OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:N NÄKEMYS PYYDETTYIHIN KYSYMYKSIIN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖN JA TIETOJEN VAIHDON TOIMIVUUDESTA LASTENSUOJELUASIOISSA

Transkriptio

1 1 (6) Sosiaali- ja terveysministeriön kuulemistilaisuus OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:N NÄKEMYS PYYDETTYIHIN KYSYMYKSIIN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖN JA TIETOJEN VAIHDON TOIMIVUUDESTA LASTENSUOJELUASIOISSA Miten viranomaisten välinen yhteistyö ja tietojen vaihto tiedettäessä tai epäiltäessä lapseen kohdistunutta seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa tai laiminlyöntiä OAJ:n näkemyksen mukaan toimii? OAJ:n näkemyksen mukaan yhteistyö ja tietojen vaihto koskien tietoa tai epäilyä lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tai fyysisestä väkivallasta tai laiminlyönnistä toimii päivähoidosta ja koulusta sosiaalitoimelle ja poliisille melko hyvin. Opettaja, havaitessa lapsessa tai nuoressa merkkejä tällaisesta, kysyy usein ovatko myös muut lasta tai nuorta opettavat havainneet mahdollisesti samaa ja miten he tilannetta arvioivat. Tavallisesti useat opettajat ovat lapsen tai nuoren kanssa tekemisissä, minkä johdosta on luonnollista, että opettaja selvittää muiden kollegoidensa näkemyksiä ja arvioi tällä perusteella kokonaistilannetta. Usein tämä tapahtuu oppilas- tai opiskelijahuoltopalaverissa ja päiväkodissa moniammatillisesti yhteistyössä neuvolan, sosiaalityöntekijöiden, muun henkilöstön ja johtajan välillä. Kyseessä on tieto tai epäily niin vakavasta asiasta, että syytä epäillä kynnyksen täyttymisestä esimerkiksi seksuaalisen väkivallan osalta, halutaan arvio tarkemmin yhdessä muiden kanssa. Tarpeen mukaan ja varsinkin epäselvissä tilanteissa ollaan myös yhteydessä suoraan sosiaalitoimeen tai poliisiin ja keskustellaan nimettömästi tapauksesta sekä selvitetään mahdollisen ilmoituksentekokynnyksen ylittymistä. Puutteena on pidetty sitä, että silloin, kun tieto tai epäily sosiaalitoimelle ja poliisille on ilmoitettu esimerkiksi seksuaalisesta tai fyysisestä väkivallasta, ei päiväkodille tai koululle välity takaisinpäin mitään tietoa siitä, onko asia hoidossa. Päiväkodin ja koulun opettajat ovat myös viestineet, että aina tietojen vaihto sosiaali- ja terveystoimen taholta heille päin ei ole niin nopeaa ja sujuvaa kuin pitäisi. Arkipäivän yhteistyössä yksittäiset tiedot eri toimijoiden havainnoista lapsen tai nuoren hyvinvointia koskien eivät välity päiväkodin, koulu ja sosiaali- sekä terveystoimen välillä tilanteissa, joissa työntekijöillä ja viranhaltijoilla ei ole yksimielistä näkemystä ja oikeaa tietoa siitä, mitä voivat toisilleen kertoa ja mitä eivät. Tällöin on päädytty osassa tapauksia siihen, ettei kerrota mitään.

