Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaatii tietoa, taitoja, valmiuksia ja valppautta

Transkriptio

1 Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaatii tietoa, taitoja, valmiuksia ja valppautta Länsi-Suomen lääninhallitus & Pohjanmaa-hanke Aune Flinck, TtT Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos Copyright: Aune Flinck 1

2 Väkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen vaikuttavat olennaisesti se, millaisena ongelma ja sen syyt nähdään, ja mikä on auttajan ammattietiikka Copyright: Aune Flinck 2

3 Tahtoa - mitä se minulle kuuluu? Meillä käy niitä asiakkaita niin harvoin Varmaankin ensiavussa puututaan Meille asiakkaat tulevat muista syistä ja me keskitymme pääasioihin Jos asiakas ei ota esille, emme lähde kaivelemaan Kysyminen loukkaisi asiakasta Ei oikein voi puuttua, kun ne on molemmat juovuksissa Lääkärin työssä ei väkivalta ole keskeistä Meillä on kyllä käytössä lomake, jossa asiaa kysytään On siitä ollut jossain vaiheessa puhetta Voi niitä mennä meiltä ohikin Copyright: Aune Flinck 3

4 Tahtoa Perheväkivaltaan liittyy inhimillistä kärsimystä, syyllisyyttä ja pahuutta, vastenmielisiä ja mahdollisesti rikoksena tuomittuja asioita Inhimillisen pahan, epäonnistumisen, kärsimyksen ja epäoikeudenmukaisuuden kohtaaminen herättää vastatunteita Haluanko ja uskallanko ottaa puheeksi ja puuttua? Onko tilaa dialogille? Joudunko kyseenalaistamaan omat asenteeni? Miten kohtaan seksuaalisuuden väkivallan kontekstina? Mitä auttajan sukupuoli vaikuttaa stereotypiat, asenteet ja sukupuolieron problematiikka? Copyright: Aune Flinck 4

5 Tahtoa Huomaanko ja autanko kaikkia osapuolia ja koko perhettä Auttajan omat moraaliset koodit - tekojen, kokemusten ja tunteiden moralisoiminen välitänkö teon tuomittavuutta, mutta ihmisarvon kunnioittamista? Kokemus kuulluksi tulemisesta auttaa uhria ja tekijää puhumaan asiasta niin kuin se on Erotanko moraalisen ja ei-moraalinen syyllisyyden? Millaista normalisointia viestitän? Mihin toimintamalliin tai hoito-ohjelmaan pyrin sosiaalistamaan asiakkaan? Copyright: Aune Flinck 5

6 Miksi pitäisi puuttua? Viranomaisilla on keskeinen rooli ja vastuu Viranomaiset tavoittavat eri ikäryhmiä Väkivallan tunnistaminen mahdollista asiakastyössä Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen väkivaltaan ovat mahdollisia Uhrin ja tekijän kyky vakaaseen harkintaan ja itsenäisen tahdonmuodostukseen voi olla alentunut Asiakkaalla ei ole sanoja puheeksi ottamiseen Viranomaisten on huolehdittava yksilön oikeudellisesta suojasta Varhainen puuttuminen ehkäisee vakavia vahinkoja, säästää kärsimyksiltä ja yhteiskunnan resursseja Asiantuntijalla valtaa ja vastuu lainsäädäntö velvoittaa, ja puuttuminen on lähimmäisistä välittämistä ja ammattieettistä toimintaa Copyright: Aune Flinck 6

7 Miksi uhrit ja tekijät eivät itse ota puheeksi? Pelko väkivallan pahentumisesta tai ilmitulosta, häpeä, syyllisyys Auttajien tuomitsevat ja syyllistävät asenteet, Miksi et lähde suhteesta?, Tuliko vähän tapeltua? Taloudelliset, emotionaaliset, sosiaaliset riippuvuussuhteet Huoli lapsista, läheisistä Pelko poliisin ja lastensuojelu-viranomaisten puuttumisesta Väkivallan oikeuttaminen, vähätteleminen, normalisoiminen, uhriutuminen, ei tunnista ongelmaa Lapset eivät ole aktiivisia kertojia Riippuvuus väkivallan tekijän avusta ja hoidosta Aikaisemmat kielteiset hoitokokemukset Ei pääse hoitoon tai joutuu odottamaan Copyright: Aune Flinck 7

