Arvio Lohjan palveluverkkotyön onnistumisesta / Perusturvalautakunta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Arvio Lohjan palveluverkkotyön onnistumisesta / Perusturvalautakunta 2/ /2017 PALRYH Kaupunginhallitus on /5. päättänyt palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän toimeksiannosta mm. seuraavaa: - työryhmä valmistelee myös arvion siitä, miten palveluverkkotyö onnistui ja millaisia muutoksia ja vaikutuksia tehdyillä palveluverkkopäätöksillä tulee olemaan. Tämän arvion tekemistä varten tarvitaan kaikilta toimialoilta tietoja siitä, miten palveluverkkomuutosten toteuttaminen on käynnistynyt. Kukin toimiala antaa tietoja kustakin 20:sta palveluverkko-osiosta sen mukaan, mille toimialalle ko. palveluverkon osa kuuluu. Palveluverkkomuutosten toteuttamista ja vaikutuksia voidaan arvioida seuraavanlaisten kysymysten avulla: - Mitkä valtuuston palveluverkkopäätöksen osat on toteutettu? - Miten toteuttaminen onnistui? - Millaisia vaikutuksia toteuttamisella on ollut? - vaikutukset kuntalaisiin, kävijämääriin ja palvelutasoon? - säästövaikutukset / kustannuksia lisäävät vaikutukset? - Mitkä valtuuston palveluverkkopäätöksen osat ovat toteuttamatta? - Milloin ja miten toteuttamattomat osat saatetaan päätökseen? - Miltä osin palveluverkkotyötä tulisi vielä jatkaa kokonaan uusien päätösten myötä? - Miten Lohjan väkiluvun ja syntyvyyden alentuminen on huomioitu palveluverkkopäätösten toteuttamisessa? - Millaisia vaikutuksia henkilöstöön tehdyillä muutoksilla on ollut? - muutokset henkilöstömäärissä? - muutokset työtehtävissä? - Kouluverkon ja esiopetusverkon osalta pyydetään vielä tarkempia selvityksiä sen suhteen, mikä on syyslukukauden 2016 tilanne verrattuna syyslukukauden 2013 tilanteeseen: - tuntikehysmuutokset - oppilasmäärämuutokset - opetusryhmämuutokset - varhaiskasvatusryhmämuutokset - opetushenkilökunnan lukumäärämuutokset - varhaiskasvatushenkilökunnan lukumäärämuutokset - toimitilojen lukumäärämuutokset - sisäisten vuokrien muutokset - Teknisen toimen osalta pyydetään vielä tarkempia selvityksiä sen suhteen, miten kaupungin käytössä olevien rakennusten pinta-alat ja toimipisteiden lukumäärät ja tyhjien/käyttämättömien tilojen pinta-alat ovat muuttuneet syksystä 2013 syksyyn Millaisia kustannusvaikutuksia ja

2 henkilöstövaikutuksia näillä muutoksilla on ollut? Saatujen arvioiden perusteella koostetaan yhteenveto kaupunginhallituksen ja valtuuston käyttöön. Olisi toivottavaa, että myös lautakunnat käsittelisivät omien toimialojensa arvioinnit. (Eero Soinio) Esitys Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päättää pyytää kaikilta toimialoilta em. arviot mennessä. Päätös Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päättää pyytää kaikilta toimialoilta em. arviot sekä arvion aidoista kokonaissäästöistä mennessä PERLJ Lohjan palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä on antanut oh jeet siitä, miten toimialojen ja toimielinten tulee tehdä väliarviointi pal velu verk ko työn onnistumisesta. Ohjeistusta on yksityiskohtien osalta täs mennet ty kehittämisjohtajan toimesta Arvio tulee toimittaa ke hit tä misjoh ta jal le ja arvion pohjalta palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmälle, kaupun gin hal li tuk sel le ja valtuustolle valmistellaan yhteenveto pal ve lu verk kotyön vai ku tuk sis ta. Lautakuntien on syytä käsitellä väliarvio viimeistään loka kuun 2016 kokouksessaan. Perusturvatoimen osalta käsittelyssä olleita palveluverkkoja ovat ter veysase ma verk ko, hammashoitolaverkko, neuvolaverkko, koulu- ja opis ke lu tervey den huol lon verkko, sosiaalipalvelujen verkko sekä ikääntyneiden pal velu verk ko. Väliarviointi esitetään seuraavassa verkkokohtaisesti. Terveysasemaverkko Valtuusto päätti , että terveysasemaverkkoa kehitetään seu raa vien linjausten mukaisesti: 1. Roution terveysaseman toiminta jatkuu vuoden 2016 alusta osana Keskus tan terveysasemaa; 2. Mäntynummen ja Virkkalan terveysasemien toiminta siirretään Kes kustan terveysasemalle osasto 1:ltä ja HUSLABilta vapautuviin tiloihin vii meistään vuonna 2017; 3. Pusulan terveysaseman toiminta pyritään tuottamaan kaupungin omana toi min ta na, perusteluina tuotannollis-taloudelliset syyt; 4. Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien toiminta säilyy nykyisellään; 5. kaikilla alueilla vahvistetaan kotihoidon palveluja; sekä 6. kaikilla alueilla kehitetään taajamiin matalan kynnyksen palvelupisteet yh teis työs sä yli sektorirajojen.

3 Valtuuston palveluverkkopäätös poikkesi perusturvalautakunnan alkuperäisestä esityksestä Pusulan, Sammatin ja Karjalohjan ter veysase mien osalta. Perusturvalautakunta esitti Pusulan terveysaseman toi minnan ulkoistamista tarvittaessa kokonaan kilpailuttamalla sekä Kar ja loh jan ja Sammatin terveysasemien toiminnan siirtämistä vuonna 2017 muihin toimi pis tei siin, alueille jääden sairaanhoitajan vastaanotto vahvistettuna etäyh teyk sil lä lääkärille. Poikkeaman seurauksena Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien toi mintaa ei kyetä kehittämään samalla tavalla kuin muuta toimintaa. Nyt lää kä ri on ulkoistettu, eikä jatkossakaan ole mahdollista sijoittaa yhtä omaa lää käriä näille asemille (yliopiston vaateet nuorille lääkäreille annettavasta vie rioh jauk ses ta, eikä resurssia sijoittaa kokenutta lääkäriä). Jatkossa jou dutaan joko ostamaan erillinen lääkäri (yksittäinen kallis osto) tai siirrytään etä lää kä ri toi min taan. Pusulaan voi olla vaikea saada riittävää määrää omia lää kä rei tä kunnallisella sopimuksella; toiminta ostettava osittain tai siir rytään osittain etälääkäritoimintaan tai sekä että. Ostolääkärin hinta on noin 1,5 kertainen oman lääkärin kustannukseen. Rakennusten ylläpito ja toimin nan vaatimat erilliset kustannukset Sammatin ja Karjalohjan osalta on noin euroa (vrt. rakennusten myynti). Toiminnallisuuden pa ran tumi sen kautta saatava hyötyä ei vielä ole pystytty laskemaan. Valtuuston palveluverkkopäätöksen täytäntöönpano: 1. Roution terveysaseman toiminta on jatkunut vuoden 2016 alusta osana Kes kus tan terveysasemaa. 2. Mäntynummen ja Virkkalan terveysasemien toiminta siirtyy Keskustan ter veys ase mal le lokakuussa 2016 remontin valmistumisen myötä Mehiläinen Oy:n kanssa tehty ostopalvelusopimus päättyy maaliskuun 2017 lopussa Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin alueella. Haasteena on saa da omaa lääkärityövoimaa. On todennäköistä, että jatkossa alueella siir ry tään osittain etälääkäritoimintaan ja osittain ostopalvelutoimintaan. 5. Kotihoidon vastuulääkäri aloitti maaliskuussa 2016 ja kotiin vietäviä palve lu ja on kehitetty. 6. Matalan kynnyksen palvelupisteenä aloitetaan Virkkalassa sai raan hoi tajan vastaanotto marraskuussa Virkkalassa on tarkoitus aloittaa myös INR-poliklinikka sairaanhoitajan vetämänä. Muita matalan kynnyksen palve lu pis tei tä ei vielä ole aloitettu ja ar vioin ti niiden tarpeellisuudesta jää nähtä väk si. Tämä pal ve lu verk ko pää tös oli alun perin ajateltu mahdollisesti tarpeel li sek si alueille, jolta eh do tet tiin loppuvaksi oma terveysasema. Nyt vain Virkkalasta ja Mäntynummelta lop pui. Mäntynummella aloittaa yk si tyi nen matalan kynnyksen sai raan hoi ta jan vastaanotto apteekin tiloissa ja seu rataan tämän toimintaa. Vuosien aikana ei ole suunnitelmissa suurempia muu tok sia, mitä ei olisi edellä esitetty (etälääkäritoimintamahdollisuus). Pe rus ter vey denhuol lon päiväpäivystystä ja päivystysosaston toimintaa esitetään siir ret täväk si takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi alkaen. Toi min nas ta on vastannut lähtien HUS Lohjan sairaanhoitoalue.

4 Hammashoitolaverkko Valtuusto päätti , että hammashoitolaverkkoa kehitetään seu raa vien linjausten mukaisesti: 1. uusi hammashoitola rakennetaan Keskustan terveysaseman yhteyteen vuo teen 2020 mennessä; 2. Anttilan, Mäntynummen, Ojamon, Virkkalan, Karjalohjan ja Sammatin ham mas hoi to loi den toiminta siirretään Keskustan uuteen ham mas hoi to laan vuoteen 2020 mennessä; 3. Keskusaukion hammashoitola säilyy palveluverkossa; 4. Oinolan hammashoitolassa jatkuu suuhygienisti/hoitajavastaanotto vahvis tet tu na tarpeen mukaisella hammaslääkärin toiminnalla; 5. Pusulan hammashoitolan toiminta siirretään Oinolan hammashoitolan yh tey teen alkuvuoden 2016 aikana; 6. liikuteltava vastaanottotoiminta alueilla aloitetaan; sekä 7. palvelusetelin käytölle varataan vuosittain määräraha kiireellisiä ta pauksia ja hoitoja varten. Valtuuston palveluverkkopäätös oli perusturvalautakunnan al ku pe räi sen esityksen mukainen. Valtuuston palveluverkkopäätöksen täytäntöönpano: 1. Vuosien taloussuunnitelmaehdotuksessa Keskustan ter veysase mal le on vuodelle 2018 osoitettu 3,0 M :n investointimääräraha. Määrä ra hal la on tarkoitus toteuttaa Keskustan terveysaseman yhteyteen uu den hammashoitolan ja uuden mielenterveys- ja päihdeklinikan ti la hank keet. Uuden hammashoitolan osalta on HUS:n kanssa keskusteltu myös vaih toeh toi sis ta tiloista, jotka sijoittuisivat Lohjan sairaalan kiinteistöön. 2. Perusturvalautakunta päätti yhdistää Anttilan hammas hoi to lan pysyvästi Keskusaukion hammashoitolan toimintaan hel mikuun 2016 aikana. Anttilan hammashoitola olisi jouduttu joka tapauksessa siir tä mään pois Anttilan koululta remontin vuoksi ja uusi keskitetty hammas hoi to la rakennettaisiin jo lähivuosina. Tilanteessa oli tar koi tuk sen mukai sin ta siirtää Anttilan hammashoitolan toiminta ja laitteet läheiseen Keskus au kion hammashoitolaan pysyvästi. Ratkaisulla saavutetaan mm. seuraa via etuja: hammashoitolan tilat Anttilan koulussa voidaan jo re mont ti vaihees sa suunnitella ja muuttaa tulevaa käyttöä varten, säästetään yhden muut to ker ran kustannukset ja yhden toiminnan katko, in ves toin ti me nois sa saa daan säästöä noin euroa, ilta-aikojen tar joa mi nen. Pe rus tur va lau ta kun ta päätti sulkea Oja mon, Sammatin ja Kar ja loh jan hammashoitolat vuonna 2017 ja siirtää toi min nan Kes kus au-

5 kion ham mas hoi to laan. Päätöksen perusteena on suun terveydenhuoltoon koh dis tet tu euron säästötavoite vuodelle Mäntynummen ja Virkkalan ham mas hoi to lat säi ly vät pal ve lu ver kos sa uuden hammashoitolan ra ken ta mi seen saakka. 3. Keskusaukion hammashoitolan toiminta jatkuu ja siihen on yhdistetty hel mi kuus sa 2016 Anttilan hammashoitolan toiminta. Keväällä 2017 Keskus au kiol le siirtyvät Ojamon, Sammatin ja Karjalohjan hammashoitoloiden toi min ta. 4. Oinolan hammashoitolassa jatkuu suuhygienisti/hoitajavastaanotto vahvis tet tu na tarpeen mukaisella hammaslääkärin toiminnalla. 5. Pusulan hammashoitolan toiminta on siirretty Oinolan hammashoitolan yh tey teen alkuvuoden 2016 aikana. 6. Liikuteltava vastaanottotoiminta aloittaa tekemään hammastarkastuksia kou luil la. Aluksi käydään kouluilla, joilla ei ole tällä hetkellä kävelymatkan pääs sä omaa hammashoitolaa. 7. Palvelusetelin käyttöönottoa ei vielä ole suunniteltu tarkemmin, eikä mää rä ra ha va raus ta ole tehty. Tarve on ollut vähäistä ja yksittäiset potilaat, jot ka ovat tarvinneet kiireellistä erikoishoitoa, mutta eivät ole ylittäneet erikois sai raan hoi don kynnystä, on hoidettu maksusitoumuksella. Vuosien aikana toteutuvat edellä mainitut Ojamon, Sammatin ja Karjalohjan hammashoitoloiden siirrot Keskusaukion hammashoitolaan. Uu den hammashoitolan osalta edetään normaalin tilahankeprosessin mukai ses ti tavoitteena toiminnan käynnistyminen vuoden 2018 aikana joko uu dis ra ken nuk ses sa tai Lohjan sairaalan kiinteistössä. Neuvolaverkko Valtuusto päätti , että neuvolaverkkoa kehitetään seu raavien linjausten mukaisesti: 1. Kaikilla alueilla kehitetään neuvolan liikkuvia palveluja sekä hyö dyn netään matalan kynnyksen palvelupisteitä ja kehitetään palvelutoimintaa yhteis työs sä yli sektorirajojen; 2. Keskustan neuvola perustetaan Keskustan terveysasemalle osasto 1:ltä va pau tu viin tiloihin viimeistään vuonna 2017; 3. Mäntynummen neuvolan ja Virkkalan neuvolan toiminta siirtyy Kes kustan neuvolaan viimeistään vuonna 2025; 4. Ojamon ja Roution neuvoloiden ja Nummentaustan neuvolan toiminta siir tyy Keskustan neuvolaan viimeistään vuonna 2017; 5. Nummen neuvolan toiminta siirtyy Nummen koulukampukseen pe rus tetta vaan perhekeskukseen viimeistään vuonna 2017 ilman uu dis ra ken ta mis-

6 ta; 6. Sammatin neuvola säilyy ja Karjalohjan neuvola siirtyy Sammatin neu volaan viimeistään vuonna 2017; 7. Kauppakeskus Lohjantähdessä sijaitseva Perhekeskus säilyy pal ve luver kos sa. Valtuuston palveluverkkopäätös poikkesi perusturvalautakunnan alkuperäisestä esityksestä Virkkalan, Nummentaustan, Nummen, Sam ma tin ja Karjalohjan neuvoloiden osalta. Perusturvalautakunta esitti Virk ka lan neuvolan toiminnan siirtämistä Keskustan neuvolaan viimeistään vuon na 2017, Nummentaustan neuvolan toiminnan osittaista siirtämistä Kes kus tan neuvolaan viimeistään vuonna 2017 sekä Karjalohjan ja Samma tin neuvoloiden toiminnan siirtämistä muihin neuvoloihin vuonna Num men neuvolan osalta valtuusto lisäsi ehdoksi siirron ilman uu dis ra kenta mis ta. Lisäksi valtuusto lisäsi päätökseen kohdan neuvolan liikkuvien palve lu jen kehittämisestä, matalan kynnyksen palvelupisteiden hyö dyn tä mises tä sekä palvelutoiminnan kehittämisestä yhteistyössä yli sek to ri ra jo jen. Poikkeaman seurauksena toiminnallisuuden parantumisen hyöty jää saavut ta mat ta. Alueiden lapset ja vanhemmat eivät pääse hyötymään per hekes kus mai ses ta toiminnasta. Valtuuston palveluverkkopäätöksen täytäntöönpano: 1. Liikkuvia palveluja toteutetaan mm. tapaamalla perheitä tarvittaessa varhais kas va tuk sen tiloissa ja sovitusti kotikäynneillä, matalan kynnyksen palve lu pis tei tä organisoidaan hiljalleen kaikkiin perhekeskuksiin ja neu vo loihin, yhteistyötä tehdään verkostojen kanssa perheen tarpeiden mukaan. 2. Keskustan terveysasemalla aloittaa marraskuussa 2016 viiden ter veyden hoi ta jan neuvolavastaanoton kat ta va Aurlahden perhekeskus. 3. Mäntynummen neuvolan ja Virkkalan neuvolan toiminta jatkuu tois taisek si nykytiloissa. 4. Perusturvalautakunta päätti siirtää Roution, Num mentaus tan ja Ojamon neu vo loi den toiminnan Aurlahden perhekeskukseen mar ras kuus sa Valtuusto hyväksyi Nummen yhtenäiskoulun han ke suunni tel man, jonka mukaan mo ni toi mi ja ta lon peruskorjaus toteutetaan 1/ / Karjalohjan neuvolan toiminnan siirto Sammatin neuvolaan on suun nitteil la. Sammatista ei ole löydetty tilaa, jossa neuvola voisi ol la auki joka päivä, joten tällä het kel lä myös Karjalohjan neuvola vielä jat kaa samalla frekvens sil lä kuin ter veys ase ma. 7. Kauppakeskus Lohjantähdessä sijaitseva Perhekeskus on säilynyt palve lu ver kos sa. Vuoden 2016 alus ta toimintaa laajennettiin lapsiperheiden eh käi se vän per he työn ja kotipalvelun pal ve luil la. Perusturvalautakunta

7 päät ti nimetä perhekeskuksen Loh jan täh den per he kes kuksek si. Vuosien aikana toteutuvat Nummen neuvolan siirtyminen Nummen yhtenäiskoulun yhteyteen, jos kohdassa 5 mainittu peruskorjaus toteu tuu sovitussa aikataulussa, sekä Karjalohjan neuvolan yhdistyminen Sam ma tin neuvolaan, mikäli Sammatin alueella saadaan ratkaistua ti la kysy mys. Kaikilla alueilla kehitetään neuvolan liikkuvia palveluja sekä hyö dynne tään matalan kynnyksen palvelupisteitä ja kehitetään pal ve lu toi min taa yhteistyössä yli sektorirajojen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verkko Valtuusto päätti , että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verk koa kehitetään seuraavien linjausten mukaisesti: 1. koulujen uusien tilajärjestelyjen tai remonttien yhteydessä huomioidaan myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon nykyisten tilojen toimivuus ja niihin tarvittavat parannukset; 2. palveluverkkoon jäävät tilat uudistetaan kohtuullisen ajan kuluessa ny kyai kai sel le tasolle; sekä 3. tilojen käyttöä tehostetaan siten, että niitä voidaan toissijaisesti hyö dyntää muiden terveydenhuollon ammattilaisten työskentelytiloina. Valtuuston palveluverkkopäätös oli perusturvalautakunnan al ku pe räi sen esityksen mukainen. Valtuuston palveluverkkopäätöksen täytäntöönpano: Valtuuston linjauksia on noudatettu, esimerkkinä Routionmäen, Nummen ja Anttilan koulurakennushankkeet. Uutena toimipisteenä aloitti toimin tan sa Ojaniitun koulu, jonne järjestettiin kouluterveydenhuollon palvelut osa na alueen palveluja. Vuosien aikana noudatetaan valtuuston linjauksia pal ve lu verkon kehittämisessä. Sosiaalipalvelujen verkko Valtuusto päätti , että sosiaalipalvelujen verkkoa ke hi tetään seuraavien linjausten mukaisesti: 1. kuntoutuskoti Männikön ja Harjulan tukiasumispalvelut mielenterveys- ja päih de asiak kail le keskitetään Virkkalaan vuonna 2016; 2. Mahistalo sijoitetaan kaupungin omistuksessa olevaan kiinteistöön vuonna 2017; 3. mielenterveys- ja päihdeklinikka sijoitetaan uudistiloihin Keskustan ter-

8 veys ase man yhteyteen vuonna 2018; 4. lapsiperheiden kotipalvelu siirtyy sosiaalipalveluista ter vey denedis tä mi seen ja perhekeskukseen, mikä helpottaa lasten ja perheiden palve lun saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja yhden luukun periaatteen to teu tumis ta; sekä 5. huomioidaan sosiaalipalveluiden palveluverkon ohjausryhmätyössä synty neet kehittämisehdotukset. Valtuuston palveluverkkopäätös oli perusturvalautakunnan al ku pe räi sen esityksen mukainen. Valtuuston palveluverkkopäätöksen täytäntöönpano: 1. Vuoden 2016 aikana on selvitetty Paloniemen Harjulan tu ki asun to yk siköi den siirtämistä kuntoutuskoti Männikön yhteyteen Virkkalaan. On toi votta vaa, että siirto toteutettaisiin mahdollisimman pian, jolloin saavutetaan sy ner gia etua henkilöstön käytössä ja ajankäytön rationalisointi. 2. Mahistalon käyttöön ei toistaiseksi ole ollut osoitettavissa sopivaa kaupun gin omistuksessa olevaa kiinteistöä. Asian selvittämistä jatketaan edelleen osana pitkäaikaistyöttömien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyä tukevan palvelukokonaisuuden yhteydessä yh teistyös sä elinvoiman ja hyvinvoinnin toimialojen kesken. 3. Vuosien taloussuunnitelmaehdotuksessa Keskustan ter veysase mal le on vuodelle 2018 osoitettu 3,0 M :n investointimääräraha. Määrä ra hal la on tarkoitus toteuttaa Keskustan terveysaseman yhteyteen uu den hammashoitolan ja uuden mielenterveys- ja päihdeklinikan ti la hank keet. Mie len ter veys- ja päihdepalveluiden aito yhdistäminen onnistuu vain asiallis ten ja riittävän tilavien tilojen löytyessä. Sisäilmaongelman vuoksi ny kyinen mie len ter veys- ja päihdeyksikkö on siirretty Keskusaukiolle, mis sä on ny kyi sel le kin henkilöstölle riittämättömät tilat. Psykiatristen sai raan hoi ta jien siir tä mi nen ei siis käytännönkään syistä ole voinut tapahtua. Asia kas nä kökul mas ta katsoen osittain eriytetyt mielenterveys- ja päih de pal ve lut voi johtaa asiakkaan palveluihin useassa pisteessä, kun keskittäminen on ta voittee na. 4. Vuoden 2016 alusta Lohjantähden perhekeskuksen toimintaa laa jen nettiin lapsiperheiden ehkäisevän perhetyön ja kotipalvelun palveluilla. 5. Lasten ja nuorten palveluja koskevia asiakasprosesseja on selkiinnytetty muun muassa Iloa vanhemmuuteen -hankkeen yhteydessä. Muutoksilla on vah vis tet tu monialaisen yhteistyön edellytyksiä ja palvelun koordinointia. Lastensuojelun sijaishuollon rakennemuutos on toteutunut tavoitteen mukai ses ti. Pitkäkestoisen laitoshoidon osuus on vähentynyt (vuonna hoitovuorokautta ja vuonna hoitovuorokautta). Vä hennys on kohdistunut ensisijaisesti ostopalveluihin. Laitoshoidon os to pal ve lujen vuosikate oli vuonna ja vuonna Vuo den 2016 ennuste on alle

9 Lastensuojelun omaa palvelutuotantoa on avohuollon palveluiden osalta vah vis tet tu laitoshoidosta syntyneillä säästöillä. Vuoden 2016 aikana on toteu tet tu seudullinen kilpailutus sekä lastensuojelun avohuollon että lai tospal ve lui den osalta Lohjan hallinnoimana. Kaupungin or ga ni saa tio uu dis tuksen yhteydessä lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat oman yh tei sen johdon alla olevan palvelukokonaisuuden. Perustoimeentulotuen siirtyminen Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuon na 2017 huomioidaan toimistohenkilöstön määrässä ja teh tä vä ku vissa. Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet päättyvät ja osa henkilöstä uu delleen sijoitetaan. Lisäksi kaupungin tehtäväksi jäävä toimeentulotukiosuus edel lyt tää myös jatkossa toimistohenkilöstöresurssia. Prosessi on tois taisek si vielä kesken. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön osalta muutos mah dol lis taa kohtaavan asiakastyön lisäämisen ja jalkautumisen asiak kaan toimintaympäristöön sekä konkreettisen osallistumisen asiakkaan mui hin palveluprosesseihin. Asiakasasiakirjalain täytäntöönpanon ja yhtenäiseen kansalliseen so si aa lihuol lon asiakasrekisteri Kansan edellyttämä henkilöstön koulutus aloi tetaan loppusyksystä 2016 ja koko sosiaalihuollon henkilöstön valmennus aloi te taan keväällä Asiakastyössä siirrytään asteittain mo bii li kir ja ukseen. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittämiseen on haettu vuo sille ESR-rahoitusta. Seudullisen hankkeen tavoitteena on tehok kaam pien ja laadukkaampien palveluprosessien rakentaminen pit kä aikais työt tö mien kuntouttamiseksi. Ikääntyneiden palveluverkko Valtuusto päätti , että ikääntyneiden palveluverkkoa ke hite tään seuraavien linjausten mukaisesti: 1. tehostetaan omaishoitajien palveluohjausta ja edistetään palvelusetelin käyt töön ot toa omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämisessä sekä pal ve lu asu mi ses sa; 2. vähennetään laitospaikkoja sulkemalla osasto 1 keskustan ter veys asemal la alkaen; 3. lisätään ostopalvelupaikkoja tehostetussa palveluasumisessa vuosien aikana noin 25 paikalla osasto 1:n sulkemisesta vapautuvilla resurs seil la; 4. vahvistetaan kotihoitoa kotisairaalatoiminnalla ja osasto 1:n sulkemisen kaut ta vapautuvalla henkilöresurssilla; 5. kehitetään osastohoitoa mm. saattohoidon keskittämisellä yhteen toi minta yk sik köön; 6. vahvistetaan kotona asumista tukevaa kuntoutusta päivätoimintaa ke hittä mäl lä ja kohdentamalla fysioterapeutin työpanosta varhaiseen kun tou tustar pei den tunnistamiseen yhteistyössä palveluohjauksen ja kotihoidon kans sa;

10 7. otetaan käyttöön Niilonpirtin uudisrakennus vuoden 2016 lopulla ja luovu taan väistötiloina toimivasta Kartanomäestä; 8. osallistutaan yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin yh teisöl li siä asumismuotoja ja vertaistoiminnan kehittämistä tukeviin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun; 9. lisätään teknologian käyttöä mm. toimintayksiköiden hoi ta ja kut su jär jestel mien päivittämisen yhteydessä sekä asiakkaiden virkistystoiminnassa ja kun tou tuk sessa; sekä 10. rakennetaan uusi asumispalveluyksikkö vuoden 2020 tienoilla Män tynum men ja/tai Virkkalan alueelle. Valtuuston palveluverkkopäätös oli perusturvalautakunnan al ku pe räi sen esityksen mukainen. Valtuuston palveluverkkopäätöksen täytäntöönpano: 1. Omaishoitajien koordinaattoreiden toiminta on siirretty osaksi pal ve lu ohjaus ta vuoden 2016 alusta. Palvelusetelin käyttö omaishoitajien vapaan järjes te lyis sä on kasvanut koko ajan. Palveluseteliä omaishoitajan vapaan aikai seen palveluun käyttää noin 35 henkilöä. Vuoden 2016 alusta on otet tu käyttöön tavallisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelit. Pal velusete lin käyttäjiä on nykyisellään noin Laitospaikkojen vähentäminen on toteutunut suunnitellusti siten, että osas to 1 sulkeutui Palveluasumisen ostopalvelupaikkoja on lisätty, jotta osaston 1 lak kautta mi nen kyettiin toteuttamaan ja samanaikaisesti vastaamaan lisääntyviin pal ve lu tar pei siin. 4. HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen vastuulla oleva kotisairaalan suun nitte lu työ saatiin päätökseen, mut ta tässä vaiheessa HUS:n Lohjan sai raanhoi to alu eel la ei ole mahdollista käynnistää ko ti sai raa la toi min taa. Osaston 1 sulkemisen kautta vapautuneen hen ki lös tö re surs sin avulla kotiutustiimin toi min ta mal lia on kyetty kehittämään ak tii vi ses ti siihen suuntaan, että ko tiutus tii mi toimii jokaisena viikon päivänä aa mus ta iltaan. Kotiutustiimi te kee kotiutusten suhteen tiivistä yhteistyötä osas to jen ja Lohjan sairaalan kanssa ja siirtää suunnitellusti pi dem pi ai kais ta kotihoidon apua tarvitsevat asiak kaat kotihoitoalueille. Lisäksi pal ve lu oh jauk sen muistikoordinaattori on aloittanut toimintansa kesän 2016 aikana. Muis ti koor di naat to rin kes kei se nä työnä on vahvistaa muistisairaiden asiak kai den palveluohjausta ja tu kea näin pidempää kotona selviytymistä. 5. Osastotoiminnan osalta on toteutettu profilointia siten, että osasto 3 toimii pääsääntöisesti saattohoidossa olevien potilaiden tukiosastona. Osastol la 3 vähennettiin kehittämistyön tuloksena huhtikuussa 2016 yksi po ti laspaik ka, kun osasto keskitti toimintaansa akuutin hoidon lisäksi kotona tapah tu van saattohoidon tukemiseen. Osastolla muutettiin kahden hengen po ti las huo ne yhden hengen huoneeksi, jossa on mahdollisuus yk si löl li sem-

11 pään saattohoitoon. 6. Fysioterapeutti kotikuntoutuksen tueksi aloitti toimintansa kesäkuussa Toimintamallia on rakennettu yhteistyössä. Fysioterapeutti työs kente lee tiiviisti kotiutustiimin kanssa yhteistyössä, jotta tehostettu kuntoutus kye tään kohdentamaan riskiryhmiin ja näin varhaisesti tukemaan kotona sel viy ty mi sen edellytyksiä. Kuntoutuksen kehittämistä on edistetty myös ole mal la mukana Uudellamaalla Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vah vis te taan kaikenikäisten kotihoitoa - kärkihankkeeseen valmistelussa. Hank keen päätavoitteena on yhtenäistää maakunnan toimintatapoja suunnit te le mal la ja juurruttamalla vaiheittain käytäntöön moniportainen kun toutuk sen maakunnallinen toimintamalli. Toimintamalli turvaa ikäihmisen ko tona asumisen myös sairaana ja toimintakykyrajoitteisena sekä lisää asiakkaan ja hänen omaisensa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta iäk kään omaan selviytymiseen kotona. 7. Rakennushanke on edennyt suunnitellusti ja valmistuu vuoden 2016 lopul la. Uudisrakennuksen käyttöönotto on alkuvuodesta Useita yhteistyöneuvotteluja ja hanketapaamisia toteutunut vuoden ai kana. Esimerkkeinä Jalavanpuisto- hankkeen suunnittelu ja järjestöjen hanke ha ke muk set mm. Raha-automaattiyhdistykselle. 9. Uusien hoitajakutsujärjestelmähankintojen yhteydessä on kyetty hank kimaan muun muassa vuodehälyttimiä ja asukkaiden toimijuutta vahvistavia pai kan ta via turvaratkaisuja. Osa teknologiaan liittyvistä suunnitelmista on ni vot tu osaksi kärkihankkeen hankesuunnitelmaa. 10. Uuden asumispalveluyksikön rakentaminen vuoden 2020 tienoilla Mänty num men ja/tai Virkkalan alueelle ei ole vielä ajankohtainen. Vuonna 2017 osastopaikat vähenevät edelleen, kun osaston 4 toiminta loppuu Män ty num men terveysaseman remontin valmistuttua. Muita osas to ja pro fi loi daan siten, että niiden toiminta ja palvelut pystyisivät vas taa maan mah dol li sim man hyvin tiettyjen potilasryhmien tarpeita, jolloin pys ty tään yllä pi tä mään ja lisäämään potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Terveyskeskustasoinen päivystyksen vuodeosasto siirtyy HUS:lta ikään tynei den palveluihin huhtikuussa Osastolla on 18 potilaspaikkaa ja tavoit tee na on hoitaa näiden lisäksi myös viikonloppuisin haavanhoitoa tar vitse vat ja korvaushoitopotilaat. Laitoshoidon paikat vähenevät, kun Niilonpirtti aloittaa 43 paikkaisena asumis pal ve lu yk sik kö nä uudisrakennuksessa tammikuun 2017 aikana. Sa malla asu mis pal ve lu jen paikat lisääntyvät 13 paikalla. Asumispalvelupaikat lisään ty vät asumispalveluyksikkö Petäjäkodin laajennusosassa Män ty nummen terveysaseman entisissä tiloissa. Muutos on kustannusneutraali osaston 4 toiminnan päättyessä. Yksikköön tulee kymmenen ym pä ri vuo ro kautis ta lyhytaikaista asiakaspaikkaa sekä uutena toimintana mahdollisuus ikään ty nei den päivähoitoon. Päivähoito tukee kotona pärjäämistä silloin, kun omaishoitaja on työelämässä tai ikääntynyt tarvitsee kotihoidon lisäksi tu kea kotona asumiseensa. Myös uudessa Niilonpirtissä pyritään tar joamaan mahdollisuuksien mukaan 1 4 asukaspaikalla te ho kun tou tus jak so-

12 ja kotona asumisen tueksi. Lisäksi yksikössä käynnistyy päivätoiminta. Vuo den 2017 investointiohjelmaan ollaan varaamassa euroa Mänty num men terveysaseman korjaukseen palveluasunnoiksi. Perusturvalautakunnan toimialalla ei ole tehty valtuuston pal ve lu verk ko päätök ses tä poikkeavia muutoksia palveluverkkoon tai palvelutuotantoon. Ham mas hoi to la rat kai sut noudattavat valtuuston peruslinjausta hoi to loi den sul ke mi ses ta. Mie len ter veys- ja päihdeklinikka on kesällä 2016 siir ty nyt sisä il ma on gel mien vuoksi Keskustan terveysaseman (Ojamonkatu 36) yhtey des sä ole vas ta rakennuksesta Keskusaukiolle perheneuvolan entisiin tiloi hin (Lau rin ka tu 57 B, 3. krs., osaketila Kiinteistö Oy Lohjan Kes kus aukio). Ikään ty nei den palveluissa kotiutustiimille ja Virkkalan kotihoidolle et sitään uusia ti lo ja. Vuoden 2016 aikana perusturvatoimen palveluverkosta poistuvat Anttilan ham mas hoi to la, Pusulan hammashoitola, Ojamon neuvola, Roution neu vola, Nummentaustan neuvola, Mäntynummen terveysasema, Virkkalan terveys ase ma ja osasto 1. Näiden kohteiden tilakulut (ylläpito- ja pää omavuok rat, siivous) ovat vuositasolla olleet yhteensä noin euroa. Osa tiloista jää edelleen perusturvatoimen käyttöön, esim. osasto 1 on re montoi tu avosairaanhoidon ja neuvolan tiloiksi. Vuoden 2016 aikana pe rus turva toi men palveluverkkoon on tullut uutena koulu- ja opis ke lu ter vey den huollon toimipisteenä Ojaniitun koulu. Vuoden 2017 aikana perusturvatoimen palveluverkosta ovat poistumassa Oja mon hammashoitola, Sammatin hammashoitola, Karjalohjan ham mashoi to la ja Karjalohjan neuvola. Näiden kohteiden tilakulut ovat vuositasolla ol leet yhteensä noin euroa. Suun terveydenhuollon ra ken ne muutok sel la (ostopalveluiden vähentäminen hoitoloita yhdistämällä ja tuot tavuu den kasvu) arvioidaan saavutettavan kokonaisuudessaan euron net to sääs töt. Osa tiloista voi jäädä edelleen pe rus tur va toi men käyttöön. Mer kit tä viä palveluverkkomuutoksia ovat myös Nii lon pir tin hoivakodin muut to Kar ta no mäen väistötiloista takaisin Nummelle uu dis ti loi hin vuo denvaih tees sa 2017 sekä Nummen neuvolan muutto van has ta lääkäritalosta Num men yhtenäiskoulun yhteyteen uudis- ja pe rus kor jaus hank keen valmis tut tua. Kartanomäen tilat vapautuvat myyntiin tai muu hun käyttöön. Perustoimeentulotuki siirtyy alkaen Kansaneläkelaitoksen hoi detta vak si hoi det ta vak si kolmen kuukauden siirtymäajalla. Täydentävän ja ehkäi se vän toi meen tu lo tuen myöntäminen jäävät edelleen kuntien teh tä väk si. Etuus kä sit te lys tä vapautuva henkilöstöresurssin (8,1 vakanssia) si joi tuspro ses si on kes ken. Toistaiseksi uudelleen sijoitusprosessin kautta on vuo teen 2017 syn ty nyt vähennystä kolmen henkilötyövuoden verran toi misto hen ki lös tö re surs sis sa koko kaupungin osalta ja sitä vastaava kus tan nussääs tö on noin euroa. Perusturvatoimen vakinaisen henkilöstön määrä oli vuonna , vuon na ja vuonna 2016 se on 860. Henkilöstön määrä on kas vanut ikääntyneiden palveluissa ja sosiaalipalveluissa muutamalla henkilöllä. Ikään ty nei den palveluissa varahenkilöstöä (kaupungin vakinaista hen ki löstöä, joka sijaistaa poissaoloissa) on lisätty vuosittain ja pyritty vä hen tämään määräaikaisen henkilöstön tarvetta. Sosiaalipalveluissa henkilöstön mää rän kasvua selittää sosiaalihuoltolain uudistus sekä lastensuojelun

13 oman palvelutuotannon vahvistaminen avohuollon palveluissa laitoshoidon vä hen tä mi ses tä syntyneillä säästöillä. Terveyspalveluissa ja eri tyis pal veluis sa henkilöstön määrä on säilynyt ennallaan, hallintopalveluissa se on vä hen ty nyt muutamalla henkilöllä. Pal ve lu verk ko muu tok sil la hen ki lös tön lisäystarvetta voidaan tu le vai suu dessa vähentää, vaik ka so si aa li- ja ter veys pal ve lui den kysyntä kas vaa. Esimer kik si terveyspalveluissa isom pi terveysasema mahdollistaa hen ki lö kunnan toi men ku vien eri lais ta mi sen. Normaalisti jokaisella terveysasemalla on yk si ter veys kes kus avus ta ja, sairaanhoitaja, diabeteshoitaja tms. Kes kit tämäl lä toi min to ja voidaan henkilöstöresurssia siirtää enemmän hoidolliseen työ hön. Sairaanhoitajat voivat laa jen taa osaa mis taan erikoisalueisiin. Tä mä pa ran taa potilaan saamaa ter veys hyö tyä toi men pi tei den oi kea-ai kai suu den ja laadun parantuessa ja li sää toi min nan te hok kuut ta yleisten on gel mien hoi dos sa. Useamman lää kä rin ol les sa sa man katon alla, voi useam pi lääkä ri suuntautua eri lää ke tie teen osa-alueil le. Erikoistumisen seu rauk se na eri kois sai raan hoi don lä het tei den tar ve vä he nee osaamisen löy tyes sä omas ta yksiköstä. Koulutus- ja sai ra us pois sa olo jen vaikutus vä he nee (4 lää kä rin yksikössä 1 lää kä ri=25% työ voi mas ta), mikä parantaa saa ta vuut ta ja vähentää alueiden vä lis tä eri ar voi suut ta lää kä ri- ja hoi ta ja ti lan teen vaihdel les sa. Työntekijöiden ja aluei den välisen kuor mi tuk sen ta saa mi nen helpot tuu. Moniammatillinen työtapa, yksintyöskentelyn välttäminen, pääl lek käi syyksien poistaminen, hyvien työtapojen joustava omaksuminen ja hen ki lö työre surs sien tehokas käyttö ovat olleet keskeisiä palveluverkon kehittämisen läh tö koh tia henkilöstön käytön näkökulmasta. Palveluverkkomuutosten yksi keskeinen tavoite on ollut parantaa asiakkaan saamaa palvelun laatua ja asiakashyötyä. Palveluiden keskittäminen ja resurssien kokoaminen terveyspalveluissa (terveysasemat, neuvolat ja ham mas hoi to lat) mahdollistaa sen, että kyetään tarjoamaan kuntalaisille ja asiak kail le aikaisempaa monipuolisemmin parempia terveyspalveluita. Palve lusete lin käyttöönotto ikääntyneiden palveluissa ja vammaispalveluissa on lisännyt asiakkaan valinnanvapautta palveluista päätettäessä. Kuntalaisilta on tullut palautetta lähinnä terveysasemaverkkoon liittyen. Virk ka lan ja vähäisemmässä määrin Mäntynummen alueilta on pelkoa oman terveysasemarakennuksen hiljentymisen seurauksesta, että alueelta ei saa enää palveluita. Tiedonjaon myötä tilanne on rauhoittumassa ja nähdään myös positiivisia puolia. Kuntalaisten palautetta palveluverkkomuutoksiin liittyen ei seurata toi mialal la erikseen, vaan osana organisaation normaalia toimintaa. Yk sit täi sissä ja keskusteluun nousevissa asioissa käydään tarvittaessa tiivistä vuo ropu he lua kuntalaisten ja muiden asianosaisten kanssa. Lohja on ollut pitkään väkiluvultaan kasvava kunta. Vuosien aika na väkiluvun kehitys on kuitenkin ollut tappiollista 350 hengen verran. Sa maan aikaan myös syntyvyydessä on havaittavissa hieman alentumista. Mi kä li kehitys jatkuu samansuuntaisena, esimerkiksi neuvolaverkon kes kittä mi nen on tästäkin näkökulmasta ehdottoman järkevää toiminnan muu tosta ja mahdollistaa jatkossa resurssien järkevän käytön. Neuvola ja per he-

14 kes kus toi min ta on en nal ta eh käi se vän toiminnan alue, johon halutaan panos taa myös val tiol li ses ti (vrt. hallituksen kärkihankkeet), jolla vai ku te taan myöhempinä vuosina ky syn nän vähentämiseen muussa ter veys pal ve lus sa. Yleisesti voidaan to de ta, että väestön ikääntyminen tuottaa so si aa li- ja terveyspalveluissa suu rem man palveluiden kysynnän lisäyksen kuin väkiluvun lasku ja syn ty vyy den alentuminen alentaisi sitä. (Lisätiedot: vt. perusturvajohtaja Mira Uunimäki tai erikoissuunnittelija Jarkko Lämsä) Esitys Vt. ptj Perusturvalautakunta päättää antaa palveluverkkotyöstä esittelytekstin mukai sen väliarvion. Päätös Hyväksyttiin PALRYH Lautakunnat ovat toimittaneet palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmälle arviot palveluverkkotyön onnistumisesta. Näistä arvioista kehittämisjohtaja on laatinut jäljempänä olevan yhteenvedonomaisen koostearvion palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän oman arvioinnin pohjaksi. (Eero Soinio) Esitys Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä toteaa seuraavaa: - Perusturvalautakunta on laatinut perusteellisen arvion toteuttamistaan palveluverkkomuutoksista. Selvityksestä syntyy kuva, että perusturvassa vallitsee positiivinen uudistushenki ja käynnissä on dynaaminen muutosvaihe, jolla pyritään uudistamaan ja nykyaikaistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja kuntaliitoksen jäljiltä vastaamaan paremmin tämän päivän tilannetta. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) Terveysasemaverkko: Valtuusto ei hyväksynyt perusturvalautakunnan alkuperäistä esitystä terveysasemaverkon uudistamisesta. Tämän seurauksena terveysasemaverkko ei ole tarkoituksenmukainen ja eri terveysasemien tarjoamat palvelut ovat kovin erilaisia. Tältä osin kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa. Perusturvan oman arvion mukaan Sammatin ja Karjalohjan terveysasemia ei pystytä kehittämään eikä uudenaikaistamaan. Myös Pusulan terveysaseman osalta on ollut ongelmia lääkärimiehityksen osalta ja palvelut on tuotettu ostolääkärien avulla. Valtuusto edellytti päätöksessään, että palvelut pyritään tuottamaan omana palveluna. Perusturva harkitsee nyt näiden terveysasemien osittaista muuttamista etälääkäritoimintaan perustuviksi. Tällaisen muutoksen vaikutuksia palveluun laatuun, saatavuuteen tai taloudellisia vaikutuksia perusturva ei ole arvioinut. Tässä tilanteessa on toivottavaa, että etälääkäritoiminnan ohella perusturva pyrkii myös siihen, että kaupungin omat lääkärit työskentelevät myös maaseudulla, paikan päällä terveysasemilla Karjalohjalla, Sammatissa ja Pusulassa. Esimerkiksi Lohjan vieressä toimiva Kuntayhtymä Karviainen on saanut täytettyä kaikki

15 lääkärivirkansa, ja kaikki sen terveysasemat toimivat kuntayhtymän omien lääkärien voimalla. Perusturvan jo tekemät muutokset terveysasemaverkkoon ovat olleet valtuuston päätöksen mukaisia ja muutokset on viety läpi osaavasti. Terveysasemien toiminnan sisältöjen uudistaminen on ollut harkittua ja perusteltua ja osin on pystytty parantamaan kuntalaisten palveluja. Kokonaan uutena asiana on otettu käyttöön kotihoidon vastuulääkäri -toiminta. Perusturva ei tuo esille, millä tavalla tämä järjestely on vaikuttanut tai parantanut palveluja, koska uusi toiminta on ollut käytössä vasta ½ vuotta. Perusturva aikoo myös lopettaa keväällä 2017 yhteistyön päiväpäivystyksestä ja päivystysosastosta HUS:n Lohjan sairaalan kanssa. Tämä uusi toimintamuoto on otettu käyttöön vasta äskettäin, Perusturva ei esitä perusteluja eikä arvioi vaikutuksia tälle muutokselle, joka poikkeaa valtuuston palveluverkkopäätöksestä. 2) Hammashoitolaverkko: Perusturva on toteuttanut valtuuston palveluverkkopäätöstä johdonmukaisesti ja muutokset on tehty osaavasti. Muutosten seurauksena tilojen, laitteiden ja henkilökunnan käyttö on tehostunut. Muutosprosessi jatkuu vuoden 2017 aikana. Silloin siirrytään Keskusaukion hammashoitolassa 2-vuorojärjestelmään ja ilta-aikojen tarjoaminen kuntalaisille parantaa palvelutasoa. Ensi vuonna käynnistetään myös liikkuvalla kalustolla hammastarkastukset kaukaisimmissa kouluissa, jolloin koululaisten kuljettaminen hammastarkastuksiin vähenee. Keskusaukion hammashoitolasta on muodostumassa suuri ja monipuoliset palvelut tarjoava keskitetty hammashoitola -yksikkö. Palveluverkkopäätöksen mukaisen toisen, vastaavanlaisen keskitetyn hammashoitola -yksikön muodostaminen on vasta alkuvaiheessa. Näyttää todennäköiseltä, että tämä muutos siirtyy tulevan maakuntahallinnon toteutettavaksi. 3) Neuvolaverkko: Valtuusto ei hyväksynyt perusturvalautakunnan alkuperäistä ehdotusta neuvolaverkon uudistamisesta. Tämän seurauksena perusturva arvioi, että muutokset ovat jäämässä vajaiksi ja toiminnallisuuden parantaminen jää puolitiehen. Kuntalaiset eivät ole neuvoloiden osalta tasa-arvoisessa asemassa, sillä osa kuntalaisista ei pääse käyttämään uudenaikaisten perhekeskusten monipuolisia palveluja. Myös tilojen käyttö jatkuu osin tehottomana. Perusturva on toteuttanut neuvolaverkkoon niitä muutoksia, jotka valtuuston päätös mahdollisti. Ratkaisemattomat tilakysymykset ovat joiltain osin hidastaneet muutoksia. Muutokset jatkuvat vielä vuosina Myös toiminnan sisältöjä ja toimintatapoja on uudenaikaistettu. Lohjantähden kauppakeskuksessa toimii vuokratiloissa Lohjantähden perhekeskus. Sinne on keskitetty monipuolisesti lapsiperheiden palveluita. Toimintaa haittaavat Lohjantähden tilojen pitkäaikaiset sisäilmaongelmat. Toinen keskitetty, monipuolinen neuvolapalveluyksikkö, Aurlahden perhekeskus, on perustettu Keskustan terveysaseman tiloihin.

16 4) Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon verkko: Perusturva on toteuttanut valtuuston palveluverkkopäätöstä johdonmukaisesti. Uusien kouluhankkeiden (ja remonttien) yhteydessä huomioidaan tilatarpeet ja tilojen nykyistä tehokkaampi yhteiskäyttö. 5) Sosiaalipalvelujen verkko: Perusturva on yrittänyt toteuttaa valtuuston palveluverkkopäätöstä parhaansa mukaan. Muutostyötä ovat haitanneet mm. tilaongelmat, sisäilmaongelmat (toimintojen pakottavat siirrot väistötiloihin) ja tilamuutosten hitaus. Esimerkiksi tukiasuntotoiminnan keskittäminen Virkkalaan on myöhässä aikataulusta. Samoin Mahistalon (=työpajatoimintaa) palveluille ei ole löydetty tarkoituksenmukaisempia tiloja. Päihdepalvelujen ja mielenterveyspalvelujen yhdistyminen on lykkääntynyt kun toiminnat on jouduttu sisäilmaongelmien vuoksi sijoittamaan ahtaisiin väistötiloihin. Sosiaalipalvelujen toiminnallisia sisältöjä on uudistettu mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti lastensuojelun palvelujen taso on parantunut uusien, keskitettyjen toimitilojen (Ojamolla) käyttöönoton jälkeen. Kuitenkin Lohjan lastensuojelua leimaa laitospainotteisuus, eikä laitoksiin sijoitettujen huostaanotettujen lasten määrä ole laskenut kovinkaan paljon. Muihin kuntiin verrattuna Lohjalla käytetään lastensuojelussa vähän perhesijoituksia. Perhehoidon tehokkaampi käyttö on kuitenkin tuonut viime vuonna perusturvalle pienehköjä säästöjä. Tätä kehityskulkua tulee voimakkaasti vahvistaa. Sosiaalipalvelujen uudistustyö jatkuu vuosina 2017 ja Osa tulevista muutoksista liittyy Keskustan terveysaseman tulevaan remonttiin/laajennukseen. Mahdollisesti nämä isot muutokset jäävät tulevan maakuntahallinnon toteutettavaksi. 6) Ikääntyneiden palvelut: Perusturva on toteuttanut valtuuston palveluverkkopäätöstä johdonmukaisesti. Muutokset ovat olleet viime vuosina suuria (jo ennen valtuuston palveluverkkopäätöstäkin). Valtakunnallisten linjausten mukaisesti vanhusten laitoshoidon paikkamäärää on saatu alennettua huomattavasti. Tämä on tapahtunut paljolti lisäämällä palveluasumiseen liittyvää ostopalvelua ja muuttamalla laitospaikkoja palveluasumispaikoiksi. Perusturva ei ole pystynyt kuvaamaan muutosprosessin määrällisiä vaikutuksia selkeästi. Muutosprosessin taloudellisia vaikutuksia ei myöskään ole kuvattu. Muutosprosessin vaikutuksia kunnan henkilöstömäärään ei ole kuvattu. Muutosprosessin riittävyyttä suhteessa ikääntyvän väestön määrän kasvuun ei ole myöskään kuvattu. Muutosprosessi on kuitenkin oikean suuntainen, ja on osin ymmärrettävää, että kaikkien muutosten numeraalinen kuvaaminen ei aina ole helppoa. Rakennemuutosten lisäksi perusturva on toteuttanut ikäihmisten palvelujen sisältöön runsaasti muutoksia. Kehittämistyö on ollut tarmokasta, dynaamista ja oikeansuuntaista. Perusturvan toteuttamat muutokset ikäihmisten palveluissa ovat olleet niin suuria, että seurauksena on ollut kalliita, mutta pääosin perusteltuja tilaratkaisuja. Esimerkiksi Niilonpirtin uusi vanhusten asumispalveluyksikkö

17 valmistuu Nummen kirkonkylään vuoden 2016 lopulla. Samalla iso Kartanonmäen vanhustenhuollon laitos Paloniemessä jää tyhjäksi. Vielä ei ole mitään näkemystä siitä, mitä Kartanonmäelle tehdään. Myös Keskustan terveysaseman aiemmat kalliit sisätilaremontit ovat jääneet käyttöiältään lyhytaikaisiksi, kun perusturva on nyt nopealla aikataululla purkanut vanhustenhuollon laitosmaisuutta. Varsin äskettäin remontoituja Keskustan terveysaseman vuodeosastotiloja remontoidaan vuosina taas uudelleen perusturvan toisille palvelulohkoille. Näyttää siltä, että ikäihmisten palvelujen muutosprosessiin tulee lähivuosiksi suvantovaihe. Jo toteutetut raskaat muutokset laitos- ja asumispalveluissa ja edelleen käynnissä olevat palvelujen sisältöuudistukset turvaavat riittävät palvelut Lohjan ikäihmisille 2020-luvun alkuun saakka. Kaikki vanhuspalvelut siirtyvät uudelle maakuntahallinnolle 2019, mikäli valtakunnallinen SOTE-uudistus toteutuu. - palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä saattaa selvitykset kaupunginhallituksen ja valtuuston tietoon. Käsittely Päätös Perusturvajohtaja Mira Uunimäki ilmoitti, että arviointitekstiin tarvitaan täydennyksiä. Puheenjohtaja ilmoitti, että muutoksia voidaan tehdä tarpeellisin osin. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä totesi seuraavaa: - Perusturvalautakunta on laatinut perusteellisen arvion toteuttamistaan palveluverkkomuutoksista. Selvityksestä syntyy kuva, että perusturvassa vallitsee positiivinen uudistushenki ja käynnissä on dynaaminen muutosvaihe, jolla pyritään uudistamaan ja nykyaikaistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja kuntaliitoksen jäljiltä vastaamaan paremmin tämän päivän tilannetta. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä kiinnitti huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) Terveysasemaverkko: Valtuusto ei hyväksynyt perusturvalautakunnan alkuperäistä esitystä terveysasemaverkon uudistamisesta. Tämän seurauksena terveysasemaverkko ei ole tarkoituksenmukainen ja eri terveysasemien tarjoamat palvelut ovat kovin erilaisia. Tältä osin kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa. Perusturvan oman arvion mukaan Sammatin ja Karjalohjan terveysasemia ei pystytä kehittämään eikä uudenaikaistamaan nykyisellä ajattelulla niiden pienuuden vuoksi. Myös Pusulan terveysaseman osalta on ollut vaikeuksia saada pätevää lääkärikuntaa asemalle sen syrjäisemmän sijainnin vuoksi. Palvelut on tuotettu ostolääkärisopimuksen avulla ensi vuoden kevääseen asti. Tämän jälkeen perusturvalla on tarkoituksena tuottaa palvelut omilla lääkäreillä valtuuston edellyttämän päätöksen mukaisesti. Toissijaisina vaihtoehtoina perusturva tutkii mahdollisuuksia järjestää lääkäritoimintaa osittain myös etälääkäritoimintana tai ostaa osa lääkäritoiminnasta. Perusturvan jo tekemät muutokset terveysasemaverkkoon ovat olleet valtuuston päätöksen mukaisia ja muutokset on viety läpi osaavasti. Terveysasemien toiminnan sisältöjen uudistaminen on ollut harkittua ja

18 perusteltua ja osin on pystytty parantamaan kuntalaisten palveluja. Kokonaan uutena asiana on otettu käyttöön kotihoidon vastuulääkäritoiminta. Perusturva ei tuo omassa arviossaan esille, millä tavalla tämä järjestely on vaikuttanut tai parantanut palveluita, koska uusi toiminta on ollut käytössä vasta ½ vuotta. Kotihoidon vastuulääkäri pystyy kuitenkin tekemään kotikäyntejä tuottavammin kuin rivilääkäri ja terveyspalvelut on kyennyt lisäämään kotisaattohoitoa tällä toiminnalla. Kotihoito on saanut paremman lääkärituen omaan toimintaansa. Perusturva aikoo myös lopettaa keväällä 2017 yhteistyön päiväpäivystyksestä ja päivystysosastosta HUS:n Lohjan sairaalan kanssa. Tämä uusi toiminto on otettu käyttöön vasta vuosi sitten, mutta toiminta on osoittautunut kalliimmaksi ja väärällä tavalla tuotetuksi erikoissairaanhoidon toiminnalla. Toiminnan muokkaaminen tapahtuu osin HUSin toiveesta. Perusturvalautakunta on päätöksessään arvioinut, että tämä tuottaa yhteensä noin euron säästöt nykyiseen uusittuun tilanteeseen verrattuna ja potilaat hoidetaan oikealla tasolla ja toiminnasta pystytään muokkaamaan kotiutumista ja päihdekatkaisua paremmin edistävä. Lisäksi muutos tukee muiden perusterveydenhuollon osastojen profiloitumista ja näin ollen tuottaa hyötyä keskeisenä osana joustavaa ikääntyneiden palvelukokonaisuutta. 2) Hammashoitolaverkko: Perusturva on toteuttanut valtuuston palveluverkkopäätöstä johdonmukaisesti ja muutokset on tehty osaavasti. Muutosten seurauksena tilojen, laitteiden ja henkilökunnan käyttö on tehostunut. Muutosprosessi jatkuu vuoden 2017 aikana. Silloin siirrytään Keskusaukion hammashoitolassa 2-vuorojärjestelmään ja ilta-aikojen tarjoaminen kuntalaisille parantaa palvelutasoa. Ensi vuonna käynnistetään myös liikkuvalla kalustolla hammastarkastukset kaukaisimmissa kouluissa, jolloin koululaisten kuljettaminen hammastarkastuksiin vähenee. Keskusaukion hammashoitolasta on muodostumassa suuri ja monipuoliset palvelut tarjoava keskitetty hammashoitola -yksikkö. Palveluverkkopäätöksen mukaisen toisen, vastaavanlaisen keskitetyn hammashoitola -yksikön muodostaminen on vasta alkuvaiheessa. Näyttää todennäköiseltä, että tämä muutos siirtyy tulevan maakuntahallinnon toteutettavaksi. 3) Neuvolaverkko: Valtuusto ei hyväksynyt perusturvalautakunnan alkuperäistä ehdotusta neuvolaverkon uudistamisesta. Tämän seurauksena perusturva arvioi, että muutokset ovat jäämässä vajaiksi ja toiminnallisuuden parantaminen jää puolitiehen. Kuntalaiset eivät ole neuvoloiden osalta tasa-arvoisessa asemassa, sillä osa kuntalaisista ei pääse käyttämään uudenaikaisten perhekeskusten monipuolisia palveluja. Myös tilojen käyttö jatkuu osin tehottomana. Perusturva on toteuttanut neuvolaverkkoon niitä muutoksia, jotka valtuuston päätös mahdollisti. Ratkaisemattomat tilakysymykset ovat joiltain osin hidastaneet muutoksia. Muutokset jatkuvat vielä vuosina Myös toiminnan sisältöjä ja toimintatapoja on uudenaikaistettu.

19 Lohjantähden kauppakeskuksessa toimii vuokratiloissa Lohjantähden perhekeskus. Sinne on keskitetty monipuolisesti lapsiperheiden palveluita. Toimintaa haittaavat Lohjantähden tilojen pitkäaikaiset sisäilmaongelmat. Toinen keskitetty, monipuolinen neuvolapalveluyksikkö, Aurlahden perhekeskus, on perustettu Keskustan terveysaseman tiloihin. 4) Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon verkko: Perusturva on toteuttanut valtuuston palveluverkkopäätöstä johdonmukaisesti. Uusien kouluhankkeiden (ja remonttien) yhteydessä huomioidaan tilatarpeet ja tilojen nykyistä tehokkaampi yhteiskäyttö. 5) Sosiaalipalvelujen verkko: Perusturva on yrittänyt toteuttaa valtuuston palveluverkkopäätöstä parhaansa mukaan. Muutostyötä ovat haitanneet mm. tilaongelmat, sisäilmaongelmat (toimintojen pakottavat siirrot väistötiloihin) ja tilamuutosten hitaus. Esimerkiksi tukiasuntotoiminnan keskittäminen Virkkalaan on myöhässä aikataulusta. Samoin Mahistalon (=työpajatoimintaa) palveluille ei ole löydetty tarkoituksenmukaisempia tiloja. Päihdepalvelujen ja mielenterveyspalvelujen yhdistyminen on lykkääntynyt kun toiminnat on jouduttu sisäilmaongelmien vuoksi sijoittamaan ahtaisiin väistötiloihin. Sosiaalipalvelujen toiminnallisia sisältöjä on uudistettu mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti lastensuojelun palvelujen taso on parantunut uusien, keskitettyjen toimitilojen ( Ojamolla) käyttöönoton jälkeen. Sijaishuollon rakennemuutos laitoshoidosta perhehoitopainotteiseksi on edennyt lastensuojelulaissa asetetun tavoitteen mukaisesti. Muutos kohdistuu ensisijaisesti pitkäkestoiseen sijaishuoltoon. Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista kasvoi vuodesta 2013 (35,24%) vuoteen 2015 (45,01%) 9,77 % ja on ajankohtana mitattuna 55,11 % hoitovuorokausien kokonaismäärästä. Kun ammatillinen perhekotihoito lasketaan mukaan, on perhehoidon osuus mitattuna 65,51 % hoitovuorokausien kokonaismäärästä. Syyskuun 2016 lopussa sijoitettujen lasten kokonaismäärä oli 102 lasta, joista perhehoidossa oli 56 lasta ja laitoshoidossa 40 lasta sekä 6 lasta koekotiutuksessa. Tätä kehityskulkua tulee jatkaa. Sosiaalipalvelujen uudistustyö jatkuu vuosina 2017 ja Osa tulevista muutoksista liittyy Keskustan terveysaseman tulevaan remonttiin/laajennukseen. Mahdollisesti nämä isot muutokset jäävät tulevan maakuntahallinnon toteutettavaksi. 6) Ikääntyneiden palvelut: Perusturva on toteuttanut valtuuston palveluverkkopäätöstä johdonmukaisesti. Muutokset ovat olleet viime vuosina suuria (jo ennen valtuuston palveluverkkopäätöstäkin). Valtakunnallisten linjausten mukaisesti vanhusten laitoshoidon paikkamäärää on saatu alennettua huomattavasti. Tämä on tapahtunut paljolti lisäämällä palveluasumiseen liittyvää ostopalvelua ja muuttamalla laitospaikkoja palveluasumispaikoiksi. Muutosprosessi on oikean suuntainen, mutta muutosten talouteen, henkilöstön määrään sekä riittävyyttä lisääntyvän ikääntyvän väestön tarpeeseen liittyviä vaikutuksia tulee jatkossakin seurata tarkasti.