Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto

Transkriptio

1 1 / 1 LÄHETE Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu VARKAUS Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus ( ) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu ( ) Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Lähetämme ohessa Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen FL, tutkija Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 147 VARKAUDEN KAUPUNKI JOENSUU MINNA I KUKKONEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 VARKAUDEN KAUPUNKI A 147 Tiivistelmä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailun vuonna 214. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistönäytteet otettiin lopputalvella ja loppukesällä. Puhdistamon kuormitus on pysynyt lupaehtojen mukaisena. Fosfori- ja typpikuorma on vähentynyt viime vuosina. Aseman Särkilahti 184 vesimassa oli maaliskuussa hapettimen toiminnasta johtuen lämpötilakerrostumaton. Happitilanne oli hyvä eikä sisäisestä kuormituksesta ollut merkkejä. Vesi oli tasalaatuista koko vesipatsaassa. Elokuussa Särkilahden vesimassa oli kerrostunut ja alusveden happipitoisuus oli matala. Sisäistä fosforikuormitusta ei kuitenkaan juuri ilmennyt. Päällysveden happitilanne oli myös tyydyttävä. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotannon perusteella reheväksi. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita esiintyi vähän. Veden laatu oli vuonna 214 edellisvuosien kaltainen. Äimisveden havaintoasemien 1 (259), 2 (2) ja 3 (21) vesi oli maaliskuussa lämpötilakerrostunutta. Alusveden happipitoisuus oli tyydyttävä. Lievää luontaista ravinteiden kerrostumista oli havaittavissa, mutta sisäisesti kuormituksesta tai jätevesivaikutuksesta ei ollut merkkejä. Äimisveden asemien päällysvesi oli hapekasta ja hyvälaatuista kaikilla asemilla. Elokuussa asemien vesi oli vahvasti kerrostunut ja happitilanne oli heikentynyt myös vesipatsaan puolivälissä. Lievää sisäistä kuormitusta / fosforin tiivistymistä ilmeni alusvedessä. Päällysvesi oli samanlaatuista asemien välillä: ravinteiden mukaan lähinnä karua. Kesän suotuisien kasvuolosuhteiden johdosta kasviplankton osoitti reheviä olosuhteita. Bakteereita oli vähän ja veden hygieeninen laatu pysyi hyvänä. Merkkejä jätevesivaikutuksesta ei ollut havaittavissa. Pitkäaikaisen tarkastelun mukaan veden laadussa ei ole juuri muutoksia. Vaihtelua veden laatuun aiheuttaa lähinnä vuodenaikaisvaihtelu ja vaihtelevat säät. Särkilahti erottuu Äimisveden asemia rehevämpänä alueena. Siellä ilmastaminen vähentää alusveden sisäistä kuormitusta ja pitää veden tasalaatuisena. Äimisvedellä alusveden happipitoisuus on heikentynyt kesäisin johtuen lähinnä veden lämpötilasta. Äimisveden rannan läheisellä asemalla 1, purkuputken yläpuolella, alusveden fosforipitoisuus on ulapan asemia korkeampi johtuen todennäköisesti valuma-alueen kuormasta. Yleisesti päällysvesi on ravinteiden perusteella lähinnä karua ja a-klorofyllin perusteella rehevää. Veden hygieeninen laatu on pysynyt hyvänä eikä puhdistamovaikutuksia ole juuri havaittavissa tai ne ovat hyvin lieviä.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 1. JOHDANTO Kangaslammin jätevedet siirrettiin lokakuussa 1995 uutta purkuputkea pitkin Äimisveteen. Uuden purkupaikan vaikutusten tarkkailu aloitettiin Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen tammikuussa 1994 laatiman ja Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin kirjeellään 593A273/121 tietyin muutoksin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Puhdistamo sai jatkoluvan toiminnalleen ja jätevesien johtamiseen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro PSA-22- Y Lupamääräykset tarkastettiin syksyllä 29 ja uusi päätös, Dnro PSA29- Y , annettiin Lupamääräysten tarkastuksen jälkeen uusi tarkkailuohjelma on lähetetty viranomaisille Nyt raportoidaan Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja päivätyn tarkkailuohjelman mukaiset tulokset vuodelta 214 ja tarkastellaan vesistömuutoksia. 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 214 sääoloja Etelä-Savossa on arvioitu Punkaharjulla havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuosi 214 oli poikkeuksellisen lämmin ja sademääriltään melko tavanomainen. Tiedot ovat Etelä-Savon ELYkeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Punkaharjun kuukausittainen keskilämpötila 214 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Kuva 2. Punkaharjun kuukausittainen sademäärä 214 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita tuli keskiarvoa vähemmän. Helmikuu oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi ja maaliskuussakin vielä keskiarvon yläpuolella. Sateita tuli alkuvuonna keskiarvoa vähemmän, etenkin huhtikuussa, jolloin keskimääräinen sadanta oli vain noin kolmasosan pitkän ajan keskiarvosta. Lumien esiintyminen tammi-huhtikuussa 214 on esitetty kuvassa 3. Maaliskuun aikana suli suurin osa siitä vähäisestä lumesta mitä vielä oli jäljellä. Huhtikuu oli sadeja lämpöoloiltaan melko keskimääräinen. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan ja sadanta oli huomattavasti keskiarvoa suurempi. Noin puolivälissä kuuta tuli paikallisesti hyvinkin rankkoja sateita. Kevään valuntahuippu saavutettiin monin paikoin toukokuun puolivälin jälkeen. Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-huhtikuussa 214. Kesäkuun ensimmäinen viikko oli Itä-Suomessa hyvin lämmin ja muutamana päivänä rikottiin helleraja. Ensimmäisen viikon jälkeen sää kuitenkin kylmeni ja oli normaalia viileämpää aina kuun loppuun saakka. Sateita tuli vaihtelevasti ja paikallisesti ne saattoivat olla rankkojakin. Heinäkuu oli helteinen ja paikoin esiintyi ukkoskuuroja, joiden aikana saattoi esiintyä hetkellisiä rankkasateita. Elokuu alkoi heinäkuun kaltaisena,

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 loppukuuta kohti sää viileni. Paikoin tuli rankkoja sateitakin. Syyskuun ensimmäiset päivät olivat elokuun lopun tapaan hieman viileitä kunnes pian lämpötilat jälleen nousivat, paikoin jopa keskiarvoa korkeammiksi. Sateita tuli melko vähän. Syyskuun puolivälin jälkeen oli hyvin kylmää ja monin paikoin maahan satoi ensilumi, joka kuitenkin suli pois melko nopeasti. Lokakuun sateet tulivat vielä vetenä ja sää pysytteli muutamia yöpakkasia lukuun ottamatta plussan puolella. Marraskuu oli pilvinen ja harmaa. Sää jatkui melko lailla lokakuun kaltaisena. Joulukuu alkoi samanlaisessa säässä, jota oli ollut koko marraskuun. Kuun puolessa välissä saatiin pysyvä lumi maahan ja paikoin kunnon pakkasiakin. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 214 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet olivat tammikuussa ajankohtaan nähden ohuempia ja jäät vahvistuivat hieman loppukuuta kohden. Jäänpaksuus oli tammikuun loppupuolella keskimäärin 25 cm. Helmikuussa jään paksuus lisääntyi vain muutaman sentin ja maaliskuun loppupuolella jäät olivat cm ohuempia ajankohtaan nähden. Jäät lähtivät huhtikuussa. Loppuvuodesta suurin osa Etelä-Savon järvistä jäätyi joulukuun loppupuolella. Vuosi alkoi keskiarvoa korkeammilla järvien pinnankorkeuksilla. Toukokuun puolessa välissä Saimaan pinta oli 44 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus oli hitaassa laskusuunnassa maaliskuun alusta toukokuun puoliväliin. Toukokuun sateet nostivat vedenpintaa kesäkuun puoliväliin saakka, jonka jälkeen vedenpinta kääntyi taas hitaaseen laskuun. Joulukuussa vedenpinnat nousivat hieman. Vuoden lopussa Saimaan vedenpinnan korkeus oli 7 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pohjaveden pinnat olivat alkuvuoden ajan keskiarvoja korkeampia. Pinnat laskivat hitaasti ja huhti-toukokuussa oltiin melko lailla keskiarvon tuntumassa. Kesän aikana pohjaveden pinnat laskivat hitaasti pysytellen kuitenkin keskiarvon tietämissä. Kesäaikaan sateet olivat hyvin paikallisia ja joissakin paikoissa on voinut sataa huomattavasti

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy enemmän tai vähemmän, mikä aiheutti paikallista vaihtelua pohjavedenpintoihin. Lokakuussa pintojen taso kääntyi jälleen nousuun, kun vähentynyt haihdunta ja syyssateet alkoivat jälleen nostaa pintoja. 3. VESISTÖN KUORMITUS Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus esitetään kuvassa 5. Kuormitus oli edellisvuoden tasoinen ja lupaehtojen mukainen. Kuva 5. Kangaslammen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus VESISTÖTUTKIMUKSET 4.1 Näytteiden otto, analysointi ja tulostus Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti näytteenoton tarkkailuohjelman mukaisesti lopputalvella ja loppukesällä. Varkaudessa vesistöalueella sijaitsevat havaintopaikat näkyvät kuvassa.

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Kaikki näytteet tutkittiin yhtiön laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset kommentteineen toimitettiin heti niiden valmistuttua asianosaisille. Määritystulokset on esitetty taulukoissa 1-4 ja liitteessä 1. maanmittauslaitos lupa nro 123/MML/12 Kuva. Näytteenottopaikkojen ja puhdistamon purkuputken pään sijainti. 4.2 Vesistön tila Talvi on ollut poikkeuksellinen. Se tuli myöhään, jatkui leutona ja lumien sulaminen alkoi aikaisin, mikä yleensä merkitsee talviaikaisen hajakuormituksen lisääntymistä ja pitkään jatkunut avovesikausi happitilanteen pysymistä hyvänä. Äimisvedellä ei tulosten perusteella ollut havaittavissa selviä merkkejä jätevesivaikutuksesta havaintokerralla. Maaliskuussa 214 Aseman Särkilahti 184 vesimassa oli hapettimen toiminnasta johtuen lämpökerrostumaton ja happitilanne pinnasta pohjaan oli hyvä. Eroja pinnan ja pohjanläheisen veden laadussa ei ilmennyt. Kokonaisravinnepitoisuudet luokittivat veden lievästi reheväksi. Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieeninen laatu oli hyvä.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Äimisveden päällysveden laatu oli asemien 1 (259), 2 (2) ja 3 (21) välillä samanlaatuista. Päällysveden happitilanne oli erinomainen ja ph-arvo lähes neutraali. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui karuksi. Kokonaistyppipitoisuus oli Äimisveden asemilla keskimääräinen. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ei tavattu ja veden hygieeninen laatu oli kaikilla asemilla moitteeton. Äimisveden kaikilla havaintoasemilla 1 (259), 2 (2) ja 3 (21) vesi oli selvästi lämpökerrostunut. Alusveden happipitoisuus oli heikentynyt asemilla 1 (259) ja 3 (21), mikä aiheutti lievää sisäistä kuormitusta ja ravinteiden kerrostumista pohjan läheisyyteen varsinkin asemalla 1 (259). Äimisveden havaintoasemilla ei ollut elokuun havaintokerran tuloksissa havaittavissa jätevesivaikutuksia. Aseman Särkilahti 184 vesimassa oli elokuun havaintohetkellä heikosti lämpötilakerrostunut ja veden lämpötila tavanomaista korkeampi koko vesipatsaassa. Happi oli lähes loppunut pohjan läheisestä vesikerroksesta. Vesi oli kuitenkin miltei tasalaatuista vesipatsaassa. Päällysveden happipitoisuus oli välttävä. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a-pitoisuuden perusteella reheväksi. Vesi oli lähes neutraalia ja veden sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Bakteereita oli jonkin verran, mutta veden laatu pysyi yhä hyvänä. Äimisveden päällysveden laatu ei poikennut paljonkaan asemien Äimisvesi 1 (259), 2 (2) ja 3 (21) välillä. Päällysveden happitilanne oli hyvä ja ph-arvo neutraali. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvastivat lievästi rehevää vettä ja a-klorofyllipitoisuudet rehevää vettä. Ravinnepitoisuus ja a-klorofyllipitoisuudet laskivat hieman vesireittiä alaspäin. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteerien määrä oli alhainen ja veden hygieeninen laatu Äimisveden asemilla oli hyvä. Äimisveden havaintoasemilla Äimisvesi 1 (259), 2 (2) ja 3 (21) vesipatsaat olivat vahvasti lämpökerrostuneita. Pohjan läheinen happitilanne oli selvästi jo 1 metrin syvyydessä heikentynyt, mutta kaikilla asemilla happea riitti alusveteen. Alusveteen oli kerrostunut hieman ravinne- ja elektrolyyttipitoisempaa vettä. Tilanne johtunee hyvin lievästä sisäisestä kuormituksesta ja aineiden luontaisesta kertymisestä pohjaan. Veden laatu oli Äimisvedellä parempi kuin Särkilahdessa.

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Paikka: 147/1; näyte: -2 Klorof.-a Paikka: 147/ÄIMIS1; näyte: -2 Klorof.-a µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min Paikka: 147/ÄIMIS2; näyte: -2 Klorof.-a Paikka: 147/ÄIMIS3; näyte: -2 Klorof.-a µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l 11 1,5 1 9,5 9 8,5 8 7,5 7,5 5,5 Maks. Mediaani Keskiarvo Min Kuva 9 Klorofylli-a-pitoisuudet havaintoasemilla vuosina Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli Pvm m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml pmy/1 ml µg/l ,8 1,7 75,3 4, , ,3 4, ,4 5,7 4,7 4, ,4 19,2 1 11,4 4, Taulukko 2. Havaintoaseman Äimisvesi 1 (259) veden laatu vuoden 214 havaintokerroilla. Taulukko 1. Havaintoaseman Särkilahti (184) veden laatu vuoden 214 havaintokerroilla. Klorof.- a ÄIMIS1 Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli Klorof.-a Pvm m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml pmy/1 ml µg/l ,4 12,9 89,9 4, ,4 9, , 3,2 2,5 18, ,4 7,3 84,8 4, < ,4 3, ,8 3,1 2,

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1 Taulukko 3. Havaintoaseman Äimisvesi 2 (2) veden laatu vuoden 214 havaintokerroilla. ÄIMIS2 Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli Klorof.-a Pvm m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml pmy/1 ml µg/l ,8 11,9 83,9 4, ,4 9, ,8 3 7,3 54,5 4, , , < ,2 3, ,2 8 3,5 29, 4, , Taulukko 4. Havaintoaseman Äimisvesi 3 (21) veden laatu vuoden 214 havaintokerroilla. Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli Klorof.-a ÄIMIS3 m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml pmy/1 ml µg/l , 12,5 87,9 4, ,2 9, ,8 3,4 3, 27,4 4, ,4 7, , < , ,2 2,7 23, 5, ,2 4.3 Pitkänajan vedenlaadun muutokset Joka kolmas vuosi raportissa tarkastellaan vedenlaadun muutoksia pidemmällä aikavälillä. Viimeksi tarkastelu tehtiin vuoden 211 tulosten yhteydessä. Särkilahden asema sijaitsee Kangaslammin edustalla ja sen noin 5 metrin syvyistä syvännettä ilmastetaan. Päällysveden happipitoisuus on säilynyt hyvänä (kuva 1). Alusveden happitilanne on välillä ollut huono kesäisin. Alusveden lämpötila on kesällä pitkän hellejakson jälkeen korkea (vuonna ,2 ), mikä vähentää hapen liukenemista veteen sekä kiihdyttää hajotustoimintaa, mikä lisää hapen kulutusta. Äimisveden asemien alusvedessä on havaintokerroilla ollut happea, mutta happitilanne on ollut heikko ja hapen niukkuutta on ollut vesipatsaan puolivälissäkin. Selviä muutossuuntia hapen pitoisuuksissa ei ole havaittavissa, vaan happipitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti veden kiertojen onnistuminen ja pituus, jäätymishetken alusveden lämpötila ym. säätiloihin liittyvät tekijät. Kesällä happipitoisuudet ovat olleet keskimäärin matalammat kuin talvella, varsinkin asemalla Äimisvesi 2 ja päällysvedessä, johtuen korkeasta veden lämpötilasta.

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Särkilahti, happipitoisuus mg/l 1 m p-1 m Äimisvesi 1, happipitoisuus mg/l 1 m h:2 p-1m Äimisvesi 2, happipitoisuus mg/l 1 m 1 m p-1m Äimisvesi 3, happipitoisuus mg/l 1 m h:2 p-1m Kuva 1. Särkilahden ja Äimisveden asemien 1 (259), 2 (2) ja 3 (21) vesipatsaan happipitoisuus talvella ja kesällä kerrostuneisuuden aikaan. Havaintoasemien päällysveden ja alusveden sähkönjohtavuus on viime vuosina laskenut (kuva 11). Sateisena vuonna 212 se oli matalimmillaan runsaiden laimentavien vesien johdosta. Asemien välillä ei juuri ole eroja ja arvot ovat yleisesti matalia eikä niissä näy selvästi puhdistamon purkuvesien vaikutusta. 7,5 5,5 5 4,5 4 3,5 3 Päällysvesi,sähkönjohtavuus ms/m S ärki1 Äim is2 Äim is1 Äim is3 7,5 5,5 5 4,5 4 3,5 3 Alusvesi, sähkönjohtavuus ms/m S ärki1 Äim is2 Äim is1 Äim is3 Kuva 11. Sähkönjohtavuus Särkilahden ja Äimisveden asemilla alus- ja päällysvedessä vuosina Asteikko alkaa vasta arvosta 3. Alus- ja päällysveden kokonaistyppipitoisuudet ovat Särkilahdessa olleet pääsääntöisesti samaa tasoa. Pitoisuudet ovat vaihdelleet, mutta selvää muutossuuntaa niissä ei ole. Äimisveden aseman 1 (259) päällysveden typpitaso on lievästi laskenut. Muutoin

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 12 vaihtelu asemilla on lähinnä vuodenaikaisvaihtelua. Typpipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä puhdistamovaikutusta, joskin kauimmaisen aseman 2 talviset pitoisuudet ovat olleet Äimisveden kahta muuta asemaa (1 ja 3) matalampia. Alusveden korkeat pitoisuudet näyttäisivät liittyvän lähinnä lievään kerrostumisen aikaiseen aineiden tiivistymiseen. 1 Särkilahti, kokonaistyppi µg/l p-1m 1 m 1 Äimisvesi 1, kokonaistyppi µg/l p-1 m 1 m Äimisvesi 2, kokonaistyppi µg/l p-1 m 1 m 1 Äimisvesi 3, kokonaistyppi µg/l p-1 m 1 m Kokonaistyppiµg/l,Ä im isvedenasem at Ä IM IS 1 T Ä IM IS 2 T Ä IM IS 3 T Ä IM IS 1 K Ä IM IS 2 K Ä IM IS 3 K Kuva 12. Havaintoasemien kokonaistyppipitoisuus alus- ja päällysvedessä vuosina sekä yhteiskuva Äimisveden asemien alusveden pitoisuuksista talvella (T) ja kesällä (K).

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 13 Särkilahden alusveden ja päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet typpipitoisuuden tavoin lähinnä samalla tasolla havaintokerroilla (kuva 13). Elokuussa 213, jolloin happi oli loppunut alusvedestä, nousi fosforin määrä. Ilmastuksen ansiosta sisäistä kuormitusta ei muutoin ole juuri esiintynyt ja vesi pysyy melko tasalaatuisena. Kesän pitoisuuksien perusteella vesi on rehevää. Kesän pitoisuuksia nostaa lähinnä hajakuormitus. Äimisveden asemilla alusveden fosforin pitoisuustaso on päällysveden tasoa korkeampi, selvimmin kesällä jolloin alusveden happipitoisuus on talvea matalampi ja hajotustoiminta runsasta. Rantaa lähimpänä olevalla asemalla 1 on alusveden kokonaisfosforipitoisuus ollut kahta muuta asemaa korkeampi, mihin mahdollisesti vaikuttaa valuma-alueelta tullut hajakuormitus. Asemien alusveden happipitoisuus on pysynyt riittävänä, jotta selvää sisäistä kuormitusta ei ole ilmennyt. Kesällä matalimmilla happipitoisuuksilla alusveteen on tiivistynyt fosforia. Selviä muutossuuntia tuloksissa ei ole havaittavissa. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus ilmentää lähinnä karuja olosuhteita. Kesällä, jolloin sadevedet tuovat hajakuormitusta vesistöihin, ovat pitoisuudet olleet jonkin verran talvea korkeammat. Aseman Äimisvesi 3 päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on lievästi jopa laskenut. a-klorofyllin perusteella vesi on lievästi rehevää rehevää. Puhdistamovaikutuksia ei tuloksista ole havaittavissa. Bakteeripesäkkeiden määrä on Äimisveden asemilla ollut hyvin alhainen ja veden laatu näin ollen on pysynyt hyvänä - erinomaisena. Särkilahdella on ajoittain joitakin bakteeripesäkkeitä, mutta veden hygieeninen laatu on säilynyt kuitenkin hyvänä. 5 Särkilahti, kokonaisfosfori µg/l P tot,p-1 m P tot,1 m O 2,p-1m 5 Äimisvesi 1, kokonaisfosfori µg/l P tot,p-1 m P tot,1 m O 2,p-1m Äimisvesi 2, kokonaisfosfori µg/l P tot,p-1 m P tot,1 m O 2,p-1m 5 Äimisvesi 3, kokonaisfosfori µg/l P tot,p-1 m P tot,1 m O 2,p-1m Kuva 13. Havaintoasemien kokonaisfosforipitoisuus alus- ja päällysvedessä sekä alusveden happipitoisuus vuosina

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 14 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen, FL