Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh Anu Rämö, puh etunimi.sukunimi@espoo.

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Valtuustoaloite koskien perhetyön palvelujen kehittämistä (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh Anu Rämö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 43 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi (II) sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian numero 2 (45 ) jälkeen. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Liite Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Valtuustoaloite Selostus Kai Lintunen ja 43 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen perhetyön palvelujen kehittämiseksi. Kaupunkia pyydetään laatimaan alustava suunnitelma perhetyön palveluiden kehittämiseksi siten, että palveluiden ennaltaehkäisevyyden ja kokonaisvaikuttavuuden periaatteet tulevat palveluissa nykyistä paremmin huomioiduiksi. Suunnitelman tulee keskittyä konkreettisiin toimenpideehdotuksiin palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Kaupungin toimintojen lisäksi myös muilla hyvinvointitoimijoilla (kolmas sektori, seurakunta, palveluntuottajat ym.) tulee olla mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Suunnitelma tulee tuoda valtuuston arviointiin ja käsittelyyn vuoden 2014 aikana. Valtuustoaloitteessa todetaan, että perhetyö on kustannustehokas tapa ehkäistä perheiden ongelmia ja siihen kannattaa panostaa. Perhetyö on laaja käsite ja tässä vastauksessa perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheiden kotipalvelua, perheohjausta, sosiaaliohjausta ja perhekuntoutusta terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyössä ja

2 Sivu 2 / 2 lastensuojelussa. Lopussa esitetään konkreettinen toimenpidesuunnitelma perhetyön palvelujen kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tuodaan esiin sekä meneillään olevaa kehittämistyötä että toimenpide-ehdotuksia. Toimenpiteissä on huomioitu ennaltaehkäisyn ja kokonaisvaikuttavuuden periaatteet. Perhetyön tavoitteena on antaa tukea nimenomaan varhaisessa vaiheessa ja perhetyö jalkautuu ihmisten arkiympäristöihin, mikä helpottaa perheiden avun saantia. Kokonaisvaltaisuus huomioidaan esimerkiksi siten, että lasten tilanne kartoitetaan myös silloin, kun aikuiset hakeutuvat palveluihin. Moniammatillisella yhteistyöllä on keskeinen rooli perhetyön palvelujen kehittämisessä. Perhetyössä tehdään monenlaista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja sitä tullaan edelleen tiivistämään. Intensiivisempää tukea tarjotaan niille perheille, jotka käyttävät useita palveluja ja joilla on eniten tuen tarvetta. Tiivis tuki on tärkeää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Perhetyöhön kehitetään jatkuvasti uudenlaisia toimintamuotoja, myös sähköisiä palveluja. Lapsiperheiden palveluiden kehittämistyön taustana Espoossa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Espoossa on valtuuston hyväksymä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille , joka ohjaa lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä Espoossa. Suunnitelma linjaa palvelujen keskeiset kehittämishaasteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelma painottaa toimivuutta ja saatavuutta peruspalveluissa, mihin myös perhetyö lukeutuu. Suunnitelman mukaisesti perhetyötä laajennetaan koskemaan kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Perhetyön tunnettuutta ja hyödyntämistä vahvistetaan peruspalveluissa ja aikuisten palveluissa. Palveluiden tulee olla hyvinvointisuunnitelman mukaisesti syrjimättömiä ja esteettömiä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liitteenä ovat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma vuosille ja asetukseen perustuva neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun suunnitelman mukainen kehittämistyö on käynnissä parhaillaan. Lastensuojelun palvelurakennetta ja johtamista kehitetään erityisesti avohuollon asiakasprosessien sujuvoittamiseksi sekä perhetyön ja perhekuntoutuksen saatavuuden parantamiseksi. Lastensuojelun asiakkaiden perhetyön eri palvelut järjestetään aina kun mahdollista lapsen ja perheen omaan kotiin ja muuhun kasvuympäristöön. Meneillään ja suunnitteilla olevat toimenpiteet A) Perhetyön uudelleen organisointi lapsiperheiden perhetyössä: kotipalvelu ja perheohjaus

3 Sivu 3 / 3 Lapsiperheiden perhetyö organisoitui uudelleen, kotipalvelu ja perheohjaus omiksi palveluikseen kahden esimiehen alaisuuteen. Tavoitteena on sujuvoittaa palveluprosessia ja nopeuttaa asiakkaan palvelun saantia. Muutoksella on tavoiteltu myös kotipalvelun ja perheohjauksen käsitteiden ja palvelutuotteiden selkiyttämistä ja tunnettavuuden lisäämistä espoolaisille lapsiperheille ja yhteistyökumppaneille. Kotipalvelu on perhetyöntekijän tarjoamaa konkreettista apua perheen kotona, tavallisimmin lastenhoitoapua, tarvittaessa vanhempien opastamista ja yhdessä tekemistä lastenhoidossa ja kodinhoidossa. Perheohjaus on perheohjaajan tarjoamaa neuvontaa ja ohjausta lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Perheohjaus on perinteisen kotikäyntityön lisäksi entistä enemmän jalkautunut mm. neuvoloihin. Jokaisella neljällä suuralueella perheohjaajat pitävät avovastaanottoa isoissa neuvoloissa tavallisesti kaksi kertaa kuussa. Tällöin neuvolaan tulevat perheet voivat hakeutua ilman ajanvarausta joko itse tai neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana kahdenkeskiseen keskusteluun perheohjaajan kanssa. Keskustelut voivat liittyä esim. vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen, perheohjauksen ja kotipalvelun mahdollisuuksiin tukea perhettä tai palveluohjaukseen. Avoimissa päiväkodeissa perheohjaajat pitävät vanhempainryhmissä keskustelun alustuksia mm. kasvatukseen ja lapsen uneen liittyen. Myös näissä tilaisuuksissa on ryhmäkeskustelun lisäksi mahdollisuus kahdenkeskiseen tapaamiseen perheohjaajan kanssa. Perhetyön verkkoneuvontapalvelun käyttöönotto on suunnitteilla. Pilotissa on tarkoitus testata monniammatillisen tiimin kokoamista tilanteessa, jossa asiakkaasta on tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Tavoitteena on, että ammattilaiset ja asiakas voivat yhdessä tietoturvallisesti käydä keskustelua asiakkaan tilanteesta ja päivittää esimerkiksi yhteistä asiakastai palvelusuunnitelmaa. Tavoitteena on verkostoyhteistyön helpottaminen ja yhteydenpidon tuominen ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Toimintamalli ei korvaa henkilökohtaisia tapaamisia, vaan tarkoitus on kokeilla uudenlaista työn tekemisen muotoa ja tuoda myös asiakkaalle välineitä (esim. erilaisia itsearviointivälineitä), joilla hän voi tarkastella ja arvioida omaa tilannettaan. B) Perhetyön kehittäminen lastensuojelupalveluissa Lastensuojelu on järjestetty Espoossa lastensuojelun avopalveluihin ja erityispalveluihin. Avopalveluissa tarjotaan lastensuojelun avohuollon palveluja tilanteissa, joissa lasta ja perhettä on mahdollista tukea avohuollollisin keinoin. Keskeinen tukimuoto on kotiin annettava perhetyö, kuten sosiaaliohjaus, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Mikäli avohuollon tukitoimet ovat riittämättömät ja päädytään lapsen huostaanottoon, asiakkuus siirtyy lastensuojelun erityispalveluihin. Perhetyön kehittäminen lastensuojelun avopalveluissa

4 Sivu 4 / 4 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet mukaan lukien perhetyö, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus sekä itsenäistyvän nuoren tuki kootaan vuoden 2014 aikana uuteen lastensuojelun tukipalveluyksikköön. Tavoitteena on parantaa perhetyön ja muiden lastensuojelun tukipalvelujen koordinointia ja asiakasohjausta sekä kehittää perhetyön palveluja. Palvelujen keskitetyllä koordinoinnilla ja asiakasohjauksella pyritään parantamaan asiakkaiden ohjautumista perhetyön palvelujen piiriin varhaisemmassa vaiheessa ja aiempaa oikea-aikaisemmin. Uusi toimintamalli mahdollistaa aiempaa paremmin palvelujen räätälöinnin lapsen ja perheen tarpeita vastaavaksi. Espoonlahden lastensuojelun alaisuudessa on toiminut perheryhmä Kotipesä pienten lasten perheille. Toiminta siirtyy tukipalveluyksikköön ja toimintaa laajennetaan. Lapsiperheiden päiväkuntoutusta lisätään niin, että asiakkaat ohjautuvat palveluun tulevaisuudessa kaikilta Espoon alueilta. Perhe- ja sosiaalipalveluissa painotetaan ehkäisevän ja avopalvelutoiminnan ensisijaisuutta ja siksi päiväkuntoutuksen suunnitteluryhmässä on mukana ehkäisevien palvelujen edustajia, jotka yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa tekevät ehdotuksen toimintakonseptista, jonka avulla lapsiperheet voivat saada päiväkuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos perheessä on sellaisen tarvetta. Yksikköön voidaan tulevaisuudessa ohjata asiakkaita myös muista palveluista kuin lastensuojelusta esim. terveydenhoidosta, lapsiperhetyöstä ja perheneuvolasta. Kotiin tehtävän perhekuntoutuksen palvelut on myös kilpailutettu ja osa niistä ostetaan. Tukipalveluyksikön yhtenä keskeisenä painopistealueena ovat vauvaperheet, vauvaperheiden kanssa tehtävä perhetyö ja perhekuntoutus. Osa päiväkuntoutusyksikön työstä tulee painottumaan vauvaa odottaviin perheisiin ja vauvaperheisiin, joissa on runsasta tuen tarvetta. Henkilöstölle tehdyssä kyselyssä vuonna 2013 koskien lastensuojelun tukipalveluja nousi esille tarve kehittää palveluja alakouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Alakouluikäisille lapsilla ja heidän perheillään yleisin tukimuoto lastensuojelussa on sosiaaliohjaus. Lisäksi Tuomarilan perhetukikeskus tarjoaa perhekuntoutusta eri-ikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Lastensuojelun sosiaaliohjausta tullaan kehittämään tulevaisuudessa juuri kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Perhetyön kehittäminen lastensuojelun erityispalveluissa Myös lasten erityispalveluissa tavoitteena on tuoda palveluja enemmän lapsen omaan koti- ja arkiympäristöön. Poijupuiston vastaanottokodissa on käynnistynyt tehostetun perhetyön, sijaishuollon sosiaaliohjauksen ja vastaanottotoiminnan rinnalle nk. kiitolinja-työskentely. Työskentelyn taustalla on ajatus siitä, että kaikki nuoret eivät hyödy laitosympäristössä tapahtuvasta arvioinnista. Työskentelyn idea on viedä vastaanottokodin

5 Sivu 5 / 5 strukturoitu arviointimalli lapsen ja perheen kotiympäristöön eli nuoren ja perheen arviointi ja tuki viedään nuoren kotiin laitossijoituksen sijasta. Työskentely on alkanut vuoden 2014 alussa. Tuloksia on saatavilla kesän 2014 jälkeen. Tavoitteena on estää vastaanottokotipaikkojen osto ulkopuolelta ja kehittää uusia malleja laitosympäristössä tapahtuvan arvioinnin rinnalle. Tavoitteena on, että Kiitolinja-työskentelymallissa on vuoden 2014 aikana 35 asiakasta. Vastaavasti vastaanottokodista vapautuu paikkoja niille nuorille, jotka tarvitsevat laitossijoitusta ja näin laitospaikkoja ei tarvitse ostaa vastaanottotoiminnan osalta ostaa Espoon ulkopuolelta. Kiitolinja-työskentelymalli palkittiin kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla vuonna Lisäksi Poijupuiston lastensuojelupalvelut saivat Lastensuojelun keskusliiton myöntämän vuoden lastensuojelutekokunniamaininnan kevättalvella Erityisen arvokkaana kunniamaininnassa pidettiin Poijupuiston monipuolista palveluvalikoimaa ja työskentelyä lasten ja perheiden hyväksi. Lystimäen nuorisokoti luopuu vuoden 2014 aikana pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta laitoshoidosta. Nuorisokodin toisen osaston henkilöstö tulee jatkossa tarjoamaan avohuollon sijoituspalvelua ympärivuorokautisena toimintana. Toisen osaston henkilöstö kehittää sekä avo- että sijaishuollon kotiin vietäviä palveluja. Tavoitteena on vastata aiempaa paremmin palvelutarpeisiin, ehkäistä huostaanottoja ja luoda vaihtoehtoja erityisesti vuotiaiden nuorten tukemiseen. Muutokset mahdollistavat aiempaa paremmin yksilölliset palvelut ja eritysratkaisut sekä mahdollistavat erilaisissa ympäristöissä tehtävän perhetyön. Tällä hetkellä Lystimäessä on jo avohuollon sijoituksessa olevia nuoria. Myös kotiin vietävää palvelua on pilotoitu kevään 2014 aikana. C) Moniammatillinen yhteistyö perhetyön palveluiden kehittämisessä Suunnitteilla oleva Suviniityn päiväkoti ja neuvola tulee tarjoamaan laajaalaisesti lapsiperhepalveluja Espoon keskuksen ja lähialueiden lapsiperheille. Lähtökohtana on, että perheet saisivat tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä arkiympäristöään. Perhetyö on mukana yhtenä toimijatahona moniammatillisessa verkostossa ja lapsiperheiden perheohjauksen palvelut jalkautuvat Suviniittyyn. Suviniityn päiväkodin ja neuvolan on tarkoitus valmistua siten, että toiminta pääsee käyntiin vuoden 2017 alussa. Toimintaa ja yhteistyötä eri kaupungin yksiköiden ja kolmannen sektorin kanssa ollaan parhaillaan suunnittelemassa ja perhetyö on tässä tiiviisti mukana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kytkeytyy Lapsen oikeus palveluihin (LOP) -hanke, jossa kokeillaan viittä erilaista toimintamallia vuoden 2014 aikana. Pilotit perustuvat monialaiselle yhteistyölle lapsiperheiden palvelujen kesken sekä myös lasten ja aikuisten palvelujen välillä. Toimintamallien avulla pyritään vahvistamaan kaikkien lapsiperheitä kohtaavien toimijoiden kykyä vastata yhdessä lapsiperheiden tarpeisiin. Osa toimintamalleista on muualla kehitettyjen hyvien käytäntöjen

6 Sivu 6 / 6 implementointia ja sovittamista toimintaympäristöön, osa piloteista kokeilee kokonaan uudenlaisia toimintatapoja. Yksi LOP:n toimintamalleista on luottohenkilömallin pilotointi. Tavoitteena on, että lapsiperheet, joilla on monenlaista tuen tarvetta, kokevat tulevansa kuulluiksi ja autetuiksi. Perheillä on tieto siitä, kenen puoleen he voivat kääntyä, kun perheen tilanne muuttuu tai hankaloituu. Kuntaan rakennetaan toimintatapaa, jossa määritellään, kenellä on koordinointivastuu niiden lapsiperheiden palveluiden kokonaisuudesta, joilla on useita asiakkuuksia eri tahoilla. Asiakas saa apua palveluiden löytämiseen ja osallistuu itse palveluidensa suunnitteluun. Eri toimijoiden roolit työskentelyssä selkiytyvät sekä työntekijöiden että lapsen ja perheen näkökulmasta. Tieto perheen tilanteesta siirtyy perheen luvalla paremmin toimijalta toiselle. Kotipalvelusta pilotissa on yksi perhetyöntekijä asiakasperheensä kanssa. Perhetyöntekijä toimii luottohenkilönä, joka kutsuu yhteiseen verkostotapaamiseen perheen kanssa toimivat ja perheen itsensä määrittämät yhteistyökumppanit. Toisena pilottina kaupunkiin rakennetaan kaikkia lapsiperheitä kohtaavia toimijoita palveleva sähköinen palveluohjausportaali, johon kootaan keskeinen lapsiperheiden palveluohjauksessa tarvittava tieto. Tavoitteena on että kaikkien kaupungin työntekijöiden palveluohjausosaaminen vahvistuu kun palveluja koskevan tiedon laatu paranee ja tieto on paremmin saavutettavissa. Tavoitteena on myös, että palvelutuotannon koordinaatio paranee ja päällekkäisyys vähenee. Kolmas pilotoitava toimintamuoto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä Lapset puheeksi -keskustelun käyttöönotto yhdessä espoolaisessa päiväkodissa osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja yhdessä neuvolassa osana 1,5 -vuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen ja neuvolan työntekijöiden kyky ottaa puheeksi ja tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat tekijät vahvistuu. Lisäksi lapsen tilanteen puheeksi ottaminen ja siitä käynnistyvä työskentely on voimavarakeskeistä ja perheitä voimaannuttavaa. Tavoitteena on, että lasta suojaavia tekijöitä päästään tuomaan lapsen arkiympäristöihin nopeasti lapsen verkostoa hyödyntäen jo ennen kuin perheen kokema kuormitus vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lapsiperheille tarjotaan perhetyön tukea perheen tarpeen mukaan myös päivähoidon aloitteesta. Neljänneksi luodaan toimintamalli koko perheen huomioimiseksi aikuisten palveluissa. Toimintamalli selkiyttää aikuisten palveluiden roolia lasten tukemisessa ja luo selkeän käytännön tilanteisiin, joissa aikuisasiakkailla on alaikäisiä lapsia. Näin pyritään vahvistamaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä aikuispalveluissa asiakkaana olevissa lapsiperheissä sekä selkiyttämään eri toimijoiden rooleja työskentelyssä työntekijöiden, että lapsen ja perheen näkökulmasta. Toimintamallissa pilotoidaan Intensiivisen perheohjauksen varhaista tukea ja palveluohjausta nk. Konsti-tiimillä. Keskustelun, ohjauksen ja yhdessä tekemisen avulla löydetään ja vahvistetaan perheen omia voimavaroja. Perhetilanteen mukaan asiakkaita ohjataan ja tarvittaessa saatetaan asiakkaan

7 Sivu 7 / 7 tarvitseman palvelun piiriin. Yhteistyökumppanit voivat pyytää konsultaatiota nimettömänä asiakasperheen asioissa. Konsti -tiimin perheohjaajan voi myös pyytää työpariksi asiakastapaamiseen ilman perhetyön asiakkuuden aloittamista. Kartoituskäyntejä voidaan tehdä, mikäli yhteistyökumppani kaipaa perhetyön arviota tilanteeseen. Lisäksi Konsti -tiimi järjestää asiakkaiden tarpeista lähtevää vertaisryhmäryhmätoimintaa. Kirstin koulun kanssa pilotoidaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on tarjota perhetyön palveluita alakouluikäisten lasten perheille. Koulun terveydenhoitaja tarjoaa perheohjaajan tapaamisen mahdollisuutta perheille kouluuntulotarkastuksessa tarvittaessa. Viides uusi toimintamalli jäsentää moniammatillista yhteistyötä lastensuojeluprosesseissa. Kokeiltavana on asiakkuuden siirtoprosessi peruspalveluihin lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen kun asiakkuus lastensuojelussa päättyy, mutta perheellä on muuta tuen tarvetta. Lisäksi kokeillaan monialaista lastensuojelun asiakassuunnitelmatyöskentelyä asiakkaan luvalla yhteistyössä neuvolan ja päivähoidon kanssa. Tavoitteena on, että suunnitelmallinen verkostoyhteistyö lastensuojelun asiakkaana olevien alle kouluikäisten lasten perheissä lisääntyy ja eri toimijoiden roolit työskentelyssä selkiytyvät sekä työntekijöiden että lapsen ja perheen näkökulmasta. Tavoitteena on myös, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevä verkosto pääsee hyödyntämään lastensuojelutarpeen selvityksen tuottamaa tietoa lapsesta ja perheestä omassa työskentelyssään. Päällekkäinen tiedonkeruu vähenee ja kuormittaa perheitä vähemmän. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessin jälkeen lapsi ja perhe saavat tarvitessaan tukea muilta toimijoilta. D) Yhteistyö kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa Perhetyön visiona on tehdä yhteistyötä aiempaa vahvemmin kolmannen sektorin kanssa. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pelastakaa lapset ry:n, Suomen Punaisen Ristin nuorten turvatalon, Diakin ja seurakunnan kanssa. MLL:n perhekummitoimintaan ohjautuu asiakasperheitä perhetyön kautta. Vapaaehtoiset perhekummit ovat tavallisia, luotettavia aikuisia, jotka haluavat antaa aikaansa ja toimia perheen tukena. Perhekummina toimiminen on käytännössä keskustelemista, kuuntelemista ja yhdessä tekemistä, esimerkiksi vaunulenkkeilyä tai asioilla käymistä. Tapaamisia on sopimuksen mukaisesti, yleensä kerran kahdessa viikossa muutaman tunnin ajan. MLL:n Maahanmuuttajaäitien ystävätoiminnassa pyritään yhdistämään ihmisiä, jotka asuvat lähekkäin ja joilla on yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita tai samanlainen elämäntilanne. Espoossa kevään 2013 koulutukseen osallistui 20 uutta vapaaehtoista. Heille kaikille on löydetty maahanmuuttajaäiti ystäväksi. Myös tähän toimintaan ohjautuu sopivia asiakasperheitä perhetyön kautta. Pelastakaa lapset ry:n kanssa tehdään yhteistyötä ehkäisevässä tukiperhetoiminnassa. Toiminta on tarkoitettu vuotiaille lapsille, joilla ei ole lastensuojelun avohuollon tuen tarvetta tai lastensuojelun

8 Sivu 8 / 8 asiakkuutta. Lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa. Sopimus tehdään aina yhdeksi vuodeksi kerrallaan ja tilannetta arvioidaan aina vuoden välein. Ehkäisevällä tukiperhetoiminnalla pyritään ehkäisemään perheiden ongelmien syntymistä sekä edistämään lasten hyvinvointia. Pelastakaa Lapset huolehtii tukiperheiden valmentamisesta toimintaan, tuesta, ohjauksesta, täydennyskoulutuksesta ja virkistystoiminnasta Perheohjaus koordinoi ehkäisevää tukiperhetoimintaa Espoon kaupungin puolelta. Vuonna 2014 on mahdollista tarjota ehkäisevää tukiperhettä 20 espoolaiselle lapselle. Tällä hetkellä yksi tukiperhesopimus on tehty ja kuusi kappaletta on vireillä. Seurakunnan kanssa on tavattu keväällä 2014 ja kartoitettu seurakunnan ja perhetyön palveluja, jotta asiakasohjaus paranee ja vältytään päällekkäisyyksiltä. Seurakunnan kanssa on sovittu säännöllisistä tapaamisista, joissa pohditaan perheiden tarpeita ja yhteistoiminnan mahdollisuutta. Oppilaitosyhteistyönä (Diak) on vuodesta 2013 toteutettu uudenlaista tapaa tukea perheitä. Neljä sosionomiopiskelijatyöparia kerrallaan suorittaa Lapsi- ja perhetyön opintokokonaisuuden, jossa he työskentelevät perhetyön kautta löytyneiden vapaaehtoisten perheitten kotona. Harjoittelu kohdentuu lasten hoitoon ja sen kautta puheeksi ottoon ja vanhemmuuden tukemiseen. Harjoittelun ohjaus ja valvonta tapahtuvat perheohjaajan ja opettajan yhteistyönä. Harjoittelu muodostuu yhteensä 10:stä n. 2h kerrallaan kestävästä käynnistä perheissä. Ensimmäisellä perhekäynnillä on perheen perheohjaaja mukana, jolloin perheen kanssa tehdään sopimus harjoittelusta ja sovitaan sen tavoitteet. Toimenpidesuunnitelma perhetyön palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseksi Perhetyötä Espoossa kehitetään ja arvioidaan monella eri tasolla ja eri toimijoiden näkökulmasta. Keskeinen toimija perhetyön palveluiden kokonaisuudessa kehittämisessä on lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä, joka seuraa toimenpiteiden etenemistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta. Alueelliset hyvinvointiryhmät toimivat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanijoina. Taulukossa 1 on esitetty kootusti suunnitellut toimenpiteet, joita tullaan täsmentämään vuoden 2014 aikana. Perhetyön kehittämisessä tulee käydä keskinäistä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa ja hyödyntää asiakkaiden kokemuksia aiempaa enemmän, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Taulukko 1. Toimenpiteitä perhetyön kehittämiseksi Espoossa. Toimenpide Varhaisen tuen kotipalvelun ja perheohjauksen uudelleen organisointi. Tavoitteena palveluprosessin selkeytyminen, Aikataulu toteutettu

9 Sivu 9 / 9 sujuvoituminen ja nopeutuminen. Perheohjaajien jalkautuminen neuvoloihin ja avoimiin päiväkoteihin, päiväkoteihin. Perhetyö laajentaminen koskemaan kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään Perhetyön tunnettuuden ja hyödyntämisen vahvistaminen peruspalveluissa ja aikuisten palveluissa aloitettu vuonna 2013, Suviniityn perhekeskus valmistuu v.2017 pilotti Kirstin koulun kanssa käynnissä keväällä 2014 Tiedotusta on tehostettu päiväkoteihin. Konsti -tiimin toiminta käynnissä, lisäksi LOP - projektin pilotoinnissa tätä toteutetaan (lapsen huomioiminen, Lapset puheeksi-pilotti) suunnitteluvaiheessa Verkkoneuvontapalvelun käyttöönotto perhetyössä Luottohenkilömallin pilotointi perhetyössä käynnissä osana LOP - projektia Sähköinen palveluohjausportaali Vaahteran kehittäminen, johon käynnissä osana LOPkootaan keskeinen lapsiperheiden palveluohjauksessa tarvittava projektia tieto Lapset puheeksi keskustelun käyttöönotto päiväkodissa osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja osana 1.5-vuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta neuvolassa käynnissä osana LOP - projektia Lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa käynnissä osana LOP - projektia Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa -pilotti käynnissä osana LOP - projektia Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Lastensuojelun avohuollon asiakasprosessien sujuvoittaminen ja työnjaon selkiyttäminen Perhetyön ja perhekuntoutuksen saatavuuden parantaminen Lastensuojelun tukipalveluyksikön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen Lastensuojelun vauvaperhetyön kehittäminen avopalveluissa Lastensuojelun sosiaaliohjauksen kehittäminen kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen Lystimäen nuorisokodin muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi Perheryhmä Kotipesän (pienten lasten perheille) toiminnan laajentaminen kaupunkitasoiseksi päiväkuntoutukseksi lapsiperheille Tehostettu arviointi- ja perhetyö Kiitolinja lastensuojelussa jatkuvaa toimintaa käynnissä lastensuojelun asiakastyön työryhmässä sekä lastensuojelun johtamisen rakenteissa käynnistynyt tukipalveluyksikön asiakasohjausryhmän toimesta vuoden 2014 aikana käynnistyy tukipalveluyksikössä syksyllä 2014 lastensuojelun avohuollossa syksyllä 2014 syksyllä 2014 syksyllä 2014 käynnissä

10 Sivu 10 / 10 Tiedoksi

11 Sivu 11 / 11