SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Nimi: Sippolakoti Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Kouvola Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Eteläinen Sote-alue Toimintayksikön nimi Sippolakoti Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Kouvolan kaupunki/hyvinvointipalvelut/hoiva-asuminen PL 85, Kouvola Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Ikäihmisten hoiva-asuminen 24/7, vanhainkotihoito, 24 asukaspaikkaa Toimintayksikön katuosoite Orijärvenkuja 30 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Hoivatyön esimies Marjo Ohlsbom Sippola Puhelin Sähköposti marjo.ohlsbom(at)kouvola.fi Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Miratel-kutsujärjestelmä: KL-tele Ky Lasse Rautanen puh Kiinteistöhuolto, ruokapalvelut: Teknisen tuotannon tilaliikelaitos (Kaupungin toimiala) Työterveyspalvelut: Kymijoen työterveys Lääkehoitopalvelut ja annosjakelu: Kuusankosken sairaala-apteekki Lääkäripalvelut: ATTENDO Oy Laboratoriopalvelut:RATAMO, Kouvolan kaupungin terveyspalvelut

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Sippolakoti tarjoaa ympärivuorokautista hoiva-asumista niille ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut, eivätkä he enää kykene asumaan itsenäisesti ja turvallisesti omassa yksityiskodissaan kotihoidon tai muiden kotiin tarjottavien palvelujen avulla. Päätöksen asukkaan sijoittamisesta tekee sosiaalihuollon viranomainen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vanhainkotihoito on laitoshoitoa ja maksu määräytyy asukkaan tulojen mukaan. Maksu kattaa kaiken perushoidon sisältäen myös sairaanhoito- ja lääkäripalvelu Sippolakodin arvot ja toimintaperiaatteet Sippolakodin toiminta perustuu seuraaviin arvoihin hoitotyössä: - turvallisuus ja jatkuvuus - itsemääräämisoikeus ja osallisuus - yksilöllisyys Sippolakodin toimintaperiaatteet: Suodaan ikääntyneelle turvallinen, yksilöllinen ja arvokas loppuelämä kodinomaisessa ympäristössä. Hoiva on laadukasta ja suunnitelmallista, yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa ammattitaitoisesti toteutettua ja toimintaa arvioivaa. Asukkaan elämänarvoja kunnioitetaan ja hänen toimintakykyään ylläpidetään sekä edistetään huomioiden asukkaan päivittäinen vointi. Hoito ja hoiva perustuvat asukkaan, omaisten ja vastuuhoitajan (omahoitajan) yhdessä laatimaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Sippolakodin työtiimin motto on: Yhdessä osaavin askelin, kohdaten arjen keskellä, teemme matkasta kauniin. Tähän kiteytyy hienosti henkilökunnan ammattitaito ja motivaatio, asukkaiden osallistaminen ja kannustaminen sekä hyvän elämän mahdollistaminen päivittäisissä tapahtumissa. Sippolakodin toimintaperiaatteet perustuvat Kouvolan kaupungin arvoihin: Turvallisuus, yksilöllisyys, osallisuus, tasapuolisuus ja ammatillisuus ohjaavat jokapäiväistä työtämme. Kaiken toimintamme keskiössä ovat asukkaat, joiden hyvinvointi määrittelee työmme onnistumisen. 2

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskienhallinta on osa jokapäiväistä työtämme ja on myös jokaisen yksikön työntekijän vastuulla. Yksikön turvallisuuskansio sijaitsee osaston toimistotiloissa ja sieltä on löydettävissä päivitetyt palo- ja pelastussuunnitelmat sekä ohjeistuksia erityistilanteiden varalle ja hoitotyön tilanteisiin liittyviä ohjeita (hygieniaohjeet, eristys- ja epidemiaohjeet, väkivallan kohtaamistilanteet ym.) Työntekijöitä koulutetaan turvallisuusasioihin säännöllisesti (mm. vuosittaiset palo- ja pelastusharjoitukset). Yksikön ilmapiiri on turvallisuusajattelua edistävä. Syksyllä 2015 yksikköön on koulutettu turvallisuusvastaavat henkilöt, joiden tehtävänä on valvoa ja toteuttaa yksikön turvallisuussuunnitelmaa yhdessä yksikön esimiehen ja esimerkiksi palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Edellä mainitun työn tueksi yksikköön laaditaan turvallisuuden suunnittelun vuosikello, jonne yksikön turvallisuusvastaavat ja esimies kirjaavat tulevan vuoden turvallisuuden kannalta merkittävät tapahtumat ja tehtävät sekä niiden toteutumisesta vastaavat tahot. Työntekijät perehdytetään turvallisuus- ja ympäristöriskeihin sekä asioita kerrataan säännöllisesti. Yksikköön ja toimintaan perehdyttäminen tehdään suunnitellusti ja dokumentoidusti uusille työntekijöille sekä opiskelijoille. Työympäristön kunnosta ja siisteydestä huolehditaan, jokaisen vastuulla on tiedottaa mahdollisista puutteista tai epäkohdista, jotta niihin osataan reagoida tarvittavin toimenpitein: mietitään riskien vähentämistä tai poistamista, joko ympäristön korjauksin, välineistön uusimisen tai toimintatapojen muutoksilla. Työntekijöiden ammattitaitoa ja tietoutta päivitetään koulutuksin. 3

4 Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Työturvallisuuslaki edellyttää myös, että työnantajalla on hallussaan tieto työn vaaroista ja niiden merkityksestä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällä tarkoitetaan tietoa vaaran arvioinnin tuloksista. Selvitys ja arviointi ovat tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Ne pidetään muutoinkin ajan tasalla. Olennaisilla muutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia, joiden voidaan olettaa vaikuttavan selvityksen ja arvioinnin tulokseen. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi eivät ole kertaluontoisia asioita, vaan toiminnan on oltava jatkuvaa ja systemaattista. 4Ks Kouvolan kaupungin työturvallisuusriskien arvioinnin ja hallinnan apuvälineeksi on hankittu 4Ks Riskipiste palvelu. Selainpohjainen järjestelmä sisältää mittaustyökalun ja tulosraportoinnin. Palveluun kirjaudutaan Internet-osoitteessa Palvelun avulla kartoitetaan ja analysoidaan työturvallisuuden riskejä eri osa-alueilta: turvallisuuspolitiikka- ja ohjeet, työympäristö ja tapaturman vaarat, kone- ja laiteturvallisuus, ergonomian aiheuttamat vaarat, haitallisen henkisen kuormittumisen vaarat ja fysikaaliset vaarat. HaiPro ja TAPE Kaikki potilaaseen/asiakkaaseen kohdistuneet vaaratapahtumat (läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat) ilmoitetaan HaiPro järjestelmässä, lukuun ottamatta kaatumistapaturmia (ilmoitetaan TAPE järjestelmässä), hoitoon liittyviä infektioita eikä tietojärjestelmien käyttöön liittyviä poikkeamia. Henkilöstölle ohjeet HaiPron käyttöön löytyvät Kontista (Kouvolan kaupungin intranet). HaiProjen avulla saadaan kattavasti tietoa vaaratapahtumista, varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Pelastussuunnitelma Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on pelastuslain (379/2011) mukaan ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä ja varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa. Poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi kohde, jossa muun muassa henkilö- tai paloturvallisuudelle aiheutuvan vaaran tai mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma. Suunnitelman laatii kohteen haltija yhteistyössä muiden kohteessa toimivien toiminnanharjoittajien kanssa. Pelastussuunnitelman laatijan on suositeltavaa olla yhteydessä muihin viranomaisiin. Selvittämällä eri viranomaisten voimavarat (toimintavalmiusaika, henkilöstö ja kalusto) tiedetään, millaista ja kuinka pikaista ulkopuolista apua organisaatio voi häiriötilanteessa saada ja kuinka perusteelliseen oman organisaation toimintaan on varauduttava. Turvallisuussuunnitelmalla voidaan korvata pelastuslainsäädännössä tarkoitettu pelastussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma on pelastuslaissa tarkoitettua pelastussuunnitelmaa laajempi asiakirja ja käsittää kohteen kokonaisturvallisuuden suunnittelun. (Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille, STM 2011) Poistumisturvallisuusselvitys Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laadittava poistumisturvallisuusselvitys. Siinä selvitetään, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuu- 4

5 teen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratekijöihin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. (Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille, STM Riskien käsitteleminen Sippolakodissa: 4Ks riskikartoitus käydään yksikössä läpi vuosittain ja yhdessä mietitään, onko tullut esille joitain riskitekijöitä joiden perusteella toimintatapoja tulisi miettiä uudelleen. Kerrataan turvallisuusohjeet ja huolehditaan koneiden ja laitteiden toiminnan turvallisuudesta. Riskikartoituksen analyysi käydään läpi työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa työpaikkakäynnillä ja arvioidaan mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä. Havaitessaan epäkohtia, laatupoikkeamia tai riskejä, henkilökunta ottaa yhteyttä joko esimieheen, työterveyshuoltoon ja/tai työsuojeluun. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Läheltä piti-tapahtuman kirjaa HaiPro järjestelmään se työntekijä joka on tapauksessa osallinen tai sen havaitsee ja niistä tulee ilmoitus esimiehelle sähköpostiin. Tapaukset käsitellään yhdessä osastopalavereissa ja niihin mietitään tarpeellinen ratkaisu vahinkojen minimoimiseksi ja/tai jatkossa vastaavanlaisten tapahtumien ehkäisemiseksi. Vakavaa haittaa aiheuttavat tapaukset menevät myös ylemmälle esimiehelle/johdolle/ potilasasiamiehelle/kiinteistöhoidolle/työsuojelulle ym. tarvittavalle taholle tiedoksi ja käsiteltäväksi. Käsittelyn tarkoituksena ei ole syyllistää vaan kehittää toimintamallia, jotta vastaavanlaista vahinkoa ei pääsisi aiheutumaan jatkossa. TAPE-ilmoituksen tekee työntekijä havaitessaan asukkaalle käyneen tapaturman ja kirjaa sen sähköiseen ilmoitukseen. TAPE- raportit saadaan säännöllisesti ja ne käsitellään keskustellen osastopalavereissa. Tapaturmien aiheuttamien vahinkojen jatkotoimenpiteet tehdään tapaturman vakavuuden mukaisesti esim. potilasvahinkoilmoitukset tai muut ilmoitukset ja toimenpiteet. Asukasta koskevat tapaukset kirjataan aina kyseisen henkilön kertomustietoihin ja hänen, sekä tarvittaessa omaisten kanssa keskustellaan asiasta ja annetaan mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin. Ensisijaisesti pyritään keskustellen yksikössä asia selvittämään vastuuhoitajan, yksikön esimiehen, mahdollisten muiden osallisten ja omaisten kesken. Tarvittaessa keskusteluun pyydetään potilasasiamies, asumispalveluohjaaja, lääkäri tai joku muu yhteistyöhenkilö. Ruokahuollossa toteutetaan omavalvontaa ruuan laadun ja esim. lämpötilojen mittauksen avulla. Riskien hallintaan liittyvät ohjelmat kuuluvat työntekijän perehdytykseen ja siinä käydään läpi näiden ohjelmien käyttö ja käsittelytavat. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys, riskien tunnistus ja hallintaohjelmat ovat nähtävillä ja ne tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. 5

6 Sippolakodin toimintatapa Haitat, virheet ja vahingot pitää havaita ja kirjata. Riskien ja haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden avoin ja läpinäkyvä käsittely ja analysointi ovat välttämättömiä. Käsittelyn avulla työyhteisössä ja tiimissä voidaan oppia virheistä ja ennen kaikkea kehittää päivittäisiä työtapoja turvallisemmiksi. (Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma, THL ). Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja ilmoitukset. Vahinkotapahtumien käsittelyssä tärkeintä ei ole syyllisten etsiminen, vaan ns. virheistä oppiminen ja samankaltaisten virheiden välttäminen jatkossa. Poikkeamista ja tapahtumista keskustellaan työpaikkakokouksissa ja mietitään yhdessä korjaavaa tai muuttavaa toimintatapaa. Muutoksista tiedottaminen Henkilöstölle tiedotetaan osastopalavereissa korjaavista/ehkäisevistä toimenpiteistä. Kirjalliset ohjeet laitetaan/päivitetään sovitulle paikalle kaikkien nähtäville, ja työntekijät kuittaavat nimikirjoituksellaan tiedonsaannin. Tarvittaessa perehdytetään uusiin toimintatapoihin, koulutetaan koneiden/laitteiden käyttöön, työvuorojärjestelyin toteutetaan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys. Tiedonkulussa käytössä on myös ilmoitustaulu, sähköposti ym. viestintämuodot. 6

7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Koko henkilökunta osallistuu omalla panoksellaan suunnitelman laatimiseen ja toteutumisen seurantaan. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Hoivatyön esimies Marjo Ohlsbom Orijärvenkuja 30, Sippola p marjo.ohlsbom(at)kouvola.fi sekä Hoiva-asumisen kehittämisvastaava Tommi Reiman Marjoniementie 6B, Kouvola p Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia..hoivatyön esimies huolehtii, että omavalvontasuunnitelma tarkastetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Sippolakodin omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön ilmoitustaululla sekä vuoden 2016 alusta Kouvolan kaupungin Internet sivuilla. 7

8 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Ennen hoiva-asumiseen siirtymistä asiakkaat ovat olleet yleensä kotihoidon asiakkaita, jolloin heidän palveluntarpeensa on arvioitu kyseisen palvelun kriteereiden mukaisesti. Mikäli kotihoidon tai muiden kotiin annettavien palveluiden turvin ei kyetä tukemaan kylliksi asiakkaan turvallisuutta ja hyvinvointia, täyttää hoitaja yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa hakemuksen hoiva-asumisen asiakkaaksi (SAS-hakemus). Hakemus käsitellään kaupungin asumispalveluohjauksen palveluohjaajien toimesta ja he arvioivat asiakkaan toimintakykyyn perusteella asiakkaan mahdollisen hoiva-asumisen tarpeen. Palveluntarpeen arvioinnissa hyödynnetään erilaisia ikäihmisen toimintakykyä ja palveluntarvetta mittaavia mittareita kuten esimerkiksi RAVA, MMSE, MNA sekä RAI-järjestelmä. Seuraavassa on esitelty lyhyesti kyseiset toimintakykymittarit ja esittelyjen perässä on nähtävissä internetlinkit mittareiden tarkempiin kuvauksiin. RAVA on ikäihmisten (65-vuotiaat ja vanhemmat) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan ns. RAVA-indeksi ja RAVA-luokka, joita voidaan käyttää viitteellisinä arvoina, kun arvioidaan ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollista avuntarvetta. Lisätietoa: RAI:n avulla arvioidaan asiakkaan terveydellinen ja sosiaalinen tilanne. Tätä arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. Rai ohjelmassa kartoitetaan asukkaan toimintakykyä ja sen avulla nousee esiin tukemista tarvitsevia asioita henkilön voimavarojen ja toimintakyvyn kohentamiseksi. Lisätietoa: MMSE on muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu minitesti, joka soveltuu edenneen dementiaasteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan. Lisätietoa: MNA on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja, jota voidaan käyttää ikääntyneiden (yli 65 vuotta) henkilöiden virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa. Lisätietoja: Asukkaan ja hänen omaisensa/läheisensä osallistuminen palvelutarpeen arviointiin. Yksikössä on varmistettava, että asiakkaan toiveet ja tahto selvitetään aina palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Mikäli asiakkaan mielipidettä ei voida esim. terveydellisistä syistä saada selville, on huolehdittava siitä että asiakkaan tahto selvitetään hänen omaistensa, läheistensä tai laillisen hänen edustajansa kautta (kts. alla olevat lakikohdat). 8

9 Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 12 ) Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 8 ) Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 9 ) Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Kouvolan kaupungin hoiva-asumisessa asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma pohjautuu jatkossa yhä enemmän RAI-järjestelmän hyödyntämiseen. RAI-järjestelmä on esitelty paremmin tämän omavalvontasuunnitelman ohjeistuksen palvelutarpeen arviointi osiossa. RAI-arvioinnissa asiakkaan kokonaisvaltainen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) toimintakyky arvioidaan 2 viikon sisällä siitä, kun hän saapuu hoiva-asumisen asiakkaaksi. RAI-arvioinnin perusteella asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman sisältöä tarkistetaan vähintään puolivuosittain tai asiakkaan tilanteen oleellisesti muuttuessa. Palvelusuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa asiakkaan vastuuhoitaja yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa. Lait: Vanhuspalvelulaki (980/2012) - Palvelusuunnitelma on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella (16 ) - Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia (16 ) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) - Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa siten kuin 36 :n 4 ja 5 momentissa säädetään (39 ). 9

10 Sippolakodin toiminta: Asukkaan muuttaessa Sippolakotiin, hänelle nimetään oma vastuuhoitaja, joka mahdollisuuksien mukaan on vastaanottamassa asukkaan hänen tullessaan yksikköön. Vastaanottotapahtuma pyritään tekemään kiireettömäksi ja siinä tutustutaan puolin ja toisin niin asukas, omaiset kuin henkilökuntakin toisiinsa. Selvitetään Sippolakodin toimintaa ja tutustutetaan ympäristöön sekä toisiin asukkaisiin (tilanteen mukaan). Sovitaan omaisten kanssa jo alustavasti tapaaminen hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen n kuukauden päähän tulovaiheesta. Omaisten kanssa yhteydenpitotavoista sovitaan myös. Asukkaalle tehdään tutustumisvaiheen jälkeen ensimmäinen RAI arviointi n kolmen viikon sisällä tulopäivästä ja tätä arviointia käytetään pohjana hoitosuunnitelman teossa. Tutustumisvaihe on kaksi viikkoa, sitten yksi viikko arvioinnin keräämiseen ja kirjaamiseen RAI järjestelmään. Omaisille yritetään alusta asti taata mahdollisuus osallistua asukkaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen ja yhteistyö heidän kanssaan pyritään tekemään tavoitteelliseksi. Hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaa päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa myös terveydellisen tilanteen ratkaisevasti muuttuessa, näin arvioidaan myös sairaanhoidon ja toimintakyvyn tukemisen tarve. Lääkärin tarkastukset ovat vähintään 1x vuosi. Asukkaan hoitoon ja toimintakykyyn liittyviä asioita mietitään työtiimissä asukaspalavereissa ja myös fysioterapeutti on mukana suunnitelman laatimisessa ja päivityksessä. Vastuuhoitajan työnkuvaa on aukaistu sisääntuloaulan seinällä olevassa julisteessa Asiakkaan hoitoprosessiin osallistuu useita hoitajia, jotka omalla hoitovuorollaan havainnoivat ja kirjaavat asiakkaaseen liittyviä päivittäisiä huomioita. Lisäksi nämä hoitajat osallistuvat asiakkaan RAI -arviointijaksojen prosesseihin. Jokaisella asiakkaan hoitoon osallistuvalla hoitajalla on siis tarpeellinen määrä tietoa asiakkaan tilanteesta ja tarpeista, jotta hän voi toteuttaa tämän hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Asiakkaan vastuuhoitaja antaa tarvittaessa lisätietoja muulle henkilökunnalle asiakkaan tilanteesta. Vastuuhoitaja huolehtii hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman sisällöstä ja niiden muutoksista tiedottamisesta muille työyhteisön jäsenille. Työyhteisö sitoutuu noudattamaan laadittua suunnitelmaa omalta osaltaan. Asukaspalavereissa käydään läpi laadittuja suunnitelmia ja yhdessä voidaan miettiä jos on jotain muutettavaa/täydennettävää. Vastuuhoitaja on perehtynyt asukkaansa lääkitykseen ja muihin erityispiirteisiin sekä huolehtii tietojen päivityksestä. Huomioiva kirjaaminen ja jatkuva arviointi Effica -tietojärjestelmään hoitotyön fraaseja käyttäen. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hoiva-asumisessa suurin osa asiakkaista on muistisairaita. Seuraava teksti on lainattu Muistiliiton internetsivuilta ja toimii hyvänä ohjenuorana, kun mietitään muistisairaan kohtaamista ja kohtelua asumisyksikössä: Yksi tärkeimmistä muistisairaan ihmisen kohdalla huomioitavista oikeuksista on oikeus itsemääräämiseen. Sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan niin kauan kuin hän siihen kykenee ja pystyy myös ymmärtämään päätöstensä merkityksen ja seuraukset. 10

11 Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta. Myös muistisairas ihminen voi siis kyetä pätevällä tavalla tekemään itseään tai omaisuuttaan koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin hän kykenee itse päättämään omista asioistaan, hänen tekemälleen ratkaisulle on annettava etusija laillisen edustajan tai muun läheisen mielipiteen asemasta. Muistisairaan ihmisen muistin ja muun toimintakyvyn heikentyminen johtaa kuitenkin väistämättä jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa hän ei enää kykene itsenäisesti tekemään päätöksiä asioistaan. Näissäkin tilanteissa hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioittaa, jos hän on päätöksentekokykyisenä ilmaissut tahtonsa (suullisesti tai kirjallisesti) kysymyksessä olevasta asiasta. Muistisairaalla ihmisellä on myös oikeus suojaamiseen. Sillä tarkoitetaan jokaisen oikeutta saada suojaa paitsi ulkopuolisen taholta tulevia, myös hänen itsensä aiheuttamia oikeudenloukkauksia vastaan. Muistisairasta suojataan esimerkiksi tilanteessa, jossa hänelle määrätään edunvalvoja Sippolakodissa jokaisella asukkaalla on oma huone, jonne on voitu sijoittaa joitakin tärkeitä omia tavaroita, kuvia, tauluja tms. omaa entiseen elämään liittyvää asiaa. Muutama huone on sellainen, että niissä on yhteinen wc ja pesutila kahden huoneen välissä. Yksikössä on tietty päivärytmi, mutta muita häiritsemättä asukas voi noudattaa omaa päivärytmiään. Vastuuhoitaja kysyy ja sopii asioista ja antaa mahdollisuuksien mukaan asukkaan elää omanlaistaan elämää omien harrastusten ja kiinnostuskohteiden mukaan. Asukkaan osallistumista omien voimavarojensa ja toimintakykynsä puitteissa omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja toteutukseen vahvistetaan ja ylläpidetään. Pyritään mahdollistamaan, että asukas voisi jatkaa elämäänsä ja tehdä asioita kuten aikaisemmin kotona ollessaan. Muistisairaat pystyvät melko pitkälle päättämään joistakin heitä koskevista asioista ja hoitajan ammattitaitoa on sallia ne mahdolliset pienet viimeiset asiat. Tietynlainen rutiini tuo omalta osaltaan turvallisuuden tuntua. Sippolakodissa pidetään parin kuukauden välein asukaskokouksia, joissa asukkaat yhdessä hoitajien kanssa ideoivat ja suunnittelevat tulevaa toimintaa. Nämä ideat kirjataan ylös ja sovitaan niiden toteutuksesta. Näin saadaan esille monia sellaisia toiveita joita hoitajat eivät muuten tulisi ajatelleeksi. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Asukkaan itsemäärämisoikeuden rajoittamista voidaan pitää hyväksyttävänä ainoastaan, jos asiakkaan oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Rajoitteet tehdään vain lääkärin luvalla. Luvat ovat määräaikaisia ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Rajoittamiseen liittyvistä käytännöistä informoidaan asukasta ja omaisia. Rajoittamisen tarpeellisuus ja asian seuranta kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään. 11

12 Mitä laki sanoo: Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintomenettelylaissa. Asiakkaan tahdosta riippumattomista toimenpiteistä sekä asiakkaan hoitoon tai huoltoon liittyvistä pakotteista ja rajoituksista sekä niitä koskevasta päätöksentekomenettelystä sosiaalihuollossa on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. 9 Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Jos täysi-ikäinen asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, tulee sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle. Oman tai toisten turvallisuuden tai terveyden vaarantumisen takia voidaan joutua rajoittamaan esim. liikkumista (turvavyöllä kiinnittäminen pyörätuoliin tai sängynlaitojen ylös nostaminen). Näihin rajoitteisiin kysytään aina lääkärin allekirjoittama lupa ja asiasta keskustellaan myös omaisten kanssa. 12

13 Asukkaan omaa päivärytmiä voidaan pitkälle noudattaa, jos se ei häiritse muiden asukkaiden. Omaisten vierailuja mahdollistetaan ja voidaan järjestää yöpymismahdollisuus esim. saattohoitotilanteessa, jotta omainen voi olla asukkaan luona vaikka ympäri vuorokauden. Ruokailurytmi on jonkin verran sidoksissa keittiön aikatauluun, mutta aamupalalla ja iltapalalla voidaan joustaa asukkaan toiveiden mukaan, aamupalaa tarjoillaan sitä mukaa kun asukkaat heräävät. Omassa huoneessa tv.tä voi katsella tai radiota kuunnella omien mieltymystensä mukaan. Suositeltavaa on oman kännykän käyttäminen niin omaiset voivat olla yhteydessä helpommin. Vastuuhoitaja sopii yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa keskustellessaan mitkä tavat ja toiveet ovat mahdollisia toteuttaa Sippolakodissa. Tarvittavista rajoituksista keskustellaan myös etukäteen ja selitetään miksi näin toimitaan. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Hoiva-asumisen asiakkaalla tai hänen edustajallaan on oikeus antaa palautetta yksikön työntekijöille, esimiehille sekä tehdä muistutus hoiva-asumisen palvelupäällikölle. Asiakkaan huonosta kohtelusta voidaan tehdä myös kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai asiakkaan tilanteesta voidaan olla yhteydessä sosiaali- sekä potilasasiamieheen. Jokaisessa yksikössä tulee olla selkeä toimintamalli edellä mainittujen tilanteiden varalta. Tärkeää on myös informoida asiakasta, hänen läheisiään tai laillista edustajaansa erilaisista tavoista tuoda asiakkaan mahdollisesti kohtaama haittatapahtuma tai kaltoinkohtelu esille. Esim. Asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen, joka neuvoo muistutuksen laadinnassa. Lomakkeet löytyvät kouvola.fi - sivuilta. Muistutuksen käsittelee hoiva-asumisen palvelupäällikkö. Hän selvittää tapahtuman ko. yksikön esimiehen kanssa, järjestää tarvittaessa keskustelutilaisuuden omaisten kanssa ja antaa kirjallisen vastineen asiasta. Sippolakodin toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet, jotka on mietitty yhdessä henkilökunnan kanssa ja joiden taustalla on myös toimintaa ohjaavat lait ja asetukset. Epäasiallista kohtelua ja käyttäytymistä ei saa tapahtua. Jokainen työntekijä on vastuussa omasta toiminnastaan, mutta myös velvollinen tuomaan asiaa esille, jos havaitsee epäasiallista käyttäytymistä. Esimies ottaa asian puheeksi kyseisen työntekijän kanssa ja asiaa selvitetään tarvittaessa asukkaan, omaisen sekä muun henkilöstön kanssa. Tarvittaessa asiaa viedään myös ylemmälle johdolle. Asiassa toimitaan Kouvolan kaupungin ohjeiden mukaisesti. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä 13

14 hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Toiminnan kehittymisen kannalta on tärkeää, että siitä saadaan palautetta ja että tätä saatua palautetta käsitellään työyhteisössä rakentavassa hengessä. Kouvolan kaupungin internet sivuilla on sähköinen palautejärjestelmä, jonka kautta voidaan antaa palautetta palvelukohtaisesti. Järjestelmä löytyy osoitteesta: Asiakkaat voivat antaa myös suoraa palautetta hoiva-asumisen henkilökunnalle Kaikkien edellä mainittujen väylien kautta annetut palautteet ohjautuvat käsiteltäviksi hoiva-asumisen palvelupäällikölle, jonka tehtävänä käsitellä ne asianmukaisella tavalla. Näiden lisäksi hoivayksiköissä järjestetään omaisteniltoja sekä jatkossa myös asiakasraateja, joiden yhtenä tehtävänä on kerätä palautetta asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Asiakastyytyväisyyskysely lähetetään asukkaiden omaisille kerran vuodessa. Tulokset lähetetään asukkaiden omaisille ja vastaukset huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautetta kerätään Sippolakodissa edellä mainituin tavoin, ja niiden sisältöä tarkastellaan niin yksikön henkilöstön kanssa kuin myös asukkaiden ja omaisten kanssa yhdessä. Omaisilta saadaan myös palautetta henkilökohtaisesti vierailujen aikana. Vastuuhoitaja huolehtii yhteydenpidosta sovitusti omaisten kanssa. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakaspalautteita hyödynnetään mm. alueellisten palveluiden suunnitteluissa sekä yksiköiden toimintamallien kehittämisessä. Kaikki palaute käsitellään ja mietitään toimenpiteitä tarvittaessa, jos jokin asia tai toimintamalli vaatii yksiköltä tai työntekijältä joitain muutoksia toimintaan. Asiakkaan oikeusturva Muistutuksen vastaanottaja Hoiva-asumista koskevien muistutusten ja kanteluiden vastaanottaja on hoiva-asumisen palvelupäällikkö. Hoiva-asumisen Palvelupäällikkö Tuija Jussila Kouvolan kaupunki, Ikääntyneiden Hallinto Kauppalankatu 14, Kouvola, PL 85, Kouvola, Tapiolatalo puh sp: tuija.jussila(at)kouvola.fi Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on 1. neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. 14

15 Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa. Sirkku Bilaletdin Sosiaaliasiamies Salpausselänkatu 40 A Kouvola puh Puhelinaika pääsääntöisesti ma 12-15, ti,ke,to 9-11 Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@socom.fi Potilasasiamiehen tehtävänä on 1. neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa potilasta muistutuksen ja kantelun tekoon liittyvissä asioissa 3. avustaa potilasta potilasvahinkoon liittyvissä asioissa 4. tiedottaa potilaan oikeuksista 5. toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaan edun turvaajana. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin tai siihen onko potilaan hoidossa tapahtunut vahinko. Potilasasiamiehellä ei ole päätäntävaltaa. Potilasasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa. Eki Lahti potilasasiamies Marjoniementie Kouvola puh Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@kouvola.fi Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Neuvonnan puh Numero palvelee valtakunnallisesti arkisin klo Nopeimmin neuvojaan saa yhteyden puhelimitse ja usein myös vastauksen ongelmaan ja/tai arvion siitä vaatiiko asia toimipisteessä käynnin. Palautteiden käsittely Hoiva-asumista koskevien muistutusten ja kanteluiden vastaanottaja on hoiva-asumisen palvelupäällikkö. Muistutuksiin vastaa palvelupäällikkö, mutta ne tulevat tiedoksi myös asiakkuuspäällikölle. Joissain tilanteissa, esimerkiksi jos muistutus/kantelu koskettaa useampaa palvelua, vastauksen kokoaa asiakkuuspäällikkö. Näissä tilanteissa muistutuksen vastineen allekirjoittaa Ikääntyneiden palvelujen johtaja. Muistutukset ja kantelut herättävät usein myös ajatuksia ja keskustelua palvelun sisällä. Näin ollen niitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on yksi kuukausi. 15

16 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Vanhuspalvelulaki 10 Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan Sippolakodin toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet painottavat toimintakyvyn ylläpitämistä ja hyvinvoinnin edistämistä kuntouttavan työotteen ja yksilöllisen hoitosuunnitelman avulla kannustaen asukkaita omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa. Erilaisia virkistys- ja harrastustoimintoja ylläpidetään ja kannustetaan tekemään niitä asioita, joita asukas on aikaisemmassa elämän vaiheessaan tehnyt. Yksityisyyden ohella tarjotaan mahdollisuuksia sosiaaliseen ajanviettoon yhteisissä tiloissa. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan Vanhuspalvelulaissa todetaan, että iäkkään henkilön toimintakyky ja terveydentila on selvitettävä luotettavia arviointi välineitä käyttäen. RAI - järjestelmä on luokiteltu kokonaisvaltaiseksi ja luotettavaksi arviointivälineeksi. Hoiva-asumisen asiakkaiden palvelusuunnitelmat pohjautuvat jatkossa yhä enemmän RAI-arviointeihin. RAI-arvioinnissa asiakkaan tilannetta arvioidaan erilaisten mittareiden avulla. Mittareiden avulla voidaan arvioida mm. asiakkaan fyysistä-, kognitiivista-, psyykkistä- ja sosiaalista toimintakykyä. Edellä mainittujen toimintakyvyn osa-alueiden lisäksi RAI;ta voidaan hyödyntää asiakkaan kuntoutumisen ja terveydentilan arvioinneissa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteet luodaan aina asiakaslähtöisesti ja hänen voimavaransa huomioiden. Työntekijät noudattavat kuntouttavan työotteen periaatteita, jota tuetaan henkilökunnan säännöllisellä Ergokorttikoulutuksella. Yksikön hoitajia koulutetaan asiaan liittyen säännöllisesti. Harrastetoiminta osana päivittäistä hoitotyötä (tanssi, ulkoilu, lehden luku, musiikki ). Lisäksi tehdään yhteistyötä mm. fysioterapeutin, omaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Edellämainittuja kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään sekä arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksen yhteydessä. Vastuuhoitaja laatii yhdessä fysioterapeutin kanssa asukkaalle kuntoutussuunnitelman jota koko työyhteisö sitoutuu noudattamaan. vastuuhoitaj arvioi säännöllisesti suunnitelman totetumista ja tekee siihen tarvittaessa muutoksia. toteutumista seurataan kirjauksin. Ravitsemus Ruokarytmi -ravitsemuskäsikirjassa määritellään Kouvolan kaupungin terveyskeskussairaalassa ja asumispalveluyksiköissä tarjottavan ja kotiin kuljetettavan aterian ravitsemuksellista laatua sekä tarjolla olevia ruokavalioita. Käsikirjassa määritellään myös, kuinka laadukas ravitsemushoito toteutetaan ko. laitoksissa ja kotihoidossa. Ruokarytmi ravitsemuskäsikirja on löydettävissä kaupungin internetsivuilta: 16

17 Sippolakodissa on oma keittiö, jossa ruoka valmistetaan osin eineksistä. Keittiötyöntekijä valmistelee ruuan ja hoitajat jakavat sen lämpöpöydästä asukkaille. Asukkaiden omatoimisuutta kannustetaan ja toivotaan heidän osallistuvan kykyjensä mukaan kattaukseen ja astioiden korjaamiseen. Käytössä on Kouvolan kaupungin ruokarytmi-käsikirja. Asukkaiden painoa seurataan säännöllisesti ja vointia arvioidaan päivittäin. Käytössä on myös tarvittaessa ravitsemustilaa arvioiva MNA-testi. Ruokarytmi: Aamupuuro on valmiina klo 7:30 alkaen, ja aamupala tarjoillaan asukkaiden heräämisrytmin mukaan. Lounas klo alkaen Päiväkahvi klo 14: Päivällinen klo alkaen Iltapala klo alkaen Asukkailla mahdollisuus myös myöhäisiltapalaan Ravitsemustilaa seurataan myös asukkaan kokonaisvointia seuraamalla. Vastuuhoitaja sekä myös kaikki hoitoon osallistuvat huomioivat päivittäisessä kanssakäymisessä asukkaan ruokahalun muutoksista tai muista ravitsemukseen liittyvistä ongelmista ja niihin pyritään löytämään korjaava ratkaisu. Erityisiä ravintoon liittyviä toiveita pyritään toteuttamaan. Vastuuhoitaja voi tuoda kaupasta joitain mielitekoihin liittyviä asioita tai omaiset voivat tuoda herkkuja tai erityisruokia, joista asukas erityisesti pitää. Ravitsemustilan niin vaatiessa tilataan rikastettua ruokaa keittiöltä tai asukkaalle voidaan antaa myös apteekista tilattavia lisäravinteita, jos ravitsemustila niin vaatii. Hygieniakäytännöt Kouvolan kaupungin yhteiset hygieniaohjeistukset: Kouvolan kaupungin hygieniatyöryhmän ohjeet ovat toiminnan perustana. Yksikössä on hygieniavastaava, joka osallistuu hygieniakoordinaattorin järjestämiin palavereihin ja koulutuksiin. Hygieniavastaavana toimii lähihoitaja Jaana Heikkilä. Hän tuo sieltä ohjeistukset yksikköön ja valvoo niiden toteutumista. Työntekijöillä on ammattikoulutukseen liittyen valmiudet toimia oikein hygienia asioissa. Sippolakodisssa on omaan henkilökuntaan kuuluva hoitoapulainen, joka huolehtii siivouksesta ja on hyvin perehtynyt miten eri tilanteissa siivous tehdään oikein ja oikeilla aineilla. On myös ohjeet ja tarvikkeet käsihygieniaan, eritetahradesinfektioon, välinedesinfektioon (Deko). Omaisia ja vierailijoita ohjeistetaan tartuntojen välttämiseksi ja käsidesinfektiohuuhteen käyttöön. Ohjeet löytyvät myös tartuntavaarallisen bakteerin kantajan hoitoon ja mahdollisen epidemiatilanteen toimintakäytäntöön. Hygieniavastaava hoitaja pitää yllä ja päivittää hygieniakansiota, jossa on ajantasaiset ohjeet eri tilanteisiin. Tämä kansio on kansliassa ja kaikkien käytettävissä. Lisätietoja ja neuvoja: Hygieniakoordinaattori Jaana Palosara puh (vaihde) Marjoniementie Kouvola 17

