Lähetämme oheisena Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon

Transkriptio

1 1 / 1 Mondo Minerals B.V. Branch Finland 2183 Boliden Kylylahti Oy Vapo Oy Tiedoksi: Outokummun kaupunki/rakennus- ja ympäristö toimisto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 217 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 2183 MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND BOLIDEN KYLYLAHTI OY VAPO OY POHJOIS-VIINIJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 217 KUOPIO TUOMAS PURANEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SÄÄOLOT SÄÄTILA VIRTAAMAT JA VESIVARAT KUORMITUS NÄYTTEENOTTO TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU JYRKÄNPURONKANAVA, KIRKKOJOKI, POLVIJÄRVI, KARNUKKAPURO, VIINIJOKI SUKKULANJOKI, HAAPAOJA, PALJAKANNURMENOJA POHJOIS-VIINIJÄRVI

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Tiivistelmä Jyrkänpuronkanavassa havaintoasemalla 93 kokonaisravinteiden pitoisuudet nousivat selvästi lokakuussa kesäkuun alkuun nähden, asema luokittui kokonaisfosforin perusteella lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemalle tyypillisesti hieman koholla, mutta nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Kirkkojoen havaintopaikalla 71 kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Rautaa oli vedessä yleensä runsaasti. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, myös nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Kirkkojoen suualueella Polvijärven asemalla 72 maaliskuussa alusveden happitilanne oli välttävä, myös päällys- ja välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Alusvedessä typen yhdisteiden pitoisuudet olivat edellisten havaintokertojen tavoin varsin korkeat ja myös keskimääräistä tasoa suuremmat, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa, mikä mm. viittaa Kylylahden kaivoksen purkuvesien vaikutukseen. Kokonaisfosforin oli päällysvedessä rehevän veden tasoa. Sulfaatin pitoisuus ja sähkönjohtavuus oli myös alusvedessä selvästi koholla. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät päällysvedestä yleisesti pieniksi. Nikkelin biosaatava pitoisuus oli kuitenkin alusvedessä ympäristölaatunormitasoa suurempi samoin mm. sinkin ja kadmiumin pitoisuudet olivat alusvedessä viime vuosia suuremmat. Kesäkuussa vesirunko oli jo voimakkaasti kerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton. Myös välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsinkin alusvedessä selvästi koholla, mikä mm. viittaa Kylylahden kaivoksen purkuvesien vaikutukseen. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet maaliskuusta. Kokonaisfosforin osalta alusvedessä havaittiin vain lievää nousua, päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevän veden tasoa. Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus osoitti rehevyyttä. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä selvästi koholla. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, nikkelin biosaatava pitoisuus oli alusvedessäkin ympäristölaatunormitason mukainen. Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. Elokuussa vesirunko oli vielä selvästi lämpötilakerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton. Päällys- ja välivedessä oli myös havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat muiden havaintokertojen tavoin alusvedessä selvästi koholla, pitoisuudet laskivat kuitenkin edelleen alkuvuoden näytteistä. Kokonaisfosforin osalta päällysvedestä todettiin alusvettä suurempi pitoisuus, päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin rehevän veden tasoa. Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus osoitti kesäkuun tavoin rehevyyttä. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä selvästi koholla. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, nikkelin biosaatava pitoisuus oli alusvedessäkin ympäristölaatunormitason mukainen. Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. Lokakuussa vesirunko oli enää lievästi lämpötilakerrostunut. Alusvesi oli lähes hapeton, pinta- ja välivedessä happitilanne oli tyydyttävä. Alusvedessä oli havaittavissa mm. typen yhdisteiden, sähkönjohtavuuden ja sulfaatin selvää nousua päällysveteen 3

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy nähden, mitkä viittaat mm. Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen. Typen yhdisteiden pitoisuudet jatkoivat tosin laskuaan. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä erittäin rehevän veden tasoa. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, nikkelin biosaatava pitoisuus alitti ympäristölaatunormitason alusvedessä niukasti. Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. Polvijärven asemalla 73 veden laatu vastasi pitkälle aseman 72 päällysveden veden laatua, maalis- ja elokuussa kuitenkin asemalla 73 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat aseman 72 pintaveteen nähden koholla. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, esimerkiksi nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitason mukaisia. Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. Viinijoen havaintopaikoilla (6, 77 ja 78) varsinkin typen yhdisteiden pitoisuudet olivat Polvijärven päällysveden tavoin koholla, selvimmin maaliskuussa. Veden pharvot osoittivat yleensä lievää happamuutta. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Viinijoki luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alle määritysrajan tai pieniä, mm. nikkelin biosaatavat pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla. Samoin kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Karnukkapuron asemien (kaivospiirin yläpuoli asema 449, alapuoli asema 453) veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen, kaivospiirin alapuolisella asemalla 453 mm. sulfaatin ja nikkelin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot nousivat selvimmin kaivospiirin yläpuoliseen vertailuasemaan nähden. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asemilla selvästi alle ympäristölaatunormitason. Sukkulanjoessa (asemat 184a ja 84) veden laatu oli pääosin molemmilla asemilla hyvin samankaltainen. Vesi oli kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) perusteella voimakkaan humusleimaista, humusleimaisuus oli voimakkain lokakuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat humusleimaisuuden tavoin selvimmin koholla lokakuussa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat yleensä niukkaelektrolyyttisyyttä, joka viitaa humusleimaisuuden ohella suoperäisten vesien vaikutukseen. Haapaojassa Horsmanahon ja Pehmytkiven louhoksen yläpuolisella asemalla 172 arseenin ja nikkelin pitoisuudet olivat yleisesti pieniä. Rautaa todettiin asemalta runsaasti. Louhoksen alapuolisella asemalla 154 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot kohosivat selvästi vertailuasemaan nähden. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Arseenin pitoisuudet nousivat myös vertailuasemaan nähden, mutta olivat kokonaisuudessaan pieniä. 4

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Paljakkanurmenojassa (asema 221) Solan entisen louhoksen vaikutus näkyi mm. kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina sekä nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksina. Liukoisen nikkelin biosaatavat pitoisuudet ylittivät myös ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla. Kokonaistypen pitoisuudet olivat myös koholla, selvimmin lokakuussa. Maaliskuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena, myös tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat muiden Viinijärven asemien pintavettä suurempia. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat päällysvedessä asemilla 118 ja 7 karun veden tasoa, asemilla 168 ja 177 lievästi rehevän veden tasoa, asema 222 luokittui reheväksi. Syvänneasema oli selvästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä selvästi heikentynyt. Nikkelipitoisuus oli alusvedessä asemalle ja ajankohdalle tyypillisesti koholla, biosaatava pitoisuus ylitti myös ympäristölaatunormitason. Syvänneaseman alusvedessä oli havaittavissa myös mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden nousua, pitoisuudet olivat nikkelin tavoin edellisvuosien vastaavaa ajankohtaa suuremmat. Kesäkuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Kokonaisfosforin perusteella asemat luokittuivat karuiksi - lievästi reheviksi. Syvänneasema oli täyskierron jälkeen vielä lämpötilakerrostumaton ja veden laatu oli hyvin tasalaatuinen koko vesirungossa. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi alle ympäristölaatunormitason. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 lievästi rehevän veden tasoa. Elokuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi muiden havaintokertojen tavoin mm. muita Viinijärven asemia selvästi suurempina sameusarvoina sekä ravinne- ja metallipitoisuuksina. Kokonaisfosforin perusteella asemat luokittuivat muuten lievästi reheviksi, asema 222 ylireheväksi. Syvänneasema oli enää lievästi lämpötilakerrostunut, alusvedessä happitilanne oli tyydyttävä. Alusvedessä oli havaittavissa yleensä lievää ainepitoisuuksien kasvua päällysveteen nähden. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi alle ympäristölaatunormitason. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 lievästi rehevän veden tasoa. 5

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti vuonna 217 Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailun. Tarkkailualue käsittää Jyrkänpuronkanavan, Kirkkojoen, Polvijärven ja Pohjois-Viinijärven siihen laskevine jokineen, jotka ovat Sukkulanjoki, Haapaoja, Viinijoki ja Paljakannurmenoja. Tarkkailualue on esitetty liitteessä 1. Polvijärven jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 212, jälkitarkkailua tehtiin vuoden 214 loppuun saakka. Pohjois-Karjalan ELY:n antaman päätöksen mukaan jälkitarkkailu voitiin lopettaa. Yhteistarkkailuohjelmaa päivitettiin vuoden 215 aikana ja näytteenotossa ennakoitiin tarkkailuohjelmaan tulevia muutoksia, mm. biologinen tarkkailu toteutettiin uuden tarkkailuohjelman mukaan. Uusi tarkkailuohjelma hyväksyttiin Alueen kuormittajien yhteistarkkailua on toteutettu vuoden 1985 alusta lähtien. Nykyisten tarkkailuvelvollisten lupatilanne on seuraava: Tarkkailuvelvollinen Lupatilanne Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Horsmanahon ja Pehmytkiven louhokset Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 141/7/2, Dnro ISY-24-Y- 25, Itä-Suomen ympäristölupavirasto muutoshakemuspäätös nro 122/8/2, Dnro ISY-28-Y-113, Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Karnukan talkkikaivos Vapo Oy, Teyrisuon turvetuotantoalue Boliden Kylylahti Oy, Kylylahden kaivos Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 13/213/1, Dnro ISAVI/86/4.8/211, Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 9/8/2, Dnro ISY-27-Y- 161, Päätös on saanut lainvoiman Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 142/7/2, Vesipäästörajaa koskevan määräyksen 8 ja lupamääräysten tarkistamisajankohdan muuttaminen, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 66/1/1, Dnro ISAVI/182/4.8/21. Kylylahden kaivoksen ympäristöluvan muuttaminen, ISAVI/173/215. 6

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2. SÄÄOLOT 2.1. Säätila Tarkkailuvuoden 217 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-2). Lieksan havaintopaikka on jäänyt pois tarkkailusta. Vuoden 217 talvi oli normaalia leudompi ja keskilämpötila oli huhtikuuhun asti selvästi normaalia korkeampi. Kesän lämpötilat olivat taas elokuuhun asti selvästi normaalia viileämpiä. Sateita esiintyi selvästi runsaammin huhtikuussa kuin vuosien keskiarvo. Kesä oli taas vähäsateisempi. Sateisin kuukausi oli Joensuussa elokuu. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Joensuussa 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x I/17 II/17 III/17 IV/17 V/17 VI/17 VII/17 VIII/17 IX/17 X/17 XI/17 XII/17 Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 7

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Sadanta Joensuussa 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon mm/kk x I/17 II/17 III/17 IV/17 V/17 VI/17 VII/17 VIII/17 IX/17 X/17 XI/17 XII/17 Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lumen syvyys oli maakunnan alueella vain noin puolet tavanomaisesta. Lunta oli 2-4 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) oli kuukauden päättyessä lähes sama kuin tavanomainen keskimääräinen arvo 11 mm (kg/m2). Helmikuussa Pohjois-Karjalassa satoi lähes tavanomaisen verran. Lumen syvyys oli Tohmajärvellä Kemiessä 35 cm ja Ilomantsissa Naarvan suunnalla yli 8 cm. Muualla maakunnassa lunta oli 5 6 cm. Maaliskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaisen määrän. Maaliskuussa päättyessä lunta oli maakunnassa cm. Huhtikuun aikana satoi maakunnassamme puolitoista kertaa enemmän kuin tavallisesti. Sademäärä oli 54 mm, kun keskimäärin huhtikuussa sataa 35 mm. Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen koko maakunnassa muutamasta sentistä (Kesälahti/Kitee) aina 7 cm:iin (Naarva). Termisen talven alkaminen on esitetty kuvassa 3. 8

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Termisen talven alkaminen vuonna 217. Touko- ja kesäkuu olivat normaalia selvästi viileämpiä ja silloin satoi PohjoisKarjalassa hieman normaalia vähemmän. Heinäkuun sademäärät olivat PohjoisKarjalan keski- ja pohjoisosissa lähellä normaalia tai sen yli 1-2 %. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötilaltaan tavanomainen lähes koko Suomessa. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi. Elokuun ensimmäisellä viikolla Pohjois-Karjalassa satoi runsaita sateita. Sadetta kertyi 4-6 mm, kun tavallisesti elokuussa sataa noin 8 mm. Syyskuun keskilämpötila oli normaalilla tasolla ja sateita saatiin normaalia enemmän. Lokakuun sademäärä sekä lämpötila olivat normaalilla tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpi, sateita saatiin noin viidenneksen enemmän normaaliin verrattuna. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa yli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Joensuun lentoasemalla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -1,7 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -7,3 astetta. Joulukuu oli normaalia sateisempi. Kuukauden sademäärä vaihteli välillä mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. 9

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuvassa 4 on esitetty lumitilanne marras-joulukuussa 217. Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi kesällä normaalia vähemmän. Sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa elokuu. Huhti- ja marraskuussa satoi normaalia enemmän. Selvästi vähiten normaaliin verrattuna satoi tammi-, touko-, kesä- ja heinäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella vaihteleva ja sateet keskittyivät tietyille kuukausille. Järvien vedenpinnat olivat tammikuun lopussa yleisesti ottaen ajankohtaan nähden tavanomaista alempana. Helmi-maaliskuussa järvien vedenpinnat laskivat ajankohdalle tyypillisesti. 1

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Huhtikuussa järvien vedenkorkeudet olivat huhtikuun lopussa yleisesti tavanomaista alempana. Touko-kesäkuussa järvien vedenpinnat vaihtelivat keskimääräisen vedenkorkeuden molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelevat keskimääräisen molemmin puolin. Pielisen vedenkorkeus oli heinäkuun lopussa 13 cm, Ruunaan 29 cm ja Kajoonjärven 17 cm keskimääräistä korkeammalla. Orivesi-Pyhäselän ja Viinijärven vedenkorkeudet ovat puolestaan lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskitasoja. Elokuussa järvien vedenkorkeudet olivat tavanomaista ylempänä, samoin syysjoulukuussa. Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti ottaen ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat tammikuussa noin 9 % tavanomaisesta. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa. Helmikuussa jokien virtaamat vaihtelivat helmikuussa. Koitajoessa virtasi vettä 5 % tavanomaista enemmän. Lieksanjoen keskivirtaama oli helmikuussa 9 % ja Pielisjoen 85 % normaalista. Maaliskuussa jatkui sama trendi. Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli toukokuussa 9 % normaalista. Lieksanjoessa toukokuussa virtasi vettä tavanomainen määrä. Pienempien jokien keskivirtaamat vaihtelivat toukokuussa suuresti. Kesäkuussa jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia lähes kaikissa joissa. Pielis- ja Koitajoen virtaamat vastasivat suunnilleen heinäkuun normaaleja virtaamia. Lieksanjoessa virtasi vettä heinäkuussa 15 % ja Saramojoessa 2 % keskimääräistä enemmän. Elokuussa Lieksanjoessa ja Koitajoessa vettä virtasi puolitoista kertainen määrä. Pielisjoen elokuun keskivirtaama oli 15 % normaalia suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat tavanomaisesta aina kaksinkertaiseen. Myös syys-marraskuussa virtamaat olivat normaalia suurempia. Marras-joulukuussa virtaamat vaihtelivat tavanomaisesta pienemmistä tavanomaista suurempiin. Pohjavedenkorkeus vaihteli tammi-maaliskuun lopussa ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Toukokuun lopussa pohjavedenkorkeudet olivat Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen mittauspisteessä Kontiolahden Jaamankankaalla, Nurmeksen Juutilankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 1 15 cm tavanomaista ylempänä. Ainoastaan Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjavedenkorkeus on 3 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Kesäkuussa pohjaveden korkeudet vaihtelivat normaalin molemmin puolin 2-25 mm. Heinäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella pohjavedenkorkeus oli 3-18 cm ajankohdan keskiarvoa alempana ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa vastaavasti 9 cm keskiarvoa ylempänä. Elo-joulukuussa pohjaveden pinnankorkeudet olivat yleisesti ottaen normaalia korkeammalla. Jäänpaksuus vaihteli tammikuussa Pohjois-Karjalassa reilusta 3 cm:stä lähes puoleen metriin. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 45 6 cm Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 5-6 cm. Maakunnan järvistä jäät lähtivät 1 2 viikkoa tavanomaista myöhemmin. OrivesiPyhäselkä vapautui jäistä 18. päivä toukokuuta. Jäänlähtö oli kaksi viikkoa myöhässä. Pieliseltä jäät lähtivät 22. päivä toukokuuta viikon keskimääräistä myöhemmin. Joulukuun päättyessä jäänpaksuutta eivät havaitsijat vielä päässeet mittaamaan. 11

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3. KUORMITUS 217 Horsmanahon, Pehmytkiven ja Karnukan louhosten sekä Kylylahden kaivoksen kuormitus oli vuonna 217 lupaehtojen mukaista. Taulukko 1. Mondo Minerals B.V. Branch Finland Horsmanahon ja Karnukan alueiden, Teyrisuon sekä Kylyahden kaivoksen vuosikuormitus vuonna 217. Q CODMn Kok.typpi Kok.fosfori Kiintoaine Rauta m3/vuosi kg/vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Horsmanahon alue1) ,84 57 Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Karnukan kaivos2) ,6 1,7 3,2 Vapo Oy, Teyrisuo3) * , Kylylahden kaivos4) , Arseeni Nikkeli kg/ vuosi kg/ vuosi 1) vuonna 217 juoksutusvuorokausia oli ) vuonna 217 juoksutusvuorokausia oli 63. 3) VAHTI-järjestelmä. * = keskimääräinen valuma 3,8 l/s/km2 4) vuonna 217 juoksutusvuorokausia oli NÄYTTEENOTTO Tutkimusalue kuuluu Oriveden-Pyhäselän alueen Viinijärven valuma-alueeseen (vesistöalue 4.35, pinta-ala 17 km2, järvisyys 18 %). Sukkulajoki on itsenäinen valuma-alue (vesistöalue 4.355, pinta-ala 199 km2, järvisyys 2 %), samoin Viinijoki (vesistöalue 4.356, pinta-ala 64 km2, järvisyys 1,5 %), mutta Haapaoja ja Paljakannurmenoja kuuluvat Pohjois-Viinijärven asemien kanssa Viinijärven alueeseen (vesistöalue 4.352, pinta-ala 357 km2, järvisyys 43 %). Jyrkänpuronkanavan vesinäytteet otettiin 1.6 ja Kirkkojoen, Karnukkapuron ja Viinijoen näytteenottoajankohdat olivat 8.3., , 14.8 ja Sukkulanjoen ja Paljakkanurmenojan asemien näytteet otettiin , 14.8 ja Haapaojasta näytteet otettiin 31.5., 5.9 ja Polvijärven näytteet otettiin 8.3., 1.6., 7.8 ja ja Pohjois-Viinijärven näytteet 8.3., 1.6 ja Polvijärvestä asemalta 72 ja Pohjois-Viinijärven asemilta 118, 7 ja 168 määritettiin elokuun kokoomanäytteistä levälajisto ja biomassa. 12

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Näytteet tutkittiin akkreditoiduin menetelmin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Tulokset kommentteineen on toimitettu niiden valmistuttua asianosaisille. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit on esitetty liitteessä 1. Käytetyt määritysmenetelmät ja analyysitulokset ovat liitteessä TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Liukoiselle nikkelille oli valtioneuvoston asetuksessa 122/26 (asetuksen muutos 868/21) määritelty ympäristölaatunormitaso 21 µg/l (2 µg/l + tausta 1 µg/l) voimaan tuli muutos nikkelin ympäristölaatunormiin (valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 138/215), jatkossa ympäristölaatunormi ilmoitetaan nikkelin biosaatavana pitoisuutena. Asetuksen mukainen biosaatavan nikkelin ympäristölaatunormi on 5 µg/l (4 µg/l + tausta (1 µg/l)). Tässä raportissa nikkelin biosaatavuus on laskettu Biomet-mallilla niillä havaintopaikoille, joista liukoinen nikkeli on määritetty. Laskennassa puuttuvien parametrien osalta on käytetty esimerkiksi saman jokijakson tai järven muiden havaintopaikkojen vastaavan ajankohdan arvoja. Kalsiumpitoisuus on vakioitu, 1 mg/l. 5.1 Jyrkänpuronkanava, Kirkkojoki, Polvijärvi, Karnukkapuro, Viinijoki Jyrkänpuronkanavassa (asema 93) kokonaisravinteiden pitoisuudet nousivat selvästi lokakuussa kesäkuun alkuun nähden, asema luokittui kokonaisfosforin perusteella lievästi reheväksi - erittäin reheväksi (kuva 5). Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemalle tyypillisesti hieman koholla (kuva 5), mutta nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi ympäristölaatunormitasoa pienemmät (ks. liite). Kirkkojoen havaintoasemalla 71 kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Rautaa oli vedessä yleensä runsaasti (kuva 5). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, myös nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi ympäristölaatunormitasoa pienemmät (ks. liite). Polvijärven yläpuoliselle tarkastelualueelle on tyypillistä veden laadun voimakkaat vaihtelut johtuen mm. hydrologisista olosuhteista sekä hajakuormituksesta. 13

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 ms/m Sähkönjohtavuus 6 mg/l Sulfaatti µg/l 35 Kok.N µg/l 25 NO3+NO µg/l 7 Kok.P µg/l 25 Rauta µg/l Nikkeli, liuk Kuva 5. Jyrkänpuronkanavan (93), Kirkkojoen (71) ja Viinijoen (6, 77 ja 78) ja Karnukkapuron (449 ja 453) veden laatutietoja vuodelta 217. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 14

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kirkkojoen suualueella Polvijärven asemalla 72 maaliskuussa alusveden happitilanne oli välttävä (kuva 6). Myös päällys- ja välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Alusvedessä typen yhdisteiden pitoisuudet olivat edellisten havaintokertojen tavoin varsin korkeat ja myös keskimääräistä tasoa suuremmat, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa, mikä mm. viittaa Kylylahden kaivoksen purkuvesien vaikutukseen (kuva 6). Kokonaisfosforin nousua ei alusvedessä havaittu ja kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä rehevän veden tasoa (kuva 6). Sulfaatin pitoisuus ja sähkönjohtavuus oli myös alusvedessä selvästi koholla (kuva 6). Rautaa todettiin melko runsaasti koko vesimassasta (kuva 6). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät päällysvedestä yleisesti pieniksi. Nikkelin biosaatava pitoisuus oli kuitenkin alusvedessä ympäristölaatunormitasoa suurempi (ks. liite), samoin mm. sinkin ja kadmiumin pitoisuudet olivat alusvedessä viime vuosia suuremmat. Kesäkuussa vesirunko oli jo voimakkaasti kerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton (kuva 6). Myös välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsinkin alusvedessä selvästi koholla, kokonaistypestä suurin osa oli nitraattimuodossa, mikä mm. viittaa Kylylahden kaivoksen purkuvesien vaikutukseen. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet maaliskuusta (kuva 6). Alusvedessä myös ammoniumtypen osuus oli huomattava, joka viittaa osaltaan heikkoon happitilanteeseen. Kokonaisfosforin osalta alusvedessä havaittiin vain lievää nousua, päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevän veden tasoa. Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus osoitti rehevyyttä. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä selvästi koholla (kuva 6). Rautaa todettiin myös runsaasti alusvedestä (kuva 6), joka johtuu todennäköisesti pääosin heikosta happitilanteesta. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, myös nikkelin biosaatava pitoisuus oli alusvedessäkin ympäristölaatunormitason mukainen (ks. liite). Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. Elokuussa vesirunko oli vielä selvästi lämpötilakerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton (kuva 6). Päällys- ja välivedessä oli myös havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsinkin alusvedessä selvästi koholla, kokonaistypestä huomattava osa oli nitraattimuodossa (kuva 6), mikä mm. viittaa Kylylahden kaivoksen purkuvesien vaikutukseen. Typen yhdisteiden pitoisuudet laskivat kuitenkin edelleen alkuvuoden näytteistä (kuva 6). Alusvedessä myös ammoniumtypen osuus oli huomattava, joka viittaa osaltaan heikkoon happitilanteeseen. Kokonaisfosforin osalta päällysvedestä todettiin alusvettä suurempi pitoisuus, päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin rehevän veden tasoa. Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus osoitti kesäkuun tavoin rehevyyttä. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä selvästi koholla (kuva 6). Rautaa todettiin myös runsaasti alusvedestä (kuva 6), joka johtuu todennäköisesti pääosin heikosta happitilanteesta. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, nikkelin biosaatava pitoisuus oli alusvedessäkin ympäristölaatunormitason mukainen (ks. liite). Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. 15

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Lokakuussa vesirunko oli enää lievästi lämpötilakerrostunut. Alusvesi oli lähes hapeton (kuva 6), pinta- ja välivedessä happitilanne oli tyydyttävä. Alusvedessä oli havaittavissa mm. typen yhdisteiden, sähkönjohtavuuden ja sulfaatin selvää nousua päällysveteen nähden, mitkä viittaavat mm. Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen (kuva 6). Typen yhdisteiden pitoisuudet jatkoivat tosin laskuaan (kuva 6). Kokonaistypestä huomattava osa oli alusvedessä ammoniummuodossa, joka johtuu todennäköisesti heikosta happitilanteesta. Myös raudan selvä nousu alusvedessä viittaa heikkoon happitilanteeseen (kuva 6). Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä erittäin rehevän veden tasoa. Veden ph-arvo osoitti päällysvedessä lievää happamuutta. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, nikkelin biosaatava pitoisuus alitti ympäristölaatunormitason alusvedessä niukasti (ks. liite). Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. Kasviplanktonseurannassa elokuussa Synurophyceae-kultalevien osuus näytteessä oli yli 6 %. Nielulevät olivat toiseksi runsain ryhmä (14 %). Mallomonas caudatakultalevä aiheutti kultalevien kukinnan näytteessä. Se on aika yleinen suurehko laji, mutta massaesiintymisiä näkee kesäisin harvemmin. Polvijärvi kuuluu mataliin runsashumuksisiin järviin. Kokonaisbiomassa edusti erinomaista tilaa, samoin kuin haitallisten sinilevien indikaattoriluku,. TPI-arvo sen sijaan osoitti välttävää tilaa. Se johtui muutamista eutrofiaa ilmentävistä silmälevien suvuista, Lepocinclis, Phacus ja Trachelomonas, joiden yhteinen biomassa nousi 4,75 %:iin. Antagonisteja niukkaravinteisuuden ilmentäjälajeja löytyy lajilistasta vain niukasti, joten silmälevät vaikuttivat pienestä biomassasta huolimatta vahvasti TPI-arvoon. Kasviplanktonraportti on kokonaisuudessaan liitteenä. Polvijärvi oli elokuun ravinnesuhteiden (Forsberg ym. 1978) perusteella fosforirajoitteinen (taulukko 2). Taulukko 2. Polvijärven aseman 72 kokonaisravinnesuhde (N/P), mineraaliravinnesuhde (NH4+NO2+NO3/PO4) ja ravinteiden tasapainosuhde (kokonaisravinnesuhde/mineraaliravinnesuhde). Laskennassa alle määritysrajan tuloksia on käsitelty määritysrajan puolikkaina. Hav.as. N/P 72 2 Nmine/PO4 tp-suhde 71,3 Polvijärven asemalla 73 veden laatu vastasi pitkälle aseman 72 päällysveden veden laatua (kuva 6), maalis- ja elokuussa kuitenkin asemalla 73 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat aseman 72 pintaveteen nähden koholla (kuva 6). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, esimerkiksi nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitason mukaisia (ks. liite). Myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason. 16

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Sulfaatti /1 m 72/p-1 m 73/,5 m µg/l Kok.N /1 m 72/p-1 m 73/,5 m µg/l NO3N+NO2N /1 m 72/p-1 m 73/,5 m µg/l Kok.P /1 m 72/p-1 m 73/,5 m µg/l Rauta 72/1 m 72/p-1 m 73/,5 m µg/l Nikkeli, liuk /1 m 72/p-1 m 73/,5 m mg/l Happi 72/1 m 72/p-1 m 73/,5 m ms/m Sähkönjohtavuus 72/1 m 72/p-1 m 73/,5 m Kuva 6. Polvijärven syvänneaseman 72 (1m ja p-1= 1m pohjan yläpuolelta) ja uuden havaintopisteen 73 veden laatutietoja vuodelta 217. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 17

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Viinijoen havaintopaikoilla (6, 77 ja 78) varsinkin typen yhdisteiden pitoisuudet olivat Polvijärven päällysveden tavoin koholla, selvimmin maaliskuussa (kuva 5). Kokonaistypestä huomattava osa oli yleensä nitraattimuodossa (kuva 5). Sulfaatin pitoisuudet olivat myös viime vuosien tapaan hieman koholla, joka viittaa mm. Polvijärven tuomaan kuormitusvaikutukseen. Viinijoessakin asemien vesi oli rautapitoista, veden ph-arvot osoittivat yleensä lievää happamuutta. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Viinijoki luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Happitilanne säilyi vähintään tyydyttävänä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alle määritysrajan tai pieniä, mm. nikkelin biosaatavat pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla (ks. liite). Samoin kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Karnukkapuron asemien (Karnukan kaivospiirin yläpuoli asema 449, alapuoli asema 453) veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen (kuva 5), kaivospiirin alapuolisella asemalla 453 mm. sulfaatin ja nikkelin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus nousivat selvimmin kaivospiirin yläpuoliseen vertailuasemaan nähden (kuva 5). Happitilanne säilyi vähintään tyydyttävänä. Veden ph-arvot olivat lähellä maaliskuussa neutraalia vettä, muuten happamuus oli voimakkaampaa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asemilla selvästi alle ympäristölaatunormitason (ks. liite). Kuten Polvijärven yläpuolellakin ainepitoisuuksien vaihtelut olivat Karnukkapurossa ja Viinijoessakin huomattavia. Hydrologiset tekijät vaikuttavat piste- ja hajakuormitukseen sekä lisäksi luontaiseen taustahuuhtoumaan. 5.2 Sukkulanjoki, Haapaoja, Paljakannurmenoja Sukkulanjoessa (asemat 184a ja 84) veden laatu oli pääosin molemmilla asemilla hyvin samankaltainen (kuva 7). Vesi oli kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) perusteella voimakkaan humusleimaista, humusleimaisuus oli voimakkain lokakuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat humusleimaisuuden tavoin selvimmin koholla lokakuussa (kuva 7). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai lähellä määritysrajaa kaikilla havaintokerroilla. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat yleensä niukkaelektrolyyttisyyttä (kuva 7), joka viitaa humusleimaisuuden ohella suoperäisten vesien vaikutukseen. Happitilanne oli koko vuoden hyvä. Haapaojassa Horsmanahon ja Pehmytkiven louhoksen yläpuolisella asemalla 172 arseenin ja nikkelin pitoisuudet olivat yleisesti pieniä (kuva 7). Rautaa todettiin asemalta runsaasti (kuva 7). Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Louhoksen alapuolisella asemalla 154 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot kohosivat selvästi vertailuasemaan nähden (kuva 7). Selvästi suurin osa kokonaistypestä oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää emäksisyyttä, veden ph-arvojen nousu viittasivat myös juoksutusvesien vaikutukseen. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla ympäristölaatunormitasoa suuremmat (ks. liite). Arseenin pi18

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toisuudet nousivat myös vertailuasemaan nähden, mutta olivat kokonaisuudessaan pieniä (kuva 7). Veden laatua heikentää osaltaan ajoittain Haapaojan pieni virtaama ja sen myötä heikot laimennusolot. Paljakkanurmenojassa (asema 221) Solan entisen louhoksen vaikutus näkyi mm. kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina sekä nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksina (kuva 7). Liukoisen nikkelin pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l, myös nikkelin biosaatavat pitoisuudet ylittivät myös ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla (ks. liite). Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 6,1 6,8. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän erittäin rehevän veden tasoa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat myös koholla, selvimmin lokakuussa (kuva 7). 19

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ms/m 14 Sähkönjohtavuus 25 mg/l Kiintoaine a a µg/l Kok.P a µg/l Kok.N a µg/l Rauta a µg/l Nikkeli, liuk ,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 µg/l Arseeni Kuva 7. Sukkulanjoen (84 ja 184a), Haapaojan (172 ja 154) sekä Paljakkanurmenojan (221) veden laatutietoja vuodelta 217. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 2

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5.3 Pohjois-Viinijärvi Maaliskuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena (kuva 8), myös tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat muiden Viinijärven asemien pintavettä suurempia. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat päällysvedessä asemilla 118 ja 7 karun veden tasoa, asemilla 168 ja 177 lievästi rehevän veden tasoa, asema 222 luokittui reheväksi. Syvänneasema oli selvästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä selvästi heikentynyt (kuva 8). Nikkelipitoisuus oli alusvedessä asemalle ja ajankohdalle tyypillisesti koholla, biosaatava pitoisuus ylitti myös ympäristölaatunormitason (ks liite). Syvänneaseman alusvedessä oli havaittavissa myös mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden nousua (kuva 8), pitoisuudet olivat nikkelin tavoin edellisvuosien vastaavaa ajankohtaa suuremmat. Veden ph-arvot vaihtelivat eri asemien päällysvedessä välillä 6,6-7,1. Kadmiumin pitoisuudet olivat asemilla 222, 118 ja 7 ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Kesäkuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinne- ja rautapitoisuuksina (kuva 8). Kokonaisfosforin perusteella asemat luokittuivat karuiksi - lievästi reheviksi. Syvänneasema oli täyskierron jälkeen vielä lämpötilakerrostumaton ja veden laatu oli hyvin tasalaatuinen koko vesirungossa (kuva 8). Happitilanne oli täyskierron jälkeen alusvedessäkin erinomainen (kuva 8). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi alle ympäristölaatunormitason (ks. liite). Veden ph-arvot olivat koko tarkkailualueella lähellä neutraalia. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 lievästi rehevän veden tasoa. Elokuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi muiden havaintokertojen tavoin mm. muita Viinijärven asemia selvästi suurempina sameusarvoina sekä ravinne- ja metallipitoisuuksina. Kokonaisfosforin perusteella asemat luokittuivat muuten lievästi reheviksi, asema 222 ylireheväksi (kuva 8). Syvänneasema oli enää lievästi lämpötilakerrostunut, alusvedessä happitilanne oli tyydyttävä (kuva 8). Alusvedessä oli havaittavissa yleensä lievää ainepitoisuuksien kasvua päällysveteen nähden (kuva 8). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi alle ympäristölaatunormitason (ks. liite). Veden ph-arvot osoittivat tarkkailualueella yleensä lievää emäksisyyttä, asemalla 222 happamuutta. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 lievästi rehevän veden tasoa. 21

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Happi /1m 7/p-1m ms/m Sähkönjohtavuus /1m 7/p-1m µg/l Kok.P /1m 7/p-1m µg/l Kok.N /1m 7/p-1m µg/l Nikkeli, liuk /1m 7/p-1m mg/l Sulfaatti /1m 7/p-1m Kuva 8. Pohjois-Viinijärven asemien Sukkulanjoen edusta (168), Haapaojan edusta (177), Viinijoen edusta (222), Hiekkasaaren edusta (118) ja Kuusisaari (7) veden laatutietoja eri näytteenottoajankohtina vuodelta 217 (p-1=1 m pohjan yläpuolelta). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Elokuun ravinnesuhteiden perusteella Viinijärven havaintoasemat 118, 168 ja 7 olivat fosforirajoitteisia (Forsberg ym. 1978) (taulukko 3). 22

24 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 3. Viinijärven (as. 118, 168 ja 7) elokuun näytteiden kokonaisravinnesuhde (N/P), mineraaliravinnesuhde (NH4+NO2+NO3/PO4) ja ravinteiden tasapainosuhde (kokonaisravinnesuhde/mineraaliravinnesuhde). Laskennassa alle määritysrajan tuloksia on käsitelty määritysrajan puolikkaina. Hav.as. N/P Nmine/PO4 tp-suhde , ,5,4 Kasviplanktonseurannassa Viinijärven aseman 118 valtalaji oli elokuussa lievän rehevyyden ilmentäjälaji piilevä Aulacoseira ambigua, jonka biomassa oli 31 %. Piilevät yhteensä tuottivat 48 % kokonaisbiomassasta. Niiden jälkeen seurasivat kultalevät (Chrysophyceae ja Synurophyceae), joiden yhteinen biomassa oli n. 13 %. SVhjärvityypin biomassaindikaattorin raja-arvo erinomaisen ja hyvä luokan välillä on,5 mg/l, joten näyte sijoittui hyvään luokkaan. Sinileväindikaattori sijoitti näytteen erinomaiseen ekologiseen tilaan, mutta Aulacoseira ambigua piilevän takia, TPI-arvo ei yltänyt erinomaiseen luokaan, vaan jäi hyväksi. Viinijärven aseman 168 näytepaikka ei eronnut merkittävästi edellisestä. Piilevät muodostivat isomman osuuden biomassasta (64 %), joita seurasivat kultalevät (12 %). Aulacoseira ambigua piilevän yksittäinen osuus biomassasta oli 46 %. Kokonaisbiomassan perusteella näyte sijoittui hyvään laatuluokkaan, haitallisia sinileviä sen sijaan oli niin vähän, että erinomainen tila saavutettiin tässä indikaattorissa. TPI-arvoon vaikuttaa Aulacoseira-piilevä, joka sijoitti näytteen hyvään laatuluokkaan. Viinijärvi aseman 7 näytteestä yli puolet näytteen biomassasta koostui piilevistä (54 %), mikä viittasi syyskierron tilaan. Seuraaviksi runsaimmat leväryhmät olivat kultalevät (Chrysophyceae ja Synurophyceae, yht. 13 %) ja nielulevät Cryptophyceae (12 %). Yksittäinen valtalaji oli piilevä Aulacoseira ambigua, jonka osuus kokonaisbiomassasta oli 38 %. Sen TPI-pistearvo oli +1 eli laji on kohonneen rehevyyden indikaattorilaji, mikä vaikuttaa heikentävästi TPI-arvoon, joka jäi tyydyttäväksi. Viinijärvi kuuluu suuriin vähähumuksisiin järviin ja tälle tyypille kokonaisbiomassa,9473 jäi juuri raja-arvon,9 yläpuolelle, mikä sijoitti näytteen tyydyttävään luokkaan. Haitallisten sinilevien osalta näyte sijoittui hyvään laatuluokkaan. Kasviplanktonraportti on kokonaisuudessaan liitteenä. 23

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 4. Keskeiset tulokset kasviplanktonnäytteille sisältäen kokonaisbiomassan (mg/l), taksonimäärän, sinileväosuuden (%) ja TPI -arvon tutkimusjärvillä. Järvien kasviplanktonin muuttujien luokittelussa (Aroviita ym. 212) on käytetty värejä sininen (erinomainen), vihreä (hyvä), keltainen (tyydyttävä), oranssi (välttävä) ja punainen (huono). Järville, joiden pintavesityyppiä ei ole tiedossa, ei voi antaa suoraan luokitusta, mutta niistä esitetään arvio vertaamalla niitä muiden järvityyppien luokkarajoihin. Erikseen esitetään myös Gonyostomum semen limalevän osuus kokonaisbiomassasta ja arvio biomassaluokituksesta ilman limalevän osuutta. Kokonaisbiomassa (mg/l) Asema Luokitus kokonaisbiomassan mukaan Lima-levän osuus kokonaisbiomassasta (%) Kokonaisbiomassa (mg/l) ilman limalevää Luokitus biomassan mukaan ilman limalevää Haitallisten sinileluokitus vien %- sinileväosuuosuus den mukaan TPI Luokitus TPI:n mukaan Taksoni lkm Pintavesityyppi Viinijärvi 118,653 hyvä 1,9,648 hyvä 1,1 erinomainen, hyvä 73 SVh Viinijärvi 168,7548 hyvä,,7548 hyvä 1,19 erinomainen -,29 hyvä 64 SVh Viinijärvi 7,9473 tyydyttävä,,9473 tyydyttävä 4,69 hyvä,24 tyydyttävä 7 SVh VIITTEET: Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi LIITTEET 1. Havaintopaikat (kartat) sekä havaintopaikkojen koordinaatit 2. Vuoden 217 tarkkailun tulokset ja määritysmenetelmät 3. Biomet-mallin laskentatulokset Kasviplanktontutkimus 24

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/1

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/2

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/3

29 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/4

30 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/5

31 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TUTKIMUSASEMAT KOORDINAATIT (ETRS-TM35FIN) Jyrkänpuronkanava 93 Kirkkojoki Polvijärvi 72 Polvijärvi 73 Polvijärvi Viinijoki 6 Viinijoki 77 Viinijoki Karnukkapuro 449, kaivospiirin yp. Karnukkapuro 453 kaivospiirin ap Sukkulanjoki 25 Sukkulanjoki 184a Sukkulanjoki Haapaoja 172 Haapaoja Paljakannurmenoja Viinijärvi 168 Venturaniemen kärki 177 Sorminiemi 222 Hiekkasaaren edusta 118 Kuusisaaren lounaisp. syvänne Liite 1/6

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Sulfaatti Rauta Sinkki oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 12:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~13 l/s;,1 7, / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Jää cm; Lumi cm; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;,1 7, / 71 Kirkkojoki 71 Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2,1 6,7 9,3 5,6 2, , / 71 Kirkkojoki 71 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8;,2 1,5 6,8 5,7 3,7 3, ,7 61 3, / 71 Kirkkojoki 71 Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;,2 17,7 6,7 5,3 3,3 2, ,4 1 5, / 71 Kirkkojoki 71 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 8, 6,6 6,3 6, 4, , 14 6, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,5 m; Jää 4 cm; Lumi 1 cm; Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; 1,4 7,2 5 6,7 13 7,1 2, ,5 4 1,5 4,6 33 7, 1,7 3,7 27 6,7 46 8,5 2, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1 1,3 9,1 81 6,7 13 3,8 3, ,5 6,5 51 7, 3,2,26 1,9 6, ,

33 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Kupari Kromi Antimoni Molybdeeni Nikkeli Ni liuk Koboltti Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 12:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~13 l/s;, / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Jää cm; Lumi cm; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;, / 71 Kirkkojoki 71 Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 3,1 1,2 <,1 <,5 4,9 4,8,98,3,31,39,31 <, / 71 Kirkkojoki 71 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8;,2 2,4,89 <,1 <,5 3,7 3,6,57,12,11,32,21 <, / 71 Kirkkojoki 71 Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;,2 3,8,95 <,1 <,5 5,2 5,2,63,2 <,1,53,3, / 71 Kirkkojoki 71 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 5,3 1,4 <,1 <,5 6,6 6,3,73,41,21,57,42, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,5 m; Jää 4 cm; Lumi 1 cm; Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; 1 2,5 1,3 <,1 <,5 7, 6,8 1,3,21,2,48,3 <,5 4 7, 2,2 1,3 1,5 5, ,9,91,7,25 <, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1 2,8 1,,28, ,2,51,35,5,2,5 4 7, 1,7 2,3 1,3 4, ,49,34,68,27 <,5-2 15

34 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 3/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Sulfaatti Rauta Sinkki oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 14,8 4,9 49 6, , ,3 4,3 42 7, 6,8,23 1,9 6, , ~ / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 8,2 7,7 65 6,7 13 5,9 4, , 7,5 63 7, 6,5,5 4,1 6, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5,1 7,9 54 6,7 15 6,3 4, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,5 1,3 8,8 79 6,7 13 3, 3, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,5 15,8 5,5 55 6, , / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;,5 8, 7,9 67 6,7 14 4,8 2, / 6 Viinijoki 6 Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8;,2,2 12, 83 6,8 24 5,2 1, / 6 Viinijoki 6 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 7,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 11,1 9,8 89 6,7 1 2,5 1, , / 6 Viinijoki 6 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 17,2 6,7 7 6,7 8,4 5, 1,

35 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 4/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Kupari Kromi Antimoni Molybdeeni Nikkeli Ni liuk Koboltti Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 5,7 1,8,38, ,3,47,38 1,6,58,8 4 7, 2,5 1,4,97 3, ,,28,3,74,46 <, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 8,3 1,6,2, ,3,77,54,86,37,7 4 7, 3,5 1,3,72 4, ,51,4,99,42 <, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 3,5 1,4,23, ,7,68,53,48,37 <, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,5 2,6,98,29, ,2,48,46,48,19, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,5 5,8 1,2,43 1, ,5,43,29 1,6,41, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;,5 3,6 1,5,21 1, ,6,57,5,66,31, / 6 Viinijoki 6 Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8;,2 2,1,97,59 1, ,7,44,44, / 6 Viinijoki 6 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 7,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 2,5,98,19, ,1,28,2, / 6 Viinijoki 6 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 4,1 1,2,12, ,5,3,24,76

36 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 5/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Sulfaatti Rauta Sinkki oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l / 6 Viinijoki 6 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 8, 8,7 73 6,8 12 7,8 3, / 77 Viinijoki 77 Jokela Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast;,2,1 11,1 76 6,8 23 8,2 4, / 77 Viinijoki 77 Jokela Jää cm; Lumi cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 7,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 1,7 8,9 8 6,7 1 5,8 3, , / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 16,4 5,9 6 6,7 8,5 6,3 1, / 77 Viinijoki 77 Jokela Jää cm; Lumi cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 8, 8,4 71 6, , / 78 Viinijoki 78 tilussilta Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2,1 1,7 73 6,7 2 9,2 4, / 78 Viinijoki 78 tilussilta Jää cm; Lumi cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,2 8,4 9,5 81 6,7 8,9 7,5 5, < / 78 Viinijoki 78 tilussilta Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;,2 16, 6, 61 6,6 8, 8,3 6, / 78 Viinijoki 78 tilussilta Jää cm; Lumi cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 7,8 8,9 75 6,5 9, / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 6,2 6,9 5, ,4 18

37 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 6/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Kupari Kromi Antimoni Molybdeeni Nikkeli Ni liuk Koboltti Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 6 Viinijoki 6 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 5,5 1,6,19, ,5,44,3, / 77 Viinijoki 77 Jokela Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast;,2 3,4 1,7,5 1, ,5,42,42, / 77 Viinijoki 77 Jokela Jää cm; Lumi cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 7,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 2,8 1,1,17, ,2,31,25, / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 5,8 1,4,1, ,6,35,29, / 77 Viinijoki 77 Jokela Jää cm; Lumi cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 4,8 2,,13, ,5,59,4, / 78 Viinijoki 78 tilussilta Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;, , / 78 Viinijoki 78 tilussilta Jää cm; Lumi cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,2 1 1,, / 78 Viinijoki 78 tilussilta Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;, , / 78 Viinijoki 78 tilussilta Jää cm; Lumi cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;, , / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 4,3 3,8,28

38 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 7/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Sulfaatti Rauta Sinkki oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 11:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~2 l/s;,1 7,3 6,7 6,6 7,2 4, , / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 2,5 6,7 6,6 6, 1, , / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 9, 7, / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 11:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 12,9 7,2 13 6,9 14 5, / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 12:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 3,4 7,5 11 5,1 3, / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1,1 13,3 91 6,9 6,1 14 1,4 < , / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Klo 12:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~4 l/s;,1 5,1 11, 86 6,4 4,5 19 1, <1 77 < , / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Virt ~35 l/s;,1 11,8 8,2 76 6,5 4,8 4 1,9 2, , / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~125 l/s;,1 7,3 8,3 69 6, 4,8 36 2,3 4, , / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~3 l/s;,1,2 13,3 91 6,8 6,9 15 3,5 1,

39 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 8/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Kupari Kromi Antimoni Molybdeeni Nikkeli Ni liuk Koboltti Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 11:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~2 l/s;,1 4,8 4,9, / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 4,4 4,4, / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, , / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 11:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, , / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 12:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 7 /8;, , / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 2,3 2,3, / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Klo 12:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~4 l/s;,1 3, 3,, / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Virt ~35 l/s;,1 4,8 4,7, / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~125 l/s;,1 4,3 4,3, / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~3 l/s;,1 5,3 5,3,22

40 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 9/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Sulfaatti Rauta Sinkki oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Klo 11:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~15 l/s;,1 4,8 11, 85 6,3 5,3 44 1,5 < , / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Virt ~25 l/s;,1 12,2 8, 75 6,2 6,1 39 3,9 3, < / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~4 l/s;,1 7,3 8,9 74 6, 7, 34 9, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 13:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~2 l/s;,1 11,1 6,8 28 8, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~8 l/s;,1 16,4 6, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 8,4 6, / 184A Sukkulanjoki 184 A Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 9,1 9,5 82 6,1 2,6 3, < / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;,2 15,7 8,2 83 6,5 3,3 8, / 184A Sukkulanjoki 184 A Jää cm; Lumi cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 7,5 9,5 79 6, 3, / 84 Sukkulanjoki 84 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 9, 9,7 84 6,4 2,8 4, <

41 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Kupari Kromi Antimoni Molybdeeni Nikkeli Ni liuk Koboltti Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Klo 11:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~15 l/s;,1 8,2 8,1, / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Virt ~25 l/s;, , / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~4 l/s;, , / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 13:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; Virt ~2 l/s;, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~8 l/s;, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;, / 184A Sukkulanjoki 184 A Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;, / 184A Sukkulanjoki 184 A Jää cm; Lumi cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;, / 84 Sukkulanjoki 84 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2

42 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 11/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Sulfaatti Rauta Sinkki oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;,2 16, 7,8 79 6,7 3,4 7, / 84 Sukkulanjoki 84 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 7,5 9,6 8 6,2 4, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Jää 4 cm; Lumi 15 cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,5,1 1, 69 6,7 19 8, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,7 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 8:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,5 9,5 9,3 82 6,7 8, < , / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,3 m; Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 14,4 6, 58 6,2 8, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,9 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,,1 E E 6,7 4,5 4, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, 8,5 1,6 91 6,9 6, 3, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, 18,1 8,6 91 7,2 6, 7, < / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,8 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,,1 14,9 1 7, 7,3, ,93

43 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 12/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Kupari Kromi Antimoni Molybdeeni Nikkeli Ni liuk Koboltti Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8;, / 84 Sukkulanjoki 84 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8;, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Jää 4 cm; Lumi 15 cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 2,8 1,2,36 1, ,6,31,26, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,7 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 8:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;,5 3,1 1,4,13 <,5 1 9,9 1,1,26,27, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,3 m; Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 7,6 2,6,14, ,,67,53, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,9 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, -2 6, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, -2 6, / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,8 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, 2,5,29 <,1 <,5 3, 3,1 <,1 <,1 <,1,25

44 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 13/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Sulfaatti Rauta Sinkki oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, 9,4 1,5 92 6,8 6,5 4,8 43 < , / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, 18,2 8,3 89 7,4 6,7 7, , < / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1, m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,,1 13,5 92 6,6 5,1 2, , / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, 9, 1,4 9 6,9 6, 6, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, 18,2 8,6 91 7,2 6,4 6, / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 5 cm; Lumi 5 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,1 14,5 99 7,1 7,2, ,3 4 1,1 11,8 83 8, 2,8 3,5 26 6,4 58 2, , / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 8:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 4 /8; 1 9, 1,7 92 6,9 6,5 3, ,1 4 9, 1,5 91 8, 8,6 1,5 9 6,9 6,1 2, , / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 18,3 8,7 92 7,3 6,4 3, ,1 4 18,4 8,5 91 8, 17,5 5,6 59 7,1 6,9 5, , <2

45 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 14/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Kupari Kromi Antimoni Molybdeeni Nikkeli Ni liuk Koboltti Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, 2,2,51 <,1 <,5 3,9 3,6,27,16,15, / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, 2,2,45 <,1 <,5 3,5 3,1,21 <,1 <,1, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1, m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1, 2,6 2,6, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, 3,9 3,6, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.; 1, 3,1 2,8, / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 5 cm; Lumi 5 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 2,5,25 <,1 <,5 2,9 2,9 <,1 <,1 <,1,26 4 8, 2,1,48,27 <, ,72,63,57, / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 8:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 4 /8; 1 2,1,44 <,1 <,5 3,7 3,6,26,23,1,17 4 8, 2,2,41 <,1 <,5 3,5 3,3,25,18,15,19-2 8, / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 2,8,33 <,1 <,5 3, 2,8,1 <,1 <,1,23 4 8, 2,2,33 <,1 <,5 4,1 3,8,36,14,12,32-2 5,9

46 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 15/16 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 2183 / 118 = Viinijärvi 118 ( ) 2183 / 154 = Haapaoja, maantiesilta 154 ( ) 2183 / 168 = Viinijärvi 168 ( ) 2183 / 172 = Haapaoja, maantiesilta 172 ( ) 2183 / 177 = Viinijärvi 177 ( ) 2183 / 184A = Sukkulanjoki 184 A ( ) 2183 / 221 = Paljakannurmenoja 221 ( ) 2183 / 222 = Viinijärvi 222 ( ) 2183 / 449 = Karnukkapuro, kaivospiirin yp. ( ) 2183 / 453 = Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) ( ) 2183 / 6 = Viinijoki 6 ( ) 2183 / 7 = Viinijärvi 7 Kuusisaari ( ) 2183 / 71 = Kirkkojoki 71 ( ) 2183 / 72 = Polvijärvi 72 syvänne ( ) 2183 / 73 = Polvijärvi 73 ( ) 2183 / 77 = Viinijoki 77 Jokela ( ) 2183 / 78 = Viinijoki 78 tilussilta ( ) 2183 / 84 = Sukkulanjoki 84 ( ) 2183 / 93 = Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli ( ) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (Kokonaissyvyys (m)) Näk.syv. = Näkösyvyys (Näkösyvyys (m)) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (Ilman lämpötila (ast-c)) Pilv. = Pilvisyys (Pilvisyys (-8)) Tuulnop. = Tuulen nopeus (Tuulen nopeus (m/s)) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (Tuulen suunta (ast.)) Jää = Jään paksuus (Jään paksuus (cm)) Lumi = Lumen paksuus (Lumen paksuus (cm)) Virt = Virtaama () Lämpöti = Lämpötila (Lämpötila) Happi = Happi, Metrohm titraattori (SFS-EN 25813:1993) Happi% = Happi% (Kyllästys%, laskennallinen suure) ph = ph (SFS 321:1979) Sähkönj. = *Sähkönjohtokyky (SFS-EN 27888:1994) Väriluku = Värimääritys, FIA-menetelmä (SFS-EN 7887:212, osa 6, spektrof., FIA-analysaattori) Sameus = *Sameus (SFS-EN 727:2) K-aine = *Kiintoaine (SFS-EN 872:25, GF/C-suodatus) COD-Mn = *Kemiallinen hapenkulutus (COD-Mn) (SFS 336:1981) TOC, liuk = Kokonaisorgaaninen hiili, liuk (SFS-EN 1484 (1997)) Kok. N = *Kokonaistyppi, FIA (Sis. menetelmä LA6, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) NH4-N = *Ammoniumtyppi, FIA (Sisäinen menetelmä LA63, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) NO3N+NO2N = *Nitraatti+ Nitriitti, FIA (SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-analysaattori) Kok. P = *Kokonaisfosfori, FIA (Sis. menetelmä LA65, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) PO4-P = *Fosfaattifosfori, FIA (Sis.men. LA64, kolorimetrinen, FIA-analysaattori, GF/C-suod.) Sulfaatti = Sulfaatti (SFS-EN ISO 134-1:29) Rauta = *Rauta ICP-OES (ICP-OES, SFS-EN ISO (29)) Sinkki = *Sinkki ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Kupari = *Kupari ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216))

47 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 16/16 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Kromi = *Kromi ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Antimoni = *Antimoni ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Molybdeeni = *Molybdeeni ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Nikkeli = *Nikkeli ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Ni liuk = *Nikkeli ICP-MS, liukoinen (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216), suod.) Koboltti = *Koboltti ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Kadmium = *Kadmium ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Cd liuk = *Kadmium ICP-MS, liukoinen (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216), suod.) Arseeni = *Arseeni ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Lyijy = *Lyijy ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Hg = *Elohopea, vesi (SFS-EN ISO (28)) Klorof.-a = *Klorofylli-a (SFS 5772:1993) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

48 << Back Data Input & Results v 4. Calculate Clear data Samples Processed: 62 / 62 INPUT (MONITORING) DATA Required Required Required RESULTS (Copper) with EQSbioav = 1 µg/l RESULTS (Nickel) with EQSbioav = 4 µg/l ID Sample Name Sample Number Date Measured Copper Conc (dissolved) [µg/l] Measured Nickel Conc (dissolved) [µg/l] Measured Zinc Conc (dissolved) [µg/l] Measured Lead Conc (dissolved) [µg/l] ph DOC [mg/l] Ca [mg/l] Zinc ABC Conc (dissolved) [µg/l] Local HC5 (dissolved) [µg/l] BioF Bioavailable Copper Conc [µg/l] RCR Notes Local HC5 (dissolved) [µg/l] BioF Bioavailable Nickel Conc (µg/l) RCR Notes Jyrkänpuronkanava , ,68,2! Local HC 39,59,1 1,31,33! Local HC Jyrkänpuronkanava , ,42,1! Local HC 48,33,8 1,16,29! Local HC Kirkkojoki ,8 6, ,68,2! Local HC 29,48,14,65,16! Local HC Kirkkojoki ,6 6, ,89,3! Local HC 23,57,17,61,15! Local HC Kirkkojoki ,2 6, ,68,2! Local HC 29,48,14,71,18! Local HC Kirkkojoki ,3 6, ,68,2! Local HC 28,93,14,87,22! Local HC Polvijärvi 72, 1 m ,8 6, ,89,3! Local HC 29,48,14,92,23! Local HC Polvijärvi 72, p-1 m , ,89,3! Local HC 23,42,17 7,68 1,92! Local HC Polvijärvi 72, 1 m , ,89,3! Local HC 29,48,14 2,31,58! Local HC Polvijärvi 72, p-1 m , ,42,1! Local HC 48,33,8 2,73,68! Local HC Polvijärvi 72, 1 m , ,68,2! Local HC 28,93,14 1,8,45! Local HC Polvijärvi 72, p-1 m , ,8,5! Local HC 23,42,17 3,93,98! Local HC Polvijärvi 72, 1 m , ,68,2! Local HC 29,48,14 2,17,54! Local HC Polvijärvi 72, p-1 m , ,89,3! Local HC 23,42,17 4,1 1,2! Local HC Polvijärvi , ,89,3! Local HC 29,48,14 1,49,37! Local HC polvijärvi , ,89,3! Local HC 29,48,14 2,31,58! Local HC Polvijärvi , ,89,3! Local HC 29,48,14 2,31,58! Local HC Polvijärvi , ,68,2! Local HC 29,48,14 2,31,58! Local HC Viinijoki , ,89,3! Local HC 23,57,17 3,22,81! Local HC viinijoki , ,68,2! Local HC 29,48,14 1,76,44! Local HC Viinijoki , ,42,1! Local HC 38,18,1 1,26,31! Local HC Viinijoki , ,42,1! Local HC 39,59,1 1,31,33! Local HC Viinijoki , ,89,3! Local HC 23,57,17 3,39,85! Local HC Viinijoki , ,68,2! Local HC 29,48,14 1,76,44! Local HC Viinijoki , ,42,1! Local HC 38,18,1 1,36,34! Local HC Viinijoki , ,42,1! Local HC 36,88,11 1,52,38! Local HC Viinijoki , ,89,3! Local HC 23,57,17 2,55,64! Local HC Viinijoki , ,68,2! Local HC 29,48,14 1,36,34! Local HC Viinijoki , ,42,1! Local HC 36,88,11 1,41,35! Local HC Viinijoki , ,42,1! Local HC 36,88,11 1,41,35! Local HC Haapaoja ,8 6, ,8,5! Local HC 23,76,17,64,16! Local HC Haapaoja ,9 6,7 5,4 1 1,23,1! Local HC 15,84,25 1,24,31! Local HC Haapaoja ,4 6, ,8,5! Local HC 19,2,21,93,23! Local HC Haapaoja , ,8,5! Local HC 23,94,17 11,86 2,97! Local HC Haapaoja ,2 5,4 1 1,23,1! Local HC 14,32,28 44,68 11,17! Local HC Haapaoja , ,8,5! Local HC 16,52,24 15,74 3,93! Local HC Paljakannurmenoja , ,8,5! Local HC 18,88,21 18,1 4,5! Local HC Paljakannurmenoja , ,89,3! Local HC 29,48,14 8,82 2,21! Local HC Paljakannurmenoja , ,89,3! Local HC 23,41,17 9,23 2,31! Local HC Karnukkapuro ,3 6, ,89,3! Local HC 23,76,17,39,1! Local HC Karnukkapuro , ,68,2! Local HC 36,88,11,33,8! Local HC Karnukkapuro ,7 6, ,42,1! Local HC 48,33,8,39,1! Local HC Karnukkapuro , ,1,2! Local HC 36,88,11,47,12! Local HC Karnukkapuro ,3 6, ,89,3! Local HC 23,57,17,9,22! Local HC Karnukkapuro ,1 6, ,68,2! Local HC 36,88,11,88,22! Local HC Karnukkapuro , ,42,1! Local HC 48,33,8 1,74,43! Local HC Karnukkapuro ,1,2! Local HC 36,88,11 1,63,41! Local HC Viinijärvi , ,89,3! Local HC 23,42,17 2,39,6! Local HC Viinijärvi ,9 6, ,89,3! Local HC 29,48,14 1,34,34! Local HC Viinijärvi , ,68,2! Local HC 36,88,11 1,19,3! Local HC Viinijärvi ,6 6, ,89,3! Local HC 23,41,17,44,11! Local HC Viinijärvi ,6 6, ,89,3! Local HC 3,8,13,47,12! Local HC Viinijärvi ,8 7, ,68,2! Local HC 43,1,9,26,6! Local HC Viinijärvi , ,89,3! Local HC 23,76,17,52,13! Local HC Viinijärvi ,6 6, ,89,3! Local HC 3,14,13,48,12! Local HC Viinijärvi ,1 7, ,68,2! Local HC 41,28,1,3,8! Local HC Viinijärvi 7, 1 m ,9 7, ,89,3! Local HC 23,94,17,48,12! Local HC Viinijärvi 7, p-1 m , ,89,3! Local HC 23,41,17 7,35 1,84! Local HC Viinijärvi 7, 1 m ,6 6, ,89,3! Local HC 3,8,13,47,12! Local HC Viinijärvi 7, p-1 m ,3 6, ,89,3! Local HC 3,8,13,43,11! Local HC Viinijärvi 7, 1 m ,8 7, ,68,2! Local HC 42,29,9,26,7! Local HC Viinijärvi 7, p-1 m ,8 7, ,68,2! Local HC 42,11,9,36,9! Local HC

49 Raportti Raino-Lars Albert Viinijärven yhteistarkkailun kasviplanktontulokset 217 Raportti sivu 1 / 12