8 Miksi tunnistaminen on vaikeaa? (Leppäkoski 2007) Ei ole riittävästi tietoa eikä motivaatiota Ei ole tarkoituksenmukaisia seulontamenetelmiä Ei tiedosta väkivallan mahdollisuutta asiakkaillaan Asiakas salaa asian, kertoo peitetarinan Asiakas päihtynyt Moninaiset oireet ja traumojen piilevyys, päällekkäisyys Työntekijän vastatunteet, uskomukset, ennakko-oletukset, myytit, stereotypiat Copyright: Aune Flinck 8

9 Miksi puuttuminen on vaikeaa? Yksilön ja perheen yksityisyyden suoja, asian arkaluontoisuus Levoton työympäristö Tiedon puute, ei tunneta oireistoa Ei ole rohkeutta kohdata pahaa Virhediagnoosin mahdollisuus - asiakassuhde kärsii Neuvottomuus, avuttomuus, pelko, menettelytapojen puute Väkivallan tekijän tai muun läheisen läsnäolo Kollegiaalisen ja esimiestuen puute Salassapitovelvollisuuksiin liittyvät pelot ja epätietoisuus Huoli asiakkaan tai perheenjäsenten turvallisuuden vaarantumisesta Copyright: Aune Flinck 9

10 Miksi puuttuminen on vaikeaa? Turhautuminen ja pelko Asiakkaan päihtymys, aggressiivisuus Ei kuulu meille Ei ole ympärivuorokautisia palveluita Ei ole paikkaa, mihin ohjaisi eteenpäin Ei tunneta auttamisjärjestelmää Työntekijän oma väkivaltahistoria Naiset miehen auttajana/miehet naisen auttajana Nainen naisen auttajana/mies miehen auttajana Useimmiten asiakas odottaa puheeksi ottamista! Copyright: Aune Flinck 10

11 Tietoa oireista ja merkeistä Fyysiset ja psyykkiset oireet ja vammat, seksuaalisen väkivallan aiheuttamat vammat Psykosomaattiset ja psykososiaaliset oireet Taloudellisen väkivallan merkit Monimuotoiset heikot signaalit ja vihjeet Sopiiko asiakkaan kertomus tapahtumien kulusta ja vamman synnystä vammojen laatuun? Missä vaiheessa parisuhde, muut perhesuhteet Ensimmäinen liitto vai uusperhe Aikaisempi väkivaltahistoria Päihteiden ja lääkkeiden käyttö Taloudelliset ja sosiaaliset olot Kulttuuri ja etninen ryhmä Lasten ja muiden perheen jäsenten oireet ja kertomukset Koti väkivallan ympäristönä Asiakkaan ja hänen saattajansa käyttäytyminen Copyright: Aune Flinck 11

12 Seksuaalisen väkivallan aiheuttamat oireet ja vammat (Rautava & Perttu 2002) Suun, limakalvojen, kasvojen, kaulan, hiuspohjan, vammat ja muutokset iholla, käsivarsissa, reisissä, fritsut Toistuva avun hakeminen epäspesifein oirein Viivästynyt hoitoon hakeutuminen Genitaali- ja anaalialueen oireet ja merkit Virtsaamis- ja ulostamisvaivat Vatsan alueen vammat Vaatteiden kunto ja puhtaus Raskaus, raskauden pelko, sukupuoliteitse tarttuvat taudit Shokkioireet: kuoleman pelko, paniikki, raivo, voimattomuus, lamaantuminen, riippuvuus tekijästä, epätodellisuuden tuntu, pelot, likaisuuden tunne, keskittymiskyvyttömyys, arvottomuus Psykosomaattiset oireet: pahoinvointi, huimaus, kipu, särky, rytmihäiriöt, ruokahalun muutokset, säpsähtely, vaikutukset seksuaalisuuteen ja sosiaaliseen elämään Copyright: Aune Flinck 12

13 Fyysisen väkivallan merkit ja oireet Leppäkoski 2007 Fyysinen väkivalta kohdistuu usein kehon eri puolille Suun, kasvojen ja kaulan alueella tavallisia (hammasvammat, kasvoluiden murtumat, mustelmat, turvotukset, kuristusjäljet, jne.) Luunmurtumia, aivotärähdyksiä, sisäisiä vammoja, keskenmenoja, nivel- tai lihasvammoja, muita vammoja (pehmytosavammoja, palovammoja, vakavia aivovammoja, näkö- ja kuulovammoja, hermovammoja, aistivammoja Useat erityyppiset vammat ja oireet, jos samanaikaisesti ollut erilaisia väkivallan muotoja Copyright: Aune Flinck 13

