Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT. Kotiharjun palvelukeskus

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Kouvolan kaupunki Nimi: Kotiharjun palvelukeskus Kunnan nimi: Kouvola Palveluntuottajan Y-tunnus: Toimintayksikön nimi Kotiharjun palvelukeskus Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Kouvolan kaupunki/hyvinvointipalvelut/hoiva-asuminen PL 85, Kouvola Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen. Lyhyt-ja pitkäaikaishoidettavien yksikkö. 60 asiakaspaikkaa Toimintayksikön katuosoite Kotiharjuntie 16 Postinumero Postitoimipaikka Kouvola Toimintayksikön vastaava esimies Hoivatyön esimies Susanna Rämä Puhelin Sähköposti susanna.rama@kouvola.fi Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Kiinteistöhuolto, ruoka-ja siivouspalvelut: Teknisen tuotannon tilaliikelaitos Miratel-kutsujärjestelmä: KL-tele Ky Lasse Rautanen puh Työterveyspalvelut: Kymijoen työterveys Lääkehoitopalvelut: Yliopiston apteekki (Helsingin toimipiste) Lääkäripalvelut: Attendo Oy Pesulapalvelu: Uudenmaan sairaalapesula Oy, Kotkan yksikkö

2 1..2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Kotiharjun palvelukeskus tarjoaa lyhyt- ja pitkäaikaista ympärivuorokautista hoiva-asumista. Pitkäaikaista hoitoa tarjotaan niille ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut, eivätkä he enää kykene asumaan itsenäisesti ja turvallisesti omassa yksityiskodissaan kotihoidon tai muiden kotiin tarjottavien palvelujen avulla. Lyhytaikaisen hoidon on tarkoitus tukea kotona asumista ja sitä toteutetaan yhteistyössä omaisten, kotihoidon ja omaishoidon sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Annettava hoito perustuu RAI-toimintakykyarvion perusteella tehtyyn hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Kotiharjun palvelukeskus tarjoaa hyvää arkea sekä ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää hoivaa ja huolenpitoa. Kouvolan kaupungin Ikäihmisten lautakunta on hyväksynyt hoiva-asumisen lyhytaikaishoidon keskittämisen Kotiharjun palvelukeskukseen. Siten pitkäaikaisasumisesta luovutaan vähitellen kokonaan. Asiakkuus perustuu palvelutarpeen arviointiin, minkä perusteella sosiaalihuollon viranomainen tekee päätöksen palvelun piiriin ottamisesta ja palveluista perittävistä asiakasmaksuista. Kotiharjun palvelukeskuksen arvot ja toimintaperiaatteet: Kotiharjun palvelukeskuksen toimintaperiaatteet perustuvat Kouvolan kaupungin Tehostetun palveluasumisen palvelukuvaukseen pitkäaikaisasumisen osalta ja lyhyt aikaishoitoon soveltuvin osin. umisen_palvelukuvaus.pdf Turvallisuus, yksilöllisyys, osallisuus, tasapuolisuus ja ammatillisuus ohjaavat jokapäiväistä työtämme. Kaiken toimintamme keskiössä ovat asukkaat, joiden hyvinvointi määrittelee työmme onnistumisen. Jokainen työntekijä huolehtii, että arvot näkyvät päivittäisessä työssä ja niiden avulla turvataan ikääntyneelle mahdollisuus elää arvokasta ja omannäköistä elämää. Asiakaslupauksensa mukaisesti Kotiharjun henkilökunta on sitoutunut: - olemaan asiakasta varten ja kohdata hänet arvostavasti sekä kuulla hänen näkemyksensä ja kokemuksensa - kuuntelemaan asiakasta, keskustelemaan hänen kanssaan häntä koskevista asioista ja tekemään parhaansa, jotta tiedonkulku asiakkaan läheisten kanssa toimii joustavasti. - huomioimaan asiakkaan elämäntilanne, vointi ja toiveet, jotta hän voi elää omannäköistään elämää. - nimeämään hänelle vastuuhoitajan, joka perehtyy hänen asioihinsa ja pitää säännöllisesti yhteyttä hänen läheisiinsä sekä muihin hänelle merkittäviin henkilöihin. - siihen, että asiakas on osallisena oman arkensa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakaslupauksen toteutumista seurataan jokaisen jakson tai vähintään jokaisen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman päivityksen yhteydessä kerättävän asiakaskyselyn avulla. Saadut palautteet sekä korjaustoimenpiteet ovat nähtävillä yksikön ilmoitustauluilla. Palautteet käsitellään myös henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten kanssa yhteisissä tilaisuuksissa. 2

3 1.3 RISKINHALLINTA Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Henkilökunnalla on sosiaalihuoltolain (1301/ ja 49 ) mukainen ilmoitusvelvollisuus toiminnasta vastaavalle henkilölle, mikäli hänen tietoonsa on tullut epäkohta tai sen ilmeinen uhka. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä on tietoinen ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä asiakkaan palveluun liittyvissä epäkohdista, jotka vaarantavat asiakasturvallisuuden. Mikäli epäkohtaa ei saada korjatuksi, se tulee viipymättä ilmoittaa aluehallintovirastolle. Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta: Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Kotiharjussa on nimetyt henkilöt turvallisuusvastaavina, joiden tehtävänä on valvoa ja toteuttaa yksikön turvallisuussuunnitelmaa yhdessä yksikön esimiehen ja esimerkiksi palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Turvallisuusvastaavia koulutetaan vuosittain. Yksikköön on laadittu turvallisuuden vuosikello, jonne yksikön turvallisuusvastaavat ja esimies kirjaavat tulevan vuoden turvallisuuden kannalta merkittävät tapahtumat ja tehtävät sekä niiden toteutumisesta vastaavat tahot. Turvallisuusvastaavat toteuttavat henkilöstölle säännöllisesti turvallisuuskävelyjä, joissa käydään läpi turvallisuuteen liittyviä keskeisiä asioita, kuten palo- ja pelastussuunnitelman sisältöjä ja käytäntöjä. Turvallisuuskansiot sijaitsevat jokaisen kotialueen kansliassa, ja sitä päivitetään säännöllisesti turvallisuusvastaavien toimesta. Turvallisuusasioita käsitellään säännöllisesti työpaikkakokouksissa ja tavoitteena on löytää turvallisuutta parantavia käytäntöjä ja ratkaisuja. Riskien tunnistaminen Sen lisäksi, että riskien tunnistaminen on osa päivittäistä työtämme, Kotiharjulla on käytettävissään erilaisia riskientunnistamiseen käytettäviä sähköisiä sovelluksia. 3

4 4Ks Kouvolan kaupungin työn vaarojen ja riskien arvioinnin ja hallinnan apuvälineenä käytetään 4Ks Riskipiste palvelu. Palvelu sisältää mittaustyökalun ja tulosraportoinnin. Palvelun avulla kartoitetaan ja analysoidaan työturvallisuuden riskejä eri osa-alueilta: turvallisuuspolitiikka- ja ohjeet, työympäristö ja tapaturman vaarat, kone- ja laiteturvallisuus, ergonomian aiheuttamat vaarat, haitallisen henkisen kuormittumisen vaarat ja fysikaaliset vaarat. Työhön liittyvillä riskeillä on vaikutusta myös asukasturvallisuuteen. Riskien arviointi tehdään vuosittain ja saatujen tulosten perusteellaan suunnitellaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet yhteistyössä henkilöstön kanssa. HaiPro Kaikki asiakkaaseen ja henkilökuntaan kohdistuneet vaaratapahtumat (läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat) ilmoitetaan HaiPro järjestelmässä. Sen avulla seurataan asiakasturvallisuuteen (mm. väkivalta, lääkepoikkeamat), työturvallisuuteen (väkivalta ja tapaturmat) ja tietoturvallisuuteen (mm. tietosuoja) liittyviä poikkeamia. Poikkeamat käsitellään kotialueittain tiimipalavereissa, ja tarvittaessa tietoa välitetään myös ylempään johtoon tai työsuojeluorganisaation edustajille. Hoitotyön vastaava tekee säännöllisesti yhteenvetoraportteja, joiden avulla seurataan haittatapahtumien esiintyvyyttä ja syitä, sekä suunnitellaan ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä vastaavien tapahtumien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. TAPE-tapaturmien seuranta ja raportointi ohjelma Asiakkaiden tapaturmat kirjataan TAPE-ohjelmaan poikkeuksena muista vaaratapahtumista, jotka kirjataan edellä mainittuun HaiPro-järjestelmään. Pelastussuunnitelma Kotiharjun palvelukeskus on poistumisturvallisuuden ja pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi kohde, jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle aiheutuvan vaaran tai mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat. Palvelukeskukseen on laadittu turvallisuussuunnitelma joka pitää sisällään pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelmaa laadittaessa on oltu yhteydessä muihin viranomaisiin ja selvitetty eri viranomaisten voimavarat (toimintavalmiusaika, henkilöstö ja kalusto) tiedetään, millaista ja kuinka pikaista ulkopuolista apua organisaatio voi häiriötilanteessa saada ja kuinka perusteelliseen oman organisaation toimintaan on varauduttava. Poistumisturvallisuusselvitys Kotiharjun palvelukeskuksessa asuvien asiakkaiden toimintakyky on tavanomaista huonompi, joten kotiharjulla on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, joka päivitetään kolmen vuoden välein. toim. Siinä on selvitetty, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät on otettu huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratekijöihin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Henkilöstö tuo asioita tiimikokoukseen ja talokokouksiin sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Asioita voi tuoda myös suoraan esimiehelle. Esimies ja / tai tiimivastaava nostaa tapahtuneen keskusteluun ja sen pohjalta tehdään korjaavat toimenpiteet. Henkilökunta käyttää aktiivisesti myös edellä mainittuja riskien tunnistamisen sovelluksia. Esimies käsittelee ja arvioi sekä vie asian tarvittaessa eteenpäin asianomaisille tahoille, kuten esim. kiinteistöhoidolle ja ylemmälle johdolle. Käsittelyn avulla työyhteisössä ja tiimissä voidaan oppia virheistä ja ennen kaikkea kehittää päivittäisiä työtapoja turvallisemmiksi. Vahinkotapahtumien käsittelyssä tärkeintä ei ole syyllisten etsiminen, vaan virheistä oppiminen ja samankaltaisten virheiden välttäminen jatkossa. 4

5 Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluvat niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat dokumentoidaan sähköisiin seurantajärjestelmiin sekä asianomaisiin kokousmuistioihin niiden käsittelyn yhteydessä. Tieto on siten kaikkien työyhteisön jäsenten käytettävissä. Tapahtumien lukumääriä ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä myös tilastoidaan lukumäärittäin ja seurataan määrien kehitys sekä arvioidaan korjaavien toimintojen vaikutusta tapahtumien esiintyvyyteen. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamiin, läheltä piti tilanteisiin ja haittatapahtumiin suhtaudutaan aina vakavasti ja niiden taustalla vaikuttanet tekijät analysoidaan huolellisesti. Olosuhteita, toimintamalleja ja prosesseja korjataan tämän perusteella turvallisemmiksi. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutokset työskentelyssä tiedotetaan henkilökunnalle ja yhteistyötahoille sähköpostitse, kirjallisissa muistioissa sekä suullisesti. Jakelu yhteistyökumppaneille arvioidaan tapahtumakohtaisesti. 3 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Kotiharjun henkilökunta yhteistyössä esimiehen kanssa. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Hoivatyön esimies Susanna Rämä puh , susanna.rama@kouvoa.fi Hoiva-asumisen vs. kehittämisvastaava Anna Sihvola puh anna.sihvola@kouvola.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti vuosittain ja tarpeen vaatiessa useammin, jos toiminnassa tapahtuu muutos tai huomataan omavalvontasuunnitelma joltain osin riittämättömäksi. Esimies vastaa omavalvontasuunnitelman päivittämisestä ja käy läpi päivitykseen liittyvät asiat henkilöstön kanssa. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. 5

6 Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Kouvolan kaupungin internet-sivuilla, ja Kotiharjun ilmoitustauluilla. 6

7 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Palvelutarpeen ilmetessä lyhytaikaishoitoon hakeutuminen tapahtuu joko omaisen, kotihoidon tai omaishoidon aloitteesta. Jaksojen pituus ja tiheys suunnitellaan yhteistyössä Kotiharjun asiakkuuksista vastaavien palveluohjaajien kanssa. Palveluntarpeen arvioinnissa hyödynnetään erilaisia ikäihmisen toimintakykyä ja palveluntarvetta mittaavia mittareita kuten esimerkiksi RAVA, MMSE-muistitesti, MNAravitsemustilamittari sekä RAI-toimintakykymittaria. Seuraavassa on esitelty lyhyesti kyseiset toimintakykymittarit ja esittelyjen perässä on nähtävissä internetlinkit mittareiden tarkempiin kuvauksiin. RAVA on ikäihmisten (65-vuotiaat ja vanhemmat) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan ns. RAVA-indeksi ja RAVA-luokka, joita voidaan käyttää viitteellisinä arvoina, kun arvioidaan ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollista avuntarvetta. Lisätietoa: RAI-mittariston avulla arvioidaan asiakkaan terveydellinen ja sosiaalinen tilanne. Tätä arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. Lisätietoa: MMSE on muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu minitesti, joka soveltuu edenneen dementiaasteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan. Lisätietoa. MNA on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja, jota voidaan käyttää ikääntyneiden (yli 65 vuotta) henkilöiden virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa. Lisätietoja: Asiakkaalle laaditaan mittareiden, aiempien hoitotietojen, keskustelun ja havainnoinnin perusteella hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, jonka laadintaan osallistuvat asiakas, omaiset, palveluohjaaja, omahoitaja ja omaishoidosta tai kotihoidosta asiakkaan oma vastuuhenkilö. Kotiharjun palveluohjaajien yhteystiedot: Palveluohjaaja Teija Sormunen Metsätähti ja Valkovuokko puh vs. palveluohjaaja Katriina Seppälä Kanerva ja Villiviini puh

