Asemakaavan muutos koskee: Vireilletulosta ilmoittaminen: Kaupunkisuunnittelulautakunta: xx.xx.2009 Kaupunginvaltuusto: Tullut voimaan:

Transkriptio

1 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2009 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruununhaka) tontteja 11/6, 14/6, 14/12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 Kaavan nimi: KRUUNUNHAAN ERÄITÄ TONTTEJA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: Kaupunkisuunnittelulautakunta: xx.xx.2009 Kaupunginvaltuusto: Tullut voimaan: Alueen sijainti: Tontit sijaitsevat Kruununhaassa.

2 LUONNOS LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakentamistapaohje LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Kruununhaka, rakennustaiteellisesti arvokkaiden porrashuoneiden inventointi, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2003 Hissien sijoittaminen eräisiin Kruununhaan asuinkerrostaloihin, Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2008 YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA arkkitehti Leena Makkonen, puhelin arkkitehti Niklas Lähteenmäki, puhelin

3 1 LUONNOS 1 TIIVISTELMÄ 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutos koskee yhdeksää tonttia osoitteissa Meritullinkatu 16, Pohjoisranta 10, Kristianinkatu 17, Meritullinkatu 12, Meritullinkatu 29, Maneesikatu 1 3, Liisankatu 17, Mariankatu 12 ja Vironkatu 6. Tontit ovat rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Kruununhaan porrashuoneiden arvoja on selvitetty ja todettu tonteilla sijaitsevien rakennusten porrashuoneet kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi. Tonteilla sijaitsevat asuinkerrostalot on yhtä lukuun ottamatta asemakaavassa suojeltu, mutta ei kuitenkaan sisätilojensa osalta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laatia suojelumääräykset, jotka ovat riittävän kattavat sekä ulko- että sisätilojen suhteen. Lisäksi määritellään periaatteet hissien rakentamista varten. Samalla ajanmukaistetaan asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä nykykäytännön mukaisiksi. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty kirjeitse kuusi mielipidettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse. Asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa. Muutosluonnoksesta on jätetty xx mielipidettä, joka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutosta koskee kulttuuriperinnön vaalimista koskeva erityistavoite ja inventointi Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993).

4 2 LUONNOS Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteitten mukaan (tulleet voimaan ) Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Asemakaavan muutosta koskee lisäksi erityistavoite Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on kerrostalovaltaista asumiseen ja toimitiloja varten varattua aluetta. Lisäksi se on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Tonteilla voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1836,1978 ja Vanhimmassa asemakaavassa ei ole suojelumerkintää vahvistetussa asemakaavassa on suojelumerkintä s0, 1980 vahvistetussa asemakaavassa suojelumerkintä s. Niiden mukaan rakennusten katujulkisivut ja vesikatot on suojeltu. Suojelu ei koske sisätiloja. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty

5 3 LUONNOS Kiinteistörekisteri Rakennuskiellot Pohjakartta Maanomistus Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x.200x. Tontit ovat yksityisomistuksessa. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Kruununhaka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, ympäristöministeriö, 1993). Kruununhaan kaupunginosa muodostaa Helsingin historiallisen keskustan. Kaupunki siirrettiin sinne 1600-luvun puolivälin tienoilla Vantaanjoen suulta. Kruununhaan nykyinen kaupunkirakenne perustuu J.A. Ehrenströmin 1812 ja 1817 laatimiin asemakaavoihin. Tiiviisti rakennetun kivikaupunginosan rakennuskanta on pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Alueen ilme on säilynyt hyvin yhtenäisenä. Tonteilla, joille asemakaavan muutos laaditaan, sijaitsevat asuinkerrostalot on rakennettu vuosien 1873 ja 1911 välisenä aikana. Rakennukset sisätiloineen kertovat arkkitehtonisten tyylikausien vaihtumisesta. Niiden suunnittelijat olivat aikansa nimekkäimpiä arkkitehtejä, muun muassa Theodor Höijer, Gustaf Estlander, Onni Törnqvist (Tarjanne) ja Lars Sonck, sekä rakennusmestareita, kuten Heikki Kaartinen ja Emil Svensson. Edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin oli tyypillistä, että talon asukkaiden yhteisen sisätilan, porrashuoneen suunnitteluun panostettiin erityisesti. Tuon ajan porrashuoneet ovat tilallisesti kiehtovia ja täynnä taidokkaita huolellisesti mietittyjä yksityiskohtia. Porrashuoneet ilmentävät menneinä aikoina vallinnutta yhteiskuntaa. Eri sosiaaliluok-

6 4 LUONNOS 3 TAVOITTEET Suojelukohteet 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS kien väliset hierarkkiset erot olivat tuolloin näkyvät, niinpä asuintalossa herrasväen portaikko ja piianportaat olivat ilmeeltään erilaiset. Tilan muoto ja mittasuhteet muuttuivat kunkin ajan teknisten mahdollisuuksien mukaan, kun siirryttiin massiivisista muuratuista rakenteista ja holvatuista tiloista vähitellen teräs- ja rautarakenteisiin ja betoniin. Materiaalivalikoima kertoo sekin ajastaan. Porrasaskelmien ja -tasanteiden sekä porraskaiteiden materiaali vaihteli sen mukaan mitä kunakin aikana oli markkinoilla. Kruununhaan rakennuskannasta suuri osa on suojeltu asemakaavalla. Suojelumääräys rajoittuu yleensä katujulkisivuun ja vesikattoon. Tonteista, joille asemaakaavan muutos laaditaan, kahdeksalla on voimassa asemakaava, jonka mukaan rakennusten katujulkisivut ja vesikatot on suojeltu. Porrashuoneita ei ole suojeltu. Yhdellä tontilla voimassa olevassa asemakaavassa ei ole lainkaan suojelumerkintää. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laatia suojelumääräykset, jotka ovat riittävän kattavat sekä ulko- että sisätilojen suhteen. Samassa yhteydessä määritellään periaatteet hissien rakentamista varten. Yleisperustelu ja -kuvaus Käsitellessään syksyllä 2002 (Kslk ) hissin rakentamista Pohjoisranta 10:een kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa laatimaan inventoinnin. Porrashuoneita koskeva inventointi valmistui vuonna v koskien Kruununhaan rakennustaiteellisesti arvokkaita porrashuoneita. Porrashuoneiden tarkastelu rakennussuojelun näkökulmasta oli tarpeen, koska asemakaavojen suojelumääräykset eivät ulottuneet sisätiloihin. Työ rajattiin asuinkerrostalojen hissittömiin porrashuoneisiin, joita oli alueella kaikkiaan 189. Selvityksen tarkoituksena on palvella hissien rakentamishankkeisiin liittyvää päätöksentekoa (Kruununhaka, rakennustaiteellisesti arvokkaiden porrashuoneiden inventointi, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, Kaupunkisuunnitteluvirasto, 2003). Selvityksen perusteella porrashuoneet jaettiin arvoluokkiin 1+, 1, 1-, 2 ja 3. Kaikkien

7 5 LUONNOS arvokkaimmat 1+-luokan porrashuoneet, joita on yhdeksällä tontilla, asetettiin rakennuskieltoon vuonna Päättäessään rakennuskiellon jatkamisesta keväällä 2008 ( ) kaupunginhallitus edellytti, että rakennuskieltoon asetettavilla tonteilla tutkitaan kesän 2008 aikana hissin rakentamismahdollisuus siten, että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei turmella, esimerkiksi rakennusten rungon ulkopuolelle. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti selvityksen (Hissien sijoittaminen eräisiin Kruununhaan asuinkerrostaloihin, Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2008), jossa tutkittiin hissien rakentamismahdollisuus rakennuskiellossa olevilla tonteilla sijaitsevaan yhdeksään taloon. Tavoitteena oli realistisesti toteutettavissa oleva ratkaisu, joka säilyttäisi rakennusten ja niiden porrashuoneiden arkkitehtoniset ja historialliset arvot eikä huonontaisi asumisolosuhteita. Kaikkiin taloihin onnistuttiin löytämään ratkaisu joko sijoittamalla hissi rungon ulkopuolelle sisäpihan julkisivuun tai sijoittamalla se sivuporrashuoneeseen tai asuntovyöhykkeelle. Asemakaavan muutosluonnos on laadittu näiden kahden selvityksen tuloksiin perustuen. Pyrkimyksenä on suojella rakennuskiellossa olevat asuintalot kulttuurihistoriallisesti arvokkaine porrashuoneineen ja järjestää asemakaavalliset edellytykset hissien rakentamiseksi näihin taloihin. Suomen lait edellyttävät rakennetun ympäristön arvojen vaalimista. Perustuslaki velvoittaa vaalimaan kulttuuriperintöä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa puhutaan yleisesti rakennetun ympäristön kauneuden vaalimisesta ja kulttuuriarvoista erittelemättä ulko- ja sisätilaa. Lain 118 :ssä edellytetään, ettei rakennuksen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä turmella historiallisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa. Sisätilojen suojelusta on lisäksi erillinen ympäristöministeriön ohje, jossa todetaan, että erityistapauksissa voidaan antaa sisätiloja koskevia määräyksiä. Kysymykseen tulee silloin esimerkiksi nimenomaan rakennuksen porrashuoneiden säilyttämistä koskeva määräys (Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, ympäristöministeriö, 2003, s. 126). Kaavan laatijalla on siten velvollisuus ottaa kantaa myös niiden suojeluun. Aikaisemmin oli vallalla käsitys, että rakennetun ympäristön suojelu voi kohdistua lähinnä julkiseen ulkotilaan. Nyt rakennettu ympäristö ymmärretään laajasti, ei tehdä eroa ympäristön eri elementtien tai rakennuksen sisä- ja ulkotilojen välillä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden sisätilojen suojelu on viime vuosina ollut eräs keskeinen teema rakennussuojelussa. Opetusministeriö asetti 2002 työryhmän selvittämään

8 6 LUONNOS kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden julkisten ja yksityisten sisätilojen suojeluun liittyviä kysymyksiä. Työryhmä totesi että sisätilat, tilajäsentely ja huonejako ovat olennainen osa arkkitehtuuria ja rakennuksen kulttuurihistoriaa (Sisätilojen suojelu, opetusministeriön työryhmämuistioita ja -selvityksiä, 2003:18, ss. 4, 9). Euroopan rakennusperintöpäivän 2007 teemana Suomessa olivat julkiset sisätilat. Teeman valinnan taustalla oli arvokkaiden sisätilojen uhanalaisuus. Helsingissä on jo usean vuosikymmen ajan tehty määrätietoista työtä arvokkaiden sisätilojen suojelemiseksi. Ensimmäisiä sisätiloja koskevia kaavamääräyksiä on jo 1970-luvun alun asemakaavoissa. Tällä hetkellä kaupungissa on viitisensataa suojeltua sisätilaa, muun muassa porrashuoneita, aulatiloja tai juhlasaleja. Rakennetun ympäristön esteettömyys on hyvä päämäärä, johon tulee eri keinoin pyrkiä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetaan tavoitteeksi edistää turvallisen, sosiaalisesti toimivan ja kaikkien väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista (5 ). Lain 117 :ssä säädetään, että mikäli rakennuksen käyttö niin edellyttää, tulee sen soveltua myös liikunta- tai toimintakyvyltään rajoitteisten henkilöiden käyttöön. Nämä esteettömyyteen tähtäävät normit säätelevät uudisrakentamista. Vanhaa rakennuskantaa ne eivät suoranaisesti koske. Hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut tärkeä päämäärä Helsingissä. Kaupunginvaltuuston v käynnistämän hissiprojektin tavoitteena on edistää hissien rakentamista yksityisissä ja kaupungin omistamissa asuinkerrostaloissa. Yhteiskunnan tavoitteena on huolehtia siitä, että vanhenevat ihmiset liikuntakyvyn heiketessäkin pystyvät asumaan kotonaan. Hissien rakentamista edistetään paitsi neuvonnalla, myös tuntuvalla taloudellisella tuella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää valtion varoista avustusta peräti 50 prosenttia hyväksymistään hissin rakentamisen kokonaiskustannuksista. Helsingin kaupunki myöntää lisäksi 10 prosenttia. Kaupunkisuunnitteluviraston kesän 2008 aikana teettämä selvitys osoitti, että koska Kruununhaan kaikki porrashuoneet ovat yksilöllisiä - yhdessä talossakin jokainen niistä on erilainen - standardiratkaisua hissillekään ei ole. Luonnosmaisen tarkastelun ja pohdintojen tuloksena selvityksessä löydettiin kuhunkin taloon yksilöllinen hissiratkaisu, joka säilyttää porrashuoneiden arvot. Porrashuoneita parhaiten säästäväksi ratkaisumalliksi osoittautui uuden rakenteen sijoittaminen rakennuksen rungon ulkopuolelle, sisäpihalle. Edellytyksenä on, että siellä on riittävästi tilaa ja etteivät asunto-

9 7 LUONNOS jen valaistusolosuhteet heikkene liiaksi. Joissain tapauksissa pihajulkisivukin oli niin arvokas, ettei hissin sijoittaminen pihalle tule kysymykseen. Yleensä pihalle rakennettava hissi osuu kerrosten välitasolle, joten asuntoihin joudutaan nousemaan puoli kerrosta. Siten täyttä esteettömyyttä ei saavuteta. Joskus rungon ulkopuolisen ratkaisun tekee mahdottomaksi yhtenäinen kiertyvä porrassyöksy, jolloin lepotasoa ei pihan puolella ole lainkaan. Joskus hissi onnistutaan saamaan arvokkaan pääportaan sijasta sivuporrashuoneen yhteyteen. Selvityksessä tähän päädyttiin myös yhdessä tapauksessa, jossa itse sivuporraskin oli 1+-luokkaa. Sosiaalihistoriallisesti ja tilallisesti kiinnostava piian porras uhraamalla pystyttäisiin säästämään pääporras, autenttisena säilynyt ainutlaatuinen kokonaisuus. Hyvä ratkaisumalli on myös hissin sijoittaminen porrashuoneen yhteydestä mahdollisesti löytyvään aputilaan, komeroon, entisen halkohissin paikalle tai muuhun toissijaiseen tilaan. Ylimääräinen porrashuoneeseen liittyvä tila oli tutkituissa taloissa kuitenkin poikkeus. Erääksi ratkaisumalliksi nousi tilan ottaminen hissille asuntovyöhykkeeltä. Kruununhaan asunnot ovat melkein poikkeuksetta suuria, usein kahdella sisäänkäynnillä varustettuja. Siten hissi voitaisiin rakentaa esimerkiksi keittiösisäänkäynnin yhteyteen. Tämä ratkaisu vaatii taloyhtiöissä sovittelua ja sopivia korvausmenettelyjä. Arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävissä kohteissa hissille tilan ottaminen porrasrakenteita leikkaamalla olisi liian väkivaltainen operaatio. Joihinkin porraskuiluihin saattaisi mahtua pieni hissi jopa rakenteita rikkomatta. Keskelle porrashuonetta tuleva uusi rakenne olisi kuitenkin varsin hallitseva ja rikkoisi tilan tasapainon ja mittasuhteet. Vaikka pyrittäisiin mahdollisimman läpinäkyvään vaikutelmaan, esimerkiksi seinämiltään lasiseen hissiin, katkeaisi näkymä läpi tilan ja alhaalta ylös. Myös valaistusolosuhteet heikkenisivät. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on m 2. Asuinrakennusten korttelialue (A) Tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tonteilla 11/6, 14/6, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 on voimassa määräys e, jonka mukaan rakennusalalla tulee olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa silloin, kun käynti tällaiseen huoneistoon on järjestetty suoraan kadulta. Mikäli erityiset syyt sitä vaativat, saa sosiaalisia

10 8 LUONNOS Suojelukohteet (sr-1) palveluja sijoittaa myös muihin kuin ensimmäiseen (1.) maanpäälliseen kerrokseen, kuitenkin korkeintaan 20 % tontin sallitusta kerrosalasta. Liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja ei saa sijoittaa muualle kuin e-merkinnällä varustetulle rakennusalalle. Tontilla 22/6 tulee huoneistoissa, joihin on käynti suoraan Liisankadulta, olla kokoontumis-, liike- tai näihin verrattavia tiloja. Rakennusten ullakoille saa rakentaa sallitun kerrosalan lisäksi 100 m 2 talon omaan käyttöön tulevaa saunatilaa. Vanhimmassa, vuodelta 1836 olevassa asemakaavassa ei ole suojelumerkintää vahvistetussa asemakaavassa on suojelumerkintä s0, 1980 vahvistetussa asemakaavassa suojelumerkintä s. Niiden mukaan rakennusten katujulkisivut ja vesikatot on suojeltu. Suojelu ei koske sisätiloja. Asemakaavan muutosluonnoksessa tonteilla olevia rakennuksia koskee määräys sr-1, jonka mukaan ne ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Rakennuksia tai niiden osaa ei saa purkaa eikä niissä tai niiden porrashuoneissa saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai porrashuoneiden historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksissa tai niiden porrashuoneissa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennusten alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat, ulko-ovet, parvekkeet ja yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen sekä alkuperäiset arvokkaat piharakenteet tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Porrashuoneet ja hissien rakentaminen Rakennusten sisäpihalle saa rakentaa hissin. Poikkeuksia ovat tontti 11/6 ja tontti 15/4 lukuun ottamatta G-porrasta, jonka yhteydessä hissikuilu voi sijoittua osittain pihatasolle.

11 9 LUONNOS Mikäli porrashuoneisiin liittyvään tilaan tai rakennuksen rungon ulkopuolelle rakennetaan hissi, saa porrashuoneeseen tehdä uuden oviaukon ja oven. Poikkeuksia ovat tontilla 15/4 porrashuone B ja tontilla 19/2 porrashuoneet B ja C. Tonteilla: 11/6, porrashuoneissa A, B, C ja D 14/6, porrashuoneissa A, B ja X 14/12, porrashuoneissa B, C, ja D 15/4, porrashuoneissa A, B, F, G ja H 16/9, porrashuoneessa A 19/2, porrashuoneissa A, B ja C 21/1, porrashuoneissa A ja B 22/6, porrashuoneissa A, B, C, D, E, F ja G 23/10, porrashuoneessa A. Porrashuoneisiin ei saa sijoittaa hissiä, poikkeuksena tontilla 15/4 porrashuone H. Sisäänkäyntiaulojen sekä porrashuoneiden alkuperäiset tilasarjat, rakenteet, porrassyöksyt, porraskaiteet, lattiapinnat, sisäovet ja sisäikkunat, valaisimet ja muut yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Hissien suunnittelusta on laadittu erillinen rakentamistapaohje (kaavaselostuksen liite). Piha-alueet, muurit ja aidat Tonteille tulee laatia pihasuunnitelma. Piha-alue on rakennettava ja istutettava leikki- ja ulko-oleskelutiloiksi ympäristöön sopivia materiaaleja käyttäen. Tomutus- ja jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle. Mikäli tontin rajalla olevan rakennuksen seinä ei rajaudu naapuritontin rajalla olevaan rakennuksen seinään, voidaan siihen avata ikkunoita, mikäli se ei heikennä rakennuksen rakennustaiteellista tai kaupunkikuvallista arvoa.

12 10 LUONNOS Maanalaiset tilat ja autopaikat Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Autopaikat saa sijoittaa rakennusten kellarikerroksiin, autotalleihin ja maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tonttien väliselle rajalle ei maanalaisessa pysäköintitiloissa tarvitse rakentaa rajaseinää. Maanalaisen pysäköintitilan kattotaso on rakennettava ja istutettava osaksi pihakokonaisuutta. Kadulta maanalaisiin tiloihin johtavaa luiskaa ei saa rakentaa viittä (5) metriä lähemmäksi tontin kadunpuoleista rajaa. Maanalaisten autosäilytyspaikkojen poistoilmaa ei saa johtaa pihamaalle. Maanalaiset auton säilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi, kuitenkin niin, että autopaikkamäärä ei ylitä, mitä on määrätty tontin autopaikkojen enimmäismäärästä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan toteuttaminen vaikuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja niiden porrashuoneiden säilymiseen sekä antaa edellytykset esteettömyyden parantamiseen. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa.

13 11 LUONNOS Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet 8 KÄSITTELYVAIHEET Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskevat yleisötilaisuudet, joihin kuhunkin kutsuttiin kolme taloyhtiötä, pidetään 11., 12. ja Yhteistyötä on tehty kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse xx mielipidettä, joista kuusi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja x asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat porrashuoneiden kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja hissin rakentamistarpeisiin. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon etsimällä jokaiselle tontille ratkaisu, joka säilyttää rakennusten ja niiden porrashuoneiden kulttuurihistorialliset arvot ja mahdollistaa hissin rakentamisen. Asemakaavan muutosluonnosta esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle xx.xx.2009 ja se päätti Helsingissä x.x.2009 Anneli Lahti