14 Psyykkiset oireet (Leppäkoski 2007) Äkillinen ja traumaperäinen stressioireisto Oireiden kesto vaihtelee tunneista muutamaan vuorokauteen Lamaantuneisuus, apatia Sekavuus Ahdistuneisuus Paniikki, torjuminen Muistamattomuus Muuttunut ajantaju Tunteettomuus Torjuminen, tapahtuman täydellinen kieltäminen Copyright: Aune Flinck 14

15 Psyykkiset oireet (Leppäkoski 2007) Vakava traumaperäinen stressihäiriö, esim. pitkään jatkunut, monimuotoinen ja paheneva väkivalta Unettomuus, unihäiriöt, painajaisunet Flashback - tilat Voimakkaiden äänteen ja äkillisten liikkeiden pelko, yleinen pelokkuus ja ahdistuneisuus Välttämiskäyttäytyminen (haluttomuus puhua traumasta, muistikatkokset, trauman kieltäminen) Syyllisyydentunteet, pakkoajatukset Huimaus, pahoinvointi, hikoilu, vapina, yliherkkyys reagoida asioihin m. Syömishäiriöt, lääke- ja päihdeongelmat Väsymys, uupuneisuus, haluttomuus, masennus, ahdistus, kiukku, viha, ärtyneisyys Muistivaikeudet, keskittymisvaikeudet, turhautuminen Vieraantuminen todellisuudesta, sosiaalinen eristäytyminen (Söderholm 2006, ; Pico-Alfonso et al. 2006, Leppäkoski 2007) Copyright: Aune Flinck 15

16 Taloudellisen väkivallan merkit Taloudelliset ongelmat, velkaantuminen, taloudellinen riippuvuus Asumisen ongelmat, asunnottomuus velkaantuminen Palvelujen käytön välttäminen Vaikeuksia ravinnon, vaatetuksen hankinnassa, perheen tarpeisiin vastaamisessa Maksamattomia laskuja Selittämättömiä nostoja tililtä Moniongelmaisuus, arkielämän ongelmat? Copyright: Aune Flinck 16

17 Miten puutun? Ota asiakas viipymättä vastaan Turvaa asiakkaan yksityisyys, rauhallinen tila, huomioi pelot, selitä tutkimukset Kysy väkivallasta, voit vedota käytäntöihin: kysymme aina Muista, että väkivalta on kriisi uhrille, tekijälle, perheenjäsenille, läheisille, auttajille ja auttamisjärjestelmälle huomioi kaikki osapuolet avun antamisessa Lähtökohtana asiakkaan teoista riippumaton ihmisarvo Lähesty asiakasta kunnioittavasti, empaattisesti, herätä luottamus, anna kuulluksi tulemisen kokemus Ota selkeä kanta väkivaltaan ja rohkaise, että asiakas on tehnyt oikein hakiessaan apua Copyright: Aune Flinck 17

18 Miten puutun? Älä tuomitse, älä syyllistä, älä moiti asiakas tunnistaa herkästi vastatunteesi Käytä harkiten ammatillista auktoriteettiasi Huomioi asiakkaan ikä ja vointi Vältä pelottavia ja uhkaavia eleitä, keskity kuuntelemaan Tarkkaile käyttäytymistä ja oireita Älä hoida vain fyysisiä vammoja Keskustele lääkärin tutkimuksen tarpeesta ja merkityksestä Varmista turvallisuus Jos epäilet salaamista, sovi uusi tapaamisaika Dokumentoi löydökset, älä tee tulkintoja, PAKE? Selvitä paikallinen palveluverkosto, tee yhteistyötä Copyright: Aune Flinck 18

19 Miten puutun? Kerro rikosilmoituksen mahdollisuudesta, älä painosta Kysy, tarvitseeko asiakas tukihenkilöä, lähiyhteisön sitouttaminen pohdittava edut ja haitat Kysy lapsista, kerro lastensuojelulain velvoitteesta Auttamisen yksinomainen tavoite ei ole erottaa puolisoita Antaako uhri suostumuksen puhua tai ottaa yhteyttä väkivallan tekijään Huomioi asiakkaittesi fyysiset, psyykkiset ja oikeudelliset tarpeet Huomio konkreettinen avun tarve, älä keskity vain väkivaltaan Välitä asiakkaalle viesti, että uskot muutokseen Copyright: Aune Flinck 19

20 Valppautta välttää sudenkuoppia Näkemyserot väkivaltailmiöstä Väkivalta ajatellaan liittyvän vain parisuhteisiin ja olevan vain fyysistä asiakkaistasi suurin osa on kokenut eifyysisiä vammoja aiheuttavaa väkivaltaa Kysytään vain tietyiltä asiakkailta Osapuolten on vaikea puhua omasta väkivallasta Kertoessaan naiset ja miehet asettuvat alttiiksi haavoittamiselle, välitä kokemus, että heidän tarinaansa ei vahingoiteta Ammattikateus, reviirien vartiointi Ammatillinen absolutismi ja reduktionismi Auttajien omat vastatunteet ja asenteet Avun saamisen viivästyminen Copyright: Aune Flinck 20

21 Valppautta välttää sudenkuoppia Yksilön ja yhteisön moraalisen ja eettisen vastuun ohittaminen Ratkaisun etsiminen vain rikosoikeusprosessista Yhdenkoon ratkaisut, putkiajattelu Syyllisyyden ja syyllistämisen kokemuksen ohittaminen syyllistäminen osa vallankäyttöä Syyllisyyden ja katumuksen tukahduttaminen voi olla tuhoisaa syyllisyys lamaannuttaa, taannuttaa, tekee avuttomaksi ja vähentää kykyä vastuunottamiseen ja itseohjautuvuuteen Syyllisyyden kokeminen liittyy ihmisen olemiseen moraalisena, vastuullisena olentona - mahdollistaa katumuksen ja muutoksen Copyright: Aune Flinck 21

22 Valppautta välttää sudenkuoppia Uhrin passivoiminen Väkivaltaan liittyvän moniongelmaisuuden ohittaminen Eksistentiaalisen ahdistuksen ohittaminen Selittämisen ja ymmärtämisen ansa Suhteesta lähtemisen vaikeuden ohittaminen Harha siitä, että vain jokin ohjelma ja tietty määrä ohjelmaan sidottuja käyntejä ratkaisee ongelman Ihmisen kohtelu massan edustajana Harha siitä, että perheväkivalta toistuu aina samanlaisena ja dynamiikka voidaan ennustaa Harha siitä, että vain miehet ja pojat ovat väkivaltaisia Copyright: Aune Flinck 22

23 Seulontamenetelmistä (Phelan M.P. 2007) + Lisää tietoisuutta väkivallasta Antaa mahdollisuuden paljastaa väkivaltaa Edistää asiakkaan turvallisuuden tunnetta Positiivisia terveydellisiä vaikutuksia Useimmat asiakkaat hyväksyvät kysymisen Vaikuttaa positiivisesti lasten ja äitien suhteeseen Vakava väkivalta tulee helpommin esiin kuin lievä - Valikoiva seulonta viestii vähättelyä Ei tuota vv:n ilmituloa (23%) Asiakkaat eivät luota auttajaan (salassapito) Seulonnan toteutustapa vaikuttaa Kysyjän empaattisuus vaikuttaa Vaatii aikaa ja resursseja Vaatii koulutusta Seulonnan tulee täyttää tietyt kriteerit Edellyttää, että jatkohoito toimii Tunnetko olosi turvalliseksi kotonasi? Seulontamenetelmien kysymykset eivät huomio kulttuurieroja, erilaisia käsitteitä, lievää väkivaltaa ja aikaulottuvuutta Copyright: Aune Flinck 23

24 Tietoa, tahtoa, valmiuksia ja valppautta Paikallisten toimintamallien luominen ja niiden juurruttaminen Laaja-alainen, integroitu työote Eri ikä- ja väestöryhmille suunnattu turvallisuuskasvatus Tiedottaminen ja esilläpito Vastuullisuus ihmissuhteissa Seksuaali-, perhe- ja ammattieettisten kysymysten pohdinta Ongelmien- ja konfliktien ratkaisutaitojen opettaminen Vuorovaikutuksen ja puhumisen taidot Kasvatusjärjestelmän, viihdekulttuurin ja päihdepolitiikan kyseenalaistaminen Copyright: Aune Flinck 24

25 Tietoa, tahtoa, valmiuksia ja valppautta Väkivallan taustalla olevien kroonisten ongelmien hoitaminen ei vain akuutit tilanteet Kaikkien perheenjäsenten kokonaisvaltainen väkivaltahistorian kartoitus usein ilmenee eri perheenjäsenten väkivaltaista käyttäytymistä Sukupuolesta riippumaton kohtaaminen ja auttaminen Eri osapuolten ihmisarvon kunnioittaminen Monitoimijainen yhteistyö Lasten suojelu ja lastensuojelu Nykyistä laajempi tutkimus aiheesta Väkivalta peruskoulutukseen + prosessimainen, pitkäjänteinen täydennyskoulutus Copyright: Aune Flinck 25