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2 (6) Syynä on hajanainen lainsäädäntö ja työnantajan taholta annettu heikko yhteinen ohjeistus. Näistä johtuva vaitiolovelvollisuuden ja salassapitosäännöstöjen taakse meneminen vaikeuttaa yhteistyötä sekä tiedon kulkua hidastaen ennaltaehkäisevien toimien kohdistamista ja varhaista puuttumista. Lastensuojeluilmoituskäytäntöjen toimivuus OAJ:n näkemyksen mukaan Opettajat tietävät pääsääntöisesti hyvin velvollisuutensa tehdä lastensuojeluilmoitus sekä oikeutensa tehdä se salassapitosääntöjen estämättä. Vähemmän tunnettu on mahdollisuus tehdä ilmoituksen sijaan yhdessä huoltajan kanssa pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Pyyntö tunnetaan paremmin päivähoidon puolella kuin kouluissa, joissa työnantaja ei aina ole ohjeistanut eikä kouluttanut henkilöstöä. Asiasta ei ole myöskään informoitu huoltajia riittävästi. Ilmoituskäytäntöjen heikoimmaksi osa-alueeksi voidaan laajemminkin todeta huoltajille suunnattu tiedotus. Huoltajille on valtakunnantasolta alkaen riittämättömästi kerrottu päiväkotien ja koulujen opettajien lastensuojeluilmoitusvelvollisuudesta. Heille tulisi enemmän kertoa ja perustella miksi pyyntö ja ilmoitusvelvollisuus ovat olemassa, mitä pyyntö tai ilmoitus käytännössä tarkoittaa ja milloin esimerkiksi sellainen on tehtävä. Osittain tästä huoltajille suunnatusta tiedotuksen puutteesta johtuu se valitettava tosiasia, että opettajan tehdessä lastensuojeluilmoituksen tai ilmoituksen poliisille hänen ja kodin välisen yhteistyön luonne muuttuu välittömästi negatiivisväritteiseksi. Yhteistyö käy osassa tapauksia jopa mahdottomaksi, kun kodin taholta suhtaudutaan opettajaan vihamielisesti. Ääritapauksessa kannellaan siitä, että opettaja on ilmoituksen tehnyt, varsinkin, jos ilmoitus ei johtanut toimenpiteisiin. Tämä tosiasia havaittiin jo säädettäessä mahdollisuus toteuttaa ilmoitusvelvollisuus yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Tällöin hallituksen esityksessä todettiin, että Lastensuojeluilmoituksen tekeminen koetaan usein ilmoituksen tekijän taholta tulleena loukkauksena. Erityisen hankalia saattavat olla tilanteet, joissa ilmoituksen tekijä on taho, jonka kanssa perhe joutuu asioimaan päivittäin tai jos ilmoituksen tekijä toimii jonkun perheen jäsenen terapeuttina. OAJ:lle välittyneiden tietojen mukaan mahdollisuus yhdessä tehtyyn pyyntöön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ei ole poistanut tätä ongelmaa. Opettajalla on päiväkodeissa ja kouluissa edelleen tarve suojella sekä itseään, että yhteistyön toimivuutta kodin kanssa. Tämän johdosta yksittäinen opettaja päiväkodissa tai koulussa ei aina tee ilmoitusta yksin omissa nimissään. OAJ ei näe asiaa niin, että ilmoituksen tekeminen yhdessä johtajan, rehtorin, erityislastentarhanopettajan tai oppilashuoltohenkilöstön kanssa olisi lainvastaista, hidastaisi tai

