Sivistyskeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2013

Transkriptio

1 1 SIVISTYSKESKUS Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sivistyskeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2013 Keskuksen toiminta perustui taloudelliseen tietoisuuteen ja hoidettiin suunnitelmallisesti. Ulkopuolista rahoitusta haettiin aktiivisesti. Keskus sai yhteensä n euroa ulkopuolista rahoitusta. Tasapainottamisohjelman laatiminen vuosille vaikutti ja antoi oman leimansa toiminnalle kaikilla vastuualueilla. Sivistyskeskuksen vastuualueilla toimintaympäristöön ja toimintaan ovat vaikuttaneet mm. seuraavat seikat: Varhaiskasvatuksessa on vuoden aikana tehty selvityksiä kielikylpytoiminnan käynnistämiseksi Loviisan alueella syksystä 2014 ja samanaikaisesti kielikylpytoiminnan ulottamiseksi myös perusopetuksen puolelle. Koska jatkumoa perusopetuksen puolelle ei tässä vaiheessa ole mahdollista toteuttaa, niin kielikylpytoiminnan käynnistäminen varhaiskasvatuksessa ei ole tarkoituksenmukaista syksyllä Kouluverkkoselvitystyötä on jatkettu helmikuussa nimetyn työryhmän toimesta. Lautakunnan päätöksen mukaisesti lopullisen selvityksen tulee olla valmis huhtikuussa Suomenkielisen koulukeskuksen rakennustyöt käynnistettiin toukokuussa ja uudisrakennus valmistuu kesällä Valtio on myöntänyt vapaa-aikatoimelle avustusta etsivään nuorisotyöhön. Avustuksen avulla vapaa-aikatoimi palkkasi kolmen nuorisotyön etsivää. Koulutuksen vastuualueelle myönnettiin valtion erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen vuosille 2013 ja Vapaa-aikatoimi on aktiivisesti osallistunut moniammatilliseen nuorisotakuun toteuttamiseen. mm. osallistumalla Allianssin koordinoimaan Onnistunut nuorisotakuu- hankkeeseen Kulttuuritoiminnassa on pääasiassa onnistuttu toteuttamaan asetetut tavoitteet ja tapahtumia on järjestetty eri kohderyhmille kaupungin eri osissa. Museon sähköjärjestelmän onnistunut saneeraus jatkui suurimman osan vuodesta ja museo oli tämän takia suljettuna osan vuodesta. Museotoiminta onnistui myös yli odotusten huolimatta kaikista tilapäisistä järjestelyistä, kävijämäärä nousi yli 5000:n, mikä ylitti tavoitteet runsaasti. Kirjastot keskittyivät hoitamaan perustehtäväänsä ja yksiköt palvelivat eri-ikäisiä kuntalaisia tarjoamalla heille kirjallisuutta, tietoa ja myös muuta pientä mukavaa. Aineiston kierto yksiköiden välillä on jo vakiintunutta ja toimi hyvin. Lainausmäärät laskivat hiukan verrattuna vuoteen Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys käynnistyi lokakuussa ja teetti keskuksen hallinnolliselle henkilökunnalle poikkeuksellisen suuren työmäärän.

2 2 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Keskuksen tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate C40 Sivistyskeskus (1 000 ) TP 2012 TA 2013 TA MUUTOK-SE T TA 2013 MUUTOS-TE N JÄLKEEN Muutos Muutos % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Vuokratuotot % Toimintatuotot yhteensä % josta sisäiset % Henkilöstökulut % Palveluiden ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Toimintatuottojen toteutuminen Keskuksen toteutuneet ulkoiset toimintatuotot ylittivät budjetoidun n eurolla. Vuoden 2013 aikana sivistyskeskus on hakenut ja saanut ulkopuolista rahoitusta erilaisiin hankkeisiin ja kehittämis toimintaan n euroa. Summa ylittää budjetoidun n eurolla. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat olleet: Tasa-arvo, Kelpo, Etsivä nuorisotyö, opetusryhmien pienentämiset, Comenius -hankkeet, koulujen kerhotoiminta ja Lovisa MI:n Kunnigkarusell -hanke. Ulkoiset myyntituotot ylittyivät n eurolla. Tämä johtuu pääosin varhaiskasvatuksen ja koulu tuksen kotikuntalaskutuksista. Maksutuottoja kertyi arvioitua vähemmän. Varhaiskasvatuksen maksutuotot vähenivät verrattuna vuoden 2012 tilipäätökseen n euroa ja alittivat budjetoidun n eurolla. Vapaan sivistystyön maksutuotot ylittivät budjetoidun n eurolla. Toimintakulujen toteutuminen Sivistyskeskuksen toteutuneet ulkoiset toimintakulut alittivat budjetoidun n eurolla. Suurimmat säästöt kohdistuivat henkilöstömäärärahoihin.

3 3 Palveluiden ostoissa suurin yksittäinen määrärahan ylitys on oppilaskuljetuksissa. Kuljetuskustannukset ylittivät budjetoidun n eurolla. Ylitys johtuu sekä km-hintojen noususta kilpailutuksessa että ajettavan kilometrimäärän lisäyksestä johtuen mm vaarallisten teiden ja tiealueiden määrityksestä. Avustusmäärärahan käyttö ylittyi. Kaupungin kustannukset kansaneläkelaitoksen maksamasta kotihoidon tuesta ylittivät budjetoidun n eurolla. Toisaalta kuntalisissä säästö oli n e u r o a. Muiden toimintakulujen määrärahan ylitys käsittää sisäisiä vuokramenoja ja vahtimestaripalveluita joiden sisäinen määräraha puuttui. Vaikutus keskuksen nettomäärärahaan on näiden erien osalta pieni. Vahtimestarit kuuluvat hallinnollisesti sivistyskeskukseen jossa myös käyttö on suurin. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstömenot alittivat budjetoidun n eurolla. Verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen henki löstö menot kasvoivat 0,47 % kun kasvu kaupunkitasolla oli 1,17 %. Sivistyskeskus sai henkilöstökorvauksia, kuten sairaus-, äitiyspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa n euroa yli budjetoidun. Keskus on myös vuoden aikana kriittisesti arvioinut rekrytointitarpeitaan. Keskuksen sairauspoissaolot vähenivät 121 työpäivällä verrattuna vuoteen Muutos on pieni mutta oikeasuuntainen. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Keskuksen toiminnan päämäärät: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja kaupungin kaikille asukkaille. Pätevät ja osaavat ammattilaiset huolehtivat palveluiden tarjoamisesta AVAINTAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Sivistyskeskuksen palvelutarjonta on vuonna 2013 pysynyt lähes muuttumattomana vuoteen 2012 verrattuna. Vastuualueiden henkilöstö täyttää pääsääntöisesti lain vaatimat pätevyysvaatimukset. Poikkeuksena tälle ovat koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualueet, joissa n. 10 % eivät ole muodollisesti päteviä Myönteisen kaupunkikuvan luominen. Palveluntarjonta tähtää arjen sujuvuuden ja aktiivisen vapaa-ajan edistämiseen, edesauttaen myönteisen kaupunkikuvan luomista, kaupunkilaisten viihtyvyyttä sekä uusien asukkaiden halua muuttaa paikkakunnalle. AVAINTAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Loviisan asukasmäärä on vähentynyt 3 henkilöllä verrattuna vuoteen Sivistyskeskuksessa mm. varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä ja koulujen oppilasmäärät ovat kuitenkin pysyneet lähes muuttumattomina. Ennusteiden mukaan lapsi- ja oppilasmäärät tulevat kuitenkin pienenemään. Sivistyskeskus on järjestänyt palvelunsa joustavasti siten, että kuntalaiset ovat pystyneet käyttämään niitä mahdollisimman sujuvasti ja aktiivisesti

4 4

5 5 Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous. AVAINTAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Taloudenpidon suunnitelmallisuus. Talousarvoista on annettu kaksi osavuosikatsausta, 1-4 ja 1-8/2013. Sivistyskeskuksen hallinto, vastuualueet ja yksiköt ovat vuoden aikana jatkuvasti seuranneet talousarvion toteumaa. Sopeuttamisohjelman laadinta on käynnistetty keväällä Suuria poikkeamia ei ole ollut. Sivistyskeskus on pysynyt valtuuston antamassa talousarviossa ja henkilöstömenojen osalta keskus on alittanut asetetun tavoitetason. SIVISTYSKESKUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto ja kehittäminen Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2013 Vastuualueella tavoitteena oli palvelujen tasavertainen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja alueen kaikille asukkaille. Palvelutuottamista varten on keskuksessa on jatkettu eri toimintamallien ja ohjeistusten laadintaa sekä kehitetty uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa, joka on mahdollistanut asukkaiden tasavertaisen kohtelun. Hallinnossa on kehitetty uusia moniammatillisia yhteistyömuotoja ja työtapoja. Keskuksen vastuualueet ovat panostaneet ulkopuolisen hankerahoituksen saamiseen eri kehittämis hankkeisiin, joiden avulla on voitu panostaa koulutuksen kehittämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sopeuttamisohjelman laadinta ja Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys ovat heijastuneet vastuualueen toimintaan. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Yksiköiden täydennyskoulutussuunnitelmien laatiminen. Suurimpien vastuualueiden eli varhaiskasvatuksen ja koulutuksen yksikkökohtaiset täydennyskoulutussuunnitelmat on laadittu. Muiden vastuualueiden kohdalla vastuualueen esimies on koordinoinut yksiköiden täydennyskoulutusta. II-asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen selvitysten tulosten mahdollinen toteutuminen. Osittain toteutunut: Kaupunginvaltuusto päätti aiemmin (jo tammikuussa 2012), että toisen asteen ammatillinen koulutus voidaan alueellisesti ja paikallisesti parhaiten turvata suosittelemalla ensisijaisesti ratkaisua kielellisin perustein. Vuoden aikana ei olla päästy alueelliseen ratkaisuun ko. asian kohdalla. Sivistysjohtaja osallistui alueelliseen ruotsinkieliseen lukioselvitykseen johon osallistuivat myös Sipoo, Porvoo ja Kotka svenska samskola. Selvitys on tarkoitus käsitellä keväällä Kouluverkon kehittämissuunnitelman väliraportin kehittämismallien ja toimenpide-ehdotusten tarkentaminen. Uusi, viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva kouluverkkotyöryhmä, aloitti toimintansa keväällä Selvitys valmistuu

6 6 huhtikuussa Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, poikkeamiin reagointi ja johdon toimenpiteet. Talousarvoista on annettu kaksi osavuosikatsausta, 1-4 ja 1-8/2013. Sivistyskeskuksen hallinto, vastuualueet ja yksiköt ovat vuoden aikana jatkuvasti seuranneet talousarvion toteumaa. Sivistyskeskus on pysynyt valtuuston antamassa talousarviossa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 (1 000 ) TP 2012 TA 2013 TA MUUTOK-SE T TA 2013 MUUTOS-T EN JÄLKEEN Muutos Muutos % Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Toteuma 2013 Nettomenot, /asukas 56,2 58,9 alkup. ta 66,1 muut. ta 63,6 Yksikkökustannukset on laskettu ulkoisille menoille ja ovat vertailukelpoisia keskenään mutta eivät anna oikeata kuvaa toiminnan kustannuksista koska luvuista puuttuvat sisäiset kulut kuten kustannukset kiinteistöistä, ruokapalveluista, siivouksesta, atk-palveluista, vahtimestaripalveluista, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta. Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: varhaiskasvatuksen päällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2013 Päivähoidossa olevien lasten kokonaismäärässä ei vuoden aikana ole tapahtunut suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Päivähoitopaikkoja on ollut tarjolla riittävästi, joskin alueellisia eroja on. Ruukin ja Viirilän alueella lapsimäärät ovat laskussa ja sen vuoksi alueella toimineen perhepäivähoitajan tehtävä muutettiin kiertävän päivähoitajan tehtäväksi vuoden 2013 alusta helpottamaan päiväkotien jatkuvaa sijaistarvetta. Keskustan, Tesjoen ja Koskenkylän alueella päivähoitopaikkojen kysyntä on edelleen suurinta. Avoin päiväkoti Treffis on lisännyt suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa edelleen ja toimii elokuusta 2013 alkaen myös Tesjoen alueella.

7 Vuorohoidon tarve on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin edellisvuosina, mutta hoidon tarjoaminen iltaisin ja viikonloppuisin pienellekin lapsimäärälle kahdessa eri päiväkodissa on vaatinut lisäresursseja henkilöstöön. Erityispäivähoidon tuen piirissä oli vuoden aikana 92 lasta, joista diagnostisoitujen lasten osuus kasvoi 17 % edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta päivähoidon omassa seurannassa olevien lasten osuus on vähentynyt, mikä kertoo varhaiskasvatuksen hyvän perusosaamisen vahvistumisesta sekä käytössä olevien tukitoimien toteutumisesta. Varhaiskasvatuksen laadullista kehittämistä on jatkettu järjestämällä koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia omalla paikkakunnalla. Henkilöstö on myös aktiivisesti hakeutunut erilaisiin täydennyskoulutuksiin ja osallistunut Kelpo- ja Osaava/Kunnig hankkeiden puitteissa järjestettyihin koulutustilaisuuksiin yhdessä opettajien kanssa. Erityislastentarhanopettajat ovat säännöllisesti järjestäneet henkilöstölle pedagogisia kahviloita, joiden tarkoituksena on toimia varhaiskasvatuksen pedagogisen kehittämisen foorumina. Vuoden aikana on tehty selvityksiä kielikylpytoiminnan käynnistämiseksi varhaiskasvatuksessa syksystä 2014 ja samanaikaisesti kielikylpytoiminnan ulottamiseksi myös perusopetuksen puolelle. Vain siten lapselle voidaan taata kielikylpymenetelmän mukainen koulupolku varhaiskasvatuksesta, esikouluun ja perusopetukseen. Kielikylpyryhmien perustaminen perusopetuksen puolelle vaatii lisäresursseja niin opetushenkilöstön kuin tilojenkin suhteen. Koska jatkumoa perusopetuksen puolelle ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista toteuttaa, niin kielikylpytoiminnan käynnistäminen varhaiskasvatuksessa ei ole tarkoituksenmukaista syksyllä Vuoden aikana on myös selvitelty mahdollisuuksia perustaa kauan toivottu suomenkielinen leikkikerho. Esiopetuksen siirtyessä suomenkieliseen koulukeskukseen syksyllä 2014, Rauhalan päiväkodista vapautuu tiloja, jossa leikkikerho voi aloittaa toimintansa. 7 Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Varhaiskasvatuksen sisällöllisen laadun kehittäminen. Toteutunut Henkilöstö on aktiivisesti ja suunnitelmallisesti osallistunut täydennyskoulutuksiin Pienryhmätoiminta on vakiintunut päiväkodeissa Erityispäivähoito yhteistyössä henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa on tarjonnut tukitoimia lapsille varhaisessa vaiheessa. Kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty Hyvän palvelutason turvaaminen. Osittain toteutunut Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta on enimmäkseen vastannut perheiden tarpeita Avoimen päiväkodin toiminta on laajentunut ja sen suosio on kasvanut lapsiperheiden keskuudessa Suomenkielinen leikkikerho aloittaa toimintansa keskustan alueella syksyllä 2014 Mahdollisuuksia perustaa kielikylpyryhmä syksyllä 2014 on selvitelty Taloudenpidon suunnitelmallisuus. Toteutunut Päivähoidon yksiköt ovat vastuuntuntoisesti noudattaneet talousarviomäärärahojaan Sovittuja periaatteita uuden henkilöstön palkkaamisessa on noudatettu Sijaistarvetta on tarkasteltu tapauskohtaisesti ja kriittisesti

8 8 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 (1 000 ) TP 2012 TA 2013 TA MUUTOK-SE T TA 2013 MUUTOS-T EN JÄLKEEN Muutos Muutos % Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset Päivähoitomaksuja kertyi arvioitua vähemmän. Varhaiskasvatuksen maksutuotot vähenivät verrattuna vuoden 2012 tilipäätökseen n euroa ja alittivat budjetoidun n eurolla. Toisaalta myyntituotot ylittivät budjetoidun n eurolla. Ulkopaikkakuntalaisille myytävien hoitopaikkojen ja palveluiden määrää on vaikea ennalta arvioida. Vastuualueen toteutuneet ulkoiset toimintatuotot alittivat budjetoidun n eurolla Suurin yksittäinen säästö on henkilöstökustannuksissa. Kaupungin kustannukset kansaneläkelaitoksen maksamasta kotihoidon tuesta ylittivät budjetoidun n eurolla. Toisaalta kuntalisissä säästö oli n euroa. Säästö kohdistui yksityisen hoidon tuen kuntalisään koska yksityiset päivähoitopaikat ovat vähentyneet.

9 9 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) PÄIVÄKOTIHOITO Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Toteuma 2013 lasten lukumäärä /lapsi, netto RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO lasten lukumäärä /lapsi, netto PERHEPÄIVÄHOITO lasten lukumäärä /lapsi, netto PÄIVÄHOIDOSSA ON erityistä tukea tarvitsevia lapsia vuorohoitoa tarvitsevia lapsia KOTIHOIDON TUET Kelan lakisääteinen, lapsia Kuntalisä, perheitä YKSITYISEN HOIDON TUET Kelan lakisääteinen, lapsia Kuntalisä, lapsia AVOIN VARHAISKASVATUS Treffis (perheitä) leikkikerhotoiminta (lapsia) Yksikkökustannukset on laskettu ulkoisille menoille ja ovat vertailukelpoisia keskenään mutta eivät anna oikeata kuvaa toiminnan kustannuksista koska luvuista puuttuvat sisäiset kulut kuten kustannukset kiinteistöistä, ruokapalveluista, siivouksesta, atk-palveluista, vahtimestaripalveluista, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta. Lapsimäärät on laskettu keskiarvona. Päiväkodeissa olevien lasten arvioitua pienempi määrä johtuu 3-vuotiaiden lasten suuresta osuudesta ja että päivähoidossa on lapsia jotka on sijoitettu kahden lapsen paikalle erityisistä syistä. Vaikka päiväkotien lapsiryhmissä on kiinteät paikkaluvut, niin alle 3-vuotiaat lapset (1,75 paikalla) sisaruusryhmissä pienentävät ryhmän todellista lapsilukua. Koulutus Vastuuhenkilö: koulutuspäällikkö sekä perusopetuksen rehtorit Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2013 Suomenkielisen koulukeskuksen rakennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti ja uudisrakennus valmistuu kesällä Keskustelut suomenkielisen koulukeskuksen rehtorijärjestelyistä ja yhtenäiskoulun mahdollisuuksista on aloitettu. Hankesuunnitelman laadinta Koskenkylän koulun ja Forsby skolanin saneerauksesta tai uudisrakennuksesta on aloitettu. Kouluverkkoselvitysryhmä on jatkanut työskentelyään.

10 10 Opetushenkilöstölle on tarjottu monipuolista koulutustarjontaa alueellisen Osaava/Kunnig -projektin kautta. Alueellinen Osaava/Kunnig -hanke valittiin valtakunnallisesti vuoden Osaava-hankkeeksi. Suunnitelma koulunkäyntiavustajaresurssin käyttämiseksi on laadittu. Koulutuspäällikkö on perustanut rehtoritiimin koulujen kehittämistyön tueksi. Koulutuksen kehittämissuunnitelmatyö on käynnistetty Opetushallituksen KuntaKesu-kuntoon ja Toppkompetens -hankkeiden avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin peruskouluissa on mahdollistanut nykyaikaisen teknologian käyttöönoton kouluissa. Kaikki koulut ovat ottaneet käyttöön Wilma-ohjelman muun muassa parantaakseen kodin ja koulun välistä tiedonkulkua. Kaupunki on solminut sopimuksen Loviisan seudun seurakuntayhtymän kanssa koskien iltapäivätoimintaa Liljendalin ja Ruotsinpyhtään seurakunnissa. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Opetussuunnitelmien päivittäminen. Yleisen-, tehostetun, erityisen tuen- (kolmiportaisuus) sekä TOI-opetuksen toimintamallien vakiinnuttaminen. Oppilashuollon kehittäminen. Kouluverkon kehittämissuunnitelman tavoitteiden seuranta. Koulukyytiperiaatteiden kehittäminen. Opettajien täydennyskoulutus - Alueellisessa opetussuunnitelmassa vahvistettu tuntijako on toteutunut -A2-kielen opetus on laajennettu niin että sitä tarjotaan kaikissa kouluissa tasa-arvoprojektin myötä - Valmistelut vuoden 2016 opetussuunnitelman paikalliselle opetussuunnitelmatyölle on käynnistetty - KELPO -projekti päättyi massiivisella informaatio- ja luentokampanjalla. Tukihenkilö jatkaa asiantuntijana. - Erityisopettajilla on oma tiimi. - Kolmiportaisen tuen lomakkeet on viety Wilmaan - Opettajien käsikirja on päivitetty - Suomenkielisen TOI -opetuksen opettaja on saanut muodollisen pätevyyden ja ruotsinkielinen TOI-opetus on saanut ohjausta valtion erityiskoulujen kautta - Säännölliset tapaamiset perusturvan kanssa - Kouluverkkoselvitystyöryhmä on kokoontunut kuukausittain - Selvitys Forsby skolasta/koskenkylän koulusta on aloitettu - Koulukuljetusperiaatteet on päivitetty - Aluehallinnon rahoittama OSAAVA/KUNNIG-ohjelma on tarjonnut opettajille räätälöidyn ja laajan koulutustarjonnan

11 11 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 (1 000 ) TP 2012 TA 2013 TA MUUTOK-SE T TA 2013 MUUTOS-T EN JÄLKEEN Muutos Muutos % Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset Toimintatuottojen kasvu koostu suurimmalta osin ulkopuolisesta rahoituksesta jota on haettu erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan, n euroa yli budjetoidun. Lisäksi sopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuva kotikuntalaskutus on kasvattanut vastuualueen tuloja. Toimintakulut ovat alittaneet budjetoidun. Suurimmat säästöt syntyivät henkilöstömenoissa. Henkilöstökorvauksia, kuten sairaus-, äitiyspäivärahaa ja vanhempain päivärahaa on saatu yli budjetoidun. Vastuualue on myös kriittisesti arvioinut rekrytointitarpeitaan. Suurin yksittäinen määrärahan ylitys oli oppilaskuljetuksissa. Kuljetuskustannukset ylittivät budjetoidun n eurolla. Ylitys johtuu sekä km-hintojen noususta kilpailutuksessa että ajettavan kilometrimäärän lisäyksestä johtuen mm vaarallisten teiden ja tiealueiden määrityksestä. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Määrä Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Toteuma 2013 Kouluja Esikouluryhmät/oppilasmäärä 18*)/170,5 17/141 16,5*)/165 Peruskouluryhmien lukumäärä/oppilasmäärä 105/ / ,5/1470,5 Erityisen tuen piiriin siirretyt, % 8,2**) 7,9 9,3 **) Peruskouluoppilasta/koulunkäyntiavustaja 25***) 28 25***) Talous Esikoulukustannukset/oppilas, netto Esikoulun kuljetuskustannukset/ oppilas, netto Perusopetuksen kustannukset/oppilas, netto Perusopetuksen kuljetuskustannukset/ oppilas, netto *) esikoulu toimii vuosiluokkien 1 ja 2 yhteydessä; kahdessa ryhmässä vuonna 2012 ja kolmessa vuonna 2013 **) 120 oppilasta vuonna 2012 ja 151,5 oppilasta vuonna 2013 ***) 59 henkilöä sekä vuonna 2012 että 2013.

12 12 Yksikkökustannukset on laskettu ulkoisille menoille ja ovat vertailukelpoisia keskenään mutta eivät anna oikeata kuvaa toiminnan kustannuksista koska luvuista puuttuvat sisäiset kulut kuten kustannukset kiinteistöistä, ruokapalveluista, siivouksesta, atk-palveluista, vahtimestaripalveluista, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta Lukio- ja ammatillinen koulutus Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä lukioiden rehtorit Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2013 Lukiot ovat vuoden aikana panostaneet yhteistyön kehittämiseen ja laajentaneet yhteistyöverkostojaan sekä paikallisesti, alueellisesti että kansainvälisesti. Yhteistyön kautta on pystytty tarjoamaan opiskelijoille osittain laajempaa kurssitarjontaa. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ei olla alueellisesti löydetty yhteistä ratkaisua mm. järjestäjätahon osalta. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Laadukkaan lukiokoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen. Lisätään lukioiden houkuttelevuutta. Oppilasmäärä lukioissa on pysynyt lähes samana vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012, vaikka perusopetuksen päättävien ikäluokka oli vuonna 2013 pienempi kuin vuonna Verkko-opintojen lukumäärä on noussut Lovisa Gymnasiumissa NätTeamÖst ja Gnet- hankkeiden kautta. Suomenkielisen lukiokoulutuksen lukiohalukkuus oli keväällä 2013 korkeampi kuin keväällä II-asteen ammatillisen koulutuksen selvitystyön mahdollinen toteuttaminen. Lukiokoulutuksen alueellisiin selvitystöihin osallistuminen. Ei toteutunut: Toisen asteen ammatillinen koulutuksen osalta ei vuoden aikana olla päästy alueelliseen ratkaisuun liittyen mm. ylläpitäjään tai organisaatiomalliin. Loviisa on osallistunut Itä-Uudenmaan suomenkieliseen lukioverkostohankkeeseen sekä ruotsinkieliseen alueelliseen lukioselvityksen laadintaan. Lukiokoulutuksen kehittämisvaihtoehtoja on myös pohdittu kouluverkkoselvitystyöryhmässä. Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta sekä poikkeamiin reagointi oman vastuualueen kohdalla Talousarvoin avaintavoitteet ovat toteutuneet lukuunottamatta II-asteen ammatillista koulutusta. Taloudesta on raportoitu 2 kertaa vuodessa. Lukioiden toimintakulut ovat hiukan ylittyneet.

13 13 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 (1 000 ) TP 2012 TA 2013 TA MUUTOK-SE T TA 2013 MUUTOS-T EN JÄLKEEN Muutos Muutos % Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset Toimintatuottojen kasvu koostuu ulkopuolisesta rahoituksesta jota on haettu erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan. Toimintakulujen kasvu johtuu suomenkielisen koulukeskuksen sisäisen vuokran jaon tarkistamisesta neljän koulun välillä mikä on vaikuttanut Myllyharjun lukion sisäiseen vuokraan. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Toteuma 2013 Opiskelijamäärä ,5 Opetustunnit Netto /opiskelija Yksikkökustannukset on laskettu ulkoisille menoille ja ovat vertailukelpoisia keskenään mutta eivät anna oikeata kuvaa toiminnan kustannuksista koska luvuista puuttuvat sisäiset kulut kuten kustannukset kiinteistöistä, ruokapalveluista, siivouksesta, atk-palveluista, vahtimestaripalveluista, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta. Vapaa sivistystyö Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja rehtori Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2013 Valkon kansalaisopiston toiminnasta Loviisan kaupungissa toteutettiin tuntia eli 64 % opiston kokonaistuntimäärästä. Lapinjärvellä toteutui tuntia eli 19 % sekä Pyhtäällä 17 % eli tuntia. Lovisa svenska medborgarinstitutissa toteutuneet tunnit jakautuivat siten että Loviisassa järjestettiin tuntia eli 87 %, Lapinjärvellä 554 tuntia eli 10 % sekä Pyhtäällä 183 tuntia eli 3 %. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Laadukkaan suomen- ja ruotsinkielisen kurssitoiminnan ylläpitäminen nykyisessä laajuudessaan Kurssitarjonta vastaa kysyntää ja toteutuu valtionosuustuntimäärän mahdollistamassa laajuudessa. Lovisa Mi Vako Valtionosuustunnit: Toteutuneet tunnit: Kursseja on täten toteutettu yli valtionosuustuntimäärän kuitenkin niin että

14 14 talousarviossa on pysytty. Yhteisöllisen ja verkostoituvan toimintakulttuurin vahvistaminen Yhteistoiminta muiden oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa vastaa uuden lain vaatimuksia sekä lujittaa vapaan sivistystyön merkitystä ja näkyvyyttä toiminta-alueella. Paikalliset: Almintalon tukiyhdistys, Kuggomin tukiryhmä, Mi föreningen, Valkon ko:n opistolaisyhdistys, Loviisan Tanssi- ja sirkuskoulu, Projektet Hedvig & Helge, Avoinna Öppet Alueelliset: Osaava ja oppiva 2020 viiden uusmaalaisen opiston yhteishanke, Yksillä Purjeilla, Kunnig för fri bildning i Södra Finland; Loviisan hallinnoima ja aluehallinnon rahoittama täydennyskoulutushanke, Öppna uni i Östnyland: Borgå Mi, Sibbo Mi, Åbo Akademi/Enhet för livslångt lärande Taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty toiminta Kestävä taloudenpito. Osavuosiraportointi laadittu 2 kertaa vuodessa. Toimintatuotot (mm. kurssimaksutuotot) ovat olleet ennakoitua huomattavasti suuremmat. Täten mm. nettokulut/opiskelija sekä nettokulut/opetustunti jäivät arvioitua alhaisemmiksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 (1 000 ) TP 2012 TA 2013 TA MUUTOK-SE T TA 2013 MUUTOS-T EN JÄLKEEN Muutos Muutos % Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset Toimintatuotot ylittivät budjetoidun maksutuotoissa n eurolla ja hankeavustuksissa n eurolla. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Opiskelijoita, MI/Vako Opetustunteja, MI/Vako Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Toteuma /1 780 = /6 778 = /1 800 = /7 000 = /1808 = /6911 = Nettokulut /opiskelija Nettokulut /opetustunti

15 Yksikkökustannukset on laskettu ulkoisille menoille ja ovat vertailukelpoisia keskenään mutta eivät anna oikeata kuvaa toiminnan kustannuksista koska luvuista puuttuvat sisäiset kulut kuten kustannukset kiinteistöistä, ruokapalveluista, siivouksesta, atk-palveluista, vahtimestaripalveluista, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta. 15