18 Terveyden- ja sairaanhoito Terveyden ja sairaanhoidon järjestäminen: Hammashoito: Lähtökohtaisesti käytetään julkista hammaslääkärinpalvelua, mutta asiakas voi halutessaan käyttää myös yksityistä hammashoitoa. Asukkaan vastuuhoitaja avustaa tarvittaessa hammashoidon järjestämisessä. Sippolakodissa on ohjeistus asukkaiden hampaiden hoitoon ja käytössä on asukaskohtaiset suunhoitokortit jota vastuuhoitaja päivittää tarpeen mukaan. Henkilökunta on käynyt iäkkäiden ja muistisairaiden hampaiden ja suunhoitoon liittyvän koulutuksen. Kiireetön sairaanhoito: Asumispalveluyksikössä noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä hoitosuosituksia, kuten Käypähoito-ohjeita sekä Sairaanhoitajan käsikirjan ja THL:n suosituksia. Kouvolan kaupungin alueella sijaitsevien asumispalveluyksiköiden asukkaille järjestetään tarvittavat yleislääkärin käynnit, joihin sisältyvät asukkaan terveydentilan ja lääkityksen säännölliset tarkistukset. Asumispalveluyksikön hoitohenkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemien laboratoriokokeiden ottamisesta ja järjestää niiden kuljettamisen tutkittavaksi sekä varmistaa että vastaukset tulevat luetuiksi ja jatkohoito-ohjeet huomioidaan. Asukkaille ei saa kertyä kustannuksia em. toimenpiteistä. Asumispalveluyksikön henkilökunta järjestää asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen tarvittavat kuljetukset ja saattoavun. Kuljetuksen järjestämisestä ja saattoavusta asukkaalta ei saa veloittaa erillistä maksua. Asukkaiden painoa ja verenpainetta seurataan säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. (Hoiva-asumisen palvelukuvaus 2015.) Sairaanhoitoon liittyvissä ongelmissa on mahdollisuus konsultoida omalääkäriä (sopimus Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa vuoden 2016 alusta) arkisin 8-20 ja muina aikoina POKS päivystys triage hoitajan kautta. Kiireellisessä tapauksessa hätätilanteessa soitetaan hätäkeskukseen 112. Näistä toimintatavoista on ohjeet henkilökunnalla Kiirellinen sairaanhoito: Hoiva-asumisessa on käytössä Älytti (äkillisen yleistilan laskun -malli) joka sisältää mm. kirjaus- ja yhteydenotto-ohjeet kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Kiireellisen sairaanhoidon osata tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja erityisesti Pohjois-Kymen sairaalaan kanssa.. Äkillinen kuolemantapaus: Jos hoiva-asumisen yksikössä tapahtuu selvä sairaskuolemantapaus, asia ei lain mukaan kuulu poliisille Jos kuolemassa on jotain poikkeuksellista, tilanne on toinen ja kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta, mikäli 1) kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa; 2) kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tahi kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä; tai 3)kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi. Tutkinnassa on tarvittaessa käytettävä lääkäriä apuna. (Saattaen hanke/ Saattohoito tietoutta hoiva-asumisen yksiköihin. Saatavilla Kontista: K:\Hypa\Kehittaminen\Saattaen\Esitykset ja koulutukset) Kuolemantapaukseen liittyvät ohjeet ovat henkilökunnan tiedossa: onko kyseessä odotettu kuolema vai äkillinen. Vainaja lähetetään Sippolakodista todettavaksi POKS:iin ja omaisille ohjeistetaan jatkoasiat esim. hautaustoimiston kanssa tehtäväksi. Omaisilta kysytään haluavatko he tulla vielä hyvästelemään läheisensä ennen poissiirtämistä. Terveyden edistäminen ja seuranta: Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan kirjataan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja miten niihin vastataan. Asiakkaiden päivittäinen tilanne dokumentoidaan hoitajien toimesta Effica asiakastietojärjestelmään. Asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan RAI-järjestelmän avulla. Näiden lisäksi käytetään suunnitelmallisesti muita terveydentilan mittareita (kuten verenpaine-, verensokeri-, muistin- tai ravitsemustilan testaus). Asiakkaille järjestetään säännöllinen lääkärintarkastus kerran vuodessa ja lääkäriin saadaan yhteys aina tarvittaessa. 18