8 Palveluohjaaja Niina Laitinen Pitkäaikaisasuminen Keskustan alue Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asiakas ja hänen läheisensä on mukana kaikissa palveluprosessin vaiheissa aina palveluntarpeen arvioin ja palvelun aloittamisesta lähtien. RAI-toimintakykymittaus tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa myös omainen täydentää kerättävää tietoa. Asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat myös hoitoja palvelusuunnitelma laadintaan ja päivittämiseen. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Kotiharjussa varmistetaan, että asiakkaan toiveet ja tahto selvitetään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Mikäli asiakkaan mielipidettä ei voida esim. terveydellisistä syistä saada selville, on huolehdittava siitä että asiakkaan tahto selvitetään hänen omaistensa, läheistensä tai hänen laillisen edustajansa kautta. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan moniammatillisena yhteistyönä ja prosessiin osallistuvat myös asiakas ja tarvittaessa hänen omaisensa. Moniammatilliseen tiimin jäseniä voivat olla erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten sosionomeja, geronomeja, lähi- tai sairaanhoitajia ja fysioterapeutteja. Hoito- ja palvelusuunnitelman pohjaksi kerätään ensin tietoa edellä mainituin mittarein ja keskusteluin, jonka jälkeen pidetään hoito- ja palvelusuunnitelma neuvottelu. Suunnitelma kirjataan potilastietojärjestelmään hoitokertomukseen ja sitä päivitetään vähintään puolen vuoden välein tai palvelutarpeen muuttuessa. Jokaisen palvelusuunnitelmaan osallistuneen tahon on mahdollisuus saada kirjallisena siitä laadittu kirjallinen dokumentti. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Kotiharjussa jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, jonka tehtävän on koordinoida asiakkaan hoitoa. Hän myös vastaa siitä, että asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma on ajan tasainen ja tiimin muut jäsenet ovat tietoisia hoito- ja palvelusuunnitelman keskeisistä sisällöistä. Hoito- ja palvelusuunnitelman perusteella omahoitaja laatii potilastietojärjestelmään HOKE-hoitokertomukseen päivittäistä hoitoa koskevan suunnitelman. HOKE-hoitokertomukseen kirjataan jokaisessa työvuorossa keskeiset annettuun hoitoon liittyvät asiat, havainnot ja huomiot asiakkaan voinnista sekä arvion hoidon vaikutuksista. Myös mahdolliset poikkeamat suunnitellusta ja perustelut poikkeamalle kirjataan hoitokertomukseen (HOKE). Omahoitaja laatii asiakkaan hoidosta väli- tai loppuarvion asiakkaan jakson päättyessä, jossa myös arvioidaan suunnitellun hoidon toteutumista. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Yksi tärkeimmistä muistisairaan ihmisen kohdalla huomioitavista oikeuksista on oikeus itsemääräämi- 8

9 seen. Tällä tarkoitamme sitä, että ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan niin kauan kuin hän siihen kykenee ja pystyy myös ymmärtämään päätöstensä merkityksen ja seuraukset. Muistisairaan ihmisen muistin ja muun toimintakyvyn heikentyminen johtaa kuitenkin väistämättä jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa hän ei enää kykene itsenäiseen päätöksentekoon. Näissäkin tilanteissa hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioittaa, jos hän on päätöksentekokykyisenä ilmaissut tahtonsa (suullisesti tai kirjallisesti) kysymyksessä olevasta asiasta. Muistisairaalla ihmisellä on myös oikeus suojaamiseen. Sillä tarkoitetaan jokaisen oikeutta saada suojaa niin ulkopuolisen taholta tulevia kuin hänen itsensä aiheuttamia oikeudenloukkauksia vastaan. Muistisairasta suojataan esimerkiksi tilanteessa, jossa hänelle määrätään edunvalvoja. Kotiharjussa asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja siitä käydään keskustelua hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Asukkaan osallistuminen mahdollistetaan hoitoaan koskeviin päätöksiin omien voimavarojensa ja oman terveydentilansa mukaan. Asukkaita hoidetaan yksilöllisesti ja hänen persoonansa huomioiden. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen.. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Asukkaan itsemäärämisoikeuden rajoittamista voidaan pitää hyväksyttävänä ainoastaan, jos asiakkaan oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Rajoitteet tehdään vain lääkärin luvalla. Luvat ovat määräaikaisia ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Rajoittamiseen liittyvistä käytännöistä informoidaan asukasta ja omaisia. Rajoittamisen tarpeellisuus ja asian seuranta kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. 9

10 Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Hoiva-asumisen asiakkaalla tai hänen edustajallaan on oikeus antaa palautetta yksikön työntekijöille, esimiehille sekä tehdä muistutus hoiva-asumisen palvelupäällikölle. Asiakkaan huonosta kohtelusta voidaan tehdä myös kantelu toimintaa valvovalle viranomaiselle aluehallintovirastoon tai valviraan. Asiakkaan tilanteesta voidaan olla yhteydessä myös sosiaali- sekä potilasasiamieheen. Hoiva-asumisessa on selkeä toimintamalli edellä mainittujen tilanteiden varalta. Tärkeää on myös informoida asiakasta, hänen läheisiään tai laillista edustajaansa erilaisista tavoista tuoda asiakkaan mahdollisesti kohtaama haittatapahtuma tai kaltoinkohtelu esille. Asiakas ohjataan tarvittaessa ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen, joka neuvoo muistutuksen laadinnassa. Lomakkeet löytyvät kouvola.fi - sivuilta. Muistutuksen käsittelee hoiva-asumisen palvelupäällikkö. Hän selvittää tapahtuman ko. yksikön esimiehen kanssa, järjestää tarvittaessa keskustelutilaisuuden omaisten kanssa ja antaa kirjallisen vastineen asiasta Linkki muistutuslomakkeeseen: Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Kotiharjussa on käytössä jatkuvan parantamisen malli. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään jokaisen jakson jälkeen sekä hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä. Tulokset käsitellään säännöllisesti työntekijöiden kanssa työpaikkakokouksissa ja omaisten kanssa omaisten illoissa. Tulokset ja korjaavat toimenpiteet ovat nähtävillä yksikön ilmoitustauluilla. Linkki kyselyyn: Välitön asiakaspalaute otetaan vastaan ja pyritään löytämään mahdollisimman hyvä lopputulos asukkaan ja asiakkaan kannalta. Voit halutessasi jättää myös palautteen palautelaatikkoon, joka sijaitsee Kotiharjun pääovien tuntumassa. Kouvolan kaupungin internet sivuilla löytyy lisäksi sähköinen palautejärjestelmä, jonka kautta voidaan antaa vapaamuotoista palautetta kaupungin tarjoamista palveluista. Linkki: 10

11 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Saadun palautteen perusteella kehitämme toimintaan yhteistyössä henkilöstön ja johdon kanssa. Kehittäminen on luonteeltaan jatkuvaa, ja sen onnistumista seurataan tiiviisti Webropolpalautejärjestelmänavulla. Järjestelmän kautta saadaan erilaisia raportteja seurantaa varten. Asiakastyytyväisyys /Kotiharju MINUT KOHDATAAN YSTÄVÄLLISESTI MINUT JA LÄHEISENI PIDETÄÄN AJANTASALLA MINUA KOSKEVISTA ASIOISTA MINUA KOHDELLAAN YKSILÖLLISESTI 4,54 4,54 4,74 VOIN LUOTTAA, ETTÄ VASTUUHOITAJANI HUOLEHTII ASIOISTANI 4,6 MINULLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA OMAAN ARKEENI 4,13 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 11

12 Asiakkaan oikeusturva Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on 1. neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa. Sirkku Bilaletdin Sosiaaliasiamies Salpausselänkatu 40 A Kouvola puh Puhelinaika pääsääntöisesti ma 12-15, ti,ke,to 9-11 sirkku.bilaletdin@socom.fi Potilasasiamiehen tehtävänä on 1. neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa potilasta muistutuksen ja kantelun tekoon liittyvissä asioissa 3. avustaa potilasta potilasvahinkoon liittyvissä asioissa 4. tiedottaa potilaan oikeuksista 5. toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaan edun turvaajana. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin tai siihen onko potilaan hoidossa tapahtunut vahinko. Potilasasiamiehellä ei ole päätäntävaltaa. Potilasasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa. Eki Lahti potilasasiamies Marjoniementie Kouvola puh eki.lahti@kouvola.fi c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvonta: Neuvonnan puhelinnumero: Numero palvelee valtakunnallisesti arkisin klo Saat nopeimmin yhteyden neuvojaan puhelimitse, ja usein myös vastauksen ongelmaasi saman tien. Neuvoja myös arvioi, vaatiiko asian hoitaminen toimipisteessä käynnin. d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Hoiva-asumista koskevien muistutusten ja kanteluiden vastaanottaja on hoiva-asumisen palvelupäällikkö. Palvelupäällikkö selvittää muistutuksen kohteena olevat asiat yhdessä kyseessä olevan yksikön hoi- 12

13 vatyön esimiehen ja henkilökunnan kanssa. Palvelupäällikkö kokoaa tarvittavat asiakirjat ja laatii vastineen muistutukseen, joka menee tiedoksi myös asiakkuuspäällikölle. Joissain tilanteissa, esimerkiksi jos muistutus/kantelu koskettaa useampaa palvelua, vastauksen kokoaa asiakkuuspäällikkö. Näissä tilanteissa muistutuksen vastineen allekirjoittaa Ikääntyneiden palvelujen johtaja. Muistutukset ja kantelut herättävät usein myös ajatuksia ja keskustelua palvelun sisällä, joten niistä keskustellaan ja tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle 1 kuukausi 13

14 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Työntekijät noudattavat päivittäisessä työssään kuntouttavan työotteen periaatteita, jossa huomioidaan niin fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen kuin sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Yksikön hoitajia koulutetaan myös asiaan liittyen säännöllisesti. Toimintamalleja myös kehitetään jatkuvasti siten, että ne tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden omatoimisuutta. Onnistumisen kokemukset edesauttavat asiakkaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääntymistä eri mekanismein. Lisäksi Kotiharjussa on nimetty osastoittain virikevastaavat, joiden tehtävänä on suunnitella ja koordinoida yksikön viriketoimintaa, jonka päämääränä on tukea asiakkaiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä monipuolisesti. Jokainen työntekijä mahdollistaa omalla toiminnallaan asiakkaan osallistumiseen suunniteltuun toimintaan. Kotiharjuun on laadittu viriketoimminnan viikkoohjelma, lisäksi erilaisista tapahtumista, kuten hartaustilaisuudet, musiikki esitykset jne. julkaistaan viikottaisessa tapahtumakalenterissa. Tapahtumakalenteri on nähtävillä yksikön sisääntulojen yhteydessä. Asiakkaiden henkilökohtaisen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman yhteydessä karkoitetaan myös hänen jäljellä oleva toimintakykynsä, ja suunnitellaan sitä tukeva hoito. Lisäksi kuunnellaan asiakkaan toiveita virike- ja harrastustoimminnan osalta. Vanhuspalvelulaki 10 Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan Toimintaa ohjaavat myös toiminta-ajatus sekä arvot; turvallisuus, itsemääräämisoikeus, jatkuvuus, yksilöllisyys ja tasa-arvo. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Vanhuspalvelulaissa todetaan, että iäkkään henkilön toimintakyky ja terveydentila on selvitettävä luotettavia arviointi välineitä käyttäen. RAI - toimintakykymittaristo on luokiteltu kokonaisvaltaiseksi ja luotettavaksi arviointivälineeksi. 14

15 Hoiva-asumisen asiakkaiden palvelusuunnitelmat pohjautuvat RAI-arviointeihin. RAI-arvioinnissa asiakkaan tilannetta arvioidaan erilaisten mittareiden avulla. Mittareiden avulla voidaan arvioida mm. asiakkaan fyysistä-, kognitiivista-, psyykkistä- ja sosiaalista toimintakykyä. Edellä mainittujen toimintakyvyn osa-alueiden lisäksi RAIta voidaan hyödyntää asiakkaan kuntoutumisen ja terveydentilan arvioinneissa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteet luodaan aina asiakaslähtöisesti ja hänen voimavaransa huomioiden. Tavoitteet kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään sekä arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksen yhteydessä, jolloin päivitetään myös RAI-arvio. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Käytössä on Kouvolan kaupungin ruokarytmi-käsikirja, jonka laadintaan on osallistunut moniammatillinen työryhmä. Se perustuu valtakunnalliseen ikääntyneiden ravitsemussuosituksiin. Aterioiden suunnittelusta ja valmistamisesta vastaa Kouvolan kaupungin ruokapalvelut. Ruokapalvelut vastaavat kokonaisvaltaisesti tarjottavien aterioiden laadusta ja määrästä ikäihmisten tarpeisiin nähden. Ruoka haetaan Kotiharjun palvelukeskuksen keittiöltä lämpöastioissa ja jaetaan asukkaille. Tarjottavien aterioiden ja ruokien säilytyslämpötiloja seurataan säännöllisesti. Hoitohenkilökunnan vastuulla on asukkaiden ravitsemustilan seuranta, mm. painoa kehitystä seurataan kuukausittain ja vointia arvioidaan päivittäin. Käytössä on myös ravitsemustilaa arvioiva MNA-testi tai asiakkaan tarpeen vaatiessa seurataan nestelistan avulla asiakkaan nesteiden saantia yksilöllisesti. Asiakkaalta voidaan myös lääkärin määräyksestä ottaa verikokeita ravitsemustilan ja nestetasapainon arvioimiseksi. Hoitohenkilökunta huolehtii myös siitä, että keittiöhenkilökunnalla on tieto asukkaiden erityisruokavaliosta tai tarjottavan ruuan koostumuksesta. Hoitohenkilökunta seuraa myös asiakkaiden ruokailutilanteista selviytymistä ja tarvittaessa avustavat siinä esimerkiksi sopivan ruokailuasennon tai välineiden löytymisessä. Ruokarytmi: Aamupuuro tulee yksikköön klo 8, jonka jälkeen aamupalalle asukkaiden heräämisrytmin mukaan. Lounas klo alkaen Päiväkahvi klo Päivällinen klo alkaen Iltapala klo alkaen Asukkailla mahdollisuus myös myöhäisiltapalaan Ruokarytmi ravitsemuskäsikirja on löydettävissä Kouvolan kaupungin internetsivuilta: ravitsemuskasikirja_2015.pdf Ikääntyneiden ravitsemussuositukset löytyvät Elintarvikevirasto EVIRA:n internetsivuilta: Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? 15

16 Kotiharju noudattaa Kouvolan kaupungin hygieniatyöryhmän ohjeita ja pidämme säännöllistä yhteyttä hygieniakoordinaattorin kanssa. Yksikössä toimii hygieniavastaava, joka osallistuu kaupungin hygieniakoordinaattorin järjestämiin palaverihin ja koulutuksiin. Yhteistyö puhtauspalveluiden kanssa on saumatonta. säännölliset kaupungin hygieniapalaverit ja koulutukset henkilökunta hoitoalan ammattikoulutuksen saanutta, joten hyvät perusvalmiudet yhteistyö teknisen toimen kanssa (siivous tekniseltä toimelta) eritetahradesinfektiovälineet + ohjeet kaikkien tiedossa ja käytössä deco (säännölliset huollot ja seuranta sekä vastuuhenkilö) ohjeistukset vierailijoille käsidesinfektiomahdollisuus vierailijoille olko-ovien yhteydessä ohjeet epidemiatilanteissa hygieniakoordinaattorilta Lisätietoja ja neuvoja: Hygieniakoordinaattori Jaana Palosara puh (vaihde) Marjoniementie Kouvola Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Hammashoito: Lähtökohtaisesti käytetään julkista hammaslääkärinpalvelua, mutta asiakas voi halutessaan käyttää myös yksityistä hammashoitoa. Asiakkaan vastuuhoitaja avustaa tarvittaessa hammashoidon järjestämisessä. Suuhygienisti käy yksikössä säännöllisesti ja hän tekee asukkaiden suun tarkistukset. Yksikössä on nimetty myös suun hoidon yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on pitää yllä henkilökunnan tietoutta suun hoitoon liittyvissä asioissa. Heitä myös koulutetaan säännöllisesti. Kiireetön sairaanhoito: Kouvolan kaupunki on kilpailuttanut alueella sijaitsevien asumispalveluyksiköiden asukkaille järjestettävät lääkäripalvelut. Lääkäripalvelun asumispalveluyksiköille tuottaa Attendo. Jokaisella yksiköllä on oma vastuulääkäri, joka on hoitohenkilökunnan tavoitettavissa arkisin klo Lääkäri tekee asiakkaalle vuosittain kokonaisvaltaisin terveydentilan tarkastuksen ja arvioi asiakkaiden kokonaislääkityksen puolivuosittain. Asumispalveluyksikön hoitohenkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemien laboratoriokokeiden ottamisesta ja järjestää niiden kuljettamisen tutkittavaksi sekä varmistaa, että lääkäri saa tiedon vastauksista. Hoitohenkilökunta huolehtii mahdollisten jatkohoito-ohjeiden toteuttamisesta tai jatkohoitoon ohjaamisesta. Kotiharjun palvelukeskuksessa on seitsemän sairaanhoitaja ja käytännössä sairaanhoitaja työskentelee yksikössä vuoden jokaisen päivänä 8-20 välillä. Näin varmistetaan asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä sairaanhoitopalveluiden saanti. Kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevan asukkaan hoito järjestetään yhteistyössä Pohjois-Kymen Sairaalan ja ensihoidon kanssa. Yksikön hoitohenkilökunta toimii ÄLYT- äkillisen yleistilan laskun toimintamallin ja ohjeiden mukaisesti, mihin henkilökuntaa myös koulutetaan säännöllisesti. Elvytystilanteiden varalla yksikössä on valmius peruselvytyksen aloittamiseen. Luonnollisesti hätäkeskukseen ollaan aina yhteydessä elvytystilanteissa. Henkilökunnan hätäensiapukoulutuksesta huolehditaan säännöllisesti. Äkillinen kuolemantapaus: Jos hoiva-asumisen yksikössä tapahtuu selvä sairaskuolemantapaus, asia ei lain mukaan kuulu poliisille Jos kuolemassa on jotain poikkeuksellista, tilanne on toinen ja kuoleman- 16

17 syyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta, mikäli kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa; kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä; tai kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi. Toimintatavoista on kirjalliset ohjeet, joita käydään säännöllisesti läpi työyhteisön kanssa ja erityisesti perehdytyksen yhteydessä. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Säännölliset seurannat ja mittaukset kuuluvat Kotiharjussa toteutettavaan hoitotyöhön. Jokaiselle asukkaalle tehdään vuosittain lääkärin toimesta terveydentilan tarkastus. Asukkaiden terveyttä edistetään kuntouttavan työotteen, hyvän ravitsemustilan seurannan ja henkilökohtaisen hoito- ja palvelu- ja kuntoutussuunnitelman avulla. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Yksikön omalääkäri, hoivatyön esimies sekä yksikön sairaanhoitajat sekä lähihoitajat vastaavat yksikön terveyden- ja sairaanhoidon sujumisesta kukin toimivaltansa puitteissa. Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään Kymenlaakson alueelliseen lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelma on usean sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation yhteistyössä laatima ohje ja se perustuu valtakunnalliseen Turvallinen lääkehoito oppaaseen. Alueellisessa lääkehoitosuunnitelmassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Alueellista lääkehoito-opasta päivitetään 1-2 vuoden välein edellä mainitun yhteistyöverkoston toimesta. Yksiköillä, kuten myös Kotiharjulla, on lisäksi yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, jossa on kuvattu lääkkeiden säilytykseen, kuljetukseen ja muihin käytäntöihin liittyvät seikat. Yksikkökohtaisesta lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa hoivatyön esimies ja sen hyväksyy hoiva-asumisen lääkehoidon kokonaisuudesta vastaavaksi nimetty virkalääkäri. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Lääkäri vastaa asiakkaiden lääkehoidon kokonaisuudesta eli tarpeen arvioinnista, lääkkeen määräämisestä ja vaikutuksen seuraamisesta yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa sekä asiakkaan kokonaislääkityksen arvioinnista. 17

18 Hoitohenkilökunta vastaa lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti kukin omien voimassa olevien lääkehoito lupiensa puitteissa. Jokainen työntekijä huolehtii oman lääkehoito osaamisensa ylläpidosta ja osoittaa viiden vuoden välein osaamisensa lääkehoitotentein ja näytöin lääkehoitosuunnitelmassa mainitun mukaisesti. Jokainen lääkehoitoon osallistuva vastaa omasta toiminnastaan. Esimies mahdollistaa lääkehoitokoulutuksen osallistumisen ja valvoo lupien voimassaoloa ja niiden noudattamista, sekä kehittää lääkehoidon käytäntöjä yksikkötasolla yhteistyössä henkilöstönsä kanssa lääkehoidon turvallisuuden takaamiseksi. Linkki Kymenlaakson alueelliseen lääkehoitosuunnitelmaan: nnitelma_yhteinen_osio.pdf Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Jokaiselle yksikölle on nimetty omat palveluohjaajansa, joiden tehtävänä on huolehtia asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja ohjaamisesta sopivien palvelujen piiriin. Kotiharjun asiakkaita asioita hoitaa kolme palveluohjaajaa. Pitkäaikaisasukkaiden käytössä olevat muut palvelut rajoittuvat lähinnä akuuttiin sairauden hoitoon, kun taas lyhytaikaishoidossa olevilla palveluverkostoa voivat olla myös kotihoito ja omaishoito. Yhteinen potilastietojärjestelmä Effica mahdollistaa ajantasaisen tiedon saannin yhteistyökumppaneiden välillä. Sen lisäksi kaikkien asiakkaan asioissa mukana olevien tahojen yhteistyössä laatima hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma varmistaa asiakkaan palvelutarpeisiin vastaamisen kokonaisvaltaisesti. Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta ) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Jokainen alihankintana tuotettu palvelu on kilpailutettu joko palvelua käyttävän palveluketjun sisällä tai yhteisesti koko kaupungin toimesta (hankintatiimi), minkä pohjalta on laadittu sopimus vastuista ja epäkohtien ilmoitus käytänteistä. Seuraamme säännöllisesti sopimusten toteutumista ja puutumme havaittuihin epäkohtiin. 18

19 4 ASIAKASTURVALLISUUS Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti palo- ja pelastustilanteiden varalta sammutusvälineistön käyttöön ja poistumisharjoituksin yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Henkilökunta osallistuu säännöllisesti turvallisuuskävelyihin. Työsuojelu, terveydensuojelu, työterveyshuolto ym. tahot tekevät säännöllisiä tarkastuskäyntejä yksikköön. Käyntien yhteydessä esiin nousseita epäkohtia korjataan kuntoon. Myös henkilökunnan jatkuvan havainnoinnin ja asiakaspalautteiden perusteella nousseet epäkohdat korjataan. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Henkilöstömitoitus on 0,7 (hoitoon osallistuva henkilöstö). Hoitohenkilökunnan rakenne: 1 Hoivatyön esimies 2 tiimivastaavaa sairaanhoitajaa 5 sairaanhoitajaa 35 lähihoitajaa b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Henkilökunnan rekrytoinnissa noudatetaan Kouvolan kaupungin henkilöstöyksikön antamia rekrytointiohjeita (Rekrytointiopas 2014). Vakituisen työntekijän poissaoloa paikataan pääsääntöisesti vakituisella varahenkilöstöllä. Mikäli vakinaista varahenkilöä ei saada, esimies rekrytoi sijaisen KuntaRekry järjestelmän kautta. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme käyttämään samoja sijaisia sujuvan toiminnan takaamiseksi. 19