 2012, kuvio VÄHENNETTY % LISÄTTY

27 Muutokset terveyspalvelujen resursoinnissa Terveyden- ja sairaanhoitajan vastaanotto Puhelinneuvonta Yleislääkäripalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Erikoislääkäripalvelut Kotisairaanhoito Tiedonvälitys internetissä Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut Suun terveydenhuolto Psykiatrinen avohoito Sairaankuljetus Fysioterapia Palvelut internetissä Perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut Erikoissairaanhoidon laitoshoito Neuvonta sähköpostitse Laboratorio- ja radiologiset tutkimukset Terveyskeskuksen vuodeosastohoito Potilasasiamiehen palvelut Psykiatrinen laitoshoito Sosiaalibarometri 2012, kuvio VÄHENNETTY % LISÄTTY

28 Arvio Kelan palvelun turvaamismahdollisuuksista Arvio 12 kk kuluttua HUONOSTI % HYVIN Sosiaalibarometri 2012, kuvio 19.

29 Arvio TE-toimistojen palvelujen turvaamismahdollisuuksista Henkilöasiakkaat Arvio 12kk kuluttua Arvio 3v. kuluttua Työnantaja-asiakkaat Arvio 12kk kuluttua Arvio 3v. kuluttua HUONOSTI % HYVIN

30 Johtopäätökset Hyvistä taloudellisista resursseista huolimatta sekä sosiaaliettä terveystoimessa tietoista alibudjetointia Suuremmat kuntakokonaisuudet näyttäisivät heijastuneen positiivisesti mahdollisuuksiin turvata erityisesti sosiaalipalvelut Resurssien vähentäminen laitospalveluista linjassa valtakunnallisen avohuoltoa painottavan tavoitteen kanssa Kelan palvelun turvaamismahdollisuudet näyttävät hyviltä tehdyt rakenteelliset uudistukset näyttävät onnistuneen TE toimistojen huonot resurssit ovat vakava ongelma henkilöasiakkaiden palvelun turvaamisen kannalta