S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 47 Vesi- ja viemärilaitos ( ) Tiedoksi: Pohjois-Savon ympäristökeskus ( ) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv.ltk, ympäristönsuojelu ( ) Lähetämme ohessa Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistötarkkailun vuosiyhteenvedon vuodelta 2. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Matias Viitasalo tutkija, FM Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu Kuopio 822 Joensuu Puhelin: Puhelin: Sähköposti: vsy@skvsy.fi Sähköposti: laboratorio.joensuu@skvsy.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@skvsy.fi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 47 VARKAUDEN KAUPUNKI KANGASLAMMIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUOSIYHTEEN- VETO 2 KUOPIO JARKKO PÖNKÄ MATIAS VIITASALO

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 VARKAUDEN KAUPUNKI A 47. JOHDANTO Kangaslammin jätevedet siirrettiin lokakuussa 995 uutta purkuputkea pitkin Äimisveteen. Uuden purkupaikan vaikutusten tarkkailu aloitettiin Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen tammikuussa 994 laatiman ja Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin kirjeellään 593A273/2 tietyin muutoksin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 995. Puhdistamo sai jatkoluvan toiminnalleen ja jätevesien johtamiseen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro PSA-22-Y Lupamääräykset tarkastettiin syksyllä 29 ja uusi päätös, Dnro PSA29-Y- 28-, annettiin Lupamääräysten tarkastuksen jälkeen uusi tarkkailuohjelma on lähetetty viranomaisille Nyt raportoidaan Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja päivätyn tarkkailuohjelman mukaiset tulokset vuodelta SÄÄOLOT 2. Säätila Loppuvuoden 2 sekä tarkkailuvuoden 2 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuosi 2 oli kaiken kaikkiaan lämmin: helmikuu oli ainoa kuukausi, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta 97-2). Tiedot ovat Pohjois- Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 C Keskilämpötila Kuopiossa 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x 97-2 X/ XI/ XII/ I/ II/ III/ IV/ V/ VI/ VII/ VIII/IX/ X/ XI/ XII/ Kuva. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. mm/kk 2 Sadanta Kuopiossa 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 2- x X/ XI/ XII/ I/ II/ III/ IV/ V/ VI/ VII/ VIII/IX/ X/ XI/ XII/ Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä 2-2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita saatiin reilusti normaalia enemmän. Maaningan mittausasemalla lumen syvyys nousi tammikuussa 2 melko jyrkästi ja oli suurimmillaan 7 cm. Helmikuu oli yli viisi astetta normaalia kylmempi, mutta sen jälkeen lämpötila pysytteli pitkän ajan keskiarvon yläpuolella koko loppuvuoden ajan. Helmikuussa lunta saatiin edelleen lisää. Suomen suurin lumensyvyys mitattiin Suonenjoen Iisvedellä, missä lunta oli aamulla 92 cm. Lumisateet jatkuivat maaliskuussa, ja Maaningan Halolassa lumen syvyys oli 75 cm, enemmän kuin vuonna 2.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Lumien esiintyminen helmi-huhtikuussa 2 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuun alussa sateet sulattivat melkoisen osan lumista. Yöpakkasetkin hellittivät muutamaksi päiväksi kuun alussa. Lumien sulaminen ajoittui hieman normaalia myöhemmäksi. Toukokuun kymmenennen päivän tienoille asti oli yöpakkasia, lumien sulaminen jatkui monin paikoin melko voimakkaana. Sateet jäivät vähäisiksi huhtikuun alun ja toukokuun puolen välin välisenä aikana, ja osa lumista haihtui. Vesistöjen tulvatilanne oli hieman odotettua helpompi. Kuva 3. Lumen esiintyminen helmi-huhtikuussa 2. Kesäkuu alkoi helteisenä. Ukkoskuurot aiheuttivat sähkökatkoja monin paikoin Ylä- Savossa. Kuun loppupuolella saatiin kohtuullisesti myös sateita. Heinäkuussa lämpötila kohosi ajoittain hellelukemiin ja laski välillä kymmenen asteenkin tienoille vuorokausikeskiarvona. Itä-Suomessa oli sateista ja välillä myrskyistä, sademäärä Kuopiossa oli selkeästi pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Elokuun alku oli hieman pitkän ajan keskiarvoja viileämpi ja sateinen. Elokuun lopussa 25. päivän jälkeen lämpötila nousi paikoin jopa hellelukemiin, ja yötkin olivat vielä lämpimiä. Syyskuun. päivään asti sää oli melko kesäinen. Sen jälkeen saatiin runsaita sateita, paikoin myrskysi. Loppukuu oli sateinen koko Itä-Suomessa. Lokakuun alkupuolella ilman lämpötilat olivat ajankohtaan nähden tyypilliset, loppukuu oli ajankohtaan nähden melko lämmin. Sateita saatiin tasaisesti. Marraskuussa lämpötila meni pakkasen puolelle kymmenennen päivän paikkeilla. Kuun alkupuolella ei juuri sadellut. Kuun puolenvälin jälkeen lämpötila oli ajoittain pakkasen puolella ja jonkin verran sateita saatiin pääosin vetenä. Joulukuu oli alusta lähtien lauha, lieviä pakkaspäiviä oli muutamia. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savon pohjoisosissa oli jo lunta, muualla sataneet lumet sulivat viidennentoista päivän tienoilla vesisateiden myötä. Jouluksi saatiin lunta ja tapaninpäiväksi myrskyä. Monin paikoin oli sähkökatkoja. Joulukuun keskilämpötila oli yli kuusi astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Lunta oli Itä-Suomessa talvella 2-2 paikoin ajankohtaan nähden harvinaisen paljon. Lumen paino on suurimmillaan Kallaveden vesistöalueella yli 8 kg/m². Kallaveden pinta oli alkuvuonna noin -2 cm alle ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Tavoitteena oli maaliskuun aikana varautua suurten lumimäärien vuoksi odotettavissa olevaan kevättulvaan Kallaveden altaassa laskemalla virtaamaa. Huhtikuun lopulla pinnankorkeus nousikin 8 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon, mutta kevättulvat jäivät odotettua pienemmiksi, ja jo kesäkuussa vedenkorkeudet alenivat 8 cm keskiarvon alle. Elokuussa vedenpinnan lasku pysähtyi ja syyskuussa tilanne oli ajankohtaan nähden tyypillinen. Loppuvuoden sateet nostivat vedet taas keskimääräistä korkeammalle. Lokakuussa nousu oli ollut nopea, mutta ei kuitenkaan erityisen poikkeuksellinen. Haukivesi oli koko vuoden noin 25- cm ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Nilsiän reitillä vedenkorkeudet olivat melko lähellä viime vuosien keskiarvoa. Vedenkorkeudet laskivat kesällä, mutta loppukesästä ja koko loppuvuonna pinnat olivat ajankohdan keskiarvojen luokkaa. Rautalammin reitin järvistä Pielaveden ja Iisveden pinnat olivat alkuvuonna keskimääräistä matalammat. Lumien sulaminen nosti pintoja, ja ne olivat keväällä ajankohtaan nähden normaalit. Kesällä pinnankorkeudet olivat taas normaalia matalammat kunnes loppuvuodesta vesi nousi ajankohtaan nähden 5-2 cm normaalia korkeammalle. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä alempana ja pinnat laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pohjavedet nousivat huhtikuussa voimakkaasti lumien sulamisen myötä. Kesällä pinnat kuitenkin laskivat hieman ajankohdan keskimääräistä alemmalle tasolle. Loppukesästä pintojen lasku oli paikoin melko voimakastakin. Pienillä pohjavesialueilla (tiiviit maalajit) pohjavedenpinta oli ajankohdan keskimääräisessä arvossa tai sen yläpuolella. Suurissa esiintymissä taso oli loppukesällä hieman ajankohdan keskimääräistä alempi. Paikalliset ja osin runsaat sateet näkyvät pienehköissä pohjavesialueissa pohjavedenpinnan nopeina vaihteluina herkemmin kuin suurissa. Syksystä vuoden loppuun asti pohjavedenpinta oli ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella.

