HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ VUODEN 2010 TULOSBUDJETIT JA TOIMINTASUUNNITELMAT Terke Esityslistan asia TJA/3 TJA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. Käsittely Merkittiin, että tätä asiaa käsiteltäessä kokouksessa oli paikalla kutsuttuna asiantuntijana suunnittelupäällikkö Jussi Lind. Jäsen Autti ehdotti puheenjohtaja Malisen kannattamana asian panemista pöydälle ja lautakunta hyväksyi pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti. Esittelijä Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeet Talousarvion noudattamisohjeet jaetaan tämän./. kokouksen esityslistan mukana lautakunnan jäsenille ja varajäsenille. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan toimintavuotta koskevat suunnitelmat tulee tarkistaa vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja ja tuloarvioita. Tulosbudjetti sisältää viraston tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja vaadittavat resurssit. Suunnitelmia tarkistettaessa on varmistettava, että sitovat tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin määrärahoin. Tulosbudjetit on laadittu viraston yksikköjaon mukaisesti osastoittain. Tulosbudjetit hyväksyy lautakunta ja ne lähetetään tiedoksi talous- ja suunnittelukeskukselle. Lähtökohdat osastojen budjettiraamille Kaupunginvaltuuston päättämä terveyskeskuksen vuoden 2010 talousarvio on seuraava: Menot Terveyskeskustoiminta HUS Tulot Terveyskeskustoiminta

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkäaikaishoidon siirtoon liittyvät määrärahasiirrot, missä yhteydessä terveyskeskuksen menoista vähennetään te ja tuloista te. Määrärahasiirrossa on otettu huomioon, että pitkäaikaissairaalan nykyiset tukipalvelut, kuten laitoshuolto, lääkehuolto, lääkäripalvelut sekä terapiapalvelut jatkuvat nykykäytännön mukaisina, jota varten tarvittavat määrärahat (9,3 milj. euroa) on jätetty terveyskeskukselle, joka saa vastaavalla summalla myyntituloja sosiaalivirastosta. Määrärahamuutoksen jälkeen terveyskeskuksen oman toiminnan määrärahat muodostuvat seuraaviksi: Menot Tulot Terveyskeskustoiminnan vuoden 2010 talousarvion rakentumista ja sen kustannusmuutoksia voidaan kuvata seuraavasti:

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Talousarvio 637,90 Yleinen Tiedossa 2,50 Sivukuluprosentin -5,70 Edelliset 637,20 Raami 631,10 Erotus -6,10 Terveysasemat -1,60Omahoitotarvikkeiden -1,10Alzheimer- Kotihoito 0,70Luovutaan -1,10Kotihoidon Hammashuolto 4,90Pks-hammashuollon 5,20Uuden Kaupunginsairaala 2,40Haartmanin 1,80Ostopalvelusairaansijojen -1,00-0,60Akuuttisairaalan 2,20 Pitkäaikaissairaala -6,20 Psykiatriaosasto lisäyksiä kehittäminen palvelukeskus vähentäminen toiminnot virkamatkat ilmoituskulut lisäkustannukset sosv:hen) säästö % vartiointikustannuksiaan yhteensä esitys TA (pitkäaikaishoito) 48,20-0,23-0,13 Hallinto- Yhteiset -6,28-0,30-0,10 0,20Sos-auto -0,40-1,38-4,10-0,20 Terke 630,70 Kjn Khn 1,50 Kvsto 634,60 Määrärahasiirto TA 586,40 Sairaalapaikkojen Henkilöstörakenteen Kehittämishankkeiden Koulutus Keskitetyt Tietohallinnon Tilakustannusten Osastot tae = kustannustaso tarvittavat ja olevat palvelusetelilainsäädännön vähentävät ja (0,4 osasta ulkomaan lisäresursointi sairaalan muut me sosv:lle siirto vähentäminen 2009 kuin vuokratyövoiman 1yhteishankkeet henkilökunta kilpailutus (50 yksinkertaistumisen lisäys ss ja v2009 sijaisten käyttöä 150 ss. n.10 v 2009 alenema vähennykset yhdistys kokovuotisina henkilöstöratioinnit kokovuotiisena kotiuttaminen lisäresursointi 2010) Palvelujen kustannukset Osastokohtaisia palvelujen kustannuksia koskevat suunnitelmat on laadittu siten, että niissä on otettu huomioon vuoden 2010 talousarvioon sisältyvät muutosblokit. Keskitetysti laadittu ehdotus