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 3 (6) viivyttäisi ilmoituksen tekemistä. Ilmoituksen tekemiseen on selvitysten ja tutkimusten mukaan ryhdytty yleisimmin siinä vaiheessa, kun ns. huoli lapsesta tai nuoresta on jo vähäistä vakavampaa ja suurta. Tällainen huoli syntyy äärettömän harvoin yhtäkkiä. Pääsääntöisesti lapsen tai nuoren tilannetta on yhdessä kodin, opettajien, johtajan ja rehtorin sekä oppilas- tai opiskelijahuollon henkilöstön kanssa seurattu jo pidempään ja koetettu saadaan tilanne hoidettu niin, että tarvetta tehdä ilmoitus ei koskaan edes syntyisi. Havaintoja ja huolta lapsesta, nuoresta ja perheestä ovat tehneet päiväkodissa ja koulussa siis useat eri henkilöt. Yhdessä he arvioivat tehtyjen havaintojen perusteella, onko ilmoituksen tekeminen tarpeen. Tällöin rohkeutta ilmoituksen tekemiseen yhdessä saattaa olla jopa varhaisemmassa vaiheessa, kun tilanteissa, joissa opettaja tekee ilmoituksen yksin. Ilmoituksia on siksi tehty yksittäisen opettajan sijaan yhdessä rehtorin, johtaja tai oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoiden nimissä. OAJ pitää tätä toimintamallia lapsen, nuoren, epäillyn että opettajan oikeusturvan kannalta hyvänä. Yhdessä on käyty läpi, miltä lapsen tai nuoren tilanne kokonaisuutena päiväkodin tai koulun henkilöstön näkökulmasta näyttää, koetettu puuttua siihen heti tarpeen mukaan moniammatillisesti ja tarvittaessa päädytty lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Toimimattomaksi sen sijaan on osoittautunut ennaltaehkäisevien lastensuojelullisten tai matalankynnyksen sosiaalihuollollisten tukien saaminen lapselle, nuorelle tai hänen perheelleen. Esimerkiksi tilanteissa, joissa koulun taholta on viestitty tai jopa tehty lastensuojeluilmoituksia oppilaan toistuvasta häiriökäyttäytymisestä, annetuista rangaistuksista, luvattomista poissaoloista ja huolesta lapsen tai nuoren hyvinvoinnista ja perushuolenpidosta on sosiaalitoimesta reagoitu toteamalla siihen suuntaan, että nämä ovat koulun ongelmia. Siihen yhteistyöpyyntöön, että huolta ei saada poistettua yksin päiväkodin tai koulun keinoin, ei ole ollut tarjota tukea. Syrjäytymisen yksi keskeisin selittävä tekijä on koulutuksen puute. On erittäin tärkeää, että tilanteissa, joissa syystä tai toisesta lapsen tai nuoren koulunkäynnissä on vaikeuksia, lasta, nuorta ja perhettä voidaan moniammatillisesti tukea. Uudessa sosiaalihuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että tavoitteena on keskittää priorisointia lasten ja lapsiperheiden osalta ehkäiseviin palveluihin. Esityksen mukaan uuden lain myötä siirrytään pois nykytilasta, jossa sosiaalihuollossa painopiste on siirtynyt lastensuojeluun. OAJ:stä on välttämätöntä ja ainut oikea linja muuttaa painopistettä näihin ennaltaehkäiseviin palveluihin.

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 4 (6) Millaisia toimenpide-ehdotuksia OAJ:llä on koskien viranomaisten yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja lastensuojeluilmoituskäytäntöjä? Laki- ja säädöstason toimenpide-ehdotukset Säädetään selkeämmin mahdollisuudesta tehdä lastensuojeluilmoitukset ja -pyynnöt rehtorin, johtajan tai oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön nimissä. Ilmoituksesta tulisi tällöin käydä ilmi mihin se perustuu siten, että siihen on kirjattu kuka ja mitä on havainnut. Säädetään lastensuojeluilmoituksen tehneelle opetusalan toimijalle mahdollisuus perustellusta syystä siihen, ettei hänen nimeään kerrota. Säädetään uusi kevyempi ja toisen niminen toimintavelvoite varhaiseen puuttumiseen. Lastensuojelu sanana omaa negatiivisen varauksen ja yhdistetään monesti huostaanottotilanteisiin. OAJ esittää säädettäväksi Lapsen ja perheen hyvinvoinnin selvittämisvelvollisuudesta. Kyseessä olisi sosiaalitoimelle säädetty velvollisuus arvioida lapsen ja perheen hyvinvoinnintila hyvinvoinninselvittämistä koskevien pyyntöjen perusteella sekä tarjota tarvittavia tukipalveluja lapselle, nuorelle ja heidän perheelleen Kyseessä olisi arvio onko perheen arki ja asiat lapsen edun kannalta arvioiden sellaiset, että ne tukevat lapsen turvallista arkea sekä mahdollistavat esimerkiksi häiriöttömän koulun käynnin ja siihen keskittymisen. Hyvinvoinnin selvittämistä esittäneelle taholle tulisi tieto, että selvitys on tehty silloin kun se on saatu päätökseen sekä asianosaisen suostumuksella myös muut tiedot. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä olisi oikeus saada opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot salassapidon estämättä. Sosiaalihuoltolain uudistaminen sekä uuden opiskeluhuoltolain säätäminen on tärkeä ottaa huomioon arvioitaessa työryhmän tekemiä toimenpide- ehdotuksia lastensuojelun kysymyksiin. Lastensuojeluilmoituksia koskevat linjaukset ovat yleensä osa oppilas- tai opiskelijahuollon suunnitelmaa, vaikka lastensuojelulain 9 on ainut, mikä mainitaan lastensuojelulain säännöksistä oppilashuoltoon kuuluvaksi. Uutta opiskeluhuoltolakia säädettäessä on arvioitava tarkoin tiedon kulua koskevia säännöksiä ja niissä mahdollisesti olevia puutteita tai ristiriitaisuuksia. Säädetään lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsen edun huomioon ottamisesta.