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pohjois-Savon järvien jäät sulivat monin paikoin huhtikuussa. Jäänlähdön ajankohta oli useiden järvien osalta keskimääräistä aikaisempi. Loppuvuonna jäätyminen oli selkeästi myöhässä; jäät olivat joulukuussa poikkeuksellisen ohuita ja isommissa järvissä sijaitsevista perinteisistä seurantapaikoista ei tullut edes jäätymisilmoituksia. Pientenkin vesistöjen jäät olivat joulukuussa niin heikkoja, ettei jäillä liikkuminen ollut turvallista. 3. VESISTÖKUORMITUS Vuoden 2 Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus esitetään taulukossa. Kuormitusta kuvaavat kuvat 5-9, joista voi nähdä ravinnepitoisuuksien pysyvän suurin piirtein edellisten vuoden tasolla, mutta biologisen hapenkulutuksen nousseen vuonna 2 ensimmäisenä jaksona jyrkästi, jälkimmäisen jaksonarvojen ollessa samaa luokkaa edellisiin vuosiin verrattuna. Kuvat 5-9. Kangaslammen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus 22-2.

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 4. VESISTÖTUTKIMUKSET 4. Näytteiden otto, analysointi ja tulostus Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti näytteenoton tarkkailuohjelman mukaisesti lopputalvella ja loppukesällä Varkaudessa, vesistöalueella 4.2, sijaitsevat havaintopaikat näkyvät kuvassa. Kaikki näytteet tutkittiin yhtiön laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset kommentteineen toimitettiin heti niiden valmistuttua asianosaisille. Määritystulokset on esitetty taulukoissa -4. maanmittauslaitos lupa nro 23/MML/2 Kuva. Näytteenottopaikkojen ja puhdistamon purkuputken pään sijainti. 4.2 Vesistön tila Puhdistamon käsitellyt jätevedet johdettiin aiemmin Särkilahteen, mutta jätevesien lasku alueelle lopetettiin Lahden luoteisosaan virtaa joki Särkijärven Myllylahdesta. Lahden ja sen alusveden tilan parantamiseksi Särkilahteen asennettiin ha-

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 petin Hapettimen toiminta on selvästi parantanut Särkilahden pohjanläheistä happitilannetta. Maaliskuussa aseman Särkilahti 84 vesimassa oli hapettimen toiminnasta johtuen lämpökerrostumaton ja happitilanne pinnasta pohjaan erinomainen. Eroja pinnan ja pohjanläheisen veden laadussa ei muutoinkaan ilmennyt. Särkilahden kokonaisravinnepitoisuudet olivat tavallista pienempiä, mikä johtuu kylmästä talvesta ja vähäisestä hajakuormituksesta (kuva ). Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä veden laatua heikentäviä E.coli bakteereita esiintyi vain vähän. Paikka: 47/; näyte: Maks. Mediaani Keskiarvo Min Maks. Mediaani Keskiarvo Min Paikka: 47/; näyte: Kok. N Kuva. Kokonaisravinnepitoisuudet aseman Särkilahti 84 päällysvedessä kevättalvella 2-2. Äimisveden päällysveden laatu ei poikennut asemien (259), 2 (2) ja 3 (2) välillä. Päällysveden happitilanne oli erinomainen ja ph-arvo lievästi hapan. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui karuksi. Kokonaistyppipitoisuus oli myös kohtalaisen pieni. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ei tavattu ja veden hygieeninen laatu oli kaikilla asemilla moitteeton. Äimisveden kaikilla havaintoasemilla (259), 2 (2) ja 3 (2) vesi oli hyvin lämpökerrostunut. Alusveden happitilanne oli asemalla (259) viime vuoden tavoin tavallista selvästi huonompi ja sen seurauksena ilmeni hyvin lievää sisäistä kuormitusta. Muilla asemilla alusveden happitilanne oli heikentynyt, mikä on havaintoasemille tähän vuoden aikaan ollut tyypillistä. Kokonaisravinnepitoisuudet ja sähkönjohtokyky olivat yleisesti alusvedessä päällysvettä jonkin verran korkeampia, mikä on normaalia kerrostuneisuuden vallitessa. Merkkejä jätevesivaikutuksesta ei havaintoasemilla tulosten perusteella ollut havaittavissa. Elokuussa jätevesivaikutusta Äimisveden havaintoasemilla ei voitu tulosten perusteella osoittaa. Aseman Särkilahti 84 vesimassa oli elokuun havaintokerralla kerrostumaton. tilanne pohjan lähellä oli hyvä (kuva ). Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuk-

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 sien ja levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a-pitoisuuden perusteella reheväksi. Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita esiintyi vain vähän. Alusveden kokonaistyppipitoisuus on pitkällä aikavälillä pienentynyt (kuva 2). Kokonaisfosforissa ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia alus- tai päällysvedessä (kuva 2). Paikka: 47/; näyte: 3, Kok. N Paikka: 47/; näyte: 3, Paikka: 47/; näyte: Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 2 Maks. Mediaani Keskiarvo Min Maks. Mediaani Keskiarvo Min mg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min Paikka: 47/; näyte: 3, Kuva 2. Ainepitoisuuksia elokuussa vuosina asemalla Särkilahti 84. Äimisveden päällysveden laatu ei poikennut asemien Äimisvesi (259), 2 (2) ja 3 (2) välillä. Päällysveden happitilanne oli hyvä ja ph-arvo lähellä neutraalia. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat pieniä ja kuvasivat niukasti rehevää vedenlaatua. Klorofylli-a-pitoisuus kuvasi lievää rehevyyttä. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ilmeni hyvin vähän ja hygieeninen laatu Äimisveden asemilla oli hyvä. Äimisveden havaintoasemilla Äimisvesi (259), 2 (2) ja 3 (2) vesipatsas oli vahvasti lämpökerrostunut. Pohjan läheinen happitilanne oli selvästi jo metrin syvyydessä heikentynyt. Tilanne oli hieman tavallista huonompi. Paras happitilanne oli asemalla Äimisvesi (2,3 mg/l). Alusveteen oli kerrostunut ravinne- ja elektrolyyttipitoisempaa vettä. Tilanne johtunee lievästä sisäisestä kuormituksesta ja aineiden luontaisesta kertymisestä pohjaan. Jätevedenpuhdistamon purkuvesivaikutusta ei voida tuloksista erotella.

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko. Havaintoaseman Särkilahti veden laatu vuoden 2 havaintokerroilla. Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % ,3 3, -2,4,4 8,4 8,2,9,9 8,, ph,4,4,7,5 Sähkönjoht. Kok. N E. kokit, a E. kokit Klorof.-a E. coli ms/m ml ml pmy/ ml 4,9 4,9 4,9 4, Taulukko 2. Havaintoaseman Äimisvesi veden laatu vuoden 2 havaintokerroilla. Äimis Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % ,3 7, -2, 2, 3 9,2 2,4 7 2,7 9 2,4 8,8 3,5 2, Sähkönjoht. Kok. N E. kokit, a E. kokit Klorof.a E. coli ms/m ml ml pmy/ ml,7 4,5 5, 4,3,3 5, , ph 5,4 Taulukko 3. Havaintoaseman Äimisvesi 2 veden laatu vuoden 2 havaintokerroilla. Äimis2 Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % ,8-2,4 2, 3,2 9,2 3 2,2 9 4,7 8,5 3, Sähkönjoht. Kok. N E. kokit, a E. kokit Klorof.a E. coli ms/m ml ml pmy/ ml,7 4,3 4,5 4,3,4 5, ,3 7, ph 5,3 Taulukko 4. Havaintoaseman Äimisvesi 3 veden laatu vuoden 2 havaintokerroilla. Äimis3 Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % 22.3.,5,3-2,4 2,4 3,4 9,2 2, 8, 2,3 8,5 3,8 8, 2,5, ph SähkönKok. N joht. ms/m,7 4,2,3 7, 5,3 4,4,4 5, E. kokit, a ml E. kokit ml Klorof.a E. coli pmy/ ml 5,3

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5. VEDEN LAADUN KEHITTYMINEN Tarkkailuasemien (Särkilahti 84, Äimis, 2 ja 3) välillä ei ollut suuria vaihteluita keskenään tai vertaillessa viime vuosien elokuun tarkkailutuloksiin (kuva 3). Aseman Äimisvesi elokuun alusveden happipitoisuus ei ole muuttunut aiemmista vuosista ollen heikohko (kuva 4). Alusveden kokonaisfosforipitoisuus ei ole kuitenkaan ollut merkittävästi koholla (kuva 5). Asemalla Äimisvesi 2 tilanne on ollut sama, mutta vaihtelu on ollut hieman voimakkaampaa (kuvat -7). Aseman Äimisvesi 3 elokuun alusveden happipitoisuus on tavanomaisella heikentyneellä tasollaan. Kokonaisfosforipitoisuudessa ei ole juuri muutoksia verrattaessa edellisiin vuosiin (kuvat 8-9). Tarkkailuasemat, alusvesi, sähkönjoht. ms/m 8 Äimis Äimis2 4 Äimis Kuva 3. Tarkkailuasemien sähkönjohtavuus (ms/m) vuosina 2-2 elokuun alusvedestä (asema eli Särkilahti 84 käytännössä päällysvesi). Paikka: 47 / Äimis, näyte 8, Kok.P Paikka: 47 / Äimis, näyte 8, O2 mg/l Kuvat 4-5. Tarkkailuaseman Äimisvesi (259) elokuun alusveden happipitoisuus (mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus () vuosina 2-2. Paikka: 47 / Äimis2, näyte 9, O2 mg/l Paikka: 47 / Äimis2, näyte 9, Kok.P Kuvat -7. Tarkkailuaseman Äimisvesi 2 (2) elokuun alusveden happipitoisuus (mg/l) ja kokonaisfosfori () vuosina 2-2.

13 Paikka: 47 / Äimis3, näyte 7, O2 mg/l Paikka: 47 / Äimis3, näyte 7, Kok.P Kuvat 8-9. Tarkkailuaseman Äimisvesi 3 (2) elokuun alusveden happipitoisuus (mg/l) ja kokonaisfosfori () vuosina YHTEENVETO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailua vuonna 2. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistönäytteet otettiin lopputalvella ja loppukesällä. Aseman Särkilahti 84 vesimassa oli hapettimen toiminnasta johtuen lämpökerrostumaton maaliskuussa ja elokuussa, happitilanne oli pinnasta pohjaan maaliskuun erinomaisesta elokuun hyvään tasoon. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotannon perusteella reheväksi. Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita esiintyi vain vähän. Äimisveden päällysveden laatu ei poikennut asemien (259), 2 (2) ja 3 (2) välillä. Päällysveden happitilanne oli erinomainen maaliskuussa ja elokuussa hyvä. Hygieeninen laatu oli hyvä, vesi luokittui ravinnepitoisuuksien mukaan karu-lievästi reheväksi, levätuotannon mukaan lievästi reheväksi. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Vesipatsas oli lämpötilakerrostunutta maaliskuussa ja elokuussa sekä alusveden happitilanne oli heikentynyt. Merkkejä jätevesivaikutuksesta ei havaintoasemilla maaliskuun ja elokuun mittaustulosten perusteella ollut havaittavissa. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jarkko Pönkä, FM Matias Viitasalo, FM