Suomalaisen hoivatyön vahvuudet ja heikkoudet

Transkriptio

1 Suomalaisen hoivatyön vahvuudet ja heikkoudet TEPPO KRÖGER ANU LEINONEN, MATTI VUORENSYRJÄ Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen

2 NORDCARE-tutkimusprojekti Yhteispohjoismainen tutkijaryhmä, joka jo aiemmin vertaillut pohjoismaista kotipalvelua (Szebehely 2003) ja tehnyt laajan katsauksen pohjoismaisesta vanhuspalvelututkimuksesta (Szebehely 2005) Vetäjänä professori Marta Szebehely Tukholman yliopistosta Jäseniä Tukholman ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi NOVA-tutkimuslaitoksesta Oslosta ja Gerontologisesta instituutista Kööpenhaminasta

3 NORDCARE-tutkimusprojekti Ensimmäinen hoivatyön pohjoismainen tutkimus, jolla eri maista varta vasten kerätty kvantitatiivinen aineisto Ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa eri Pohjoismaiden hoivatyön tilasta hoivatyöntekijöiden näkökulmasta Aineistonhankinta ammattiliittojen kautta (Suomessa Super, Tehy & KTV JHL) Perustason hoivatyöntekijät (lähihoitajat, perushoitajat, hoitoapulaiset, ohjaajat jne., pl. sairaan- ja terveydenhoitajat)

4 NORDCARE-tutkimusprojekti Itse yhteistyönä suunniteltu kyselylomake Käännetty neljälle kielelle Esitestaus jokaisessa maassa Otos 1200 hoivatyöntekijää/maa (+ 150 Norjassa) Vastausprosentit (netto; brutto: 60,5-70,1 %) Ruotsi 66,6 % (735 h.) Suomi 72,4 % (726 h.) Norja 73,5 % (906 h.) Tanska 79,9 % (841 h.)

5 Pohjoismaisia tuloksia Vastaajien keski-ikä vuotta (Suomessa 45,2 v) Hoivatyö on ollut naisten tekemää työtä, mutta Suomi 98,3 % Tanska 98,0 % Norja 95,4 % Ruotsi 93,4 % Hoivatyö on ollut julkissektorin työtä, mutta Norja 98,5 % Tanska 96,3 % Ruotsi 93,3 % Suomi 84,0 %

6 Pohjoismaisia tuloksia Hoivatyötä tehdään ensi sijassa (vain) vanhojen ihmisten parissa Norja 63,9 % Ruotsi 67,8 % Suomi 70,3 % Tanska 81,4 % Hoivatyötä tehdään ensi sijassa (vain) laitosmaisissa olosuhteissa Tanska 52,1 % Ruotsi 55,4 % Norja 63,0 % Suomi 68,7 %

7 Pohjoismaisia tuloksia Hoivatyöntekijät ovat joka maassa erittäin kokeneita (väh. 10 v.) Ruotsi 63,5 % Suomi 65,4 % Tanska 67,5 % Norja 75,4 % Hoivatyöntekijät ovat koulutetuimpia Suomessa (yli 2 v. koulutus) Tanska 31,0 % Ruotsi 31,2 % Norja 35,5 % Suomi 51,1 % Monet hoivatyöntekijät harkitsevat vakavasti työnsä lopettamista mutta Suomessa eivät aivan niin monet kuin muualla Suomi 25,8 % Norja 27,6 % Tanska 37,7 % Ruotsi 39,6 %

8 Pohjoismaisia tuloksia Hoivatyö on kokopäivätyötä vain Suomessa Norja 34,6 % Ruotsi 36,8 % Tanska 40,2 % Suomi 88,1 % Vakituiset työsuhteet ovat harvinaisimpia Suomessa Suomi 74,7 % Ruotsi 84,7 % Norja 92,1 % Tanska 94,6 % Yötyö on yleisintä Suomessa Tanska 11,4 % Norja 22,0 % Ruotsi 22,7 % Suomi 49,9 %

9 Kotihoidon hoivatyöntekijöiden asiakasmäärät Pohjoismaissa (työvuoron aikana, ka) , ,1 12,7 12,2 11,3 10,7 Tanska Suomi 10 7,8 6,8 6,9 6,5 9,6 9,5 8,5 Norja Ruotsi 5 4,7 0 Arkipv, päivävuoro Arkipv, iltavuoro Viikonloppuisin Yövuoro

10 Laitoshoidon hoivatyöntekijöiden asiakasmäärät Pohjoismaissa (työvuoron aikana, ka) , ,8 16,1 15,9 17, ,3 Tanska Suomi ,1 7,7 6,9 8,7 7,9 9,4 8,7 7,7 Norja Ruotsi 5 0 Arkipv, päivävuoro Arkipv, iltavuoro Viikonloppuisin Yövuoro

11 Laitoshoidon hoivatyöntekijät Pohjoismaissa, joiden mielestä asiakkaita on liikaa (%) ,5 56,7 59, ,8 41,6 43,8 48, , , , ,4 30,8 24,8 Tanska Suomi 20 16,2 Norja Ruotsi 10 0 Arkipv, päivävuoro Arkipv, iltavuoro Viikonloppuisin Yövuoro

12 Pohjoismaisia tuloksia Monet hoivatyöntekijät ovat henkisesti uupuneita (lähes aina tai usein työpäivän jälkeen) Tanska 32,1 % Norja 36,3 % Suomi 42,3 % Ruotsi 43,9 % Monilla hoivatyöntekijöillä on työperäisiä univaikeuksia (lähes aina tai usein) Tanska 14,5 % Norja 14,7 % Ruotsi 16,3 % Suomi 20,2 % Monet hoivatyöntekijät ovat fyysisesti väsyneitä (lähes aina tai usein työpäivän jälkeen) Ruotsi 57,5 % Tanska 58,2 % Norja 63,7 % Suomi 68,9 %

13 Pohjoismaisia tuloksia Useat hoivatyöntekijät tekevät viikoittain palkatonta ylityötä Ruotsi 5,5 % Norja 5,7 % Tanska 6,0 % Suomi 11,6 % Useat hoivatyöntekijät kokevat viikoittain väkivallan uhkaa Tanska 9,4 % Norja 12,8 % Ruotsi 14,4 % Suomi 16,0 % Monet hoivatyöntekijät kokevat itsensä useimmiten riittämättömiksi vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin Norja 19,1 % Tanska 21,6 % Ruotsi 24,1 % Suomi 28,7 %

14 Pohjoismaisia tuloksia Suomalaiselle hoivatyölle tyypillisiä työtehtäviä Hallinnolliset tehtävät Valmisruoan tarjoaminen Kuntouttaminen Pistokset Yhteydenpito omaisiin Suomalaiselle hoivatyölle ei-tyypillisiä työtehtäviä Siivoaminen Lämpimän aterian valmistaminen Kahvin juonti asiakkaan kanssa Ostoksilla käyminen Asioiminen asunnon ulkopuolella asiakkaan kanssa

15 Suomalaisen hoivatyön piirteitä palvelumuodoittain (%, useimmiten) ,7 85,2 85,3 81,3 79, ,6 63, ,7 36,6 38,4 46,1 40,5 27,5 25,2 42,1 43,5 49,5 39,1 36,1 46,8 37,6 21,9 21,4 42,2 22,8 Kotihoito/-palvelu Palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus Muu 10 0 Liian paljon työtä Tukea esimieheltä Voi vaikuttaa sisältöön Työtehtävät mielekkäitä Riittämättömyyden tunne

16 Suomalaisen hoivatyön piirteitä palvelumuodoittain (%, väh. joka viikko) 60 56, ,4 44, , ,7 26,6 10 5,5 13,7 12,2 15,8 13, , ,4 18,8 15,2 Kotihoito/-palvelu Palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus Muu 1,9 0 Henkilökunnan puute Palkallinen ylityö Palkaton ylityö Väkivallan uhka

17 Suomalaisen hoivatyön piirteitä palvelumuodoittain (%, lähes aina tai usein) , ,1 63,4 67, ,2 19,6 40,4 37, ,836,6 37,6 48,3 46,3 19, ,5 Kotihoito/-palvelu Palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus Muu 10 0 Fyysinen väsymys Selkäkipu Henkinen uupumus Univaikeudet

18 Suomalaisen hoivatyön piirteitä palvelumuodoittain (%, väh.kahdesti/v, hyvin tai melko suuri, %) 60 54, ,7 43,1 40,2 40,2 49,4 43,6 49,1 47,3 41, ,4 25,5 31,6 27,4 21,6 26, ,5 27,1 Kotihoito/-palvelu Palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus Muu 0 Sairauspoissaolot Sairausläsnäolot Terveysvaara Lopettamisharkinta

19 Suomalaisen hoivatyön piirteitä ammateittain (%, useimmiten) ,9 87,8 83,7 79,9 79, ,3 41,7 36,2 35,2 31,5 56,2 45,1 38,8 35,2 30, ,4 40,9 52,1 48,2 33,9 30,7 30, ,1 Perushoitaja Lähihoitaja Kodinhoitaja Hoitoapulainen Muu 0 Liian paljon työtä Tukea esimieheltä Voi vaikuttaa sisältöön Työtehtävät mielekkäitä Riittämättömyyden tunne

20 Hoivatyössä pysymisen ja jättämisen aikeet Hoivatyön jättämis-/pysymisaikeita selittävät (logistisen regressioanalyysin mukaan) Yksityinen vs. julkinen työnantaja (Suomi & Ruotsi) Fyysinen ja psyykkinen rasitus Esimiehen ja organisaation luottamus ja tuki Työn mielekkyys Avointen vastausten sisällönanalyysin mukaan jättämisaikomuksia perusteltiin useimmin Tuki- ja liikuntaelinten sairauksilla Työn raskaudella ja siitä johtuvalla väsymyksellä Kiireellä Työssä pysymisaikeita perusteltiin useimmin Työn mielekkyydellä Asiakkailla Hyvällä työilmapiirillä

21 Hoivatyöntekijöiden muutostoiveet tulevaisuudelle Leinonen, Anu Hoivatyöntekijöiden muutostoiveiden topografia. Kannanottoja vanhuksen kohteluun, henkilöstöresursseihin ja ikääntymispolitiikkaan. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2), Jos sinä saisit päättää, mitä muutoksia haluaisit toteuttaa vanhusten ja vammaisten hoidossa? Osa-aineistona suomalaiset hoivatyöntekijät, jotka työskentelevät 65+ asiakkaiden parissa, pelkästään kotona tai pelkästään laitoksessa/ asumispalveluyksikössä (N = 572) 469 vastaajaa (82 %) esitti muutostoiveita

22 Monitasoisia muutostoiveita Hoiva toimintana (autettavan kohtaaminen, työmuodot) Hoivan puitteet (sosiaaliset ja fyysiset hoivaympäristöt, henkilöstöresurssit) Hoivan rakenteet (yhteiskunnan asenteet hoivatyöhön, omaisten rooli julkisen ja yksityisen vastuunjaossa, palvelurakenne)

23 Keskeisimmät muutostoiveet Lisää henkilöstöä, lisää auttavia käsiä! N = 299 (64 %) Yksilöllisempää hoivaa! Aikaa muullekin kuin perusrutiineille Kiireettömyyttä Kokonaisvaltaista hoivaa Arvostusta yhteiskunnalta ja päättäjiltä Koti- ja laitoshoidon yhtäaikaista kehittämistä

24 Lisää henkilöstöä! Yksilöllisempää hoivaa! Enemmän hoitohenkilökuntaa, koska hoito on nykyisin taas säilytyshoitoa. Puhtaus ja ruoka taataan, muuta ei, koska on liian vähän työntekijöitä. Mielestäni ihmisen pitäisi saada nauttia elämästään myös laitoshoidossa. [ ]. (h2314l) enemmän henkilökuntaa vanhusten hoitoon jotta he saisivat kiireetöntä ihmisläheistä palvelua ja myös yksilöllistä palvelua [epäselvää] vanhuksille haluaisin antaa paljon enemmän aikaa työajastani (h2159k)

25 Yksilöllisen hoivan taustalla muutakin kuin henkilöstömäärä terv.keskusten vuodeosastoilla pitäisi potilaiden olla 2 hengen huoneissa ja intimiteettisuojan paljon parempi. Hoitajia enemmän. Kaikilla työntekijöillä pitäisi olla yhteinen käsitys työjärjestyksestä ja potilaiden/asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta sekä heidän kunnioittamisestaan. Esim. suihkuun viedään toista tai tuodaan suihkusta ja hoidetaan hänet pahat haavansa samalla kun vierustoverille lapataan jo aamupuuroa (h2678l)

26 Kokonaisvaltaista hoivaa! Laitoksessa toivoisin olevan enemmän hoitajia jotta jäisi aikaa paremmin potilaille. Voisi silloin hoitaa potilaitaan kokonaisvaltaisemmin ja kun pt. kokisi saaneensa riittävästi aikaani uskoisin hänen olevan rauhallisempi, ilman turhaa kellonsoittelua tai kiputai unilääkkeitä. (h2700l) Kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Liian monta ihmistä käy vanhuksen luona johtuen ryhmätyöstä. Enemmän AIKAA. Liikaa tietokonetouhuksi mennyt. Ei vanhus tule autetuksi jos työn antaja vaan latelee mitä ei saa tehdä ja käydään päivää ja näkemiin sanomassa!! (h2268k)

27 Arvostusta päättäjiltä! [ ] Esim. vanhuksia ei viedä ulos, ei kauppaan ei tehdä mitään mikä on kivaa. Aikaa on vain hengissäpitämiseen, siksi vanhusten masennus on niin yleistä! Yhteiskunnassa on rahaa enemmän kuin koskaan ja vanhuspalveluita huononnetaan systemaattisesti. (h2595k)

28 Koti- ja laitoshoidon yhtäaikaista kehittämistä! Autettaisiin näitä vanhuksia, niin kauan kotona kun he vaan jaksavat ja ovat hyvässä kunnossa, että ne saisi asua kotona, eikä vanhainkotiin tai vuodeosastolle, heistä tulee vaan niin apaattisia ihmisiä sanon vaan, niin kotona asuminen on kaikista parasta niin kauan kun pystyy. (h2279k) [ ] myös laitospaikkoja tarvitaan, outo suuntaus että niitä ollaan karsimassa kaikki eivät pärjää kotona tukipalvelujenkaan turvin (h2680l)

29 Suomalaisen hoivatyön vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet Pitkä hoitotyön koulutus Pitkä työkokemus Sairauslomat eivät niin yleisiä kuin olettaisi Kotihoidon työolosuhteet paremmat kuin laitostyössä Heikkoudet Määräaikaiset työsuhteet Vuorotyön laajuus Laitostyön organisointi ja kova työpaine

30 Suomalaisen hoivatyön uhkat ja mahdollisuudet Uhkat Fyysinen ja psyykkinen rasitus korkeita Väkivallan uhka korkea Neljännes harkitsee lopettamista Eläköityminen Asiakkaiden tarpeita ei kyetä täyttämään imago romahtaa rekrytointi vaikeaksi Mahdollisuudet Työn korkea mielekkyys Kolme neljännestä aikoo pysyä hoivatyössä Asiakkaisiin sitoudutaan vahvasti/ammattietiikka Henkilöstön lisääminen & työn organisoinnin ja sisällön kehittäminen palvelujen laadun ja työolosuhteiden nousu henkilökunnan pysyvyys ja uuden rekrytoinnin helpottuminen