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 5 (6) Resursseja ja taloutta koskevat toimenpide-ehdotukset Pääpainon on oltava ehdottomasti ennaltaehkäisevissä ja matalan kynnyksen varhaisen puuttumisen toimissa kuten sosiaalihuollon palveluissa. Tältä osin olisi hyvä arvioida, onko päivähoidon osalta tarvetta kuraattoripalvelua vastaavalle toiminnalle. Suunniteltaessa moniammatillista yhteistyötä otetaan huomioon osapuolien erilaiset työaikamallit. Tiedonkulussa eri hallintokuntien välillä on ennakoita tilanteet, joissa on sijaisia tai henkilöstö muutoin vaihtunut. Henkilöstön koulutusta ja osaamista koskevat toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimen, päivähoidon, koulujen ja vanhempien yhteisiä koulutustilaisuuksia prosesseista sekä tietojen kulkemista koskevista käytännöistä valtakunnallisesti että paikallisella tasolla tulisi järjestää säännöllisesti. Koulutuksissa käytäisiin käytännön kautta prosesseja ja esimerkkitapauksia läpi. Valtakunnallisissa koulutuksissa tulisi olla tietoa hyvistä käytännöistä näiden hallintokuntien yhteistyötä koskien ottaen huomioon myös huostaanottotilanteet ja opetuksen järjestämisen. Työnantaja ohjeistaisi sekä kouluttaisi käytännönläheisesti ja samanaikaisesti päiväkodin, koulun sekä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön tietojen vaihtamisesta sekä lastensuojeluilmoituksiin ja pyyntöihin liittyvistä prosesseista. Koulutuksessa olisi käytävä läpi kuinka toimia konkreettisissa käytännön tilanteissa ja jalkautettava omaan organisaatioon sopivat lomakkeet, toimintamallit sekä erityisesti kirjaamisia koskevat käytännöt. Näistä tulisi tiedottaa myös vanhemmille. Tiedonkulussa eri hallintokuntien välillä on ennakoita tilanteet, joissa on sijaisia tai henkilöstö muutoin vaihtunut. Mihin lastensuojelun kysymysiin ja kehittämistarpeisiin työryhmän tulisi työn jatkovaiheessa erityisesti kiinnittää huomiota? Kuinka pystytään vastaamaan jo heikkoihin huolen signaaleihin lapsen, nuoren ja heidän perheensä avun tarpeesta? Millainen voisi olla se matalan kynnyksen palvelu, jota tarjota perheille, joiden arki ei toimi lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta? Miten turvata se, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaanotettujen oppivelvollisten koulunkäynnin mahdollisuudet selvitettäisiin ennen sijoituspäätöksen tekemistä? Koulunkäynti on yksi keskeisin osa oppivelvollisen elämää. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää siihen, miten voidaan tukea koulun vaihtumisen yhteydessä uudessa koulussa aloittamista niin sosiaalisten suhteiden kuin opintojenkin osalta.

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 6 (6) Millaisia palveluita voitaisiin tarjota ns. ei koulukuntoisille lapsille/nuorille ja heidän perheilleen? Pilotoidaan millaisia mahdollisuuksia sähköiset järjestelmät mahdollistavat helpottamaan kunnan sisäistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja varhaista puuttumista. Esimerkkinä tässä järjestelmä, johon voidaan merkitä pieni huoli henkilöstä. Mikäli joku toinenkin merkitsee huolensa samasta henkilöstö, välittyy näille kahdelle huolen merkitsijälle tieto siitä, että heillä kummallakin on huoli tästä samasta henkilöstä. Näin he voivat arvioida yhdessä tilannetta sekä tarvittavia toimia. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Edunvalvontaosasto Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö