Koulun a r k e a t u t k i m a s s a

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulun a r k e a t u t k i m a s s a"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki OPETUSVIRASTO Helsingfors stad UTBILDNINGSVERKET Koulun a r k e a t u t k i m a s s a Yläasteen erot ja erilaisuudet ELINA LAHELMA JA TUULA GORDON (toim.) A1:2002

2 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja Helsingfors stads utbildningsverks publikationsserie City of Helsinki, Publication Series A 1 : Koulun arkea tutkimassa Yläasteen erot ja erilaisuudet ELINA LAHELMA ja TUULA GORDON (toim.)

3 ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISSN HELSINKI 2003 HELSINGFORS 2003

4 Helsingin kaupunki OPETUSVIRASTO PL 3000, Helsingin kaupunki Hämeentie 11 A, Helsinki 53 Tekijät Elina Lahelma ja Tuula Gordon (toim.) Nimike Koulun arkea tutkimassa: yläasteen erot ja erilaisuudet Julkaisija Julkaisuaika Sivumäärä Helsingin kaupungin opetusvirasto Tiivistelmä Tässä julkaisussa yläasteella etnografista tutkimusta tehnyt tutkimusryhmä kertoo tutkimustuloksistaan. Siinä kiinnitetään huomiota opetukseen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, sekä siihen, miten nämä ihmiset ja toiminnot sijoittuvat koulun tiloihin. Tutkimuksen lähtökohtana oli kiinnostus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja koulun mahdollisuuksiin käsitellä oppilaiden välisiä eroja, kuten sosiaalinen ja kulttuurinen tausta ja sukupuoli, mutta myös eroja valmiuksissa ja kiinnostuksen suuntautumisessa. Julkaisun ensimmäisessä osassa Tuula Gordon ja Elina Lahelma analysoivat näitä kysymyksiä käyttäen jaotteluna koulun eri kerrostumia: virallinen koulu, informaali koulu ja fyysinen koulu. Vaikka nämä kerrostumat ovat koulun arjessa kietoutuneet toisiinsa, erittely auttaa hahmottamaan kouluelämän moninaisuutta ja kiinnittämään huomiota asioihin, jotka koulututkimuksessa usein ovat jääneet huomiotta. Julkaisun tavoitteena ei ole pyrkiä opastamaan opettajia, mutta siihen on sisällytetty luku Hyviin käytäntöihin, jossa esitetään joitakin tutkimuksesta nousevia kysymyksiä. Julkaisun toisessa osassa esitellään erillisinä artikkeleina tutkimusprojektin muiden tutkijoiden tekstejä teemoista, joihin he ovat erityisesti keskittyneet. Tarja Palmu kirjoittaa äidinkielen oppikirjoista ja muista koulun teksteistä, Tarja Tolonen poikien keskinäisistä suhteista, Sinikka Aapola pohtii murrosikää ja Jukka Lehtonen koulun heteronormatiivisuutta. Julkaisu on suunnattu erityisesti opettajille ja muille koulun ammattilaisille, samoin kuin opettajiksi opiskeleville. Avainsanat peruskoulun yläaste, kouluetnografia, sukupuoli, tasa-arvo

5 Helsingfors stad UTBILDNINGSVERKET PB 3000, Helsingfors stad Tavastvägen 11 A, Helsingfors 53 Författare Elina Lahelma och Tuula Gordon (red.) Titel Att undersöka skolans vardag: olikheter och diversitet i högstadiet Utgivare Utgivningsår Antal sidor Helsingfors stads utbildningsverk Sammandrag En forskningsgrupp, som utförde en etnografisk studie på högstadiet, beskriver sina resultat i denna publikation. I studien fäster forskarna vikt vid undervisningen, växelverkan mellan personer och vid hur dessa människor och aktiviteter placerar sig i skolans lokaliteter. Utgångspunkt för studien var intresse för social rättvisa och skolans möjligheter att behandla skillnader mellan elever som t.ex. social och kulturell bakgrund men också skillnader i beredskap och intresseriktning. I del ett i publikationen analyserar Tuula Gordon och Elina Lahelma dessa frågor genom att använda skolans olika skikt som indelning: den officiella skolan, den informella skolan och den fysiska skolan. Även om dessa skikt i skolans vardag har vecklat sig in i varandra, hjälper indelningen forskarna att gestalta skollivets mångsidighet och fästa vikt vid frågor som ofta har blivit obeaktade i studier av skolan. Målet för studien är inte att försöka handleda lärare, men publikationen upptar kapitlet Hyviin käytäntöihin ( Mot bra praxis ) där man presenterar vissa frågor som blivit aktuella genom undersökningen. I del två i publikationen framläggs i separata artiklar texter som de övriga forskarna i forskningsgruppen har skrivet över teman som de särskilt har koncentrerat sig på. Tarja Palmu skriver om läroböckerna i modersmålet och övriga texter i skolan, Tarja Tolonen om relationer mellan pojkar, Sinikka Aapola dryftar puberteten och Jukka Lehtonen skolans heteronormativitet. Publikationen är riktad särskilt till lärare och övriga professionella i skolan, liksom också till studerande för läraryrken. Nyckelord grundskolans högstadium, skoletnografi, kön, jämställdhet 4 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

6 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 JOHDANTO KOULUN ARKEA TUTKIMASSA, Tuula Gordon ja Elina Lahelma 8 OSA I EROJEN RAKENTAMISIA JA PURKAMISIA Opetus ja oppiminen virallisessa koulussa, Elina Lahelma ja Tuula Gordon 12 Vuorovaikutus ja ihmissuhteet informaalissa koulussa, Tuula Gordon ja Elina Lahelma 42 Aika-tila-polut fyysisessä koulussa, Tuula Gordon 59 Erot ja erilaisuus koulussa, Tuula Gordon ja Elina Lahelma 74 Hyviin käytäntöihin Tutkimusryhmä Kansalaisuus, erot ja marginaalisuus koulussa lähtökohtana sukupuoli 78 OSA II TUTKIJAPUHEENVUOROJA Äidinkielen oppikirjoista ja muista koulun teksteistä sukupuolen rakentuminen rivien välissä, Tarja Palmu 88 Poikien nahistelut ja sosiaaliset järjestykset, Tarja Tolonen 98 Peruskoulun ikäjärjestyksistä: esimerkkinä murrosikä, Sinikka Aapola 108 Ei-heteroseksuaaliset nuoret heteronormatiivisessa koulussa, Jukka Lehtonen 115 VALIKOITUJA JULKAISUJA TUTKIMUSPROJEKTILTA 125 LÄHTEET 128 KIRJOITTAJAT 136 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 5

7 6 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

8 ESIPUHE Tämä kirja on suunnattu opettajille ja muille kasvatuksesta ja koulutuksesta kiinnostuneille. Se pohjautuu Tuula Gordonin johtaman Suomen Akatemian tutkimushankkeen Kansalaisuus, erot ja marginaalisuus lähtökohtana sukupuoli ( ) tutkimukseen kahdessa helsinkiläisessä yläasteen koulussa sekä kouluvierailuihin useissa kouluissa Suomessa, Englannissa ja USA:ssa. Koulututkimukseen osallistuivat Tuula Gordon, Elina Lahelma, Pirkko Hynninen, Tuija Metso, Tarja Palmu ja Tarja Tolonen. Tutkimusryhmässä olivat mukana myös Sinikka Aapola ja Jukka Lehtonen, joiden aineistot on kerätty muilla tavoin. Professori Janet Holland Lontoosta (South Bank University) teki vastaavaa tutkimusta Lontoon kouluissa; tämä yhteistyö on antanut vertailupohjaa suomalaisen koulun tutkimiseen. Tutkimme koulun arjen lisäksi myös koulutuspolitiikan muutoksia Suomessa ja Britanniassa. Kirja perustuu kollektiiviseen työskentelyyn - olemme suunnitelleet sen yhteisissä kokouksissa käydyissä keskusteluissa. Tuula Gordonin ja Elina Lahelman kirjoittama I-osa ja erityisesti sen loppuluku Hyviin käytäntöihin pohjautuu tälle yhteistyölle. Tarja Palmun, Tarja Tolosen, Sinikka Aapolan ja Jukka Lehtosen artikkelit ovat heidän puheenvuorojaan omien tutkimustensa pohjalta. Tästä laajasta tutkimushankkeesta on kirjoitettu useita sekä suomenkielisiä että kansainvälisiä julkaisuja, muun muassa Gordonin, Hollandin ja Lahelman kirja Making Spaces - Citizenship and Difference in Schools sekä Aapolan ja Tolosen väitöskirjat. Muut väitöskirjat ovat valmistumassa. Kirjassa on myös luettelo keskeisimmistä tutkimusprojektin jäsenten tästä tutkimuksesta kirjoittamista julkaisuista. Tällä kirjalla olemme halunneet puhutella erityisesti koulun ammattilaisia ja muita koulumaailmasta kiinnostuneita. Kiitämme tutkimuskoulujemme opettajia ja oppilaita ainutlaatuisesta mahdollisuudesta osallistua heidän arkeensa vuoden aikana sekä siitä, että he ovat antaneet meille aikaansa pitkäkestoisissa haastatteluissa. Kiitämme Katariina Hakalaa, Sirpa Lappalaista, Reetta Mietolaa, Pirkko Sorjosta ja Sari Vesikansaa sekä useita tutkimuskoulujemme sen aikaisista ja nykyisistä opettajista käsikirjoituksen kommentoinnista. Valitettavasti emme voi kiittää näitä opettajia nimeltä, koska silloin vaarantaisimme koulujemme anonymiteetin. Kiitos Anna Kuuterille käsikirjoituksen viimeistelystä. Kiitämme myös Suomen Akatemiaa siitä, että saimme tehdä tutkimusta projektin turvin sekä niitä tahoja, jotka ovat rahoittaneet osaprojekteja. Kiitokset Helsingin opetusvirastolle, joka julkaisi tämän raportin. Helsingissä Tuula Gordon Elina Lahelma Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 7

9 JOHDANTO KOULUN ARKEA TUTKIMASSA Tuula Gordon ja Elina Lahelma Vietimme yhden lukuvuoden kahdessa Helsingin alueen yläasteen koulussa. Me kuusi naista lisäksemme Pirkko Hynninen, Tuija Metso, Tarja Palmu ja Tarja Tolonen istuimme oppitunneilla, harhailimme käytävillä ja pihoilla välitunneilla, keskustelimme oppilaiden ja opettajien ja muun henkilökunnan kanssa, haastattelimme oppilaita, opettajia, muuta henkilökuntaa sekä vanhempia. Näin tutustuimme koulun arkeen opettelemalla myös itse toimimaan siinä. Lähestymistapamme oli monipuolinen. Kiinnitimme huomiota opetukseen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, sekä siihen, miten nämä ihmiset ja toiminnot sijoittuvat koulun tiloihin. Lähtökohtanamme oli kiinnostus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja koulun mahdollisuuksiin käsitellä oppilaiden välisiä eroja miten peruskoulussa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset lähtökohdat, kiinnostukset ja valmiudet? Tästä keräsimmekin paljon aineistoa. Tehtävänämme ei ollut arvioida opetus- ja oppimisprosesseja, mutta aineistomme tarjoaa mahdollisuuksia muodostaa näistäkin käsityksiä. Tässä raportissa esittelemme lyhyesti projektimme ja tapamme tehdä tutkimusta kouluissa sekä tuloksia. Työnimenä raportillemme on ollut Koulun kauheudet, kauneudet ja utopiat. Kauheuksilla viittaamme havaitsemiimme ongelmiin. Kauneudella viittaamme hyviin käytäntöihin. Utopioissa haluamme pohtia, miten hyviä käytäntöjä voisi kehittää. Tämä ei ole pelkkää utopiaa. Olemme tehneet yhteistyötä lontoolaisten tutkijoiden kanssa ja itsekin tutustuneet seudun kouluihin, joissa monessa on koulun omat tasa-arvosuunnitelmat, joissa selvitetään sekä periaatteita että toimintatapoja. Olemme myöskin vierailleet Kalifornian kouluissa. Monenlaiset yläasteen koulujen käytännöt ovat täten tulleet meille tutuiksi näistä olemme poimineet aineksia raporttimme loppulukuun. Siinä pyrimme kokoamaan yhteen käytäntöjä, joilla yritetään välttää hierarkkisten erojen tekemistä koulussa. Olemme kiinnostuneita erityisesti sukupuolen merkityksestä koulussa, mutta käsittelemme erojentekoprosesseja laajemminkin. Pyrimme rakentamaan omat näkökantamme koulun arjesta käsin. Olemme tietoisia opettajien omassa arjessaan kohtaamista paineista, erityisesti kiireestä. Toivomme kuitenkin voivamme tarjota opettajille mahdollisuuden herkistyä näkemään ja ymmärtämään koulun arjen käytäntöjä toisesta näkökulmasta heillä ei ole mahdollisuutta kulkea koulussa katselemassa ja kuuntelemassa, kuten meillä oli. Raporttiin on sisällytetty myös erillisinä artikkeleina tutkimusprojektimme jäsenten Sinikka Aapolan, Jukka Lehtosen, Tarja Palmun ja Tarja Tolosen kirjoitukset teemoista, joihin he ovat erityisesti keskittyneet. Ne tuovat omalta osaltaan lisää vivahteita ja syvyyttä aiempaan keskusteluun. 8 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

10 Tutkimusprojekti Pyrimme tutkimuksessamme kuvaamaan ja analysoimaan koulun arkipäivää tutkijoiden, mutta myös opettajien ja oppilaiden näkökulmasta. Tutkimustamme teimme kahdessa Helsingin alueen yläasteen koulussa, seuraten seitsemänsiä ja yhdeksänsiä luokkia yhden lukuvuoden ajan. Teimme etnografista tutkimusta. Sillä tarkoitetaan pitkäkestoista osallistuvaa havainnointia, jossa aineistoja kerätään monin tavoin, tavoitteena analysoida mahdollisimman monipuolisesti kulttuurisia ja sosiaalisia prosesseja sekä toimijoiden niille antamia merkityksiä. Aloitimme etnografian syksyn ensimmäisenä koulupäivänä. Saimme lukujärjestykset ja opettelimme liikkumaan koulussa. Missä on oikea luokkahuone? Entä mitä tarkoittivat lukujärjestyksen koodit, kuten vaikkapa Ena ja Juk? Alkuaikoina vietimme yleensä kaksi päivää viikosta kummassakin koulussa vaihtelevin kokoonpanoin. Molemmissa kouluissa seurasimme alussa kahta seitsemättä luokkaa, myöhemmin myös yhdeksänsiä luokkia. Kahden koulun erilaisten aika-tila-polkujen oppiminen oli työlästä. Tuntien alkamisajat ja ruokatunnit vaihtelivat ja lukujärjestykset vaihtuivat jaksotuksen vuoksi. Omista koulukokemuksistamme oli jo aikaa, taitomme ruostuneet, ja olimme hitaampia oppimaan kuin ala-asteelta tulleet 13-vuotiaat. Pääsimme kuitenkin sekä havainnoimaan että kokemaan uuden koulun aloituksen. Miten sosiaaliset järjestykset muodostuvat? Miten koulu, oppiaineet ja oppikirjat esitellään? Entä miten opettajat esittelevät itsensä? Koimme jännitystä siitä, miten löydämme oman paikkamme luokassa kuten suuri osa oppilaistakin. Varovaiset kyselymme ja kontaktinottomme suuntautuivat alussa enemmän tyttöihin kuin poikiin. Oppilaiden tavoin myös me koimme turvallisemmaksi hakea kontaktia alussa oman sukupuolemme edustajiin. Havainnoimme yhteensä yli 900 oppituntia. Teimme muistiinpanoja oppitunneilla, ruokatunneilla, välitunneilla ja muissa koulun tilaisuuksissa; vietimme aikaa luokkahuoneissa, käytävillä, pihalla ja opettajanhuoneissa. Haastattelimme yhteensä yli 160 oppilasta seitsemänsiltä ja yhdeksänsiltä luokilta, 44 opettajaa, koulun muuta henkilökuntaa ja 30:n oppilaan vanhempia. Keräsimme opetussuunnitelma-aineistoa, oppitunneilla käytettyjä oppimateriaaleja ja oppilaiden kirjoituksia. Opettajat ja oppilaat tekivät metafora- ja assosiaatiotehtäviä ja vastasivat kyselyyn. Kävimme koulua koko lukuvuoden ja olimme mukana joulu- ja kevätjuhlissa, koulun teemapäivissä, oppilaiden järjestämissä diskoissa, vanhempainilloissa ja osassa opettajien kokouksista. Monet meistä vierailivat kouluissa myöskin tutkimukseen osallistuneiden seitsemänsien luokkien siirryttyä kahdeksannelle ja yhdeksännelle. Jo ennen kouluun menoa olimme aloittaneet tutkimuksen peruskoulun muutoksista sekä Suomessa että Britanniassa. Olimme kiinnostuneita koulutuksen rakennemuutoksista ja peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksista. Niinpä siirryimme koulutuspolitiikasta koulujen käytäntöihin aikana, jolloin opetussuunnitelman merkitys oli muuttumassa ja koulujen taloudelliset resurssit olivat pienentyneet. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 9

11 Olemme sittemmin aloittaneet tutkimuksen, jossa jäljitämme tutkimiemme nuorten peruskoulun jälkeisiä siirtymiä. Olemme haastatelleet heitä uudestaan heidän ollessaan noin 18 vuoden iässä. Tämän haastattelun yhteydessä käsittelimme myös heidän muistojaan peruskouluajoilta. Koulun kerrostumat Olimme tietoisia siitä, ettei etnografi voi havainnoida kaikkea, mitä koululuokassa tapahtuu. Kehitimme katseen suuntaamisen avuksi kolme tarkastelukerrostumaa: virallisen, informaalin ja fyysisen koulun. Virallista koulua määritellään koulujen opetussuunnitelmissa tai muissa koulunkäyntiä koskevissa asiakirjoissa ja määräyksissä. Koulun arkipäivässä virallinen koulu näyttäytyy opetusmenetelminä, opetusmateriaaleina, oppikirjoina, opetuksen sisältöinä ja opetuksen ympärille rakentuvana luokkahuonevuorovaikutuksena. Virallinen koulu viittaa myös koulun sääntöihin ja viralliseen hierarkiaan opettajan ja opiskelijoiden välillä. Informaalilla koululla tarkoitamme opettajien ja opiskelijoiden informaalia vuorovaikutusta oppitunneilla ja oppituntien ulkopuolella. Oppilaskulttuurit kuuluvat informaaliin kouluun. Koulussa rakentuu myös informaaleja hierarkioita sekä opiskelijoiden ja opettajien kesken että heidän välilleen. Koulu fyysisenä tilana luo puitteet virallisen koulun ja informaalin koulun käytännöille ja prosesseille. Fyysisellä koululla viittaamme kouluun fyysisenä tilana sekä liikkeen, äänen, ajan ja ruumiillisuuden säätelyyn koulussa. Analyyttisesti koulun kerrostumat ovat erotettavissa toisistaan, vaikka koulun arjessa ne kietoutuvat toisiinsa ja menevät osittain päällekkäin. Koulun kerroksittainen tarkastelu auttaa hahmottamaan kouluelämän moninaisuutta ja toisaalta kiinnittämään huomiota asioihin, jotka koulututkimuksessa usein ovat jääneet huomiotta. Olemme rakentaneet tämän raportin kerrostumittain. 10 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

12 OSA I EROJEN RAKENTAMISIA JA PURKAMISIA Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 11

13 OPETUS JA OPPIMINEN VIRALLISESSA KOULUSSA Elina Lahelma ja Tuula Gordon No, koulu on aina koulu. Eihän kouluu oo tarkotettu mikskään hauskanpidoks. Koulu on tarkotettu sen takii, että siellä opiskeltaisiin (...) ja opittais asioita. Ja ei mun mielestä pitäis ollakaan mitään muuta (...) En mä ajatellukaan et koulun pitäis olla jotain (...) niinku huvinpitoa. et koulu on aina vaan koulu. Et ei se (...) vaikka täällä ois mitä hupia ni tänne on joka tapauksessa tullu (...) on niinku vähän päänsärkyä tai ei haluttais mennä tai nukuttaa niin tänne on tultava. (Asta) 7-luokkalaisella Astalla on selvä kuva koulun tarkoituksesta: että siellä opiskeltaisiin ja opittaisiin asioita. Se ei ole hauskanpitoa, ja sinne on tultava vaikka ruumis vastustelisi. Monien muiden nuorten näkemyksissäkorostui Astaa enemmän kaverit, kuten tulemme osoittamaan seuraavassa luvussa. Lainaus Astan haastattelusta kuitenkin tuo esiin pelkistyneenä tavan tarkastella virallista koulua keskeisenä ja informaalia ja fyysistä siihen kuulumattomina. Virallista koulua määritellään koulujen opetussuunnitelmissa ja koulunkäyntiä koskevissa asiakirjoissa. Koulun arkipäivässä se näyttäytyy opetusmenetelminä, oppimateriaaleina, oppikirjoina, opetuksen sisältöinä ja opetuksen ympärille rakentuvana vuorovaikutuksena. Virallinen koulu viittaa myös koulun sääntöihin ja kouluinstituution muodolliseen hierarkiaan opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden välillä. Koulun todellisuudessa informaalinen taso kietoutuu viralliseen ja ne solmitaan tai solmiutuvat yhteen usein fyysisen välityksellä, kuten seuraavassa esimerkissä tuntimuistiinpanoista: Opettaja alkaa kertoa korvien loksumisesta (...) Opettaja: Mikä auttaa? Heikki tekee sitä just. Heikki jauhaa purkkaa, venyttää kun opettaja sanoo. Opettaja: Mee heittämään. Heikki menee roskikselle, esittää, demonstroi, venyttää purkkaa, pudottaa roskiksen ohi. Manu: Heikki on tyhmä jätkä! Opettaja: Kenelle te esitätte? (...) Pete: Tytöille! Tilanteen voi tulkita siten, että opettaja käyttää virallisessa opetuksessa hyväkseen Heikin purkansyöntiä, vaikka samanaikaisesti kieltää sen sääntöjen vastaisena. Heikki käyttää tilannetta hyväkseen luodakseen fyysistä performanssia. Manu kokee Heikin esityksen informaalina esiin 12 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

14 astumisena ja pyrkii kommentillaan asettamaan tämän paikoilleen. Opettaja ja Pete vahvistavat ja yhdistävät kritiikkiin myös Manun käytöksen. Kohtaus on myös tyypillinen esimerkki tunnista, jolla opettaja muistuttaa ammattitaitoisia oppilaita siitä, että purkkaa ei saa syödä tunnilla. Hän myös pyrkii kasvattamaan tietäviä kansalaisia kertomalla kysellen musiikin opetussuunnitelman sisältöjä. Performanssillaan Heikki pyrkii nousemaan yksilöksi ja Manu ja opettaja pyrkivät latistamaan yrityksen. Pete muistuttaa Heikin ja Manun sukupuolittuneesta kansalaisuudesta. Yläasteen koulusta voidaan kertoa monenlaisia tarinoita. Tämän luvun tarinassa virallisesta koulusta keskitymme tuomaan esiin, kuinka ammattitaitoisia oppilaita kasvatetaan tietäviksi, yksilöllisiksi ja sukupuolittuneiksi kansalaisiksi. Kerromme myös ristiriidoista, vastakkaisista tendensseistä, opettajien yrityksistä toimia toisin ja oppilaiden yrityksistä astua sivuun tai haastaa mikä usein tapahtuu informaalin tai fyysisen kautta. Päätämme luvun pohtimalla pedagogista suhdetta valtasuhteena. Kun puhumme kansalaisuudesta, on taustalla ajatus koulutuksen ja kasvatuksen tehtävästä valmistella lapsia ja nuoria kansalaisuuteen liittyviin sääntöihin ja velvollisuuksiin. Toisaalta koulutuksen tulisi ohjata myös kansalaisoikeuksiin ja auttaa nuorten kasvua autonomisiksi yksilöiksi sekä tukea yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ammattitaitoinen oppilas Ulla-Maija Salo (1999) on kuvannut prosessia, jolla ensimmäisen luokan oppilaat oppivat koulun järjestyksen osoittaen, kuinka lapsista tulee oppilaita. Yläasteelle tultaessa järjestys on paljolti tuttu, lapsista on jo tullut ammattitaitoisia oppilaita. Tämän käsitteen kehitimme etnografiamme ensimmäisten viikkojen aikana, jolloin 7-luokkalaiset asetettiin ja asettuivat yläasteen kouluun (Lahelma & Gordon 1997; Gordon et al. 1999). Oppilaan ammattitaitoon kuuluu ennen muuta sovittautuminen koulun aika-tila-poluille (Giddens 1985; Gordon, Lahelma & Tolonen 1995), jotka määrittelevät asettumista koulurakennuksiin. Ammattitaitoinen oppilas tietää, mihin aikaan pitää olla ja ei saa olla missäkin paikassa. Hänelle on selvää, millainen toiminta, vaatetus, varustus ja käytös on vaadittua, sallittua tai kiellettyä kussakin tilassa, kuhunkin aikaan. Kuka tahansa nyt tietää, että mitä ei saa tehä koulussa ja mitä saa tehä koulussa (Saku). Toimintatavat koulussa Ammattitaidon itsestään selvyydestä huolimatta tunnista toiseen käytetään uskomaton määrä energiaa samojen asioiden toistamiseen. Ensimmäisenä päivänä jaetut säännöt keskittyvät paljolti koulussa edellytettäviin toimintatapoihin. Kummassakaan koulussa säännöistä ei neuvotella vaan ne annetaan virallisen näköisenä monisteena. Toisen koulun oppilaanohjaustunnilla oppilaiden tehtäväksi annetaan sääntöjen perustelu. Tehtävä ei selvästikään innosta heitä, vaan tar- Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 13

15 joaa tilaisuuden ironisoida ja kyseenalaistaa sääntöjä. Alla keskustellaan säännöstä, jonka mukaan koulun pihalta ei saa poistua: Opettaja: Miks ei saa poistua? Manu: Just niin, miksei? Pete: Niin miksei? Lasse: Ois just siistii poistua koulun alueelta. Tuntimuistiinpanomme ovat tulvillaan esimerkkejä tilanteista, joissa opettaja muistuttaa siitä, että tunnille tullaan ajoissa, vihkot ja kirjat mukana, ja että tunnilla viitataan eikä huudeta, että ei keskustella kaverin kanssa, pidetä lippistä päässä tai syödä purkkaa alkaa ekat me ollaan valmiit lähdetään syömään -jutut. Opettaja: Olen havaitsevinani levotonta liikettä, istukaa alas, tuntia on vartti jäljellä. Jos ei oo työtä niin minä järjestän. Opettaja komentaa entisille paikoille. Ismo: Miks joutuu istumaan yksin, enks mä saa mennä... Opettaja: Et! Opettaja: Kuuliks kukaan?...se johtuu siitä, kun te vingutte kokoajan... sovitaan, että viittaatte, se on tässä koulussa tapana. Opettaja: Onks teillä nyt vihot ja kynät kaikilla, ottakaa esiin. Lauri, oletko istunut väärään pöytään, mene omalle paikalle. Opettaja kävelee taakse Laurin luo, Lauri ei reagoi. Paolo: Lauri, opettaja katselee sinua. Opettaja Laurille: Missä sun vihko on? Lauri: Mä unohdin että köksässä pitää olla. Oppilaat kyllä tietävät, että ei saa lähteä kesken tuntia syömään tai kaverin viereen istumaan. Koulunkäynnin arjessa näiden periaatteiden rikkominen sekä opettajien jatkuva huomauttaminen kuitenkin toistuvat päivästä päivään. Etenkin jotkut pojat usein dramatisoivat arjen käytäntöjä, ja osa ammattitaitoa näyttääkin olevan tasapainottelu sooloilun kautta saatavan luokkatovereiden myönteisen huomion ja opettajan suuttumisen välillä. Yleensä tasapaino säilyi opettajien ja oppilaiden ammattitaidon johdosta. Eräällä tunnilla järjestyksen pitäminen ei tuntunut onnistuvan. Jo tunnin alussa tutkija on kirjannut, että opettaja kiukuttelee, tiuskii, vaatii, ja myöhemmin hän lähti suuttuneena luokasta kesken tunnin. Heikki ja Manu ovat pettyneitä: Heikki: Tää ei oo enää hauskaa, ku ei oo maikkaa kelle huutaa! Manu: Emmä jaksa nyt pitää pipoa ku ei oo kielletty. 14 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

16 Olemme kritisoineet joidenkin koulututkijoiden tapaa etsiä kaikesta (poika)oppilaiden toiminnasta vastarintaa (Gordon, Holland, Lahelma & Tolonen 2002). Heikin ja Manun kommentit viittaavat ristiriidan esittävään luonteeseen. Santun haastattelulausunnosta luemme myös hienovaraista ironiaa vastarintaa kohtaan ja koulun järjestyksen ymmärtämistä:... mut tommonen sana järjestyssääntö tuo tietenki varmaan jokaisen oppilaan mieleen siis tommosen ei tärkeän säännön mitä pitää rikkoo tai jotain tommost noin, mut kyllä tietenki kun kattoo opettajan kannalta ni onhan niissäkin järkee. Paitsi dramatisoimisesta, on sääntöjen rikkomisessa kysymys myös siitä, että opetus ei kiinnosta, koulutunti väsyttää, pulpetti puuduttaa, juttelu kavereiden kanssa houkuttelee. Joskus aika-tilapoluilla pysyminen on vaikeaa:... mut se on vähän tyhmää, että tota niin, välitunnilla hirveesti patistetaan ulos, kaikkee tämmöstä. Sit ei kerkee edes takkii viemään siinä. Sit kun lähtee viemään takin nii sit se toinen maikka on jo kerenny sinne myöhästymisen kirjoittaa... sit sitä on taas myöhästynyt. Tämä esimerkki viittaa fyysisen koulun pakkoihin, joihin palaamme myöhemmin. Suuri osa koulun säännöistä, samoin kuin tilanteista joissa sääntöjen noudattamisesta ja rikkomisesta joudutaan neuvottelemaan, liittyy oppilaiden tunteeseen fyysisen autonomian puutteesta. On mahdotonta kuvitella koulua, jossa ei säädeltäisi oppilaiden (ja myös opettajien) toimintoja, esimerkiksi ajan, tilan ja äänen käyttöä. Esimerkiksi kielto poistua koulun pihalta on perusteltavissa sillä, että opettajan tapaturmavastuu rajautuu koulun portille. Jotkut säännöt ja rajaukset sen sijaan ainakin eräiden opettajien näkemyksen mukaan toistavat opettajankoulutuksessa omaksuttuja tapoja. Kenties olisi mahdollista miettiä tapoja, joilla yläasteelle tulevat nuoret voisivat itse olla mukana määrittämässä rajoja ja vapauksia, ei pelkästään perustelemassa muiden antamia sääntöjä, kuten yllä olevassa esimerkissä. Hyvät tavat ja suhtautuminen kiusaamiseen osana oppilaan ammattitaitoa Oppilaan ammattitaitoon kuuluvat myös kielenkäyttö ja käytöstavat, joita koulussa pidetään soveliaina. Näistä myös muistutetaan, ja muistuttaessaan opettaja usein tuo esiin sen, että asia pitäisi jo olla entuudestaan tuttu jo ala-asteella hankitun oppilaan ammattitaidon pohjalta. Opettaja ryhtyy jakamaan kirjoja... Kirjoja jakaessaan kysyy, mitä alaasteella on opetettu sanomaan, kun opettaja antaa jotain. Pojat: Kiitos! Opettaja: Pidetään siitä kiinni! Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 15

17 Matti: Hyi helvetti! Opettaja välittömästi ja napakasti: Matti ylös, mitä sä sanoit? Matti nousee ja sanoo: En mitään. Opettaja: Mitä sä sanot tollasen jälkeen? Matti: No anteeksi! Opettaja: Ei saa oppitunneilla kiroilla missään tapauksessa. Aina opettaja ei puutu kielenkäyttöön, esimerkiksi kun on muuta huomautettavaa: Lasse ja Juuso yrittää hölistä vitun vitun vittua. Opettaja tulee katsomaan, sanoo Juusolle että ei saa alleviivata kun kirjat lainassa. Olemme esittäneet toisessa yhteydessä, että koulussa korostettuihin hyviin tapoihin kuuluvat keskiluokkaiset käytöstavat, sen sijaan ei välttämättä riittävän selvästi toisten ihmisten kunnioittaminen (Gordon & Lahelma 1998; Lahelma 1999). Seuraavassa esimerkissä opettaja reagoi voimakkaasti Lassen toiseen opettajaan kohdistuvaan kommenttiin. Lasse: Mikä on sen toisen ruotsin open nimi? Opettaja: Täällä on 3-4 ruotsin opea. Lasse: No sen hullun. Opettaja /vihaisesti/: Ei sinuakaan täällä haukuta hulluksi. Et sinäkään saa haukkua muita, tai joudut puhutteluun. Havaintomme mukaan oppilastovereihin kohdistuviin kielteisiin kommentteihin ei välttämättä aina reagoida yhtä herkästi. Viime aikoina tutkimuksissa ja julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota koulukiusaamiseen (esim. Salmivalli 1998). Tutkimuskouluissamme kiusaaminen ei ollut erityisen silmiin pistävää, mutta sitä esiintyi. Jotkut oppilaista saivat tunnista toiseen ja välitunnista toiseen kuulla vähäistä ilkkumista tai kokea pientä tönimistä ilman, että opettajat puuttuivat siihen. Puuttumattomuus ei välttämättä ole opettajien piittaamattomuutta. Kun kiusaamisesta on julkisuudessa puhuttu, on usein korostettu että opettajien tulisi puuttua tilanteeseen välittömästi. Vaikkakin tätä on hyvä korostaa, tapahtuneeseen reagointi on riittämätön keino estää koulukiusaamista. Paljon on puhuttu siitä, että vakava kiusaaminen tapahtuu opettajilta piilossa, ja että siitä ei myöskään kerrota opettajille. Myös meidän tutkimuksemme tulokset tukevat tätä näkemystä. Tyypillisen koulukiusaamisen luonteeseen kuuluu vähäiseltä tuntuvan kiusoittelun toistuvuus. Esimerkiksi naurunpyrskähdysten säestämä kommentti Kato, Erkko on raskinut ottaa takin pois! Eka kerta! voidaan nähdä yksittäisenä tapahtumana tai kavereiden keskinäisenä sanailuna. Tutkijoina näimme esimerkiksi Erkon kohdalla tilanteiden toistumisen (ks. Lahelma 1999; ks. myös Tolonen 1996). Tällainen kiusaaminen jää kuitenkin vain yhtä tuntia seuraavilta yläasteen opettajilta helposti tunnistamatta, silloinkin kun se on täysin näkyvää. 16 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

18 Kiusaamisen estämiseksi ennalta ehkäisevä toiminta olisi ensisijaista. Kiinnitimme huomiota siihen, että oppilastovereiden kohtelua ei ole riittävästi painotettu ammattitaitoisen oppilaan kasvattamisessa, koulujen kirjoitetuissa säännöissä tai viikolla, jolloin kiinnitettiin huomiota hyviin tapoihin. Vierailimme erään kalifornialaisen yläasteen koulun koulutulokkaille järjestetyssä tilaisuudessa. Heille kerrottiin kolme tärkeätä periaatetta: kutsu muita vain heidän omilla nimillään, kunnioita tilaa muiden ympärillä ja kunnioita heidän omaisuuttaan. Näiden kolmen yksinkertaisen periaatteen toteuttaminen ei varmastikaan ole yhtä helppoa kuin niiden äänen lausuminen, mutta nämä saattaisivat antaa erään lähtökohdan koulukiusaamisen vähentämiseen myös Suomessa. (Gordon, Holland & Lahelma 2000; Lahelma 1999) Valitettavasti osa oppilaan ammattitaitoa näyttää nykyisin olevan oppimista elämään tietäen, että saattaa joutua milloin tahansa kiusoittelun kohteeksi, mistä tahansa syystä. Rituaalinen yläasteen aloittavien kiusaaminen mopottamisen muodossa on Suomessa tavallista. Ammattitaitoiset oppilaat tietävät myös, että tästä ei kerrota opettajille. Opettaja kysyy onko mopotettu. Kukaan ei oikein vastaa. Opettaja kysyy ketä ei ole mopotettu. Ainakin Tiina ja Leena viittaa. Opettaja kysyy, onko jotain mopotettu niin paljon, ettei oikein tunnu kestävän. Kukaan ei viittaa. Toisessa kouluistamme pyrittiin saamaan, kuten rehtori kertoi vanhempainillassa, virallisen mopokasteen muodossa epävirallinen nurkan takana mopottaminen menettämään hohtonsa. Leikkaus päiväkirjasta heijastaa myös mopokastetta seuraavan tutkijan tunnelmia:... tulee nousta lavalle ja polvistua. Tytöt soppakauhan kanssa syöttävät sotkua isosta saavista. Näyttää etovalta. Oksennusämpäreitä lavalla, mutta jotkut oksentavat/sylkevät suoraan lattialle. Yäk! Minulle tulee paha olo kun katson. Lavan reunoilla oppilaita, jotka käskevät antaa aina joillekin lisää; etenkin niille, jotka oksentavat. Rehtori oli sitä mieltä, että menetelmä vähensi kiusaamista. Samalla se kuitenkin institutionalisoi periaatteen, että nuorempien tovereiden nöyryyttäminen kuuluu elämään koulussa. Olisiko mahdollista murtaa tämä periaate? Yksilöinä ryhmässä Peruskoulun opetussuunnitelma-asiakirjoista välittyy kuva oppilaasta aktiivisena toimijana, joka pystyy itse jäsentämään kokemuksiaan ja tuntemuksiaan, sekä opetuksesta, joka lähtee yksilöllisyyden kehittämisestä. Tätä opettajatkin toivovat, kuten seuraavassa lainauksessa pohdiskelevan opettajan ensimmäinen lause osoittaa: Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 17

19 Tää tämmönen että otettaisi asioista selvää, ei uskottaisi kaikkea mitä sanotaan, oltaisi vähän rohkeampia. Mutta viisauden pitäisi kasvaa samassa suhteessa sen rohkeuden kanssa. Meillä oli koulussa oppilaita, jotka oli hyvin rohkeita, mutta niin tota ne ei osannut käyttää sitä rohkeutta oikeaan asiaan, ne näytti vaan miten ne pystyy pompottaa systeemiä, sen sijaan että ne ois lähteneet kehittämään itseään siinä systeemissä. Jatko tuo kuitenkin esiin, että yksilöllisyyttä tulisi käyttää koulun tavoitteiden mukaisesti. Tässä on kyseessä eräs kouluelämän perusristiriita yksilöllisyyden ja kollektiivisuuden, itsenäisyyden ja sopeutumisen välillä. Väitämme, että tavassa, jolla koulun alkaessa rakennetaan ammattitaitoisen oppilaan toimintatapoja, korostuu sääntöjen noudattaminen enemmän kuin itsenäiseen toimintaan kannustaminen (Gordon et al. 1999). Seuraavat esimerkit ovat tilanteista, joissa opettaja (kolme eri opettajaa, eri kouluissa) on vihastunut koko luokkaan tai johonkin oppilaaseen: Nyt lopetan opetuksen ja pidän puhuttelun. Nyt tunti ei ole sujunut niinkuin pitäisi. Nyt turha möly pois ja jokainen huolehtii vain itsestään. Ei puututa toisiin oppilaisiin! En tiedä kenen rajoja yritätte mitata (...) Ei tää oo poliisikoulu. Itse hoidatte jutut. Koulu on iso, ei voi toimia jokaisen pelisäännöillä vaan yhteisillä! Sä oot nyt ryhmässä, et saa elää omaa elämää! Esimerkit tuovat esiin monin tavoin opettajien pyrkimyksen korostaa itsenäistä vastuuta, mutta koulun säännöin; toimimiseen osana ryhmästä, mutta puuttumatta toisten tekemisiin. Kun 7- luokkalaisilta kysyttiin mielipiteitä omasta koulusta tai ihannekoulusta, oli vastauksista luettavissa toiveita suuremmasta autonomisuudesta, joustavammista opetusmenetelmistä; mutta myös halu opiskella järjestäytyneesti ja työskennellä rauhassa. Kenties heillä olisi myös valmiuksia ottaa enemmän vastuuta työrauhasta ja toisistaan jos kollektiivia käytettäisi enemmän hyväksi. Sukupuolittunut ammattitaito Oppilaana olemisen ammattitaitoa voidaan tarkastella sukupuolittuneena. Useat edellä olevista esimerkeistä, samoin kuin lukemattomat muut tuntimuistiinpanoihimme kirjatut tilanteet kertovat, kuinka suuri osa opettajien ja koko luokan ajasta menee huomautteluihin muutamien poikien käytöksestä. Osa pojista ja suurin osa tytöistä ei saa huomautuksia juuri lainkaan. Opettajat ovat tietoisia tästä ja usein pahoillaan siitä, että kiinnittävät liikaa huomiota poikiin: 18 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

20 ... poikia tietysti huomioidaan ihan huomattavasti paremmin kuin tyttöjä... Siis ne hiljaiset nyssykät tytöt, jotka istuu siellä tunnilla, ne on täysin hiljaa. Niin mä tiedän, että mä tiedostan tarkkaan joka ikisen pojan, joka siellä on, mutta se tyttö saa istua siellä kilttinä niin. Kuva on intuitiivisesti tuttu jokaisen omista kokemuksista ja kulttuurisista malleista. Mielikuva ammattitaitoisesta oppilaasta, joka asettuu luontevasti koulun järjestyksiin on stereotyyppinen kuva tytöstä. Vanhempainillassa vanhemmat tunnistavat sen myös ja nauravat ymmärtäväisesti kun opettaja kertoo: Tytöthän kävisi koulua vaikka ei olisi pakko, pojat, nää tähtisilmäiset vesselit /naurua/ ei tulisi millään. Elisa kuvaa itseään tavalla, joka asettuu suoraan tähän kuvaan. No mun mielestä mä oon aika hyvä, koska mulla on tullu nyt melkeen joka kokeesta kiitettäviä. Ja sit mä kuuntelen aika tarkkaan tunnilla ja mä en mitään harrasta mitään terrorismia siellä tunnilla. Et mä en sotke pulpetteja ja teen niinku käsketään mun mielestä. En mä oo niinku ollu kertaakaan tän lukukauden aikana jälkässäkään. Mä oon just niinku on käsketty, mä oon totellu ja sitten niinku sillain oon niinku tehny kaikki, mitä on käskeny. Ja sitten tota mä en huutele siel tunnilla toisille enkä puhu sillai, ettei mulle mun mielestä pidä huomauttaa. Julkisuudessa toistuvat keskustelut siitä, että koulu ei sovellu pojille, saattavatkin juontaa juurensa osin tästä tutusta kuvasta. Todellisuus on tätä vivahteikkaampi. Luokkien välillä on eroja, samoin kuin tyttöjen kesken ja poikien kesken. Myös kiltit tytöt, kuten Auli ja Marianne, irrottelevat aika ajoin: Mut ei must sekään oo normaalii et opiskelee vaan ihan normaalisti ja on vaan ihan omissa oloissaan, ja lukee kiltisti, et kyl välil täytyy vähän irrotella. (Auli) Elina: Mikä tässä on sitten kaikkein parasta? Marianne: Kaikkein parasta? No, se riippuu vähä, millä päällä on. No, jos esimerkiksi, sä haluut pitää vähän hauskaa opettajan kustannuksella niin. Kauheen törkeetä! Jos mä kerron. Tää ei mee opettajille? Elina: Ei mee opettajille. Marianne: No, sitten tota, menen tonne käytävään. Oikein tahaten kymmenen välkällä, tonne niin ku uskonnon luokan eteen. Sit ku mä tiedän, että toi [opettaja], se käy aina häätää ulos. Sit ku... Ku mull ei oo yhtään Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 19

21 sen tunteja. Niin sit ois jotenkin hauskaa, ku se käy siellä huutaa. Ja jotenki... ja joskus on, ku sitten semmosella tuulella ku et haluaa oikein ärsyttää. Mut sitten... Mikä tässä olikaan kysymys? Nyt mä menin ihan muuhun asiaan. Elina: No... Marianne: Eli, mikä on hauskaa koulussa? Yhdessä tarkastelemistamme luokista oli useita äänekkäitä, haastavia ja tilaa ottavia tyttöjä jotka myös menestyivät hyvin koulussa. Tämä oli taiteisiin painottunut luokka ja siellä oli vain muutama poika. Erään toisen luokan tilannetta kuvaa erinomaisesti edellä mainittu opettajan kommentti hiljaisista tytöistä. Kolmannessa oli pieni aktiivisten ja kovaäänisinä pidettyjen tyttöjen ryhmä, ja eräät luokan pojista haastoivat näitä tyttöjä jatkuvasti. Tyttöjen ajan- ja tilankäyttöä koulussa rajaavat paitsi opettajat, myös poikaoppilaat, joskus myös toiset tytöt (esim. Lahelma & Gordon 1999; Gordon, Holland & Lahelma 2000). Koulussa tapahtuva kiusaaminen saattaa olla joko seksuaalista tai ainakin sukupuoleen pohjautuvaa (Kenway & Willis 1998), ja siihen tottuminen muodostuu osaksi tyttöjen ammattitaitoa koulussa. Opettajien tietoisuuden tilanteesta osoitti erään opettajan humoristisesti esitetty kommentti tunnilla, jolla pari poikaa puuttui jatkuvasti tyttöjen tekemisiin: Näin kasvatetaan vahvoja suomalaisia naisia kestävät kiusaamisen. Tytöt myös osallistuvat koulun järjestyksen ylläpitoon. Aikaisemmin on tullut esiin, että tukioppilaina toimivat tytöt ovat aktiiveina virallisen, koulun hyväksymän mopotuksen järjestämisessä. Tytöt usein toivoisivat työrauhaa ja opettajan tiukempaa puuttumista luokan järjestyksen ylläpitämiseen. Auli, joka halusi menestyä koulussa ja ärsyyntyi joidenkin luokkatovereittensa häirinnästä, totesi haastattelussa: No yleensäkin luokassa ne on just pojat, jotka yleensäkin lyö kaiken lyttyyn. Se menee aina lötinäks sitte, kun ne rupee riehumaan siellä (...) Et se riippuu sit ihan siit opettajasta, kun se antaa niitten, se antaa niitten riehua, niin ei kai sille voi mitään. Kun se ei huuda, mä sanoikin sille, että sun täytyy huutaa kovempaa, sun täytyy lyödä nyrkki pöytään. Kyl meiän luokkalaiset pojat kyl ne heti hiljenee, jos sä [huudat]: HILJAA. Meidän matskun maikka se joskus raivostuu niin, että ne on ihan hipi hiljaa, kukaan ei uskalla hengittää. Et ei ne kyl uskalla siel yksin ruveta mellakoimaan, ku ei siel kukaan muukaan. Ne on ihan hiljaa. Kuitenkin usein myös pojat toivovat työrauhaa ja arvostavat opettajia, jotka pystyvät takaamaan sen. Manu, joka oli oman luokkansa kovaäänisin ja riehakkain oppilas, totesi omassa haastattelussaan : 20 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

22 No historiasta mä tykkään sillai, tai se on hyvä ku siel on, tai siis kuri pysyy siel luokassa ja se Tamminen pitää aika kurii sillee, et pystyy tota keskittyy, et siellä oppii paljon paremmin. Vaikka työrauhaa toivotaan, toisaalta tunnin virallisen työjärjestyksen katkaiseminen tuo virkistystä. Milla on hiljainen, hyvin menestyvä tyttö. Hän toteaa, että viihtyy kun tunnilla on yhdistelmä Manu, Pete ja Ismo... silloin on luvassa hauskaa. Minkähän takia täytyy juuri poikien niin usein ottaa tunneilla hauskuuttajan asema, ja miksi se heille annetaan? Oppilaan ammattitaito ja kansalaistaidot Oppilaan ammattitaitoa on tässä käsitelty osana virallista koulua; jo oppilas -termi asettaa huomion nimenomaan viralliseen kouluun. Osa oppilaan ammattitaitoa on kuitenkin kyky sukkuloida virallisen ja informaalin välillä. Liiallinen keskittyminen virallisen koulun tavoitteiden toteuttamiseen saattaa altistaa kiusaamiselle informaalissa koulussa, keskittyminen informaaliin taas huonolle koulumenestykselle. On myös tärkeätä huomata, että oppilaan ammattitaito on osittain koulun sisäisiin käytäntöihin liittyvää ja osittain kuten hyvät tavat ja yksilöllisyys koulun yleisiin tavoitteisiin liittyvää, osa kansalaiseksi kasvamista. Eräs opettaja vastaa seuraavassa siihen, miten yleiset koulun kasvatustavoitteet tulevat esiin hänen opetuksessaan: No mää yritän opettaa kyllä siis tämmöstä täsmällisyyttä ja tarkkuutta ja, ja tuota huolellisuutta ja sitä, että tehtävät pitää niin kun tehdä. Pitää saada niin kun suoritettua määrätty asia, niin että oppii siihen, että, että on aika jollonka täytyy niin kun tehdä määrättyjä asioita määrätyllä tavalla. No sitten, sitten jos tietysti jos ajatellaan niin kun yleistä koulukäyttäytymistä tai siis tämmösiä kasvatuksellisia asioita, niin mä pidän niitä kyllä tärkeinä. Siis ihan näitä tervehtimis-tä ja ole hyvä ja kiitos ja koska ne on tärkeitä ihmiselämässä, siis tämmösiä sosiaalisia taitoja. Ja sitten tietysti tommosta yleistä hyvää käyttäytymistä ja asiallisuutta ja tämän kaltasia asioita. Siirrymme tämän sitaatin kautta käsittelemään niitä virallisen koulun toimintamuotoja, jotka tähtäävät oppilaan kasvamiseen kansalaiseksi. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 21

23 Tietävä kansalainen Peruskoulun tehtävät on valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määritelty monipuolisesti: [peruskoulun] tehtävänä on edistää oppilaittensa persoonallisuuden kaikinpuolista kehittymistä, tukea jatko-opintojen ja ammatinvalinnan kannalta tarpeellisten valmiuksien saavuttamista sekä luoda edellytykset suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteistyössä toimimiselle ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset erot (POP 1994, 11). Miten sitten yksittäinen yläasteen opettaja omalla työllään tähtää näihin kauniisiin tavoitteisiin? Kouluelämän itsestäänselvyyksiä on tiedon jakautuminen sektoreihin, joita kutsutaan oppiaineiksi. Yläasteen opettajat ovat oppiaineensa ammattilaisia. Heidän tehtävänään on välittää tietoa oppisisällöistä, ja tässä työssä heillä on tukenaan ainedidaktiikka. Oppiaineiden valikoima muuttuu hitaasti. Tradition voima, opettajien ammattijärjestöjen työllisyyspolitiikka ja poliittiset suhdanteet pitävät yllä oppisisältöjä. Opetussuunnitelmassa on esillä uusi tietokäsite, joka osaltaan haastaa sektorisoidun tiedon perinteen, ja opettajat ovat tästä tietoisia, kuten seuraavassa haastattelussa tulee esiin: Että mun mielestä oppiminen ja elämään oppiminen on paljon muutakin kuin siis faktatietoa. Ja yläaste, joka on toi perussivistävä oppilaitos, yleissivistävä oppilaitos, sen pitäisikin enemmän tarjota elämän eväitä kuin mitään yksittäistä tietoa. Kouluelämän arjessa kuitenkin tiedon siirtäminen on keskeistä. Eräs opettaja huokaa tutkijalle: Näillä ei pysy päässä kirjan sisältö. Ammattitaitoiset oppilaat tietävät, että koulussa tulee kasvaa tietäväksi kansalaiseksi, johon sisältyy koulutiedon keräämistä päähän: Mut mä en vaan jaksa niin hirveesti, kun kauheesti tietoo pitäs päivässä saada päähän lykättyä. Ja sit mä pelkään, et ne unohtuu, se tuntuu niin turhauttavalta. Mutta jossain taas bilsan tunnilla, siellä on taas hyvä, pitää olla hiljaa ja kuunnella tarkasti sitä opettajaa. Se on hyvä, koska silloin nämä asiat tulee päähän tai että ei tarvii lukea kokeisiinkaan. Seuraavassa pohdimme yläasteella käytettyjä opetusmenetelmiä ja sisältöjä. 22 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

24 OPPIminen, OPPIaineet, OPPIkirjat opettaja kirjoittaa taululle vieraalla kielellä, oppilaat huutaa mitä suomeksi opettaja kertoo ja kysyy, oppilaat vastaa työkirja esiin, luetaan ja tehdään tehtäviä yksin, opettaja kiertelee opettaja alkaa kysellä ja kirjoittaa vastauksia taululle tekstikirjat esiin, mankka päälle, oppilaat toistaa mankan perässä kuorossa opettaja kyselee luetusta tekstistä, huutovastauksia jatketaan mankan kanssa opettaja kyselee, oppilaat vastaa opettaja antaa kotitehtävät, oppilaat syöksyvät ulos. Tämän tunnin rytmitys on tuttu ja tehokas. Vierasta kieltä opiskellaan lukien, kuunnellen, kirjoittaen, kysymyksiin vastaten. Joskus, joidenkin ryhmien ja joidenkin opettajien tunneilla, opettajan työsuunnitelma toteutuu ongelmitta, joskus informaali koulu limittäytyy viralliseen enemmän ja tunnilla käytetään aikaa neuvotteluihin työrauhasta. Suomalaisen peruskoulun kansainväliset arvioitsijat ovat kiinnittäneet huomiota opetuksen opettaja- ja oppikirjakeskeisyyteen (Norris et al. 1996). Meidän havaintomme tukevat tätä näkemystä. Oppikirjat jaetaan usein ensimmäisellä tunnilla ja opettaja ohjaa niiden käyttöä, kuten seuraava opettajan tuntipuheesta poimittu esimerkki osoittaa: Otetaan kappale esiin ja katsotaan kirjan rakennetta. Kuvia yläosassa. Kannattaa tutkia niitä, ovat apuna oppimisessa. Ensin on johdantokappale. Sitten otsikoituja tarkempia käsittelyjä, ja lopussa Jäikö mieleen. Myös laatikoita, joissa tarkempaa tietoa. Mutta perusasiat ovat varsinaisessa tekstissä (...) Kirjassa on aakkosellinen hakemisto. Tekstin ja hakemiston avulla vastaatte kalvon kysymyksiin. Saatte tietää vastaukset, mutta käyttäkää kuitenkin kirjaa. Opettajan kysymykset ja oppilaiden vastaukset, piirtoheittimeltä kopiointi, oppikirjasta ääneen lukeminen ja alleviivaaminen ovat tyypillisiä toimintatapoja. Joskus opettaja havainnollistaa opetusta kertomalla oppikirjan ulkopuolelta. Heikki alkaa lukea sähkövalon tulosta Suomeen, opettaja kertoo mitkä kohdat alleviivataan. Lukemista jatketaan riveittäin, opettaja sanoo aina alleviivattavat kohdat. Opettaja kertoo välillä Tampereen valoviikosta, jota vietetään, koska eka sähkölamppu syttyi Tampereella. Haastatteluissa olemme kyselleet oppilaiden mielipiteitä omasta koulustaan, opettajistaan ja opetusmenetelmistä. Vastaukset olivat varsin myönteisiä. Kuitenkin oppilaat usein toivoivat toisenlaisia Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 23

25 menetelmiä, enemmän ryhmätöitä, vähemmän kopiointia. Nelli valittaa opettajasta, joka vaan kirjottaa taululle et kopioikaa, kopioikaa, kopioikaa, et siin ei opi mitään. Marianne toivoo, että tunneilla mentäisi jonnekin. Hänellä on myös esittää suunnitelma siitä, miten tämä olisi mahdollista opettajien yhteistyöllä: Mä olisin halunnu, että me mentäs vaikka bilsan (...) tunnilla jotenkin ulos tai jotain. Jotenkin pistettäis ne tunnit tavallaan yhteen. Sovittas vaikka jonkun manskun open kaa, että nyt me mennään täl tunnilla, niin ku kaksoistunti tehtäs peräkkäin. Ja lähettäs jonnekin tutkii. (...) juttuja. Siis sellai, että se ois vähän erikoista. Joskus opettaja neuvottelee oppilaiden kanssa ja perustelee, miksi ikäviä asioita pitää tehdä, ja oppilaat saattavat osoittaa usein suurta joustavuutta, usein myös ironisoinnin tajua neuvotellessaan suosikkiopettajiensa kanssa, kuten murhaaja -leikin ehdottaminen seuraavassa esimerkissä osoittaa. Huutelua: katsotaan tänään leffa, luetaan. Opettaja: Toisella tunnilla saatte lukea, saatte uuden kirjan, mutta nyt arvatkaa mitä... pronomineja. Ottakaa vihot esiin! Joku poika: Ei kirjoiteta. Opettaja: Kyllä nyt täytyy vähän kirjoittaa. (...) Nyt vielä kirjoitetaan, kalvo esiin. Jotain protestia siitä, että kirjoitetaan, ehdotuksia mitä muuta voisi tehdä. Opettaja suostuu neuvottelemaan ja perustelemaan, perustelee myös miksei kaikkia sanaluokkia samaan aikaan. Opettaja ei suostu leikkimään murhaajaa, jota joku ehdottaa. Seuraava esimerkki on musiikin tunnilta, jolla musiikkia paljon harrastanut ryhmä yrittää neuvotella opettajan kanssa siitä, että heidän ei tarvitsisi opiskella musiikin teoriaa, jota he ovat jo harrastuksensa puitteissa mielestään opiskelleet riittävästi. Opettaja laittaa kummallisen merkin taululle, kysyy kuka tietää. Ilari vastaa, muut ei viitannut. Opettaja perustelee että just tän takia teoriaa pitää opettaa kun on merkkejä joita ette tiedä. Pinja: Opeta sit meille noi vaikeat, ei helppoja. Opettaja sanoo että tyvestä kiivetään puuhun. Sami ymmärtää, että opettaja ei voi aina antaa periksi toiveille toimia toisin, koska ollaan jäljessä: 24 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja

26 Sami: Ollaa me joskus ollaan aina pyydetty, että katotaan leffaa tai tehää ryhmätöitä. Elina: Mites ne suhtautuu näihin? Sami: No en tiedä tehää joku kerta tai sitte ne sitte pitää opettaa vähä enemmän kun jotkut on jäljessä näissä aineiss sillee. Opettajat toivovat, että oppiminen tuottaisi iloa: Mä haluisin niinku et he nauttis tääl olosta. Nauttis nimenomaan siitä, jotta tää on se paikka, josta voi saada itselle jotakin. Koulunkäyntiin liittyy kyllä iloa, mutta useammin informaaliin kuin viralliseen kouluun. Viralliseen kouluun sisältyy vain vähän hetkiä, jolloin oppimisen riemu näkyy, kuuluu, säkenöi ilmassa. Mutta näitäkin hetkiä oli. Opettaja: Asta, nyt keskity! Avuttomuus pois! Jos ryhdytte avuttomiksi niin sitähän riittää APUA APUA, mutta itse täytyy löytää korvien välistä se ratkaisu. Kun opettaja kirjoittanut taululle, menee Helin luo, sitten Hetan. Oppilaat ryhtyy töihin. Opettaja: Ensimmäisen vielä neuvon. Opettaja neuvoo kalvolla. Asta pulisee että mä oon varmaan väärässä. Opettaja: Älkää turhaan hermostuko, vaikka yhden etsitte rauhassa, ette te kaikkia ehdikään. Älkää hermostuko turhan takia. Opettaja näyttää Astan kanssa, Asta innostuneena: Ai joo! Opettaja: Eiks oo ihan yksinkertainen juttu! Opettaja Nooran luo, laittaa kädet Nooran hartijoille, näyttää. Sitten Hetan ja Heinin luo, Hetan luo taas, joka: Ai nyt mä tajusin! Oppilaat eivät odota, että oppiminen olisi hauskaa. Kun heiltä kysyttiin näkemyksiä ihannekoulusta, oli kysymys useimmille vaikea: koulu on koulu. Auli lähti käyttämään mielikuvitustaan kysymyksen houkuttelemana. Hän kuitenkin palasi haaveestaan tunnollisesti maan pinnalle ymmärtäen, että tällaisessa koulussa ei oppisi: No se on aika semmonen, ei se oikein ois todellinen. Et mul on semmonen kauheen semmonen ihanan valosa ja melkein ulkonurmikolla saattais olla. Ja semmonen niinku lasirakennus oikein, semmonen kaunis palatsi ja sit siel ois niinku kotiolot melkein... opettajat ei olis ollenkaan niinku, et ne ois vähän niinku oppilaita ja sillai, et ne ei ois niin aikuismaisia. Ja sitte vois olla eläimiä, ja paljon kasveja... Niin mut sehän nyt on suurinpiirtein mahdottomuus. Et eihän siinä oppis mitään, jos se ois tommoses Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 25

Koulun arki ja aika-tila-polut

Koulun arki ja aika-tila-polut Koulun arki ja aika-tila-polut Elina Lahelma 15.09.07 Kasvatustieteen laitos Tuokio 7 luokan musiikin oppitunnilta Opettaja alkaa kertoa korvien loksumisesta (...) Opettaja: Mikä auttaa? Heikki tekee sitä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Joustavuus Omistajuus Tavoitettavuus

Joustavuus Omistajuus Tavoitettavuus Joustavuus Omistajuus Tavoitettavuus? Asiaa teille JOT-tutkimustulosten valossa avaamassa: Heidi Lammassaari (Helsingin yliopisto) Lauri Vaara (Helsingin yliopisto) Suvi Nenonen (Aalto-yliopisto) Sisältö

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Suljetut skeemat eivät muutu prosessin kuluessa Tasapaino Avoimet skeemat voivat muuttua prosessin kuluessa

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

AJATTELE ITSE! Liite 1. Mikä päihteissä kiehtoo? PäihteetönPää Materiaalia oppitunnille. Työversio/luonnos oppilaan työvihosta versio

AJATTELE ITSE! Liite 1. Mikä päihteissä kiehtoo? PäihteetönPää Materiaalia oppitunnille. Työversio/luonnos oppilaan työvihosta versio Liite 1 AJATTELE ITSE! Mikä päihteissä kiehtoo? Työversio/luonnos oppilaan työvihosta versio 20.10.2017 Muutoksia tulossa. Tätä vihkoa käytetään vain, jos oppilailla ei ole omia tietokoneita tai tabletteja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja

Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla tämän käytösaapisen

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot