Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän
|
|
- Teija Saarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Kuumekouristusten riskitekijät, ehkäisy ja ennuste Heikki Rantala ja Matti Uhari Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsen tajuttomuus-kouristuskohtaukseen. Vaikka kohtaus muistuttaa kliinisesti epileptistä kohtausta, kyseessä ei ole epilepsia eikä tavanomaisia kuumekouristuksia saavan lapsen riski sairastua epilepsiaan ole suurentunut. Toistuvat kuumeiset infektiot ovat ainoa sellainen kuumekouristusten uusiutumista lisäävä riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa ehkäisevästi. Aiemmin laajalti käytettyä jatkuvaa epilepsialääkitystä ei kuumekouristusten ehkäisyssä voida perustella, koska sen sivuvaikutukset ovat hankalampia kuin siitä saatava hyöty. Vaikka kuume ja sen korkeus lisäävät selvästi kuumekouristusten riskiä, kuumelääkityksen ei ole todettu ehkäisevän kuumekouristuksia eikä ole perusteltua hoitaa näiden lasten kuumetta muista poikkeavalla tavalla. Kuumekouristusten ennuste on hyvä, eivätkä niitä saaneiden lasten kehitys ja koulumenestys ole poikkeavia. Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuus-kouristuskohtauksiin; niitä saa noin 2 5 % lapsista seitsemän vuoden ikään mennessä (Nelson ja Ellenberg 1978). Suhtautuminen kuumekouristuksiin sekä niiden hoitoon ja ehkäisyyn on vaihdellut melkoisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, mitä kuvastavat mm. aiheesta tässä lehdessä ja 1980-luvuilla julkaistut artikkelit (Kallio ja Hoppu 1978, Riikonen 1987). Koska kuumekouristusten riskitekijöistä, hoidosta, ehkäisystä ja ennusteesta on ilmestynyt runsaasti uutta tutkimustietoa viimeisen vuosikymmenen aikana, olemme laatineet aiheesta oheisen katsauksen. Ensimmäisen kuumekouristuksen riskitekijät Ensimmäisen kuumekouristuksen riskitekijöitä on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin uusiutumiselle altistavia tekijöitä. Useimmissa tutkimuksissa kuumekouristusten esiintyminen sukulaisilla ja poikkeava neurologinen kehitys ovat osoittautuneet kuumekouristusriskiä lisääviksi tekijöiksi (Forsgren ym. 1990, Nelson ja Ellenberg 1990, Bethune ym. 1993). Vaikka kuumetta itsestään selvästi pidetään kouristusten laukaisijana, on sen merkityksestä tehty vähän tutkimuksia. Monimuuttujamenetelmiä käyttäen totesimme kuumeen korkeuden tärkeimmäksi lapsen ensimmäisen kuumekouristuksen laukaisevaksi tekijäksi, kun taas infektion etiologia, infektio-oireiden kesto, virusten löytyminen tai kuumelääkkeiden käyttö eivät vaikuttaneet kuumekouristusriskiin (Rantala ym. 1995). Myös päiväkotihoito näyttää lisäävän kuumekouristusriskiä (Forsgren ym. 1990, Bethune ym. 1993). Kuumekouristukset ilmaantuvat useimmiten tavallisten virusinfektioiden yhteydessä (Lewis ym. 1979, Rantala ym. 1990), mikä selittänee päiväkotihoidossa olevien lasten lisääntyneen kuumekouristusriskin, koska heillä esiintyy virusinfektioita useammin kuin muilla lapsilla (Hurwitz ym. 1991). Toistuvien kuumekouristusten riskitekijät Toistuvien kuumekouristusten sekä epilepsian myöhemmän kehittymisen riskin ennustamiseksi kuumekouristukset on totunnaisesti jaettu Duodecim 1999; 115:
2 Taulukko 1. Uusiutuvien kuumekouristusten riskitekijöiden yhdistetyt riskisuhteet (RS) ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV) meta-analyysissa, johon on otettu 18 riskitekijöitä käsittelevää julkaisua (luettelo saatavana kirjoittajilta). Jos luottamusvälit sisältävät luvun 1, tulokset eivät ole merkitseviä 5 %:n merkitsevyystasolla. Riskitekijä RS 95 %:n LV Kuume-episodeja vuodessa Kuumekouristuksia ensiasteen sukulaisilla Kuume 40 C ensikouristuksessa Epilepsiaa ensiasteen sukulaisilla Varhainen alkamisikä (< kk) Komplisoitunut ensikouristus Poikkeava neurologinen kehitys tavanomaisiin ja komplisoituneisiin. Edellisillä tarkoitetaan lyhyitä, alle 15 minuuttia kestäviä tajuttomuus-kouristuskohtauksia, jotka ovat symmetrisiä eivätkä uusiudu 24 tunnin kuluessa. Jälkimmäisillä tarkoitetaan tajuttomuus-kouristuskohtauksia, jotka kestävät yli 15 minuuttia tai ovat epäsymmetrisiä tai uusiutuvat 24 tunnin kuluessa. Tutkimustulokset kuumekouristustyypin merkitsevyydestä ovat olleet ristiriitaisia. Berg ym. (1990) tekivät meta-analyysin uusiutuvien kuumekouristusten riskitekijöistä ja totesivat, että ainoastaan alle yhden vuoden ikä ensimmäisen kuumekouristuksen aikaan sekä kuumekouristusten esiintyminen suvussa lisäsivät merkitsevästi uusiutumisriskiä. Sen sijaan sitä eivät lisänneet ensimmäisen kuumekouristuksen tyyppi, lapsen neurologinen kehitys eikä epilepsian esiintyminen suvussa. Kuitenkin kun yhdistimme mainitussa meta-analyysissa mukana olleisiin tutkimuksiin niiden jälkeen ilmestyneet, komplisoitunut ensimmäinen kuumekouristus sekä epilepsian esiintyminen ensimmäisen asteen sukulaisilla osoittautuivat myös uusiutumisriskiä lisääviksi (taulukko 1). Riskitekijätutkimusten meta-analyysin tuloksiin voi kuitenkin liittyä harhaisia virheitä, joiden tuloksiin on syytä suhtautua varauksin. Kaikissa tutkimuksissa, joissa kuumeisten infektioiden lukumäärän merkitystä on tutkittu, tämän tekijän on todettu lisäävän kuumekouristusriskiä (Knudsen 1988, Rantala ja Uhari 1994, Tarkka ym. 1998). Monimuuttuja-analyyseissä kuumeisten infektioiden määrä hävittää kuumekouristusten varhaisen alkamisiän merkityksen riskitekijänä (Rantala ja Uhari 1994, Tarkka ym. 1998). Tämä merkinnee sitä, että varhainen alkamisikä ei sinänsä ole riskitekijä vaan että varhaisen alkamisiän vuoksi lapsi ehtii sairastaa useita kuumeisia infektioita. Uusi kuume-episodi lisää uusiutumisriskiä 18 %, ja sen aikana kuumeen nousu 1 C:lla miltei kaksinkertaistaa uusiutumisriskin (Tarkka ym. 1998). Koska päiväkotilapsilla esiintyy merkittävästi enemmän kuumeisia infektioita, on päivähoitomuodon valinta ainoa keino, jolla voidaan vaikuttaa kuumekouristusten uusiutumisen riskitekijöihin. Kuumekouristusten uusiutumisen vaara on todettu sitä pienemmäksi, mitä korkeampi kuume on ollut ensimmäisen kuumekouristuksen aikana (El-Radhi ym. 1986, Berg ym. 1992). Tämä merkinnee sitä, että kouristuskynnys on alentunut lapsilla, joille ilmaantuu kouristuksia vähäisessä kuumeessa. Bergin ym. (1997) aineistossa uusiutumisriski oli 70 % lapsilla, jotka olivat alle 18 kuukauden ikäisiä ensimmäisen kuumekouristuksen yhteydessä ja joilla kuumetta oli alle 40 C ja kuume oli kestänyt vähemmän kuin tunnin ennen kouristusta ja joiden suvussa oli esiintynyt kuumekouristuksia. Vaara oli alle 20 % niillä lapsilla, joilla ei ollut yhtään edellämainittua riskitekijää. Kuumekouristusten ehkäisy Kuumelääkkeet. Kuumeen tehokasta alentamista lääkkeillä on pidetty selviönä kouristusten uusiutumisen ehkäisemiseksi (Kallio ja Hoppu 1978, Riikonen 1987), vaikka tutkimuksia niiden tehosta on hyvin vähän. Camfield ym. (1980) selvittivät kuumelääkityksen kykyä estää kuumekouristusten uusiutumista yhdistettynä joko fenobarbitaali- tai lumelääkitykseen, ja he totesivat, että fenobarbitaali oli parempi kuumelääkityksen lisä kuin lume. Vaikka kuumelääkityksen tehoa ei voitu selvittää tällä tutkimusasetelmalla, tutkijat päättelivät, että kuumelääkityksellä ei näytä olevan tehoa uusiutumisen estossa (Camfield ym. 1980). Edes hyvin suuret parasetamoliannokset ( mg/kg/ vrk) eivät estäneet kouristusten uusiutumista paremmin kuin pienemmät annokset ( H. Rantala ja M. Uhari
3 mg/kg/vrk) ensimmäisen episodin aikana sairaalahoitoon otetuilla lapsilla Schnaidermanin ym. (1993) aineistossa. Kun parasetamolia annettiin Uharin ym. (1995) tutkimuksessa ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen jokaisen kuume-episodin yhteydessä säännöllisesti 10 mg/kg neljästi vuorokaudessa, se ei estänyt kouristuksia lumelääkettä tehokkaammin. On mahdollista, että muiden kuumelääkkeiden estoteho on erilainen. Tällaisia tutkimuksia ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty, joten ei ole mitään perusteita hoitaa kuumekouristuksen saaneen lapsen kuumetta muista poikkeavalla tavalla. Epilepsialääkkeet. Jatkuvaa fenobarbitaalilääkitystä on käytetty runsaasti kuumekouristusten estoon sen jälkeen, kun sen teho ensimmäisen kerran osoitettiin (Faero ym. 1972). Kuitenkin epilepsialääkkeiden tehosta on tehty vain muutamia hyvätasoisia kontrolloituja tutkimuksia (Rantala ym. 1997). Kun nämä tutkimukset yhdistettiin meta-analyysissä, fenobarbitaali osoittautui lumelääkitystä tehokkaammaksi (kuva 1). Jotta yksi kuumekouristus voitaisiin estää, tulisi kahdeksan lasta hoitaa jatkuvasti fenobarbitaalilla tai neljää lasta valproaatilla (Rantala ym. 1997). Valproaatin käyttöön liittyy fataalin pankreatiitin tai hepatiitin riski (Committee on Drugs 1982) ja fenobarbitaalia saavilla lapsilla on todettu runsaasti käytöshäiriöitä ja älykkyystason laskua, joka jatkuu vielä lääkityksen lopettamisen jälkeen (Wolf ja Forstyhe 1978, Farwell ym. 1990). Näin ollen näitä lääkkeitä ei voida suositella kuumekouristusten estoon. Kuumeisten infektioiden yhteydessä annettava diatsepaamilääkitys ei ole lumetta tehokkaampi (kuva 2). Se vähentää kuumekouristusten uusiutumista ainoastaan lapsilla, joilla esiintyy toistuvia kuumekouristuksia ja joilla on epilepsian riskitekijöitä (Rosman ym. 1993). Näitä tekijöitä ovat poikkeavat perinataalivaiheet sekä neurologiset ja psykomotorisen kehityksen poikkeavuudet. Kuumekouristusten myöhäisennuste Epilepsia ja mesiaalinen temporaaliskleroosi. Epilepsian ilmaantuvuus on todettu tavanomaisia kuumekourustuksia saaneiden lasten valikoitumattomissa seuranta-aineistoissa samaksi kuin normaaliväestöllä (Nelson ja Ellenberg 1978, Verity ja Golding 1991). Joillakin epilepsiaa sairastavilla lapsilla ensimmäinen kouristuskohtaus saattaa kuitenkin ilmaantua kuumeen yhteydessä. Ei ole myöskään osoitettu, että kuumekouristusten estoon käytetyllä jaksoittaisella lääkityksellä (Knudsen ym. 1996) tai jatkuvalla profylaktisella epilepsialääkityksellä (Farwell ym. 1990) voitaisiin estää epilepsian kehittyminen. Näin ollen epilepsialääkitystä ei tulisi käyttää, mikäli kouristeluja esiintyy ainoastaan kuumetautien yhteydessä. Camfield ym (n = 79) Bacon ym (n = 91) Mamelle ym (n = 47) Farwell ym (n = 177) Yhdistetty riskisuhde Yhdistetty riskisuhde = (95 %:n LV = ) Kuva 1. Riskisuhteet (odds ratio) ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV) satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa on verrattu fenobarbitaalia lumelääkkeeseen kuumekouristusten uusiutumisen ehkäisyssä. Riskisuhde < 1 tarkoittaa, että uusiutumisia tapahtui hoitoryhmässä vähemmän kuin lumeryhmässä. Jos luottamusväli ylittää riskisuhdetta 1 kuvaavan viivan, tulokset eivät ole merkitseviä 5 %:n merkitsevyystasolla (Rantala ym. 1997). Kuumekouristusten riskitekijät, ehkäisy ja ennuste 1095
4 Falconer ym. (1964) totesivat kirurgisesti hoidettujen, lääkitykseen reagoimattomien temporaaliepileptikoiden histologisissa näytteissä merkitsevästi enemmän mesiaalista temporaaliskleroosia kuin niillä, joilla oli esiintynyt pitkittyneitä kuumekouristuksia. Nämä havainnot olivat omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että kuumekouristuksia pyrittiin estämään fenobarbitaalilla noin kahden vuosikymmenen ajan, ennen kuin edellä mainitut haitat havaittiin (Wolf ja Forsythe 1978, Farwell ym. 1990). Koska uudet kuvantamismenetelmät magneettivolumetria, yksifotoniemissiotomografia (SPECT) ja positroniemissiotomografia (PET) ovat mahdollistaneet mesiaalisen temporaaliskleroosin diagnosoinnin ilman leikkausta, on viime aikoina jälleen kiinnitetty huomiota tämän taudin ja kuumekouristusten yhteyteen. Vaikeahoitoisilla epileptikoilla on todettu hippokampuksen atrofiaa sekä ohimolohkon verenkierron ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä useammin niissä tapauksissa, joissa potilailla on esiintynyt lapsuudessa pitkittyneitä kuumekouristuksia (Cendes ym. 1993, Kuks ym. 1993, Harvey ym. 1995, Maher ja Mclachlan 1995, Holopainen ym. 1997). Tähän mennessä on julkaistu ainoastaan yksi tutkimus, jossa kuumekouristuspotilaita on tutkittu kuvantamismenetelmin. Siinä tehtiin 27 lapselle pään magneettikuvaus muutama päivä pitkittyneen kuumekouristuksen jälkeen. Heistä neljällä todettiin hippokampuksen ödeemaa, ja kahdella lapsella se kehittyi atrofiaksi 8 10 kuukauden kuluessa (Van Landingham ym. 1998). Mikäli kuumekouristukset aiheuttaisivat mesiaalista temporaaliskleroosia, tulisi kuumekouristuspotilailla esiintyä tavanomaista enemmän temporaaliepilepsiaa. Kuitenkaan seurantatutkimuksissa ei ole todettu tällaista (Nelson ja Ellenberg 1978). Älyllinen kehitys. Aiemmissa tutkimuksissa, joissa on selvitetty sairaalassa hoidettujen kuumekouristuspotilaiden myöhäisennustetta, on todettu noin 8 13 %:lla lapsista älyllistä kehitysvammaisuutta (Wallace ja Cull 1979, Wallace 1984). Nämä tutkimukset perustuvat kuitenkin hyvin valikoituneisiin aineistoihin, ja väestöpohjaisissa tutkimuksissa kuumekouristuksia saavien lasten on todettu menestyvän ikätovereitaan vastaavasti (Nelson ja Ellenberg 1978, Verity ym. 1998). Myöskään lapset, joilla oli esiintynyt komplisoituneita kuumekouristuksia, eivät Verityn ym. (1998) aineistossa eronneet kymmenen vuoden ikäisinä ikätovereistaan psykologisissa testeissä mitatun älyllisen kehityksen, käyttäytymisen ja koulumenestyksen suhteen. Kuumekouristuksia saavia lapsia hoidettaessa on tärkeintä rauhoittaa vanhempia ja saada heidät vakuuttumaan hyvästä pitkäaikaisennusteesta (Verity ym. 1998). Akuutissa vaiheessa tulee kuitenkin varmistua, että kyseessä on todellakin kuumekouristus eikä keskushermostoinfektio. Jos viitteitä keskushermostoinfektiosta ei ole, ei muita tutkimuksia, kuten EEG ja kuvantamistutkimuksia tarvita. Myöhemminkään jatkotutkimuksia ei tarvita, mikäli kouristuksia Kuva 2. Riskisuhteet (odds ratio) ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV) satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa on verrattu diatsepaamia lumelääkkeeseen kuumekouristusten uusiutumisen ehkäisyssä. Riskisuhde < 1 tarkoittaa, että uusiutumisia tapahtui hoitoryhmässä vähemmän kuin lumeryhmässä. Jos luottamusväli ylittää riskisuhdetta 1 kuvaavan viivan, tulokset eivät ole merkitseviä 5 %:n merkitsevyystasolla (Rantala ym. 1997). Autret ym (n = 185) Rosman ym (n = 406) Uhari ym 1995 (n = 161) Yhdistetty riskisuhde Yhdistetty riskiduhde = (95 %:n LV = ) 1096 H. Rantala ja M. Uhari
5 ei esiinny muuten kuin kuumeen yhteydessä. Kuumeiden hoito ei poikkea muiden lasten kuumeen hoidosta, jolleivät sitten uudet kuumelääkkeet osoittaudu tehokkaiksi. Kouristuksia tulee kuitenkin hoitaa aktiivisesti, jotta estetään niiden pitkittyminen. Tämä tosin tapahtuu vain hieman yli 1 %:lla lapsista, joiden ensimmäinen kouristus on kestänyt alle 15 minuuttia (Nelson ja Ellenberg 1978). Ensisijainen lääke on diatsepaami rektiolina, ja jollei se auta, lapsi kuuluu sairaalahoitoon. Jos päiväkotihoidossa olevalla lapsella esiintyy toistuvia kuumekouristuksia, tulee harkita hoitopaikan vaihtamista. Kirjallisuutta Autret E, Billard C, Bertrand P, Motte J, Pouplard F, Jonville A P. Doubleblind, randomized trial of diazepam versus placebo for prevention of recurrence of febrile seizures. J Pediatr 1990; 117: Bacon C J, Mucklow J C, Rawlins M D, Hierons A M, Webb J K G, Weightman D. Placebo-controlled study of phenobarbitone and phenytoin in the prophylaxis of febrile convulsions. Lancet 1981; 2: Berg A T, Shinnar S, Darefsky A S, ym. Predictors of recurrent febrile seizures: a prospective cohort study. Arch Pediatr Adolesc Med 1997; 151: Berg A T, Shinnar S, Hauser W A, Leventhal J M. Predictors of recurrent febrile seizures: a meta analytic review. J Pediatr 1990; 116: Berg A T, Shinnar S, Hauser W A, ym. A prospective study of recurrent febrile seizures. N Engl J Med 1992; 327: Bethune P, Gordon K, Dooley J, Camfield C, Camfield P. Which child will have a febrile seizure? Am J Dis Child 1993; 147: Camfield P R, Camfield C S, Shapiro S H, Cummings C. The first febrile seizure antipyretic instruction plus either phenobarbital or placebo to prevent recurrence. J Pediatr 1980; 97: Cendes F, Andermann F, Dubeau F, ym. Early childhood prolonged febrile convulsions, atrophy and sclerosis of mesial structures, and temporal lobe epilepsy an MRI volumetric study. Neurology 1993; 43: Committee on Drugs. Valproic acid: benefits and risks. Pediatrics 1982; 70: El-Radhi A S, Withana K, Banajeh S. Recurrence rate of febrile convulsion related to the degree of pyrexia during the first attack. Clin Pediatr 1986; 25: Faero O, Kastrup K W, Lykkegaard Nielsen E, Melchior J C, Thorn I. Successful prophylaxis of febrile convulsions with phenobarbital. Epilepsia 1972; 13: Falconer M A, Serafetinides E A, Corsellis J A N. Etiology and pathogenesis of temporal lobe epilepsy. Arch Neurol 1964; 10: Farwell J R, Lee Y J, Hirtz D G, Sulzbacher S I, Ellenberg J H, Nelson K B. Phenobarbital for febrile seizures-effects on intelligence and on seizure recurrence. N Engl J Med 1990; 322: Forsgren L, Sidenvall R, Blomquist H K, Nyström L. An incident casereferent study of febrile convulsions in children: genetical and social aspects. Neuropediatrics 1990; 21: Harvey A S, Grattansmith J D, Desmond P M, Chow C W, Berkovic S F. Febrile seizures and hippocampal sclerosis: Frequent and related findings in intractable temporal lobe epilepsy of childhood. Pediatr Neurol 1995; 12: Holopainen I E, Lundbom N M, Metsahonkala E L, ym. Temporal lobe pathology in epilepsy: proton magnetic resonance spectroscopy and positron emission tomography study. Pediatr Neurol 1997; 16: Hurwitz E G W, Pinsky P, Schoenberger L. Risk of respiratory illness associated with day-care attendance: a nationwide study. Pediatrics 1991; 87: Kallio A-K, Hoppu K. Lasten kuumekouristus. Duodecim 1978; 94: Knudsen F U. Frequent febrile episodes and febrile convulsions. Acta Neurol Scand 1988; 78: Knudsen F U, Paerregaard A, Andersen R, Andresen J. Long term outcome of prophylaxis for febrile convulsions. Arch Dis Child 1996; 74: Kuks J B M, Cook M J, Fish D R, Stevens J M, Shorvon S D. Hippocampal sclerosis in epilepsy and childhood febrile seizures. Lancet 1993; 342: Lewis H M, Parry J V, Parry R P, ym. Role of viruses in febrile convulsions. Arch Dis Child 1979; 54: Maher J, Mclachlan R S. Febrile convulsions Is seizure duration the most important predictor of temporal lobe epilepsy? Brain 1995; 118: Mamelle N, Mamelle J C, Plasse J C, Revol M, Gilly R. Prevention of recurrent febrile convulsions a randomized therapeutic assay: sodium valproate, phenobarbital and placebo. Neuropediatrics 1984; 15: Nelson K B, Ellenberg J H. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978; 61: Nelson K B, Ellenberg J H. Prenatal and perinatal antecedents of febrile seizures. Ann Neurol 1990; 27: Rantala H, Tarkka R, Uhari M. A meta-analytic review of the preventive treatment of recurrences of febrile seizures. J Pediatr 1997; 131: Rantala H, Uhari M. Risk factors for recurrences of febrile convulsions. Acta Neurol Scand 1994; 90: Rantala H, Uhari M, Hietala J. Factors triggering the first febrile seizure. Acta Paediatr 1995; 84: Rantala H, Uhari M, Tuokko H. Viral infections and recurrences of febrile convulsions. J Pediatr 1990; 116: Riikonen R. Kuumekouristus. Duodecim 1987; 103: Rosman N P, Colton T, Labazzo J, ym. A controlled trial of diazepam administered during febrile illnesses to prevent recurrence of febrile seizures. N Engl J Med 1993; 329: Schnaiderman D, Lahat E, Sheefer T, Aladjem M. Antipyretic effectiveness of acetaminophen in febrile seizures ongoing prophylaxis versus sporadic usage. Eur J Pediatr 1993; 152: Tarkka R, Rantala H, Uhari M, Pokka T. Risk of recurrence and outcome after the first febrile seizure. Pediatr Neurol 1998; 18: Uhari M, Rantala H, Vainionpää L, Kurttila R. Effect of acetaminophen and of low intermittent doses of diazepam on prevention of recurrences of febrile seizures. J Pediatr 1995; 126: Wallace S J. Febrile convulsions: their significance for later intellectual development and behaviour. J Child Psychol Psychiat 1984; 25: Wallace S J, Cull A M. Long-term psychological outlook for children whose first fit occurs with fever. Dev Med Child Neurol 1979; 21: Van Landingham K E, Heinz E R, Cavazos J E, Lewis D V. Magnetic resonance imaging evidence of hippocampal injury after prolonged focal febrile convulsions. Ann Neurol 1998; 43: Verity C M, Golding J. Risk of epilepsy after febrile convulsions: a national cohort study. BMJ 1991; 303: Verity C M, Greenwood R, Golding J. Long-term intellectual and behavioral outcomes of children with febrile convulsions. N Engl J Med 1998; 338: Wolf S M, Forsythe A. Behavior disturbance, phenobarbital, and febrile seizures. Pediatrics 1978; 61: HEIKKI RANTALA, dosentti, lastenneurologian apulaisopettaja heikki.rantala@oulu.fi MATTI UHARI, professori Oulun yliopiston lastentautien klinikka Oulu Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Kuumekouristusten riskitekijät, ehkäisy ja ennuste 1097
Kuumekouristusten diagnostiikka, hoito ja ehkäisy
KATSAUS Heikki Rantala ja Matti Uhari Kuumekouristusten diagnostiikka, hoito ja ehkäisy Kuumekouristukset ovat kuumeen yhteydessä ilmeneviä tajuttomuus-kouristuskohtauksia. Ne muistuttavat epileptistä
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotL apsen kipu tulee aina hoitaa mahdollisimman
LASTENLÄÄKKEET KATSAUS TEEMA Matti Korppi ja Sanna Vilo Lapsen kipu tulee aina hoitaa mahdollisimman hyvin. Yleensä pitää luottaa lapsen omaan arvioon kivusta. Lapsen kuumetta hoidetaan, mikäli kuume vaikuttaa
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotTästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.
24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedot1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus
Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet ehdollisten myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys tieteellisistä perusteista lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotEpilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 %
Aivojen kuvantaminen Juhani Partanen, Kaarina Partanen, Aarne Ylinen, Esa Mervaala, Eila Herrgård ja Matti Vapalahti Epilepsiapesäke paikannetaan nykyisin usean kliinisen erikoisalan yhteistyönä. Tavoitteena
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO
Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotLapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito
Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotLääketieteen tietokannat ja OVID
Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotEpilepsiaa sairastavien lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
Matti Sillanpää ja Elina Jokiranta-Olkoniemi Epilepsiaa sairastavien lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Epilepsiaa sairastavista lapsista noin puolella esiintyy mielenterveyden tai käyttäytymisen
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotS100B-PROTEIINI LASTEN KUUMEKOURISTUKSISSA Lääketieteen koulutusohjelma
S100B-PROTEIINI LASTEN KUUMEKOURISTUKSISSA Lääketieteen koulutusohjelma Pekkala, Niina Syventävien opintojen tutkielma Lastentautien klinikka Oulun yliopisto 09/2014 Ohjaaja: Heikki Rantala OULUN YLIOPISTO
LisätiedotAikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
LisätiedotOpas terveydenhuollon ammattilaisille
Opas terveydenhuollon ammattilaisille Valproat Sandoz Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tämä opas kuuluu valproaatin riskinhallintamenetelmiin ja sen tarkoitus on antaa valproaattia määrääville
LisätiedotKannabidioli epilepsian hoidossa
Tieteessä katsaus Eeva-Liisa Metsähonkala dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri Tarja Linnankivi dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Kannabidioli epilepsian
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
Lisätiedot805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op
monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Logistinen regressioanalyysi Vastemuuttuja Y on luokiteltu muuttuja Pyritään mallittamaan havaintoyksikön todennäköisyyttä kuulua
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotEpileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotPEP ja PrEP tilanne Suomessa
PEP ja PrEP tilanne Suomessa PEP = post exposure prophylaxis PrEP = pre exposure prophylaxis Jussi Sutinen 31.01.2019 PEP Käytössä 1990-l alusta lähtien Aluksi työhön liittyen -> myös työn ulkopuoliset
LisätiedotLastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS
Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS Kaihin kehittyminen 38-64%:lla kaihi (HYKS 2014 ja Kump et al) 51-54% leikattu
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotMitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?
Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotPitkittynyt epileptinen kohtaus
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä DUODECIM 2005;121(12):1342 52 Ajanmukainen suositusteksti näytönastekatsauksineen ja
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
Lisätiedot