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ hyväksyttiin terveyskeskuksen johtoryhmässä Osastokohtaisissa budjettiraameissa on otettu huomioon osastojen muille terveyskeskuksen osastoille ja sosiaalivirastolle myymien palvelujen tarvitsemat resurssit. Tällaisia ovat esimerkiksi fysioterapiapalvelut, välinehuolto sekä kaupunginsairaalan antamat lääkäripalvelut kotihoidolle ja sosiaaliviraston pitkäaikaishoidolle. Osastokohtaiset tulosbudjettiraamit (kulut ilman poistoja) muodostuivat seuraaviksi: TP 2008 TP 2009 TB 2010 Erotus Terveysasemat Kotihoito Hammashuolto Kaupungins airaala Psykiatria Hallinto- ja palvelukesk ) Johto ja keskitetyt toim ) Osaston budjetti sisältää terveyskeskuksen keskitetysti budjetoituja vuokria noin 35 milj. e Vertailtaessa vuoden 2009 toteumia ja vuoden 2010 tulosbudjetteja vertailtaessa tulee ottaa huomioon myös seuraavat tekijät: Vuonna 2010 tulevat palkankorotukset (joista tiedossa on vasta vuoden 2009 korotusten kokovuotisuuden ja aiemmin jo sovittujen Tehyn korotusten osuus; kustannus virastotasolla noin 5 milj. e) tulee kattaa tulosbudjetista. Terveysasematosaston kustannusvastuulle siirtyy kaupunginsairaalasta keskitetty lasten terveyskeskuspäivystys (+ 1,2 milj. e). Kotihoidon vuoden 2009 toteumaan sisältyy noin 1,6 milj. e suuruinen kulukirjaus, joka liittyy kotihoidon henkilökunnan työaikaa koskevaan hallinto-oikeuden ratkaisuun, joten kotihoidon todellinen muutos vuoteen 2010 nähden on euron lisäys taulukossa esitetyn vähennyksen sijasta. Hammashuollon lisäys toteumaan nähden on 2,8 milj. e, mutta tällä lisäyksellä tulee rahoittaa myös hammashuollon PKS-hankkeiden kokovuotisuus (+5,2 milj. e). Kaupunginsairaalan budjetin loppusummaa nostaa Suursuon

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ sairaalan siirtyminen (16,1 milj. e) kaupunginsairaalan osaksi. Toisaalta lasten terveyskeskuspäivystys siirtyy kaupunginsairaalasta terveysasemien kustannusvastuulle (1,2 milj. e). Psykiatrian osalta merkittävin yksittäinen muutos on SOS-auton rahoituksen (0,4 milj. e) siirtyminen sosiaalitoimen budjettiin. Hallinto- ja palvelukeskuksen osalta budjettia alentaa pitkäaikaishoidon siirron vaikutus, etenkin keskitetysti maksettavien vuokrien vähenemän muodossa../. Yksiköiden tulosbudjetit, jotka sisältävät toiminnalliset, taloudelliset sekä henkilöstöön liittyvät numeeriset tavoitteet, ovat esityslistan tämän asian liitteenä numero 1. Osastot ovat tulosbudjettien valmistelun yhteydessä laatineet vuoden 2010 toimintasuunnitelman. Osastokohtainen toimintasuunnitelma on ennen kaikkea strategian toimeenpanon kuvaus, joten sen jäsennys noudattelee hyväksytyssä strategiasuunnitelmassa olevia linjauksia. Osastokohtaiset toimintasuunnitelmat sisältävät yleiskuvauksen osaston toiminnasta, vuoden 2010 toimintamuutokset sekä kuvauksen strategisten linjausten toimeenpanosta. Terveyskeskuksen strategiset linjaukset vuosille ovat: Edistetään helsinkiläisten terveyttä ja kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja Turvataan hoitoon pääsy ja palvelun laatu sekä edistetään potilaiden vastuunottoa terveydestään Varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstö sekä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista Lisätään kustannustehokkuutta ja jatketaan palvelujen rakennemuutosta hallitusti, turvaamalla ensin korvaavien palveluiden saanti./. Osastokohtaiset toimintasuunnitelmat ovat esityslistan tämän asian liitteenä numero 2. Tuottavuus

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan virastojen ja liikelaitosten tulee sisällyttää vuoden 2010 tulosbudjetteihin tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat toimenpiteet. Kokonaisuutena terveyskeskuksen tuottavuuden arvioidaan vuoden 2010 talousarviossa nousevan lievästi. Osastokohtaiset toimintasuunnitelmat sisältävät kustannustehokkuuden lisäämisen ja palvelujen rakennemuutoksen jatkamista koskevan osion, joissa tuottavuuden parantamista koskevina keskeisinä toimenpiteinä voidaan tiivistetysti todeta seuraavat: Terveysasemilla lisätään tuottavuutta koordinoimalla keskitetysti keskeisten toimintamallien kehittämistä (työparimalli, perushoitajien työnkuvan kehittäminen, listautumismalli, monisairaan potilaan hoitomalli, päivystys). Tilastoituvien suoritteiden lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon muu ns. ei-tilastoituva työ. Vuokralääkereiden käytöstä on sovittu periaatteet osaston johtoryhmässä siten, että saavutetaan 10 % vähenemä. Erityistä seurantaa tullaan kohdentamaan laboratorio- sekä kuvantamistutkimusten sekä omahoitotarvikkeiden seurantaan. Kotihoidossa tuottavuutta lisätään oman työn tuottavuutta lisäämällä, missä keinoina ovat henkilökunnan työajanseurannan tehostaminen automatisoinnin avulla ja työvälineitä kehittämällä, missä yhteydessä käyttöön otetaan n. 200 kannettavaa työasemaa, joiden avulla asiakastietojen kirjaaminen tapahtuu kotikäyntien aikana. Kotihoidon kohdentamista hoidon tarpeeltaan keskiraskaisiin asiakkaisiin jatketaan ja seurataan asiakkaiden maksuluokkatietoja, RaVa ja RAI- mittauksia. Kotihoidon tuotteistushankkeessa tuloksena saatua RAI:n toimintakykymittareihin perustuvaa asiakkaiden RUGkustannuspainomittaria on tarkoitus käyttää toiminnan suunnittelussa ja kustannusvaikuttavan hoidon toteuttamisessa. Hammashuollossa ryhdytään asiakaskäyntimäärien lisäksi seuraamaan vaativuuden mukaan painotettujen toimenpiteiden määrää. Osasto osallistuu edelleen THL:n koordinoimaan SUHAT-hankkeeseen, joka painottuu tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin ja hyvistä käytännöistä oppimiseen. Sähköisten palvelujen hyödyntämisellä ja esimiestyön keskittämisellä lisätään kliinisen työn osuutta. Kaupunginsairaalassa jatkuu vuodeosastotoiminnan tuottavuushanke, vuoden 2010 aikana otetaan kantaa vuodeosastojen hoitohenkilöstön

7 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Investoinnit rakenteeseen käyttäen hyväksi mm. osastofarmasiakokeilun, hoitotyön logistiikkahankkeen sekä varastoautomaatiohankkeen havaintoja. Tuotteistushanke käynnistyi syksyllä Tavoitteena on kehittää uusiin toimintatapoihin kannustava tuotteistus, joka perustuu jakso/ hoidettu potilas ajatteluun. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupunginsairaalan kanssa. Perustason apuvälinepalveluita on keskitetty ja tavoitteena on, että jakelu toimisi jatkossa Herttoniemen, Malmin ja Laakson sairaaloissa, jolloin Kivelän ja Koskelan toimipisteistä luovuttaisiin. Psykiatria jatkaa InterRAI-Mental Health- arviointijärjestelmän kehittämistä ja osallistuu THL:n kanssa toteutettavaan tuotteistushankkeeseen. Psykiatria jatkaa tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksien selvittämistä ja pyrkii tilankäytön tehostamiseen sekä kehittämään tilojen yhteiskäyttöä. Hallinto- ja palvelukeskus toteuttaa tilojen hallinnassa hyväksyttyä tilastrategiaa, jonka avulla tilakustannuksia hallitaan järkevin tilakäyttöratkaisuin. Investointiohjelmassa otetaan huomioon palveluverkon muutokset ja seudullisen yhteistyön mahdollisuudet. Arkistotoimessa uusi päätearkisto mahdollistaa kustannustehokkaamman toiminnan, minkä vaikutukset alkavat toteutua kustannuksissa vuonna Tekstinkäsittelyssä selvitetään mahdollisuudet toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Varastotarvikkeiden tilausautomaatiolla vapautetaan hoitohenkilöstön työaikaa kolmella Haartmanin sairaalan osastolla. Pilotin perusteella päätetään automaation laajentamisesta. Kuljetusyksikössä otetaan käyttöön nettitilaus helpottamaan osastoja tilausten teossa, mikä vapauttaa resurssia kuljetuspuolelle vähentäen ulkoa ostettavia kuljetuksia. Terveyskeskuksen irtaimen omaisuuden hankinnat sisältävät atkhankinnat sekä muut hankinnat. Terveyskeskuksen irtaimen omaisuuden hankintoihin on kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vahvistettu yhteensä 8,25 milj. euroa, josta atkhankintojen osuus on 5,25 milj. e ja muiden hankintojen osuus 3,0 milj. e. Pitkäaikaishoidon siirron yhteydessä siirretään irtaimen omaisuuden määrärahoja 0,24 milj. e sosiaalivirastolle. Atk-hankinnat

8 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Painoalueina ovat asiakastietojärjestelmiin integroitujen sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä asiakasjärjestelmien kehittämiseen osallistuminen kansallisen terveyshankkeen määrittelyjen ja uuden lainsäädännön mukaisesti. Verkko-oppimista laajennetaan edelleen. Teknisen infrastruktuurin osalta vaaditaan jatkuvaa kunnossapitoa ja laitteistojen uusimista, mikä on edellytys tietojärjestelmien tehokkaalle käytölle. Uusi käyttöjärjestelmä ja uusi Intranet-järjestelmä otetaan käyttöön Langattoman tekniikan käyttöä ja ratkaisuja laajennetaan ja kehitetään. Hankeohjelma perustuu terveyskeskuksen toimintastrategiaan ja kaupungin tietotekniikkastrategian toteuttamiseen. Atk-investointeihin kohdennetaan yhteensä euroa, mikä sisältää 0,45 milj. e siirron muun irtaimen omaisuuden hankinnoista atk-hankintoihin. Perusteena siirrolle ovat vuodelle 2010 kohdistuvat eräät uudet hankkeet, jotka eivät olleet tiedossa talousarviota laadittaessa keväällä 2009 (mm. kaupunginsairaalan toiminnanohjausjärjestelmä ja kotihoidon työajan seurantajärjestelmä). Lisäksi atk-investoinneissa on huomioitu pitkäaikaishoidon siirrosta johtuva atk-hankintamäärärahojen siirto (0,12 milj. e) sosiaalivirastolle. Atk-investoinnit (1000 e) Asiakasjärjestelmien kehittäminen/ PKS -yhteistyö/ Kansalliset hankkeet/ Hus-yhteistyö Kansalaispalvelut/Helsinkiportaali-hankkeen projektit 700 Johdon järjestelmät/ toiminnanseurantajärjestelmät 500 Tukipalvelut 300 Infrastruktuuri Koulutus ja verkko-oppiminen 50 Yhteensä Asiakasjärjestelmät/PKS-yhteistyö/kansalliset hankkeet/hus-yhteistyö pitävät sisällään Pegasoksen ja Effican sekä niihin liittyvien järjestelmien vuotuiset versioiden vaihdot ja kehittämisen, hammashuollon kehityshankkeet, kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeen toteutukset, yhteispalvelupisteiden ja päivystysten järjestelmäratkaisut sekä HUS -tietojärjestelmäyhteistyön. Kansalaispalvelut sisältävät sekä sähköisen asioinnin hankekokonaisuudet että Helsinkiportaaliin toteutettavien järjestelmäratkaisujen käyttöönottoja ja kehittämistä kaupungin it-

9 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ strategian linjausten mukaisesti, internetpalvelujen kehittämisen ja intranet-sivustojen uusimisen jatkotyöt. Johdon järjestelmien kehittämisessä huomioidaan kaupungin raportointijärjestelmän uusimisen vaikutukset. Järjestelmäkokonaisuutta uusitaan toimintaa ja viranomaisvaateita vastaaviksi sekä laatujärjestelmäosuuksia kehittäen. Tukipalvelujärjestelmät sisältävät materiaalihallinnon tietojärjestelmien, työn suunnittelu- ja kirjausjärjestelmien, kurssien hallintajärjestelmän, tilojen hallintajärjestelmän ja asiahallintajärjestelmän mahdolliset versiovaihdot ja jatkokehitystyöt sekä liittymien kehittämisen. Infrastruktuurin kehittäminen sisältää käytössä olevan laitekannan tarvittavan uusimisen sisältäen korvaavien sekä lisälaitteiden hankinnat sekä ostettavien tietoteknisten palvelujen kehittämistoimenpiteet. Koulutus ja verkko-oppiminen sisältää verkko-oppimisalustalle tehtävien perehdytys- ja tietojärjestelmäkurssien suunnittelun ja toteutuksen. Muu irtain omaisuus Muuhun irtaimeen omaisuuteen on kohdennettu 2,430 milj. e, missä on huomioitu sosiaalivirastolle pitkäaikaishoidon siirron johdosta siirrettävä 0,12 milj. e sekä atk-hankintoihin siirretty 0,45 milj. e Terveysasemat -osaston osuus kokonaisinvestoinnista on 0,133 milj. e. Kotihoito-osaston osuus on 0,80 milj. euroa, joka koostuu pääosin kalustohankinnoista. Hammashuollon osuus kokonaisinvestoinnista on yhteensä 0,776 milj. euroa, jolla hankitaan pääosin hammashoitoyksiköitä ja autoklaaveja. Akuuttisairaalan osuus hankinnoista on 1,031 milj. euroa, jolla hankitaan pääosin sairaalateknisiä laitteita. Psykiatriaosaston hankintojen osuus on 0,03 milj. e. Hallinto- ja palvelukeskuksen hankinnat (0,186 milj. e) kohdistuvat pääosin kuljetuskalustoon. Lisäksi irtaimen omaisuuden hankinnoissa on varauduttu tilamuutoshankkeiden edellyttämiin irtaimistohankintoihin (0,14 milj. e)./. Yksilöity irtaimen hankintaluettelo on esityslistan tämän asian liitteenä numero 3. Edellä esitetty investointimääräraha ei sisällä lähiörahastosta rahoitettavia investointeja.

10 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Toimitusjohtajan kannanotot Toimitusjohtaja toteaa yhteenvetona, että osastokohtaiset tulosbudjetit on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Toimitusjohtaja toteaa edelleen, että terveyskeskuksen määrärahat ovat nimellisesti 3,3 milj. e vuoden 2009 talousarviota pienemmät. Todellisuudessa vähennys on huomattavasti tätä suurempi, koska vuoden 2010 palkankorotukset joudutaan rahoittamaan talousraamin sisältä. Tämä sisältää toisaalta vuoden 2009 palkankorotusten kokovuotisuuden aiheuttamat lisäkustannukset vuodelle 2010 mutta toisaalta myös TEHY:n edelleen jatkuvan sopimuksen aiheuttamat korotukset vuodelle Näiden yhteisvaikutukset voidaan arvioida yli 5 milj. euroksi, mikä käytännössä ylittää sitomattomien talousarvion lisäysblokkien määrän. Valtakunnallisen palkkaratkaisun vaikutukset ovat niin ikään edelleen auki, mutta uuden työehtosopimuksen kustannusvaikutukset tulevat edellä kuvatun kustannuslisäyksen päälle siten, että jokainen korotusprosentti lisää kustannuksia vajaalla neljällä miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee sitä, että terveyskeskuksessa tulee noudattaa erityisen pidättyväistä linjaa harkittaessa toiminnallisten lisäysblokkien toimeenpanoa../. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan ja sen mahdollisesti antama lausunto jaetaan kokouksessa Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hyväksyä vuoden 2010 tulosbudjettien sitovat toimintakulut esityksen mukaisina seuraavasti: Terveysasemat Kotihoito Hammashuolto Kaupunginsairaala Psykiatria Hallinto- ja palvelukeskus Johto ja keskitetyt toiminnot Samalla terveyslautakunta päättänee hyväksyä liitteen mukaiset osastojen toimintasuunnitelmat. Lisäksi terveyslautakunta päätti hyväksyä irtaimen omaisuuden hankinnat esityslistan liitteenä olevien

11 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ ehdotusten mukaisina ohjeellisina noudatettavaksi siten, että: 1) Osastot voivat osastonsa hankkeisiin osoitettujen määrärahojensa puitteissa tehdä vähäisiä muutoksia laitehankintoihinsa 2) Merkittävistä muutoksista, kuten hankkeen vaihtamisesta kokonaan toiseen tai uuden hankkeen ottamisesta ohjelmaan, vaikka se kyettäisiin toteuttamaan määrärahojen puitteissa, päättää toimitusjohtaja osaston esityksestä Vielä terveyslautakunta päättänee, että irtaimen omaisuuden määrärahoista jätetään tässä vaiheessa jakamatta euroa mahdollisesti ilmeneviä ennakoimattomia investointitarpeita silmälläpitäen. Lisätiedot: Lind Jussi, suunnittelupäällikkö, puhelin