KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS Asuntopolitiikka suuntaa tulevaisuuteen 7-15 Kaavoitusohjelma Vaajakoski kehittyy kohisten

2 Keskustassa tapahtuu Jyväskylän keskustaan on syntynyt tasaista tahtia uusia rakennuksia ja niistä jokainen on muuttanut kaupunkikuvaa luvulla on asemakaavoitettu Harjunkulman asuinkortteli, Karismakortteli ja Veturitallien alue luvulla mm. Hämeenkadun alue, Väinönkadun-Yliopistonkadun kulmaus ja KOASin opiskelijakerrostalot Keskusseurakuntatalon sisäpihalla. Nämä kohteet ovat rakenteilla nyt. Meneillään on Valtiontalon peruskorjaus ja viereiselle tontille on käynnistymässä Reimarin asuinliiketalon rakentaminen. Tulevaisuudessa mm. Sokoksen tavaratalon ylimmät toimistokerrokset muuttuvat asunnoiksi. Yksittäiset taloyhtiöt keskustan tuntumassa ovat aktivoituneet ja kaavoitukseen tulee kaavamuutoshakemuksia, joissa taloyhtiöt esittävät tonteilleen lisärakentamista. Kaikki hakemukset tutkitaan ja suurin osa päätyy kaavaprosessiin. Innokkuutta on lisännyt mm. kevennetyt maankäyttösopimusmaksut. Rakentaminen on vilkasta. Mikä on keskustan täydennysrakentamisen seuraava vaihe? Ehkä ydinkeskustan kaupallisten kortteleiden ja asemanseudun hybridirakentaminen? Keskustassa ja ratapihalla on käyttämättömiä mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin kuten kaupalle, erilaisille elämyksille ja keskusta-asumiselle järvinäkymineen. Yhdistelemällä kaikkea tätä voidaan luoda uutta yhteisöllistä kaupunkimiljöötä ja kulttuuria. Tätä tukee myös Jyväskylän sydän kulttuuriselvitys ja kestävän liikkumisen toimenpiteet. ASEMAKAAVOITUS Kaupunginarkkitehti Leila Strömberg, p Asemakaava-arkkitehti Nana Pentti, p Reijo Teivaistenaho, p Projektipäällikkö Tuija Solin, p Kaavoitusarkkitehdit Mari Raekallio, p Suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, p Kaavasuunnittelijat Mauri Hähkiöniemi, p Jussi Sievänen, p Henriikka Lonka, p Suunnitteluavustajat Tuula Janatuinen, p Marja Särkkä, p Jaana Nyman, p Yleissuunnitteluinsinöörit Paula Tuomi, p Mika Koliseva, p Kaavoitusbiologi Anne Laita, p Maisemasuunnittelija Mari Kiili, p Erikoissuunnittelija Kaisa Ristimella, p YLEISKAAVOITUS Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, p Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, p Kaavoitusinsinööri Vesa Rajaniemi, p Suunnitteluinsinööri Arto Sipinen, p Kaavoitustutkija Anna Isopoussu, p Liikenneinsinööri Timo Vuoriainen, p Paikkatietopäällikkö Janne Hartman, p Paikkatietoinsinöörit Ismo Tulisalo, p Eetu Lappalainen, p Erikoissuunnittelija Sarita Humppi, P Keskustan täydennysrakentamisen kokonaisuutta tutkitaan käynnissä olevassa visiotyössä. Kaupunkimallin avulla hahmotetaan täydennysrakentamisen muotoa, määrää ja korkeutta. Minkälaisia uusia näkymiä syntyy? Miten kaupunkimme kaunis kaupunkisiluetti säilyy? Missä kohdissa uudet rakennukset nousevat nykyisten kattojen yläpuolelle? Tärkeitä keskusteluaiheita lähitulevaisuudessa riittää. Kaukomaiseman lisäksi on muistettava myös kävelijän mittakaava. Keskustan laatukäsikirjatyössä linjataan toimenpiteitä viherympäristön ja julkisen kaupunkitilan kehittämiseksi. Green Street-hulevesiratkaisut, Kehä Vihreä ja uusi tori tukevat Jyväskylän keskustan viihtyisää ja vireää tulevaisuutta. Keskustassa tapahtuu paljon. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti ASIAKASPALVELU Palvelupiste Hannikainen Kivääritehtaankatu 6 p SÄHKÖINEN ASIOINTI KAAVOITUS Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, 3. krs Postiosoite: PL 233, Jyväskylä KAAVOITUSKATSAUS Julkaisija: Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Käsittely: Kaupunkirakennelautakunta Kuvat: Jyväskylän kaupunki, ellei toisin mainita Kannen kuva: Arkkitehtitoimisto Collaboratio Oy Asuntoreformikilpailu

3 SISÄLTÖ 2 Keskustassa tapahtuu 3 Osallistu kaavoitukseen 4 Asuntopolitiikan teemavuosi suuntaa tulevaisuuteen 5 Jyväskylän kaupungin asuntopolitiikka 6 Kaavoituksen ja tontinluovutuksen tavoitteet 7-15 Kaavoitusohjelma SIVU 11 Kankaan alueella taidetta edistetään asemakaavoilla. SIVU 7 Asemanseutua kehitetään osana Rantaväylän osayleiskaavatyötä. OSALLISTU! Kaavaprosessi koostuu monista eri vaiheista. Myös osallistumisen tavat vaihtelevat kaavasta ja sen vaiheesta riippuen. Palaute OAS:sta NEUVOTTELU TYÖPAJA 1 VALMISTELU Kaavoitus alkaa eli kaava tulee vireille. Alkuvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, joiden pohjalta laaditaan osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS). Asukkaiden ja alueella toimivien näkemykset ja kokemukset ovat tärkeää taustatietoa suunnittelijalle jo ennen varsinaisen kaavasuunnittelun käynnistymistä. TAPAHTUMA RAATI HAASTATTELU TEEMARYHMÄ Luonnoksien pohjaksi laaditaan erilaisia selvityksiä sekä tehdään vaikutusten arviointeja. Kaavoittajan laatima luonnos asetetaan nähtäville kommentoitavaksi: jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä ja tehdä kehittämisehdotuksia. ASUKASILTA KARTTAKYSELY 2 LUONNOS YLEISÖTILAISUUS Mielipide kaavaluonnoksesta KAAVAPÄIVYSTYS 3 EHDOTUS Muistutus kaavaehdotuksesta Luonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa huomioidaan luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä voi nähtävilläoloaikana jättää muistutuksen. Kaavat hyväksyy kaupunkirakennelautakunta tai kaupunginvaltuusto. 4 HYVÄKSYNTÄ Valitusmahdollisuus päätöksestä Varhaisella osallistumisella vaikutat Jyväskylän kaupunkisuunnittelu 3

4 ASUNTOPOLITIIKAN TEEMAVUOSI SUUNTAA TULEVAISUUTEEN Asuntopolitiikan teemavuosi näin linjasi Jyväskylän kaupunginvaltuusto kehittämistavoitteitaan viime vuoden talousarviossa. On aika kysyä, miten tavoite on konkretisoitunut Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa. Edellisen kerran asumisen tulevaisuus oli erityisen huomion kohteena, kun Äijälänrannan asuntomessujen (2014) kynnyksellä kaupunginvaltuusto linjasi Jyväskylän asumisvisiota toimenpiteineen. Vision pääteemat olivat vetovoimainen asuminen, suvaitseva asuminen, resurssiviisas asuminen ja seudullinen asuminen. Yksiövaltaisuus puhuttaa Maailma muuttuu ja kaupunkielämä sen mukana. Rakentamiseen alkoi nopeasti ilmaantua uusia piirteitä. Omakotibuumin huippuvuodet näyttivät jääneen taakse. Sijoittajavetoisen kerrostalomarkkinan vahvistuminen, opiskelija-asumisen siirtyminen lähiöistä keskustaan ja ikääntyvän väestön asumistarpeisiin vastaaminen olivat ilmiöitä, joiden vaikutus rakenteilla olevien alueiden yksiövaltaistumiseen ja tätä kautta väestörakenteeseen nousi keskusteluihin ei ainoastaan Jyväskylässä vaan kaikissa kasvukeskuksissa. Vaikka omakotirakentamisen määrä on ollut pienenemään päin, kysyntää tälle asumismuodolle Jyväskylässä kuitenkin riittää. Eri alueille saapuvien tonttihakemusten määrästä voi nähdä, että palveluiden läheisyyden merkitys on alkanut entisestään korostua. Jyväskylään on viime vuosina rakennettu omakotitaloja enemmän kuin Muurameen ja Laukaaseen yhteensä. Myös paritalo- ja rivitalorakentaminen ovat olleet nousussa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta asuinalue on sosiaalisesti kestävä, jos alueella asuu monenlaisia, eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheessa olevia asukkaita ja alueen asuntokanta tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin asumistarpeisiin. Kävikin selväksi, että Asumisvision toimenpiteiden rinnalle tuli saada uusia linjauksia. Markkinaehtoisuuden ja suunnitelmatalouden väliseltä kultaiselta keskitieltä olisi varmasti määriteltävissä juuri Jyväskylälle sopiva tapa toimia. Kestävyyttä, kokeiluja ja vuorovaikutusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa KymppiR2018-ohjelman yhteydessä uudet asuntopolitiikan linjaukset. Ne kiinnittävät huomiota muun muassa tonttivarannon ylläpitämisen merkitykseen, innovaatioiden tukemiseen, kokeiluihin ja sääntelyn keinoihin. Kokeiluja on ollut käynnissä useita. Keskustan maankäyttösopimusmaksujen helpotuskokeilulla oli myönteisiä vaikutuksia, ja käytäntöä jatkettiin. Kauramäen asemakaavaan tuli tontteja, joiden kaavamääräykset olivat mahdollisimman minimaaliset. Jyväskylän kaupunki oli mukana järjestämässä Asuntoreformi2018-kilpailua. Tulossa on lisää kokeiluja kuten maaseudulle suuntautuva Kuikan kyläkeskuksen alueellinen suunnitteluratkaisu. Vuorovaikutus on teema, jonka tuli ulottua myös asuntopolitiikkaan. Jyväskylään perustettiinkin ehkä Suomen ensimmäinen Kaupunkisuunnitteluraati. Raatilaiset keskustelivat muun muassa tekeillä olevista ja kaavoista ja strategisemmastakin teemasta, asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Kansainvälinen näkökulmakin on ollut esillä. Jyväskylässä joka kolmas vuosi järjestettävän kansainvälisen Alvar Aalto Symposiumin teemana oli asuminen. Lisäksi kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajien näkemyksiä Jyväskylän asuntopolitiikasta selvitettiin Ympäristöministeriön Kestävän kaupunkikehitysohjelman pilottihankkeena. Jokavuotinen AVOin kaupunkiympäristö foorumi kokoontui marraskuun alussa teemana Asumisen avoin tulevaisuus. Voittajaehdotus Kalon, Arkkitehtitoimisto Collaboratio Oy Asuntoreformikilpailun ehdotuksia Lunastettu kilpailuehdotus Domi - humaani reformi, MUUAN OY

5 Asuntoreformikilpailu siirtyy toteutusvaiheeseen Asuntoreformikilpailu2018 on ratkaistu. Tulokset julkistettiin Alvar Aalto Symposiumissa. Kilpailun tavoitteet ylittivät perinteisen asuntosuunnittelun toiminnallisen kentän. Ehdotuksissa pyydettiin esittämään ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja arkkitehtonisia reformiajatuksia asumisesta kolmeen konkreettiseen paikkaan Jyväskylään, Tampereelle ja Vantaalle. Tällä kertaa kilpailuun osallistuneiden tiimien ehdotuksille oli tarjolla tontti Kuokkalan aluekeskuksen sydämestä. Asuntoreformi2018 -kilpailu osoitti, että tarvetta asumisen avoimelle pohdinnalle on paljon. Asuntoreformin tehtävä on tuoda näkyville uudenlaisia vaihtoehtoja. Kilpailussa palkittu ehdotus Kalon vaikutti sisäistäneen kokonaisvaltaisen kestävyyden otteen. Sympaattisen Kalonin esittelyteksti julisti nöyrästi: Kreikan kielen Kalon merkitsee eettisesti hyvää, tarkoituksenmukaista kauneutta. Kalonin tekijöiksi paljastui Collaboratio Oy, joka jatkaa työn kehittelyä yhdessä kaupungin ja valittavien muiden kumppaneiden kanssa. Uusia hallintamuotoja osuuskunta-asumista Jyväskylään? Palkituissa ehdotuksissa on esitetty monenlaisia hallintamuotoja, myös esimerkiksi osuuskunta-asumista. Esimerkiksi Vantaalla palkittu ehdotus Lähiösinfonia esitti näkemyksen, jossa asuintalo on palvelu. Tässä liiketoimintamallissa asukas ei omista eikä vuokraa, vaan ostaa asumisen yhtenä palvelukokonaisuuden osana taloa hallinnoimalta operaattorilta. Asunnon lisäksi palvelupakettiin voi ostaa muita tarvitsemiaan palveluja kuten pyörähuolto-, pesula- ja vaatehuoltopalveluja. Jyväskylään tehty ehdotus Avoimet ovet sen sijaan tutki viime vuosina uutena mahdollisena hallintamuotona selvitettyä osuuskuntamuotoista asumista. Työssä esitettiin herkkävireiselle ja paneutuneella otteella innostava asumisen malli, jossa yhteisöllisyyden, osallistumiseen ja asumisen palveluihin liittyviä kysymyksiä oli ratkottu onnistuneella tavalla. Aika näyttää, perustuuko osuuskunta-asuminen Suomessa ja Jyväskylässä tulevaisuudessa vain ennalta vakiintuneiden tilallisten ratkaisujen toistamiseen, vai syntyykö aidosti uutta, toteuttamiskelpoista, kunnianhimoista asuttavuutta? Asumisen palvelullistuminen on asia, jonka kehittämisestä useiden tahojen tulee innostua. Lopuksi Asuntopolitiikan teemavuosi toi uutta ponnekkuutta paikkakunnan asumisen tulevaisuuteen. On tärkeää, että täällä tehdään jyväskylännäköistä asuntopolitiikkaa. Kasvu, kaupungin mittakaava, luontoelementit, jyväskyläläiset asuntomarkkinat ja täkäläinen kehittämismyönteisyys ovat oiva lähtökohta jyväskyläläiselle kaupunkipolitiikalle ja jyväskyläläisten elämänlaadun myönteiselle tulevaisuudelle. Leena Rossi yleiskaavapäällikkö JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ASUNTOPOLITIIKKA Edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä: 1. Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta. 2. Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista. 3. Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa. 4. Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille. 5. Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita KymppiR -ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien kuten opiskelijoiden asumisesta. 6. Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin kaupunkiympäristö -ohjelmassa. 5

6 KAAVOITUKSEN JA TONTINLUOVUTUKSEN TAVOITTEET KERROS- JA RIVITALOALUEET Kaavoitetaan vuosittain k-m2 vastaa vuotuista tavoitetta. Ylläpidetään 5 vuoden tarvetta vastaavaa asemakaavavarantoa. Tarjotaan k-m2 asuinrakentamisen tontteja, joista k-m2 vapaassa markkinoinnissa. Tonttivarantoa vuonna k-m2, josta kaupunki omistaa noin puolet. OMAKOTIALUEET Kaavoitetaan ja tarjotaan vuosittain uutta omakotitonttia. Ylläpidetään 5 vuoden tarvetta vastaavaa asemakaavavarantoa, eli yhteensä noin 400 tonttia Kaupungin omistamia tontteja vuonna kpl, joista heti rakennettavissa 114 kpl. TYÖPAIKKARAKENTAMINEN Kaavoitetaan keskimäärin 10 hehtaaria vuosittain uutta teollisuus- ja yritystonttimaata kaupungin omistamalle maalle. Kaupungin omistuksessa yhteensä 130 hehtaaria asemakaavoitettua teollisuus- ja yritystonttimaata. Jyväskylässä rikottiin asukkaan raja vuoden 2017 aikana. Väestöennusteen mukaan Jyväskylän asukasmäärä kasvaa vuosittain noin 1200 asukkaalla. 6

7 KAAVOITUSOHJELMA Kaavoitusohjelma vuosille esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kohteiden hyväksymisajankohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluihin vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. YLEISKAAVOITUS Vuonna 2014 valmistunut Jyväskylän kaupungin yleiskaava antaa kestävät maankäytölliset kehykset pitkälle tulevaisuuteen. Koko kaupunkia tarkempi yhdyskuntasuunnittelu jatkuu eri suunnilla. Maankäytön ohella kaavoissa ratkotaan liikenteen ja liikkumisen kysymyksiä etenkin skenaariotyön pohjalta jatkuvassa Rantaväylän suunnittelussa ja Länsi-Palokassa. Maaseutualueilla kohteena on Kuohun osayleiskaava, jota laaditaan alueelle tehdyn kyläselvityksen viitoittamana. Seuraa kaavoitusta netissä: ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen työohjelmassa on vuosille monipuolisesti niin asumisen kuin työpaikkarakentamisen kaavoituskohteita eri puolilla kaupunkia. Kaupunki kasvaa täydennysrakentamispainoitteisesti ja sitä pyritään ohjaamaan kaupungin keskusta-alueen lisäksi aluekeskuksiin. Asemakaavoitusta työllistävät myös muut kaupungin omat kiireelliset kaavahankkeet ja yksityisten maanomistajien hakemat kaavamuutokset. Yhdistävä asemanseutu Jyväskylän asemanseutua kehitetään osana Rantaväylän osayleiskaavatyötä. Asemanseudun ympäristöllä ja ratapihalla on hyvin merkittävä rooli Jyväskylän keskustan kehittämisessä sekä Lutakon ja keskustan yhteyden parantamisessa. Samalla alue on Jyväskylän käyntikortti ohikulkeville. Tällä hetkellä suunnittelun tueksi tarkastellaan erilaisia kohteita Suomesta ja muista pohjoismaista. Tässä vaiheessa on tärkeää kartoittaa eri vaihtoehtoja ja ottaa oppia jo toteutuneista asemanseutujen ja kansirakentamisen hankkeista. Vaihtoehtojen hahmottamiseksi haluamme tietää, miksi muualla on päädytty tiettyyn toteutustapaan. Vertailukohteissa on niin uusia radan päälle rakennettavia kansia, siltaratkaisuin parannettavia yhteyksiä kuin ympäristöhäiriöitä vähentäviä viherkansia, sanoo erikoissuunnittelija Sarita Humppi. Selvityksen pohjalta luodaan asemanseudun kehittämiselle vaihtoehtoja, joista tutkitaan niiden toteutusmahdollisuuksia Jyväskylässä. Toteutusvaihtoehtojen pohjalta voidaan myöhemmässä vaiheessa siirtyä suunnittelukilpailun järjestämiseen, Humppi sanoo.

8 KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ A Rantaväylän osayleiskaava Rantaväylän osayleiskaava tarkentaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa ja tulee ohjaamaan asemakaavoitusta valtatie 9:n, valtatie 4:n ja Jyväskylän keskusta-asemanseudun alueella. Työ etenee maantieteellisesti kahdella alueella. Pohjoinen osa valtatie 4 Reijo Teivaistenaho Vt 4:n tiesuunnittelu etenee Aholaidan ja Lohikosken välillä syksyllä ja talvella Osayleiskaavassa määritellään tien ja eritasoliittymien tarvitsema alue sekä siihen rajautuvan alueen maankäyttö Seppälässä ja Aholaidassa. Eteläinen osa valtatie 9 ja asemanseutu Sarita Humppi Rantaväylän sekä asemanseudun alueella tarkastellaan keskustan ja Lutakon yhdistävän kaupunkirakenteen kehittämistä sekä niiden väliin jäävien alueiden liikenteellisiä ratkaisuja. Seuraavaksi työssä keskitytään erityisesti yhdistävän kaupunkirakenteen vaihtoehtojen selvittämiseen sekä vaihtoehtojen toteuttavuuden ja vaikutusten arviointiin Kortteli 9 Nana Pentti Tavoitteena on kehittää keskustan merkittävää kaupallista korttelia. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan korttelin huoltoliikennejärjestelyt, rakennussuojelukysymykset ja täydennysrakentamiseen mahdollisuudet. 2 Lyseon kortteli Mauri Hähkiöniemi Lyseon korttelin maankäytöllinen suunnittelu on yksi Jyväskylän keskustan kehittämisen kärkihankkeista. Tavoitteena on mahdollistaa toiminnallinen hybridikortteli, johon voi sijoittua niin asumista, liikerakentamista kuin julkisia palveluja. 3 Jyväskeskus Leila Strömberg Jyväskeskuksessa tutkitaan tontin käytön tehostamista monipuolisella palveluiden ja asumisen täydennysrakentamisella ja muuttamalla Kauppakadun varren kiinteistön toimistokäytössä olevia kerroksia asumiselle. 4 Hannikaisenkatu Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tarkastellaan tontille arkkitehtuuriltaan laadukasta keskusta-asumisen täydennysrakentamista. Asemakaavamuutoksen lähtökohdaksi käyty arkkitehtuurikilpailu ratkeaa alkuvuodesta Kauppakatu 13 Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia asuinrakentamiselle, mikä tukee keskustavisio 2030 tavoitteiden toteutumista keskustan asukasmäärän lisäämiseksi. 6 Lounaispuiston kortteli Nana Pentti Kaavamuutoksessa tutkitaan Seminaarinmäen vanhojen rakennusten käyttömahdollisuuksia ja alueen kehittämistä valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvalla tavalla Älylä Nana Pentti Älylän eli Kramsunkadun ja Alvar Aallon kadun vanhan pientaloalueen asemakaava on tarkoitus päivittää vastaamaan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutavoitteita. 8 Kramsunkatu Mari Raekallio Kaupungin omistaman Kramsunkatu 1:n kiinteistön asemakaavan muutoksessa tutkitaan tontin uutta käyttöä ja lisärakentamisen mahdollisuuksia kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. 9 Seminaarinmäen yliopistoalue Nana Pentti Seminaarinmäen yliopistokampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jonka suojelukaava etenee osissa. Alueen kaavoituksessa kootaan yhteen ratkaisut rakennetun ympäristön ja viheralueiden suojelusta, pysäköinnistä ja liikenteestä sekä tutkitaan mahdollinen täydennysrakentaminen. 10 AaltoAlvari Nana Pentti AaltoAlvarin asemakaavan muutos etenee osana Seminaarinmäen kokonaisuutta. Kaavalla tutkitaan uimahallin rakennussuojelu, laajentaminen, ympäristö sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt ja tontin muodostuminen. 11 Kukkula Reijo Teivaistenaho Kaavassa tutkitaan Keski-Suomen keskussairaalan vanhan sairaalan alueen ja sen ympäristön maankäytön mahdollisuuksia. Uusi keskussairaala aloittaa toimintansa vuoden 2020 lopussa

9 PALOKKA 40 B 39 SEPPÄLÄNKANGAS MANNILA HUHTASUO LOHIKOSKI SEPPÄLÄ 28 KANGASVUORI KORTEPOHJA NISULA 15 A 26 HALSSILA 16 KESKUSTA 27 2 SAVELA KYPÄRÄMÄKI KELTINMÄKI KUOKKALA KUOKKALANPELTO VÄINÖLÄ JYSKÄ 37 VAAJAKOSKI HAAPANIEMI 36 KELJO RISTIKIVI 23 NENÄINNIEMI KELJONKANGAS 45 Kaavoitusohjelman kohteet Jyväskylän keskustaajamassa ja aluekeskuksissa. 12 Kangas Pirjo Heinänen, Reijo Teivaistenaho Kankaan entisen paperitehdasalueen kehittäminen jatkuu. Kankaan nykyistä teollisuusalue-asemakaavaa muutetaan useassa eri osassa asuin- ja työpaikkarakentamisen mahdollistavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaavoitus jatkuu v ns. Sydänkortteleiden jatkokaavoituksella Keskustan uusi päiväkoti Leila Strömberg Keskustan uuden päiväkodin sijoittumista tutkitaan Cygnaeuksen vanhaan kouluun. 14 Voionmaan koulu Mauri Hähkiöniemi Voionmaan koulun alueen kaavamuutoksessa tarkastellaan koulurakennuksen tulevaa käyttötarkoitusta ja tontin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia sekä kiinnitetään erityistä huomiota arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan myös Helluntaiseurakunnan uusien toimitilojen toteuttaminen omalle tontille Rautpohjankadun ja Okkerinkadun kulmaukseen. 9

10 KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ 15 Kyllikinkadun kortteli Reijo Teivaistenaho Kyllikinkadun palveluasumisen kortteliin tutkitaan uusia käyttötarkoituksia. 16 Kisakatu Henriikka Lonka Entisen päivittäistavarakaupan paikalle suunnitellaan asuinkerrostalo -painotteista täydennysrakentamista. 17 Suuruspää Mari Raekallio Ensi- ja turvakodin tontille ja läheiselle ranta-alueelle suunnitellaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoista asuinkerrostalokorttelia. 18 Kuokkalan asuntoreformikortteli Mauri Hähkiöniemi Kuokkalan keskustaan Kuokkalan kirkon viereiselle tontille käyty asuntoreformikilpailu on ratkennut syksyllä Kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta käynnistetään alueen jatkosuunnittelu asuinpainotteisena täydennysrakentamisen kohteena. 19 Pohjanlammen päiväkoti Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Pohjanlammen päiväkoti uudisrakennuksena Kuokkalan yhtenäiskoulun viereen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Pohjanlammen virkistysaluekokonaisuutta toimintojen sekä reittien sijoittumisen osalta. 20 Samulinniitty Leila Strömberg Samulinniemen vieressä sijaitsevalla teollisuus- ja varastorakennusten alueella tutkitaan asumispainotteisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. 21 Hämeenpohjantien yritysalue Tuija Solin Kuokkalan kehäväylävaraukselta vapautuvalle alueelle suunnitellaan yritysalueen laajentamista. 22 Hämeenlahti Tuija Solin Tarkoituksena on ajantasaistaa kaava vastaamaan nykytilannetta yleiskaavan mukaisten luonnonsuojelualueiden osalta. Teollisuuskortteleiden kaavaa muutetaan vastaamaan yrityselämän tarpeita. 23 Huhtalahti Jussi Sievänen Huhtalahden louhimon alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Tavoit- Uusia ratkaisuja pysäköintiin Jyväskylän kaupunki on uudistanut pysäköinninhallintaa muun muassa keventämällä pysäköintinormeja. Uudistuksen myötä kiinteistöillä on entistä suurempi mahdollisuus vaikuttaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään. Asemakaavoissa pysäköinnille asetetaan vain minimivaatimus, mutta rakennushankkeen toteuttaja voi tarpeen mukaan rakentaa autopaikkoja minimivaatimusta enemmän. Pysäköinnin uusi mitoitus mahdollistaa autopaikkojen vähentämisen myös nykyisissä taloyhtiöissä, jolloin taloyhtiöt voivat halutessaan käyttää autopaikoista vapautuneen tilan esimerkiksi piha-alueeksi tai täydennysrakentamiseen. Kevennetyillä pysäköintinormeilla tuetaan kestävää kehitystä ja vastataan autonkäyttökulttuurin muutokseen. Uudet pysäköintiratkaisut tukevat myös uusien liikkumispalveluiden kehittymistä, kuten esimerkiksi yhteiskäyttöautojen yleistymistä kaupunkilaisten käyttöön. Lue lisää:

11 Norsu kotiutui Kankaalle Jyväskylän Kankaan alue on saanut uutta taidetta. Savannin keskeltä kaupunkiympäristöön on syksyn aikana kotiutunut kuvanveistäjä Villu Jaanisoon Norsu, joka toimii maamerkkinä Rusokinkadun varrella. Voimaeläimenä ja onnea tuovana symbolina pidetty norsu on toteutettu kierrätetyistä autonrenkaista. Kankaan alueella noudatetaan prosenttikulttuuri -mallia, jossa noin yksi prosentti tontinmyyntituloista sekä erityyppisten rakentamisen kustannuksista ohjataan Kankaan kulttuuriin, esimerkiksi taiteeseen. Prosenttikulttuuri -malli otetaan huomioon mm. alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Kuva: Matti Häyrynen teena on täydentää ja monipuolistaa Nenäinniemen pientalovaltaista asuntorakennetta vaativassa maastossa Päijänteen rannalla luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen. 24 Kortepohjan liikekeskus ja MNOP-talon alue Reijo Teivaistenaho Kortepohjaa kehitetään liike- ja asuntorakentamisella. Suunnittelualueella on pidetty nuorten arkkitehtien kansainvälinen Europan 13- arkkitehtuurikilpailu, jonka tuloksia hyödynnetään kaavamuutosta laadittaessa. 25 Kortepohjan päiväkoti-koulu Mari Raekallio Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Kortepohjaan uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen nykyisen koulun paikalle. Koulun yhteyteen suunnitellaan myös kirjastoa. 26 Kärpänkuja 7 Jussi Sievänen Asemakaavan muutoksessa tutkitaan asuinkerrostalotontin lisärakentamisen mahdollisuuksia. 27 Väliaitankatu 7 Jussi Sievänen Halssilaan entiselle asuntolan tontille suunnitellaan asuinkerrostalorakentamista. 28 Seppäläntie 8 Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tarkastellaan tontin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Aluetta tutkitaan asuinkerrostalorakentamiselle säilyttäen kuitenkin osa tontilla olevasta yhdyskuntahuollon rakennuksesta. 29 Kangasrinne Mari Raekallio Entisen Kangasvuoren sairaalan alueelle suunnitellaan uutta kerros- ja rivitalovaltaista asuinaluetta rakennetun kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Asumisen lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia myös liike- ja toimistorakentamiselle Pupuhuhdan keskuskortteli Mari Raekallio Koulutoiminnasta vapautuvalle tontille tutkitaan uudisrakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on monipuolistaa kerrostalovaltaisen alueen rakennuskantaa. 31 Huhtakeskus Reijo Teivaistenaho Tarkoituksena on tutkia aluekeskuksen kehittämistä ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kylmälahdentien liikekortteli Henriikka Lonka Keljonkeskuksessa tutkitaan rakentamattoman liikekorttelin käyttömahdollisuuksia. 11

12 ITÄ Itäisen Jyväskylän kaavoituskohteita vuosille Väkkärätien alue Tuija Solin Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos vanhan terveysaseman ja lähiympäristön alueelle Vaajakosken keskustan kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Asemakaavalla mahdollistetaan alueelle kerrostaloasumista. Tavoiteaikataulu: Harjutien pohjoispuoli Mari Raekallio Asemakaavaa tarkistetaan käyttötarkoituksen ja tonttijaon osalta. Alueelle tutkitaan päiväkotitontin tarvetta ja lisärakennusoikeutta asumiselle. 35 Kanavahovi, Konttisentie Tuija Solin Tarkoituksena on muuttaa entisen SOK:n hallintorakennuksen korttelin käyttötarkoitus asuinrakentamisen mahdollistavaksi. 36 Valtatie 4:n parantaminen Vaajakoskella Jussi Sievänen Vaajakoskella ja Kanavuoren alueella laaditaan kaavamuutoksia valtatie 4:n yleissuunnitelmaan perustuen Haapalammentie Jussi Sievänen Asemakaavassa tutkitaan täydennysrakentamista Haapalammentien päähän. Tavoitteena on muodostaa rakennuspaikkoja rivitalorakentamiselle. 38 Väinölänpelto Mari Raekallio Asemakaavan muutoksessa tutkitaan alueelle kerros- ja rivitalorakentamista luontoarvot huomioon ottaen. 12

13 Vaajakoski kehittyy kohisten Vaajakoskelle on tulossa uutta täydennysrakentamista. Uuden terveysaseman ja palvelutalon rakentaminen on käynnistynyt jo Vanhan Vaajalan korttelissa. Lisäksi rakentaminen voi alkaa Savonmäentie 1 ja 3 tonteilla, joille on tulossa uutta asumista ja liiketilaa. Keskustan alueen uuden K-Marketin asemakaava on valmistunut, mutta odottaa vielä lainvoimaisuutta. Kaavoitusohjelmaan kuuluu myös Väkkärätie ympäristöineen, jolla vanha terveysasema sijaitsee. Väkkärätien alueelle on alustavasti suunnitteilla uutta kerrostaloasumista. Lisäksi Huoltopolun itäpuolelle on käynnistymässä asemakaavamuutos. Uusia asuinrakennuksia sekä toimi- ja teollisuustiloja on suunnitteilla myös Harjutien ympäristöön, Varassaareen, Haapalahteen, Haapalammentielle Kotimäkeen sekä Janakanlahdelle. Uutena kaavoituskohteena erittäin näkyvällä paikalla on käynnistynyt entisen SOK:n hallintorakennuksen kortteli Konttisentien ja Vaajakoskentien kulmassa. Alueen asemakaava muutetaan sisältämään asumista. Valtatie 4:ä on suunnitteilla parantaa uudella ohitustiellä, joka rakentuisi välille Kanavuori Haapalahti. Alueen asemakaavat muutetaan vastaamaan valtatie 4:n yleissuunnitelmaa. Väkkärätien ympäristö asumista Vanhan Vaajalan kortteli terveysasema ja palvelutalo Savonmäentie 1 ja 3 asumista ja liiketilaa Huoltopolun alue kaavamuutos K-market Urheilutie asuin- ja liikerakentamista

14 POHJOINEN KUIKKA C 42 TIKKAKOSKI Norola Mauri Hähkiöniemi Palokan aluekeskuksen välittömään läheisyyteen sijoittuvaa yksityisessä omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta aluetta tarkastellaan rivi- ja kerrostalopainotteisena täydennysrakentamisen kohteena. 41 Saarijärventie 18 Tuija Solin Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueelle asuntorakentamista ja tarkistaa suojelluiksi esitettyjen rakennusten suojeluarvot. PUUPPOLA Hietajärvenranta Tuija Solin Kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen ja pientalojen kortteli Hietajärven rannan tuntumaan, Koulukadun varrelle. Pohjoisen Jyväskylän kaavoituskohteita B Länsi-Palokan osayleiskaava / eteläosa Vesa Rajaniemi Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) osoitettiin Lintukankaan ja Ruokkeen välille kehätievaraus. Osayleiskaavassa tarkennetaan kehätien ja muun liikenneverkon ratkaisuja sekä niihin tukeutuvia työpaikkojen, virkistyksen ja asumisen alueita C Kuikan alueellinen suunnittelutarvepäätös Vesa Rajaniemi Rakentamispaineita omaavan Kuikan kylään pyritään laatimaan alueellinen suunnittelutarvepäätös Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa kyläalueeksi merkitylle alueelle. Hankkeessa hahmotetaan yleiskaavan pohjalta tarkempi aluerajaus. Alueellinen suunnittelutarvepäätös johtaisi siihen, ettei alueelle vaadittaisi rakennusluvan pohjaksi enää erillisiä yksittäisiä suunnittelutarvepäätöksiä. Tavoiteaikataulu Savulahti II Jussi Sievänen Ruokkeentien pohjoispuolelle vaativaan rinnemaastoon suunnitellaan uutta kerros- ja pientalovaltaista asuinaluetta. 43 Liinalammenranta Jussi Sievänen Liinalammen pohjoisrannalle suunnitellaan pienimittakaavaista asuinaluetta entisen teollisuuskorttelin ympäristöön. 44 Puuppolan päiväkoti Jussi Sievänen Uuden päiväkodin sijaintia tutkitaan Puuppolankoskentien ympäristöön. 14

15 ETELÄ JA LÄNSI D Kuohun osayleiskaava Vesa Rajaniemi Kuohu-Sarvenperän kyläselvitys valmistui keväällä Yhdeksi kyläselvitystyön tulokseksi nousi tarve ratkaista Kuohun taajaman ja sen ympäristön maankäyttö oikeusvaikutteisen osayleiskaavan avulla. 45 Eteläportti Reijo Teivaistenaho Eteläportin aluekeskukseen suunnitellaan kaupallisia palveluja ja ekologista työpaikkarakentamista. 47 Korpilahden vanha päiväkoti Henriikka Lonka Korpilahden vanhan päiväkodin ja Teletalon alueelle suunnitellaan asumista. 48 Joensuuntie 2 (Korpilahden K-market) Arto Sipinen Kaavan tavoitteena on saattaa kaava vastaamaan Korpilahden kunnan ja maanomistajan välillä tehdyn maanvaihdon mukaista tilannetta sekä tutkia tulevaisuuden maankäyttöä. SÄYNÄTSALO 46 Säynätsalon kaavoituskohde Lehtisaaren pesula Henriikka Lonka Lehtisaaren pesulan rantaa kehitetään viihtyisänä ja pienimuotoisena asumisen täydennysrakentamisen kohteena. Korpilahden kaavoituskohteita Eteläportin uusi tulevaisuus Ysitien varteen sijoittuvalle Eteläportin alueelle on suunnitteilla moderni teollisuuskeskittymä. Alueelle ollaan kaavoittamassa työpaikkarakentamista sekä teollisuuden että muun liiketoiminnan käyttöön. Alustavasti suunnitteilla on myös vähittäiskauppa sekä urheilualue. Eteläportissa on mahdollisuuksia toiveiden mukaan räätälöityihin tontteihin kokonaisuus huomioon ottaen. Tarkoitus on, että Eteläportti olisi enemmän, kuin vain yksittäisten toimijoiden summa, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho sanoo. Eteläportti on yksi Jyväskylän kaupungin keskeisistä kehittämishankkeista. Alueelle tavoitellaan työpaikkaa vuoden 2030 loppuun mennessä. Alustava havainnekuva Eteläportin alueesta, WSP Finland Oy

16 Seuraa kaavoitusta netissä: