PORIN SEUDUN KUNTARAKENNEUUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYSRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. LOPPURAPORTIN TAUSTAKSI

Transkriptio

1 1 PORIN SEUDUN KUNTARAKENNEUUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYSRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. LOPPURAPORTIN TAUSTAKSI Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten palveluiden järjestämismallin uudistamista on valmisteltu rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa. Porin seudun vapaaehtoisen kuntarakenneselvityksen käynnistymisen aikainen sote-malli perustui maakunnallisesti koottuun kuntapohjaiseen järjestämismalliin. Asiantuntija-arvioiden mukaan maan hallitusohjelmaan linjattu malli oli perusteiltaa voimassa olevan perustuslain vastainen, minkä vuoksi sen sijalle haettiin uutta järjestämismallia. Nopea parlamentaarinen valmistelu tuotti maaliskuussa uuden järjestämismallin, jonka toiminnallisen luonnoksen on määrä valmistua toukokuussa Esityksestä pyydetään lausunnot kesäkuussa Loppuraporttia kirjoitettaessa ei ole tiedossa kaikkea tarpeellista tietoa yksityiskohtaisemman esityksen laatimiseksi. Tulevan sote-ratkaisun on ilmoitettu perustuvan oleviin rakenteisiin. Sen vuoksi esityksen pohjustukseksi on seuraavassa arvio siitä mitkä ensisijaiset vaihtoehdot palveluiden tuottamiseksi alueilla on käytettävissä tai valittavissa. 2. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KANSALLINEN PALVELURAKENTEEN UUDISTUS Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uusien järjestämisvastuussa olevien hallintomalli on kuntayhtymä. Kunnat ovat jatkossakin mukana palveluiden tuottamisessa. Palveluiden rahoitus tulee kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärän suhteessa. Loppuraporttia kirjoitettaessa ei tiedetä onko järjestämisestä vastaavilla tulevilla sotealueilla myös omaa palvelutuotantoa, miten järjestämiseen liittyvä palveluiden tilaus muodostetaan, sisältyykö järjestäjän tilaukseen mahdollisesti väestövastuun toteuttamiseen liittyvää alueellista harkintaa tai monituottajuuteen perustuvaa delegointia taikka onko edelleen tarkoitus purkaa sairaanhoitopiirit vuoden 2016 lopussa. Tiedossa ei myöskään ole suunnitelmaa siitä onko tavoitteena varmistaa ns. Paras-hankkeen yhteydessä syntyneiden yhteistyöjärjestelmien jatkuvuus ja katsotaanko kuntalakiin perustuva yhteistoiminta-alue uuden tulkinnan mukaisesti perustuslain vastaiseksi. Loppuraportin arvion lähtökohtana on, että kunnilla on jatkossakin vastuullaan merkittävä osa sote-palveluiden tuottamisesta. Arvion mukaan Satakunnan maakunnassa on tulevaisuudessa 4 5 kuntapohjaista sote-palveluiden tuottajakokonaisuutta

2 2 Järjestämismallista on luvassa esitys toukokuun 2014 aikana. Mallista on ilmoitettu pyydettävän lausunnot kesäkuussa Tämän hetken tietojen perusteella paikallisen sotetuotantomallin päävaihtoehdot Satakunnassa näyttäisivät olevan seuraavat: 1. Maakuntaan syntyy 4 5 kuntapohjaista tuotantokonsortiota. Valmisteltava uusi kunta muodostaa yhden niistä tai ainakin sen rungon. Kunta-pohjainen malli on toiminnan ja talouden ohjauksen kannalta tehokkain, demokraattisin ja taloudellisin. Uudessa soterakenteessa toiminta olisi tarkoituksenmukaista organisoida liikelaitokseksi. Mikäli uusi kunta ei kata koko Porin työssäkäynti- ja asiointi-aluetta, jää erikseen harkittavaksi alueen täydentäminen vastuukuntamuotoisella yhteistoiminta-alueella. Mikäli uusi sote-malli edelleen sisältää sairaanhoitopiirien toiminnan lakkaamisen, on Porin tuotantokonsortio se kokonaisuus, johon päivystys ja vaativa akuuttisairaanhoitopalvelut luontevimmin voidaan integroida. 2. Kaikki maakunnan kuntien sote-tuotanto kootaan maakunnallisen vastuukuntamuotoisen tai kuntayhtymämuotoisen toimijan hallinnon alaiseksi. Tässä vaihtoehdossa sairaanhoitopiirin toiminnalliset kiinteistöt voisivat jäädä nykyisen kuntayhtymän omistukseen ja päivystyssairaanhoidosta ja vaativasta akuuttisairaanhoidosta vastaava tuottaja vuokraa tiloja toimintaansa varten. 3. Järjestämisvastuun kantava uusi sote-alue ottaa tehtäväkseen osan tai kaikki nykyisistä julkisista sote-palveluista ja vuokraa toimintaa varten tarpeelliset tilat kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä Loppuraportin lähtökohtana on, että kehittyvän kuntarakenteen lisäksi Porilla jatkossakin on vastuullaan maakunnallisia tai ylikunnallisia sote-tehtäviä. Kansallisen sote-uudistuksen yhtenä lähtökohtana on varmistaa ja vahvistaa palveluiden toimiva integraatio. Erityisesti ns. vertikaalisen integraation toteuttaminen voi merkitä Porille vaativaa uutta roolia maakunnallisen päivystyssairaanhoidon, akuuttisairaanhoidon ja vaativan elektiivisen sairaanhoitopalvelun tuottajana. 3. ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN NYKYTILASTA Sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvuuksia liitosselvitykseen osallistuvissa kunnissa ovat se, että kuntien kehittämistarpeet ovat yhteisiä, kunnilla on kokemusta yhteistoiminnasta ja hyvä vuoropuhelun kulttuuri, osaava henkilöstö, suhteellisen terve väestö ja hyvä ja alueellisesti tiivis infrastruktuuri sekä suhteellisen vahva kuntatalous. Nykytilan arvioinnissa nousee esiin myös haasteita ja heikkouksia, joista eniten huomiota saivat alueiden ja kuntien väliset erot palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa, palveluverkkojen yksiköiden pienuus, palveluiden käytön perustuminen käyntiasiointiin toimipisteissä, toimintakulttuurien kuntakohtaiset erot, henkilöstön rekrytointivaikeudet ja toiminnan haavoittuvuus, sote-integraation toteutumatta jääminen, taloustilanne, kuntien ikärakenne, alueen laajuus ja periferiat, sähköisen asioinnin ja uusien toimintatapojen viivästyminen ja pirstaleiset yhteistoimintajärjestelmät.

3 3 Työryhmän käsityksen mukaan kuntaliitoksella on mahdollista vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa esiin nouseviin haasteisiin. Uuden sote-mallin toiminnan organisointia koskevat ratkaisut ovat merkityksellisiä myös kustannusten muodostumisen ja arvioinnin kannalta. Kustannukset on sovittu jaettavaksi väestömäärän suhteessa korjattuna kuntakohtaisesti väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johdetuilla kertoimilla. Kustannusten ennakoitavuus paranee, mutta miten kustannukset nykytilanteeseen nähden eri alueilla muuttuu, ei ole vielä yksilöitävissä. Tiedossa ei ole, miten tuleva järjestämismalli kannustaa tai palkitsee tehokkuutta, toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa. Vaarana on, että ainakin ensivaiheessa kustannukset nousevat erityisesti siellä, missä toiminta on onnistuttu nyt järjestämään taloudellisesti. Väliraportissa on kuvattu kuntakohtaisesti toteutuneet sote-kustannukset ja niiden kehitys 2000-luvulla. Vertailussa ei ole huomioitu väestön palvelutarpeesta tai ikärakenteesta johtuvia eroja. Poria halvemmalla palvelut on tuottanut Luvia, Nakkila ja Ulvila. Muiden kuntien kustannukset ovat asettuneet Poria niukasti tai merkittävästi korkeammalle tasolle. Yhdessä tarkastellen keskimääräiset kustannukset asettuvat lähelle Poria, mistä voidaan vetää se johtopäätös, että toiminnan yhdistäminen sinänsä ei tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Hallintojen yhdistämisestä on osoitettavissa toiminnan tehostumisen kautta säästöjä ja ennen kaikkea toiminnan tehostamismahdollisuuksia. Teknologian paremman hyödyntämisen, sähköisen asioinnin ja henkilöstöhallinnon kokoamisen kautta on saatavissa parempaa kustannustehokkuutta samalla kun palveluiden voi odottaa paranevan. 4. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT UUDESSA KUNNASSA Kuntaliitoksella turvataan yhdistyvien kuntien asukkaille hyvät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä palvelurakenteella. a) Sosiaalipalvelujen toimintaa ohjaavat periaatteet uudessa kunnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa valittu toimintatapa korostaa alueellisten lähipalveluiden merkitystä sekä asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja vaikuttavia palveluja ja prosesseja. Palveluverkko muuntuu alueellisesti asukkaiden palvelutarvetta (ikärakenne, sairastavuus, sosio-ekonomiset tekijät) vastaavalla tavalla. b) Sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali- ja terveyspalveluilla edistetään uuden kunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään ennaltaehkäiseviä ja kuntalaisten omahoitoa tukevia toimintatapoja ja menetelmiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuosittaisessa palvelusuunnitelmaprosessissa arvioidaan ja käyttöönotetaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Kuntalaisille varmistetaan yhdenvertaiset palvelut siten, että niitä tuotetaan väestötarpeen mukaisesti lähipalveluina tai keskitetysti yhteisinä palveluina. Uudessa kunnassa rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet, jotka ottavat huomioon

4 4 myös palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden nykyaikaiset vaatimukset ja mahdollisuudet. 5. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN ORGANISOINTI UUDESSA KUNNASSA Palvelut jaetaan lähipalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Keskitetyillä palveluilla tarkoitetaan yhteisiä palveluita, joille ei ole päivittäistä tarvetta ja/tai joiden tuottamiseen tarvitaan lähipalveluita laajempi asiakaspohja tai, jotka edellyttävät erityistä osaamista, tiloja tai laitteita. Keskitettyjen palvelujen vastaanottoa ja palvelunohjausta voidaan järjestää lähipalvelukeskuksissa ja toimipisteissä. Erikoissairaanhoidon poliklinikoiden toimintamalleja kehitellään tavalla, jossa vastaanottotoiminta ja konsultointi ovat paremmin hyödynnettävissä myös lähipalvelukeskuksissa. Harvemmin käytettyjä palveluita ovat esimerkiksi päivystykset, poliklinikat, perheneuvolat, lastensuojelun sosiaalityö jne. Lähipalvelut tuotetaan uudessa kunnassa monikanavaisesti siten, että lähipalvelut muodostuvat lähellä palvelukeskuksessa tai pisteessä tuotettavista palveluista, kotiin tuotavista palveluista, liikkuvista palveluista ja sähköisistä palveluista. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita käytetään toistuvasti tai päivittäin ja, joita annetaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin palveluntarpeen mukaisessa laajuudessa. Lähipalveluja voidaan tuottaa sähköisinä palveluina, liikkuvina palveluina, kotiin tuotavina palveluina ja lähellä tarjottavina palveluina: Sähköiset palvelut *neuvonta *palvelunohjaus *ajanvaraus *omahoito Liikkuvat palvelut *terveystarkastukset *laboratorionäytteenotto *suun terveydenhuolto *sairaanhoito, sosiaalityö Kotiin tuotavat palvelut *kotihoito *perhetyö *kuntoutus *kotisairaanhoito Lähellä tuotettavat palvelut *lääkärin vastaanotto *suun terveydenhuolto * laboratorionäytteenotto *neuvolat *sosiaaliohjaus, palveluohjaus (Lähde: Kuntaliitto / Tuula Haatainen ) Lähipalveluiden ja keskitettyjen palveluiden sisältö vaihtelee paitsi aluekohtaisen alueen asukkaiden palveluntarpeen, mutta myös kyseisen palvelun asettamien edellytysten ja vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi sosiaali- ja perhepalveluiden, vanhuspalveluiden tai vammaispalveluiden palvelukonseptit voivat erota toisistaan palvelun ja asiakkaiden tarpeiden erityisvaatimusten edellyttämällä tavalla.

5 5 Lähipalvelut järjestetään aluejakoon perustuvalla mallilla. Palveluita tuotetaan viidellä lähipalvelualueella jäljempänä olevan ohjeellisen karttaliitteen mukaisesti. Palvelualueet muodostuvat Luoteisesta alueesta (Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, ja Pohjois-Pori), Itäisestä alueesta (Ulvila, Lavia ja Itä-Pori), Läntisestä alueesta (Luvia ja Länsi-Pori), Jokilaakson (Nakkila, Harjavalla ja Kokemäki) lähipalvelualueesta sekä Porin keskustan lähipalvelualueesta. Lähipalvelualueiden asukasmäärät on arvioitu seuraaviksi: Keskusta (Pori) Pohjoinen (Pori, Merikarvia, Pomarkku, Siikainen) Läntinen (Pori, Luvia) Itäinen (Pori, Ulvila, Lavia) Jokilaakso (Harjavalta, Nakkila, Kokemäki) Kullakin lähipalvelualueella on lähipalvelukeskus ja toimipisteitä siinä laajuudessa kuin väestön palvelutarve ja kehittyvät toimintatavat edellyttävät. Lähipalvelukeskuksen toiminta järjestetään asiakaslähtöisesti siten, että toiminta perustuu palveluohjaukseen, jossa on saatavilla terveyspalveluiden, sosiaali- ja perhetyön sekä arviointiyksikön palvelut. Kussakin kuntakeskuksessa on lisäksi kiinteä palvelupiste, jossa annetaan väestötarpeen mukaisia lähipalveluita. Lähipalvelualueen palveluista ja resurssien allokoinnista päätetään vuosittain hyväksyttäessä palvelusuunnitelma. Suunnitelmassa arvioidaan myös palvelurakenteen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet.

6 6 LÄHIPALVELUKESKUS LÄHIPALVELUPISTE Lähipalvelukeskukset vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista lähipalvelualueella Jokaisella lähipalvelualueella on lähipalvelukeskus ja tarvittava määrä lähipalvelupisteitä Lähipalvelukeskusten palveluvalikoima määräytyy alueen asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita käytetään toistuvasti tai päivittäin Lähipalvelut kattavat sekä terveys- että perhetyön palveluita. Lähipalvelukeskuksessa tuotettavat palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotto- ja neuvontapalveluista. Lähipalvelupisteiden palveluvalikoimat vaihtelevat ja määräytyvät alueen asukkaiden palvelutarpeiden ja etäisyyksien mukaisesti Lähipalvelupisteissä tarjotaan erityisesti ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluja sekä hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta Lähipalvelupisteessä on kiinteä vastaanotto niillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä, joiden palveluille on alueella päivittäistä tarvetta. Lähipalvelupisteen palveluita voivat olla esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, hammaslääkäri, sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja, fysioterapeutti... Lähipalvelupisteet voivat toimia myös tukikohtana liikkuville palveluille ja tarjota alueidensa väestön palvelutarpeen mukaisia peruspalveluita Palveluverkon suunnittelussa sovitetaan yhteen oma toiminta ja ostopalvelut hyödyntäen sekä kehittäen monituottaja -mallin mahdollisuuksia. Palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta edistetään kehittämällä omahoitoon sekä liikkuviin ja sähköisiin palveluihin perustuvia ratkaisuja ja toimintamalleja. Kullakin lähipalvelualueella on järjestetty ja vastuutettu toiminnan sisäinen ja alueen sisällä tapahtuva ulkoinen koordinaatio sekä asukkaiden ja toimijoiden hyvän osallisuuden edistäminen. 6. PALVELUIDEN MÄÄRITTELY, SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN UUDESSA KUNNASSA Uuden kunnan palveluiden suunnittelussa noudatetaan vuosittaista palvelusuunnitteluprosessia. Uuden kunnan keskeinen toiminnanohjauksen väline on vuosittain valmisteltava palvelusuunnitelma. Se kokoaa alueiden näkemykset palvelutarpeista ja niiden kehittämistavoitteista. Lisäksi se sisältää arvion palveluiden tuottamisen malleista ja uudistamistarpeista sekä talouden näkymistä.

7 7 Palvelusuunnittelumenettelyssä noudatetaan oheista Porin perusturvakeskuksen vuosikelloa: Uuden kunnan palvelurakenteen määrittelyssä korostetaan kuntalaislähtöisyyttä, mikä tarkoittaa kuntalaisten aseman ja valinnanvapauden lisäämistä palveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa sekä alueiden osallisuuden vahvistamista. Tämä toteutetaan siten, että vuosittaisen palvelusuunnitelman valmisteluun osallistuvat alueelliset asiakasraadit sekä aluekoordinaattorien nimeämät viranhaltijoiden ja työntekijöiden edustajat.

8 8 7. KUNTARAKENNEMUUTOS TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESSA JA HAASTEISIIN VASTAAMISESSA Uuden kunnan perustamisella voidaan turvata ja varmistaa laadukkaiden ja koko alueen kattavien palveluiden tuottaminen myös kuntarakenneuudistukseen sisältyvän järjestämisvastuun siirtyessä alueellisille kuntayhtymille. Uuden kunnan kilpailukykyä palveluiden tuottamisessa on mahdollista parantaa toiminnan kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta kohottamalla. Uuden kunnan perustamisen yhteydessä tämä voidaan tehdä muun muassa kuntien päällekkäistä hallintoa keventämällä ja siirtämällä vapautuvia voimavaroja hallinnosta palveluihin. Julkisen talouden niukkuuden vuoksi kuntalaisten lisääntyvään palveluntarpeeseen ei ole mahdollista vastata resursseja lisäämällä, vaan se edellyttää resurssien siirtämistä käyttötarkoituksesta toiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta rakentuville alueille ei myöskään muuta sitä seikkaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen edellyttää edelleen suurta väestöpohjaa. Palveluiden tuottamiseen tarvittavien edellytysten turvaaminen ja tuottajayhteistyöhön osallistuminen toteutetaan jatkossakin parhaiten vahvan peruskunnan toimesta. 8. SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN Sidosryhmien kuulemisen osalta työryhmä esittää, että valmistelussa kuultaisiin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä, sairaanhoitopiiriä ja alueella toimivia sosiaalija terveysalan yrittäjiä. Porissa 15 päivänä toukokuuta 2014 Aulis Laaksonen (pj) Eija Kuokka Hanna-Leena Markki Eero Mattsson Hannele Oksanen Anita Paavola Mikko Polvenlahti Päivi Rantanen Sanna Rautalammi Eeva Rautiainen, JHL Helena Sampakoski Henna Tuomikoski, Super Rauno Peltola (siht.)