HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ pöydälle pantu asia OIKAISUVAATIMUS VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) oikaisuvaatimuksen kehittämisjohtajan päätöksestä , 293, vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Perustelut: Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja henkilövahingolla tai esinevahingolla on kuitenkin oltava syy-yhteys. Potilasvarojen säilyttämistä koskevan pysyväisyysohjeen T-TA potilaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti potilaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalle. Potilasvaroilla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikössä asiakkaana olevan henkilön mukana olevia käteisvaroja, pankkikirjoja, pankki- ja luottokortteja, arvoesineitä sekä hänen hoidon aikana saamiaan tuloja ja käyttövaroja. Potilaan saapuessa hoitoon osastolla/poliklinikalla luetteloidaan ne potilaan tuomat arvoesineet ja muut tavarat, jotka potilas antaa yksikön säilytettäväksi/hoidettavaksi. Arvoesineet luetteloidaan arvoesinelomakkeelle ja käyttövaraksi tarkoitettu käteinen tilikortille. Arvoesinelomakkeesta jää yksi kappale hoitopaikkaan, yksi kappale annetaan potilaalle/asioiden hoitajalle ja yksi kappale menee arvoesineiden mukana niiden säilytyspaikkaan (esimerkiksi toimintayksikön potilastoimistoon). Potilas tai hänen edustajansa ja luettelon laatija/arvoesineiden vastaanottaja kuittaavat luettelon. Tilikortti, jonka sekä varojen luovuttaja että vastaanottaja on allekirjoittanut, jää osastolle/poliklinikalle.

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Arvoesinelomakkeeseen kirjoitetaan vain ne arvoesineet, jotka potilas antaa yksikön säilytettäväksi/hoidettavaksi. Tilanteessa, jossa potilas tai hänen edustajansa ei pysty huolehtimaan omaisuutta/käteisvaroja (esimerkiksi potilas on tajuton) tulee vastaanotettava omaisuus myös luetteloida ja merkitä arvoesinelomakkeelle. Luettelo on kahden henkilökunnan jäsenen allekirjoitettava. Pääsääntöisesti potilas on siis, kuten kotonaankin, itse vastuussa irtaimesta omaisuudesta, joka hänellä on mukanaan ja jota ei ole annettu kuittia vastaan säilytettäväksi sairaalaan. Kaupungin varoista on kuitenkin kohtuusyistä suoritettu korvaus siinä tapauksessa, että potilas on ollut siinä kunnossa, ettei hän ole pystynyt huolehtimaan mukanaan olevasta omaisuudesta ja omaisuus on ollut sellaista, että potilas on tarvinnut sitä koko ajan, esimerkiksi hammasproteesit ja silmälasit. Korvausta ei kuitenkaan ole suoritettu siinä tapauksessa, että potilas on todennäköisesti itse hukannut omaisuuttaan. Lausunnon mukaan on pääteltävissä, että potilas oli siinä kunnossa, että ei itse pystynyt valvomaan irtainta omaisuuttaan. Vahingonkorvausvaatimuksesta annetussa työpisteen lausunnossa todettiin, että aamuvuoron aikana potilaan hampaat laitettiin suuhun. Aamuvuoron aikana alaproteesit poistettiin suusta ja pestiin ja potilas oli myös oksentanut aamupalan jälkeen vuoteeseen. Illalla potilaan mies oli syöttänyt potilaan ja aamuvuoron aikana yläproteesi oli kadonnut ja sitä etsittiin. Potilas oli monta kertaa kadottanut hammasproteesinsa: lausunnon mukaan potilas oli ainakin 9.8., 11.8., ja ottanut yläproteesin pois suusta ja hammasproteesi löytyi milloin sängystä, milloin lattialta. Asiassa ei ole pystytty selvittämään tarkkaa hammasproteesin katoamisen syytä. Lausunnon perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että hammasproteesi on todennäköisesti kadonnut potilaan oman toiminnan seurauksena eli potilas on pudottanut sen lattialle tai vuoteeseen. Lausunnon mukaan hoitohenkilökunta soitti pesulaan ja hammasproteesia ei kuitenkaan löydetty sieltä. Terveyskeskuksen henkilökunnalla ei ole jatkuvasti mahdollisuutta, eikä velvollisuutta tarkistaa, onko potilaan hammasproteesi

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ mahdollisesti lattialla tai vuodevaatteiden sisällä. Henkilökunta on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin selvittäen pesulasta, onko hammasproteesi mahdollisesti sinne tuodussa pyykissä. Koska hammasproteesi ei ole kadonnut terveyskeskuksen työntekijän virheen tai laiminlyönnin seurauksena terveyskeskus ei ole vahingonkorvauslain perusteella korvausvelvollinen. Ottaen huomioon, että hammasproteesi on todennäköisesti kadonnut potilaan oman toiminnan seurauksena, vahinkoa ei edellä mainitun pysyväisyysohjeen mukaan korvata kohtuusyistä. Pöytäkirjanote asianomaiselle kunnallisvalitusosoituksin, kaupunginsairaalalle sekä Laakson sairaalalle. Käsittely Jäsen Autti ehdotti, että oikaisuvaatimus hyväksytään ja vahinko korvataan. Ehdotus raukesi jäätyään kannatuksetta. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä potilaan oikaisuvaatimuksen kehittämisjohtajan päätöksestä , 293, vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Perustelut: Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja henkilövahingolla tai esinevahingolla on kuitenkin oltava syy-yhteys. Potilasvarojen säilyttämistä koskevan pysyväisyysohjeen T-TA potilaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti potilaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalle. Potilasvaroilla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikössä asiakkaana olevan henkilön mukana olevia käteisvaroja, pankkikirjoja, pankki- ja luottokortteja, arvoesineitä sekä hänen hoidon aikana saamiaan tuloja ja käyttövaroja. Potilaan saapuessa hoitoon osastolla/poliklinikalla luetteloidaan ne potilaan tuomat arvoesineet ja muut tavarat, jotka potilas antaa yksikön säilytettäväksi/hoidettavaksi.

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Arvoesineet luetteloidaan arvoesinelomakkeelle ja käyttövaraksi tarkoitettu käteinen tilikortille. Arvoesinelomakkeesta jää yksi kappale hoitopaikkaan, yksi kappale annetaan potilaalle/asioiden hoitajalle ja yksi kappale menee arvoesineiden mukana niiden säilytyspaikkaan (esimerkiksi toimintayksikön potilastoimistoon). Potilas tai hänen edustajansa ja luettelon laatija/arvoesineiden vastaanottaja kuittaavat luettelon. Tilikortti, jonka sekä varojen luovuttaja että vastaanottaja on allekirjoittanut, jää osastolle/poliklinikalle. Arvoesinelomakkeeseen kirjoitetaan vain ne arvoesineet, jotka potilas antaa yksikön säilytettäväksi/hoidettavaksi. Tilanteessa, jossa potilas tai hänen edustajansa ei pysty huolehtimaan omaisuutta/käteisvaroja (esimerkiksi potilas on tajuton) tulee vastaanotettava omaisuus myös luetteloida ja merkitä arvoesinelomakkeelle. Luettelo on kahden henkilökunnan jäsenen allekirjoitettava. Pääsääntöisesti potilas on siis, kuten kotonaankin, itse vastuussa irtaimesta omaisuudesta, joka hänellä on mukanaan ja jota ei ole annettu kuittia vastaan säilytettäväksi sairaalaan. Kaupungin varoista on kuitenkin kohtuusyistä suoritettu korvaus siinä tapauksessa, että potilas on ollut siinä kunnossa, ettei hän ole pystynyt huolehtimaan mukanaan olevasta omaisuudesta ja omaisuus on ollut sellaista, että potilas on tarvinnut sitä koko ajan, esimerkiksi hammasproteesit ja silmälasit. Korvausta ei kuitenkaan ole suoritettu siinä tapauksessa, että potilas on todennäköisesti itse hukannut omaisuuttaan. Lausunnon mukaan on pääteltävissä, että potilas oli siinä kunnossa, että ei itse pystynyt valvomaan irtainta omaisuuttaan. Vahingonkorvausvaatimuksesta annetussa työpisteen lausunnossa todettiin, että aamuvuoron aikana potilaan hampaat laitettiin suuhun. Aamuvuoron aikana alaproteesit poistettiin suusta ja pestiin ja potilas oli myös oksentanut aamupalan jälkeen vuoteeseen. Illalla potilaan mies oli syöttänyt potilaan ja aamuvuoron aikana yläproteesi oli kadonnut ja sitä etsittiin. Potilas oli monta kertaa kadottanut hammasproteesinsa: lausunnon mukaan potilas oli ainakin 9.8., 11.8., ja ottanut yläproteesin pois suusta ja hammasproteesi löytyi milloin sängystä, milloin lattialta.

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Asiassa ei ole pystytty selvittämään tarkkaa hammasproteesin katoamisen syytä. Lausunnon perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että hammasproteesi on todennäköisesti kadonnut potilaan oman toiminnan seurauksena eli potilas on pudottanut sen lattialle tai vuoteeseen. Lausunnon mukaan hoitohenkilökunta soitti pesulaan ja hammasproteesia ei kuitenkaan löydetty sieltä. Terveyskeskuksen henkilökunnalla ei ole jatkuvasti mahdollisuutta, eikä velvollisuutta tarkistaa, onko potilaan hammasproteesi mahdollisesti lattialla tai vuodevaatteiden sisällä. Henkilökunta on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin selvittäen pesulasta, onko hammasproteesi mahdollisesti sinne tuodussa pyykissä. Koska hammasproteesi ei ole kadonnut terveyskeskuksen työntekijän virheen tai laiminlyönnin seurauksena terveyskeskus ei ole vahingonkorvauslain perusteella korvausvelvollinen. Ottaen huomioon, että hammasproteesi on todennäköisesti kadonnut potilaan oman toiminnan seurauksena, vahinkoa ei edellä mainitun pysyväisyysohjeen mukaan korvata kohtuusyistä. Esittelijä Asian päätöshistoria ilmenee esityslistan tämän asian liitteenä numero 1 olevasta kehittämisjohtajan päätöksestä , 293. Kehittämisjohtaja päätti, että potilaan vaatimus saada Laakson sairaalassa kadonnut hammasproteesi sekä hammaslääkärikäynnit korvatuiksi ei anna aihetta toimenpiteisiin. Potilas haki kehittämisjohtajan päätökseen oikaisua terveyskeskukseen saapuneella vaatimuksella, joka on esityslistan tämän asian liitteenä numero 2. Toimitusjohtajan kannanotot Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa Toimitusjohtaja katsoo, että kehittämisjohtajan päätöksen sekä edellä esitettyjen perustelujen nojalla oikaisuvaatimus tulee hylätä. Lisätiedot: Komulainen Joni, hallintolakimies, puhelin

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ LIITE Salassa pidettävä liite JulkL kohta